Työpajatoiminnan Jyväskylä 18.4.2018 Susanna Palo, kouluttaja Valtakunnallinen työpajayhdistys
Esityksen sisältö Tpy:n esittely Työpajatoiminnan asemoituminen palvelujärjestelmässä Työpajatoiminnan valmennuspalvelut & sisällöt Tulokset
Kouluttaja Työkokemukseni Helsingin kaupunki: Nuorisoasiainkeskus 1987-89 kädentaidot, ohjaaja ja 1989-1993 tiedotustiimin kouluttaja Nuorisoasiainkeskus -> Kaupunginkanslia -> Opetusvirasto -> Stadin ammattiopisto Sininen Verstas, nuorten työpaja kouluttaja, projektityöntekijä, projektikoordinaattori 1993-2011 vastaava kouluttaja 2011-2012 ja 2014-2016 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry: Tekemällä oppii hankkeen projektityöntekijä 2012-2014 Kouluttaja 10.10.2016 alkaen Valokuva: Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, 2016 Koulutukseni FM; taidekasvatus, erityispedagogiikka, kasvatustiede, psykologia Askartelunohjaaja, Tekstiilisuunnittelun täydennyskoulutus Visuaalisen alan pedagogiset pätevyydet & JET-koulutus Psykoterapian perusteet koulutus 3
Koulutukseen osallistujat Kuka olet? Parasta työssäsi? 23.4.2018 4
Valtakunnallinen työpajayhdistys Työpajakentän ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, jonka tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä kehittämällä työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä sekä vahvistaa toiminnallaan työpajojen ja etsivän nuorisotyön toiminta-edellytyksiä ja alalla työskentelevien ammattilaisten osaamista. Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö: Tpy on yksi osaamiskeskuksista sosiaalisen vahvistamisen kokonaisuudessa 263 jäsenorganisaatiota Strategisesta suunnittelusta vastaa 10-henkinen alan ammattilaista koostuva hallitus, jonka pj. kansanedustaja Anneli Kiljunen Yhdistyksessä 14 työntekijää ja toiminnanjohtajana Mari Ahonen-Walker 5
Toiminta Vaikuttamistyö Jäsentapahtumat: Valtakunnalliset työpajapäivät ja Ihanko pihalla, työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma Työpajatoiminnan opinnollistaminen hanke 1.2.2018-31.12.2019 6
Toiminta Työpajatoiminnan osaamiskeskus: nuorten työpajatoiminnan alueellinen koordinaatio, koulutustoiminta sekä työpajatoiminnan vaikuttavuus- ja laatutyön vahvistaminen (Sovari) Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 2 pv Arviointi valmennuksessa 1 pv Työpajapedagogiikka 1 pv Voimavarat valmennuksessa 1 pv 7
Toiminta Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus aloitti 1.4.2018 - > etsivän nuorisotyön alueellinen koordinaatio ja koulutustoiminta sekä etsivän nuorisotyön viestintä Viestintä www.tpy.fi sekä facebook Twitter Instagram Blogi pajainfo 8
Työpajatoiminnan asemoituminen 9
Työpajatoiminnan asemoituminen Työpajatoiminta asemoituu sosiaalisen työllistämisen toimialalle, välityömarkkinoille palvelujärjestelmän väleihin, sektorien reuna-alueille ja niiden välisille rajapinnoille Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon OKM Työpajatoiminta täydentää jo olemassa olevia palveluja 10
Työpajatoiminnan asemoituminen Laki kotoutumisen edistämisestä kotoutumisen toimenpiteet sosiaalitoimi Sosiaalihuoltolaki Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki TE-palvelut palkkatuki työkokeilu työllisyyspolitiikka sotepolitiikka kuntouttava työtoiminta sosiaalinen kuntoutus KELA kuntoutusstandardit työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus paikalliset sopimukset oppilaitokset UUSI! Ammatillisen koulutuksen reformi nuorisopolitiikka koulutuspolitiikka etsivä nuorisotyö valtionrahoitus Nuorisolaki UUSI!
Työpajoille tulevien henkilöiden tuen tarve työttömät kuntoutustarve, sairaus, periytyvä huono-osaisuus koulutuksen ulkopuolelle valikoituvat Nuoruus elämänvaiheena, yksilölliset tapahtumat ja tilanteet 12
Kuntoutuksen tarve & ylisukupolvinen huono-osaisuus Mielenterveyden ongelmat Oppimisvaikeudet Ylisukupolvinen huono-osaisuus, kulttuurinen deprivaatio Näköalattomuus Yksinäisyys 13
Valmentautujat työpajoilla Työttömiä nuoria ja aikuisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus Ammatinvaihtajia Työ- ja toimintakyvyiltään heikentyneitä työnhakijoita Päihde- ja mielenterveyskuntoutujia Pitkäaikaistyöttömiä Osatyökykyisiä Työmarkkinoille integroitumiseen tukea tarvitsevia maahanmuuttajia Opiskelijoita sekä 14
Joensuun Nuorisoverstaan mainos Tilanne ennen työpajaa: https://www.youtube.com/watch? v=r6todydyrri 15
Työpajatoiminnan palvelut hyvinvointia lisäämässä 16
Työpajatoiminnan palvelut Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta STARTTIVALMENNUS Yksilövalmennusta ETSIVÄ NUORISOTYÖ 23.4.2018 17 17
Etsivä nuorisotyö Valmennuksen tasot on yksilöllistä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa kokonaisvaltaista palveluohjausta alle 29v. nuorille Nuoren asiakkuus voi olla pitkäkestoista ja se voi ulottua perustarpeisiin kuten asumiseen, rahaasioihin yms. ja niiden selkiyttämiseen, jotta elämänhallinta saadaan kuntoon ennen mahdollista opiskelu- ja/tai työnhakua Arvostavan asenteen, toimivan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen kautta pyritään tutustumaan nuoren vahvuuksiin, voimavaroihin ja kiinnostuksen kohteisiin. Tavoitteena on löytää yhdessä nuoren kanssa hänelle sopivia vaihtoehtoja jatkopolkuihin joko koulutukseen, työelämään tai muihin palveluihin. 18
Starttivalmennus on arjenhallinnan vahvistamiseen keskittyvää matalimman kynnyksen toimintaa. Starttivalmennus voi olla sekä yksilövalmennusta että ryhmävalmennusta pienryhmälle Starttivalmennus sisältää toimintaa, ei työtä kuten työpajalla. Toiminnallisia, luovia menetelmiä käytetään itsetuntemuksen kehittämiseen ja pienimuotoisia työtehtäviä toimintakyvyn parantamiseen. Keskeistä starttivalmennuksessa verkostomainen työote eli tehdään tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa nuoren hyvinvoinnin lisäämiseksi (esim. sosiaalityö, päihdetyö, asumisen toimijat, kolmas sektori esim. Marttaliitto) 19
Yhteistyö esim. Marttojen kanssa Arki sujuvaksi-hanke Kuva: Susanna Mähönen, Metalliverstas, Stadin Brygga, 2017
Kuntouttava valmennus on yksilövalmennusta, kun arjen & elämänhallintataidot vaativat kehittämistä sekä ryhmävalmennusta, josta vähitellen voidaan siirtyä työvalmennukseen, opiskelu- tai työelämään. Työelämään valmennus on ennen kaikkea työvalmennusta, jossa työtaidot, työelämätaidot ja työyhteisötaidot yms. paranevat ja siirtyminen koulutukseen tai työhön onnistuu työpajan jälkeen. Työvalmennuksen tukena on yksilövalmennus. Työhönvalmennus on tukea työelämään siirtyville tai työelämässä mukana oleville, jotta työssäolo sujuisi hyvin ja itsenäisyys työn hallitsemiseksi paranisi ja olisi mahdollista vähitellen irtaantua valmennuksesta. 21
Valmennuksen tasot Työ- ja työhönvalmennus Yksilö- ja ryhmävalmennus Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskunt. Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, oppilaskoht. sop. Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta STARTTIVALMENNUS Kuntouttava työtoiminta, kuntakoht. sop. Opiskelu- ja työelämävalmiuksien tukeminen Arjen asioiden ja elämänhallinnan tukeminen ETSIVÄ NUORISOTYÖ 22 Palveluohjausta ilman sopimuksia 22
Kuka työpajatoimintaa järjestää ja missä muodossa? 23
Työpajojen monimuotoisuus Hallintomuoto tpy:n jäsenorganisaatioissa (256) Tieto kerätty vuoden 2017 lopussa Kunnalliset tai kuntayhtymät 61 % Yhdistyspohjaiset toimijat 26% Säätiöt 10% Muut (osuuskunnat, osakeyhtiöt) 3% 23.4.2018 24
Työpajojen monimuotoisuus Rahoitus ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi) valtionavustus työpajatoimintaan 25
Valtionavulla tuettu nuorten työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2017 26
Työpajojen monimuotoisuus Rahoitus ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi) valtionavustus työpajatoimintaan valtionavustus etsivään nuorisotyöhön 27
Etsivän nuorisotyön kattavuus vuonna 2017 28
Työpajojen monimuotoisuus Hallintomuoto Kunta, säätiö, yhdistys, koulutuskuntayhtymä, osakeyhtiö Rahoitus ylläpitäjän osuus (kunnassa hallintokunnittain budjetointi) valtionavustus työpajatoimintaan valtionavustus etsivään nuorisotyöhön hankerahoitus tuotot myytävistä tuotteista valmennuspalveluiden tuotto Koko Enimmäkseen pieniä työpajoja 29
Työpajatoiminta 2016 (208 Organisaatiota) Työpajojen valmentautujien määrä organisaatiossa keskimäärin Lähde: OKM/AVI (Valtakunnallinen työpajakysely) 30
Työpajojen työntekijöiden määrä/organisaatio 2016 N=208 Lähde: OKM/AVI (Valtakunnallinen työpajakysely) 31
Työpajatoiminnan kasvava tarve 32
Työpajoille ohjautuminen Keskeiset valmennuspalveluja tilaavat/ ohjaavat tahot Työpajan tuottamat valmennuspalvelut TE-hallinto (TE-toimistot ja TYP eli työvoiman palvelukeskukset (35%) Oppilaitokset (8,7%) Kunta (27,8%) Sosiaali- ja terveystoimi, Etsivä nuorisotyö, Ohjaamot, Mielenterveyspalvelut yms. Muut viranomaiset (1,7%) Kriminaalihuolto, Kela, Vakuutusyhtiö, Armeija Omaehtoisesti (12,9%) Muut palvelut (8,6%) Ei rekisteröityä tietoa 5,4% Työkokeilu, palkkatukityö, työhönvalmennus, työvoimapoliittisessa koulutuksessa Tutkinnon osan suorittaminen (näyttö tai TOP-jakso), oppisopimuskoulutus, TET, JOPO, pajakoulu Kuntouttava työtoiminta (Kuty), Sosiaalinen kuntoutus, starttivalmennus Palveluohjaus Yhdyskuntapalvelu Työkyvyn arviointi tai työkokeilu Palveluohjaus Nuorten kesätyöt, siviilipalvelus 33
Työpajatoiminnan taloudellinen vaikuttavuus Työssä olevan keskiasteen tutkinnon suorittaneen talous: Yhdessä vuodessa: Koko työuran aikana (32 v.): Ansio 35 900 (mediaani) 1 148 000 Eläkemaksut 8 400 /v 269 000 Tienestit yhteensä 44 000 /v 1 417 000 Alhaisen koulutuksen vuosivaikutus menetettyinä ansioina: 32 200 nuorta yhteensä 1,4 Mrd. /v Työpajatoiminnan kustannukset (146 M ) tulevat katetuiksi 110 nuoren tuloksekkaalla ohjauksella, kun työttömyyden sijaan onnistuu koulutus ja työllistyminen Nuoria (15-29 v.) n. miljoona, heistä n. 14-15 % (140 000) jää pelkän peruskoulun varaan, joista 23 % (32 200 ) alhaisen koulutuksen vuoksi työelämän ulkopuolella. Vaikka ihmiset vaihtuvat työttömien joukossa, suhteelliset (%) osuudet pysyvät vakaina. (Ohtonen: Starttivalmennus ja työpajatoiminta taloudellisia näkökulmia https://www.tpy.fi/site/assets/files/1372/startti2016_verkkojulkaisu_sivuittain.pdf) 34
Työpajatoiminnan perusteet ja käsitteet 35
Työpaja Yhteisö 36 Työ Puutyöt Metallityöt Kädentaidot Tekstiilityöt Gatering Musiikki Teatteri Media Taide Pesula Siivous Kuljetus Kierrätys Rakennustyö Kiinteistönhuolto
Työpajojen valmennusyksiköt 37
Mediakylpylän esittely https://www.youtube.com/watch?v= mp6-gl3ewkg 38
Työpaja Valmennus Työ Yhteisö 39
Työ + Yhteisö + Valmennus OIKEA TYÖYMPÄRISTÖ - työ ja työelämätaitojen kehittyminen Kaks Kättä, työpaja Maria Gnosspellius 2016 40
Työ+ Yhteisö + Valmennus Työpajan yhteisön avulla vahvistetaan osallisuutta & sosiaalista vahvistumista Omnian työpajat, Jani Leinonen, 2016 41
Työ+ Yhteisö + Valmennus Työpajan perustehtävänä on valmentaminen, jonka kautta opitaan mm. ammatillisia taitoja sekä työelämätaitoja Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Virpi Siira, 2016 42
Valmentautujat ovat tekijöitä Mennään valmennus edellä: Tavoitteena aina, että valmentautujat tekevät itse vaikka hitaasti ja monta kertaa kuin että valmentaja tekee Omnian työpajat, Jani Leinonen, 2016 43
Työpajan tavoite Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään tukemaan yksilön arjen asioiden hoitamista ja elämänhallintaa parantamaan yksilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Työpajalla on mahdollisuus ajan kanssa mahdollistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevalle nuorelle hyvät mahdollisuudet oman tulevaisuuden luomiseen yksilöllisten jatkopolkujen kautta 44
Nuorisolaki 1.1.2017 Ensimmäistä kertaa laissa säädetään nuorten työpajatoiminnasta: Nuorisolain 7 :ssä todetaan, että nuorten työpajapalvelut kuuluvat tarvittaessa kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö Suositetaan että työpajatoimintaa toteutetaan paikalliset olosuhteet huomioiden ja että paikallista työpajatoimintaa tukee ja kehittää asiantuntijoista koostuva ohjaus- tai johtoryhmä. Lisäksi ministeriö suosittaa, että työpajatoiminta / työpajatoiminnan järjestäjä on mukana kunnan/kuntien yhteisessä ohjaus- ja palveluverkostossa Lisäksi lain 2 painotetaan kaikille nuorisolain alaisille toimijoille nuoren kasvun tukemista, osallisuuden lisäämistä, yhteisöllisyyttä
13 Nuorten työpajatoiminta Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työ-markkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun (esim. terveydenhuollon palvelut, erilaiset asumis- ja asiointipalvelut) Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa Nuorten työpajan on seurattava toimintansa tuloksia (sijoittumiset, asiakastyytyväisyystulokset jne.) Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. 46
Työpajatoiminnassa keskeistä Työvalmennus: Taitojen ja tietojen oppiminen Osaamisen tunnistaminen Oppilaitosyhteistyö Tukipalvelut opiskelijoille Yksilövalmennus: Omien vahvuuksien löytäminen Itsetuntemuksen ja luottamuksen vahvistaminen Vaihtoehtoisten polkujen etsiminen 47
Työpajan työvalmennus Arjenhallinta Sosiaalinen vahvistumien Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Työn ammatillinen osaaminen Työvalmennus Työelämätaidot Yhteisö 23.4.2018 48 23.4.2018 48
Työvalmennus Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan tapahtuvaa työ- ja toimintakyvyn edistämistä. Työvalmennus on työn, yhteisön ja valmentamisen avulla tapahtuvaa suunniteltua (sisällöt) tavoitteellista dokumentoitua arvioitua 49
Suunnitelmallista toimintaa Esimerkkinä työpajan valmennusjakson kuvaus Osaamisen kehittäminen Työtehtävät vahvistavat helppoja perustaitoja, Onnistumisen varmistamista 23.4.2018 50 Itsenäisen työskentelyn vaihe Työtehtävät sujuvat työsuunnitelmien, välineiden yms. avulla melko itsenäisesti Osaamisen tunnistamista Ammattitaidon kehittäminen Työtehtävät vahvistavat ammattitaitoja, Osaamisen varmistamista Harjoittelujakso Motivointitehtäviä, ryhmäyttämistehtäviä Sitoutumisen varmistamista Arvioinnit 5 kk loppuarviointi 4 kk 3 kk 2 kk 1-3 vko Alkuarviointi -> Valmennussuunnitelma
Työvalmennus Työvalmentaja on oman ammattialansa osaaja hänellä on ammatillinen koulutus, osaamista & kokemusta alalta Työvalmentaja valmentaa vaikeusasteiltaan erilaisten ammatillisten työtehtävien tekemisessä sekä työelämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen hankkimisessa Työvalmennus on päivittäistä tukea valmentautujalle Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle vaihtoehtoisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien kautta 51
Ammatillisten taitojen valmennus Työvalmentajan rooliin kuuluu keskeisenä kyky arvioida sopivia ammatillisia taitoja ja niiden jakamista osataitoihin Aivotutkimuksissa (Hari, 2007, Iacoboni 2008) on todettu demonstraatioiden olevan tehokkaita oppimistilanteita. Katsoessaan toisen ihmisen suoritusta aktivoituvat myös oppijan vastaavat aivolohkot ja oppija samaistuu vahvasti tekijään. Nuorten työpajat, Woodoo-werstas, 2012 52
Työpajalla tärkeitä työelämätaitoja Aikataulut & työajat, täsmällisyys, rytmi Työpajan sääntöjen noudattaminen Työilmapiiri / yhteistyötaidot & käytöstavat Ryhmätyöskentely / vastuu omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä Työvälineiden ja koneiden käyttö & huolto Siisteys (työtila, oma toiminta) Itsenäinen työskentely / vastuu omista harjoitustöistä ja niiden dokumentoinnista Itsensä ilmaiseminen
Työelämätaitojen tiedostaminen Valmentajat voivat kertoa mitä työpajalla opitaan työn ja tekemisen lomassa ja keskustella esim. ajoissa työpajalle tulemisesta ja sen merkityksestä työhön sitoutumiseen Voidaan myös pyytää asiantuntijoita puhumaan asiasta esim. työelämän edustajat eri ammattialoilta Voidaan pelata - Omniassa (Espoon koulutuksenjärjestäjä, jolla on myös työpajatoimintaa) on kehitetty Työtaitohankkeessa kehitettyä Työtaitopeliä, jonka avulla opetellaan työelämän pelisääntöjä - SAK:n työelämäpeli Työelämätaitoja voi oppia käytännön työssä ns. tekemällä oppien tai pelien avulla toki käytössä voi olla myös työelämätaidosta julkaistut infopaketit 54
Työvalmennus ja ryhmä Työvalmennus tapahtuu yleensä ryhmässä ja ryhmätyöskentely vaatii ryhmätyötaitoja sekä työvalmentajalta että valmentautujalta Työvalmentaja on osa ryhmää ryhmänvetäjänä vastuussa ryhmästä tehtävänä selittää ryhmän perustehtävä ja tavoitteet työskentelylle -> säännöt, perehdytys, työturvallisuus, työelämän pelisäännöt yms. tehtävänä on edistää ryhmäytymistä -> turvallinen me- henki edesauttaa valmentautujia uskaltamaan kokeilla ja oppia uutta sekä ottamaan vastuuta ryhmän työilmapiiristä
Ryhmäytyminen Nuorten työpajat, Metalli-verstas, Susanna Mähönen 2016
Valmentaja tasavertaisena osallistujana Nuorten työpajat, Sininen Verstas, Susanna Palo, 2015 57
Yhteisöllisyys & osallisuus Yhteisöllisyys on kokemuksellinen asia: yhteisöllisyyttä on se, että kokee olevansa osallinen ja kokee voivansa vaikuttaa - kun kokee, että sinusta välitetään ja sinä välität Osallisuutta vahvistaa se, että valmentautujien ajatukset ja ehdotukset kuullaan ja otetaan vakavasti -> jokaisella on annettavaa yhteisölle Osallisuus voi tarkoittaa osallistumista työpajan toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon - valmentautujan omassa tahdissa Onnistuminen yhteisön toiminnassa kannustaa sekä oppimaan lisää että vastuuseen yhteisöstä Omnian Nuorten työpajat, Maria Gnosspellius, 2016 58
Työpajan yksilövalmennus Työelämätaidot & Työyhteisöosaaminen Arjenhallinta Yksilövalmennus Sosiaalinen vahvistumien Yhteisö Työn tekninen osaaminen Työvalmennus + EOAT 23.4.2018 59 59
Yksilövalmennus Työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti tarjotaan monialaista tukea arjen taitojen ja elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseksi tuetaan tulevaisuuden suunnittelua Nuorten työpajat, Sininen Verstas Pirjo Pihkala/Virpi Siira, 2011 60
Yksilövalmennus Yksilövalmennuksen määrä työpajajaksolla vaihtelee päivittäisestä kausittain tarjottavaan tukeen Yksilövalmennusta toteutetaan: Yksilötapaamisina (sovitusti, akuutisti) Ryhmävalmennuksena (vertaisryhmä, starttitoiminta) Monialainen tiimi ja verkostoyhteistyö - Palveluohjaus ja valmennussuunnitelmat 61
Yksilövalmentaja on kohtaamisen ammattilainen hyväksyvä asenne antaa mahdollisuuden luottamuksellisen suhteen syntymiselle > luottamuksen kautta saadaan tarvittavaa tietoa valmentautujasta pyrkii ymmärtämään valmentautujan tilannetta ja näkökulmaa valmentautujan kannalta Yksilövalmentajat ovat pääasiassa sosiaali-/terveys-/opetus- /nuorisoalan ammattilaisia 62
Valmennusmenetelmät Tavoitteena tukea onnistumista sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä ja tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa Valmentajien yksilölliset & toiminnalliset menetelmät, jotka auttavat erilaisten taitojen harjoittelussa, oppimisessa ja itsenäisessä työskentelyssä Onnistumisen kulttuuri tulee olla kaiken valmentamisen perusteena! Kuva: Minä nuori Suomessa 2017 Susanna Palo 63
Tekemällä oppimisesta palautetta Työtä ja tekemistä on oltava, jotta valmentautuja voi saada toiminnastaan palautetta Palautteen avulla onnistuminen tulee nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa oppimiseen! Valmentajan katse, kehut ja palkitseminen ovat välineitä, jolla onnistumista vahvistetaan ja tehdään todeksi. Onnistumisen kautta syntyy luottamus omiin taitoihin -> usko omiin selviytymismahdollisuuksiin elämässä vahvistuu Omnian työpajat Jani Laukkanen 2016 64
Sijoittuminen työpajajakson jälkeen 65
Aikaa sosiaaliselle vahvistumiselle Ajatuksille on annettava aikaa Ihminen ei tiedä ennen kuin ajattelee itse Kuva: Virpi Siira, Sininen Verstas Bodil Jönsson, Ajatusvoimaa, 2002 66
Kiitos! Lisätietoja: susanna.palo@tpy.fi