Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään"

Topi Hämäläinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään Pirjo Oulasvirta-Niiranen , Pohjois-Suomen Kumppanuusfoorumi

Startti parempaan elämään -juurruttamishanke (2012 2016) Päätavoite: levittää valtakunnallisesti o työpajan matalimman

2 Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( ) Päätavoite: levittää valtakunnallisesti o työpajan matalimman kynnyksen starttivalmennusmalli ja o työpajan ja asumispalveluiden yhteistoimintamalli Rahoittaja: Rahaautomaattiyhdistys

3 Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Mukana yht. 16 työpajaorganisaatiota eri puolilta Suomea: - mm. Seita-säätiö, Eduro-säätiö, Tornion Työvoimalasäätiö, Tyrnävän kunta, Siikalatvan kunta, Suomussalmen kunta, Iin kunta - Kehittämisprosessit kullakin organisaatiolla hankkeen pääteemoihin liittyen, asiantuntija- ja mentorituki hankkeesta, koulutuksia, verkostoitumista jne. Hanke osaltaan mahdollistaa työpajatoimijoiden verkostoitumisen ja yhteisen kehittämisen Levitetään hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja Vahvistetaan starttivalmennuspalvelun näkyvyyttä (palvelukuvaukset, toiminnasta tiedottaminen) Tuodaan esille starttivalmennuksen hyötyjä

4 Starttivalmennus Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Tarvitaanko sitä? Riittääkö ns. perinteinen työpajapalvelu? Miten starttivalmennus poikkeaa muusta työpajapalvelusta? Taustaa starttipajojen perustamiselle: löytyykö etsityille ja löydetyille nuorille oikea palvelu/ tuki oikeaan aikaan? 2014: 107 työpajalla starttivalmennusta (Valtakunnallinen työpajakysely) Erilaisia toimintamalleja/ -tapoja, erilaisia toimintaympäristöjä Starttivalmennuksen juurruttamisessa keskeistä: aseman vakiinnuttaminen palveluverkostossa ja rahoituksen turvaamisen edistäminen

5 Starttivalmennus Työpajojen matalimman kynnyksen toimintaa Vahvistaa nuoren arjenhallintaa, itsetuntemusta ja itseluottamusta Tukee valmentautujan itseohjautuvuutta - Vahvistaa nuoren omaehtoista toimijuutta ja osallisuutta Auttaa löytämään tarvittavat tukipalvelut ja jatkopolut Moniammatillista ja monialaista yhteistyötä Kokonaisvaltaista, intensiivistä ja pitkäkestoista tukea

6 Starttivalmennukseen ohjautuminen Keskeisiä ohjaavia tahoja: etsivä nuorisotyö, sosiaalitoimi, TYP, TE-palvelut Nuoret saavat tietoa palveluista (esim. kavereilta) ja saattavat tulla itse kysymään starttipajalle pääsymahdollisuutta valmentajalta Jotta lähettävä taho voi lähettää nuoria starttivalmennukseen, tulee sillä olla

Starttivalmennuksen tavoitteellisuus onnistumiset esille Tavoitteellisuus: painopiste arjen taitojen ja elämänhallinnan vahvistamisessa ja oman polun löytämisessä Nuoren oma halu muutokseen!

7 Starttivalmennuksen tavoitteellisuus onnistumiset esille Tavoitteellisuus: painopiste arjen taitojen ja elämänhallinnan vahvistamisessa ja oman polun löytämisessä Nuoren oma halu muutokseen! Motivoinnin merkitys Katse tulevaisuuteen Kannustava, vahvuuksia, mahdollisuuksia korostava valmennusote Onnistumisia painottava valmennusote Ohjaus tarpeen mukaan muihin palveluihin starttivalmennuksen ohella, palveluihin kiinnittymisen tukeminen

8 Starttivalmennus Starttivalmennuksen juurruttamisessa keskeistä: aseman vakiinnuttaminen palveluverkostossa ja rahoituksen turvaamisen edistäminen

9 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolain kirjaus sosiaalisesta kuntoutuksesta - Sosiaalinen kuntoutus 17, uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.

10 Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajana Työpajojen matalimman kynnyksen palvelu: mahdollisuus toimia yhteistyössä muun palveluverkoston kanssa nuoren sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajana, esim. tukea osaltaan muuta kuntoutuksellista palveluketjua Starttivalmennus on tarjonnut palveluverkostosta usein puuttuvan osan: nuorten matalan kynnyksen arjenhallinnan tukemiseen keskittyvän palvelun

11 Starttivalmennus ja sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisen toimintakyvyn arviointia starttivalmennuksessa Pitkät valmennusjaksot tarjoavat mahdollisuuden pitkäkestoiseen havainnointiin

12 Starttivalmennuksen hyötyjä Hyödyt (kenelle, millaiset hyödyt/ vaikutukset) Hyödyt valmentautujalle, kunnalle, yhteiskunnalle Taloudelliset hyödyt, inhimilliset hyödyt Huom! Palvelun hyötyjä tarkasteltaessa muistettava peilata tuloksia lähtötilanteessa asetettuihin tavoitteisiin! Tarve starttivalmennukseen usein syntynyt pitkän ajan kuluessa, lyhyt valmennusjakso ei tällöin riittävä korjaamaan tilannetta tarvitaan pitkäkestoista matalan kynnyksen palvelua

13 Starttivalmennuksen hyötyjä (jatkoa)

14 Starttivalmennus- taloudellisia näkökulmia 1. Starttivalmennuksen rahoitus paljolti määräaikaista, monikanavaista: valtion rahoittamaa, kuntien rahoittamaa, hankerahoitusta jne. 2. Määräaikaisuus kehittämistyön jatkuvuudelle haaste 3. Kyseessä monialaisen yhteistyön palvelu, tarvitaan kokonaisuuksien tarkastelua, esim. yhteiskunnan kustannukset/ säästöt, yksilölle tuleva taloudellinen hyöty 4. Nuori saa tarvitsemansa palvelut oikean sisältöisinä ja oikeaan aikaan, kiinnittyy palveluihin vältytään käyttämättömistä ajanvarauksista ja palvelun hukkakäytöstä 5. Starttivalmennuksen pitkäkestoiset prosessit tulokset näkyvät usein viiveellä

15 Selvitys starttivalmennuksesta Starttivalmennuksessa Otetaan kiinni tavanomainen elämänrytmi (esim. ajanhallinta, päivärytmi, viranomaisyhteydet, ruuanlaitto, siivous, sosiaaliset kontaktit ) Joku ottaa itseään niskasta kiinni, toisia tönitään eteenpäin Saadaan mielekästä tekemistä (työpajan työvalmennukseen osallistuminen, retket, tutustumisvierailut, harrastukset / aktiviteetit) Sosiaalista kanssakäymistä (kannustava yhteishenki, huumoria, tilaa kaikenlaisille nuorille) Yksilöllisyyttä (kuunnellaan, ollaan kiinnostuneita jokaisesta nuoresta) Vaikutusmahdollisuus toiminnan sisältöön Osallisuuden lisääntymistä Jos en täällä, olisin kotona tekemässä en mitään Nuoret kaipasivat lukujärjestystä elämäänsä, syyn ja tavoitteen päästä pois kotoa - Starttipaja tarjosi tämän Lähde: Mikko Kesä (2015): Starttivalmennuksesta asiakasnuorten äänellä.

16 Starttivalmennuksen vaikutuksia Miten nuori kokee starttivalmennusjakson? Kuunnellaan nuorta. oltiin oikeasti kiinnostuneita, miten menee Vetäjät kannustavat kokeilemaan Apua itsensä auttamiseen Nuoren voimavarat vahvistuvat Vahvistaa nuorta subjektiivisena toimijana Nuoren kannattelua nuori saa voimia auttaa itseään Sain kaikki asiat järjestykseen. Laskut. Kämpän. Sain haettua kouluun. Raha-asiat. Työharjoittelupaikan. LUOTTAMUS keskeisin vaikutus: nuoren luottamus itseensä ja ulkopuoliseen tukeen Lähde: Mikko Kesä (2015): Starttivalmennuksesta asiakasnuorten äänellä.

17 Starttivalmennuksessa pienin askelin eteenpäin

18 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Starttivalmennuksella arki järjestykseen ja uutta suuntaa elämään

Starttivalmennuksella arki järjestykseen ja uutta suuntaa elämään Pirjo Oulasvirta-Niiranen Valtakunnalliset Työpajapäivät 2016 Startti parempaan elämään -juurruttamishanke (2012 2016) Päätavoitteena: