Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, jalankulku 21 % matkustaja 18 % muu.

Samankaltaiset tiedostot
Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,7 matkaa/henkilö/vrk. jalankulku. henkilöauto, 13 % matkustaja 20 % muu.

Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. jalankulku. henkilöauto, 9 % matkustaja 18 % muu.

Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,1 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, matkustaja 15 % muu. henkilöauto, kuljettaja 40 %

Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, jalankulku. matkustaja 16 % muu 12 % henkilöauto,

Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. jalankulku 18 % henkilöauto, matkustaja 16 % muu.

Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, jalankulku. matkustaja 17 % muu 12 % henkilöauto,

Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, jalankulku. matkustaja 15 % muu. henkilöauto, kuljettaja 4 %

Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,9 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, matkustaja 12 % muu 17 % henkilöauto, kuljettaja 35 %

Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, matkustaja. muu. joukkoliikenne. Matkan tarkoitus. asiointi.

Henkilöliikennetutkimus Pyöräilyn perustietoja Riikka Kallio

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS VIRPI PASTINEN

Henkilöliikennetutkimus 2016 MATKAKETJUT JA LIIKKUMINEN PALVELUNA

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU

HIILINEUTRAALIN PÄIVÄN ILTA - NUMEROITA JA KOMMENTTEJA -

Liikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Imatran liikkumiskysely Toteutus ja päätulokset

OTANTATUTKIMUS OY HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMUKSET Marraskuu Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto/ Liikennesuunnitteluosasto

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin


Henkilöliikennetutkimus Raportin kuvia pdf-muodossa

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Henkilöliikennetutkimus 2016

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Rakennemalli / motiiviseminaari Markku Kivari

Helsinkiläisten liikkumistottumukset

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset

Jalankulun reunavyöhyke

Liikkumistutkimukset ja liikenne- ennusteet tulevaisuuden

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:18. Helsinkiläisten liikkumistottumukset

Liikkumistutkimuksen tulokset

Kävellen ja pyöräillen kohti hiilineutraalia kaupunkiseutua

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:7. Helsinkiläisten liikkumisto umukset 2018

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Järvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi

Helsingin seudun liikenne

Yhdyskuntarakenne ja liikenne

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet

HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS PUHELINHAASTATTELUN KYSYMYKSET

HELSINGIN KAUPUNGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON LIIKENNEOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Saavutettavuustarkastelut

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Polkupyöräily ja kaupunkibussiliikenne Joensuussa

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011

Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus Yhteenvetoraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Miten kuljet työmatkasi?

Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Tampereen kaupungin päiväkotimatkat

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Henkilöliikennetutkimus

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Kohdekaupunkien kaavio

1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta

Lahden seudun liikennetutkimus 2010

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Kansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista. Heikki Liimatainen

Liikennebarometri 2016

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Yhteenvetoraportti

Transkriptio:

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Joensuun sisäiset: matkaa/vrk (%) muiden kuntien sisäiset: matkaa/vrk (%) seudun kuntien väliset: matkaa/vrk 9 (%) matkat seudun ulkopuolelle: matkaa/vrk 9 (%) MML HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu.. ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT Henkilöliikennetutkimus : Joensuun ydinkaupunkiseutu Joensuun ydinkaupunkiseudulla kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on prosenttia. Kestävillä kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Keskimäärin seudun asukkaat tekivät vuorokaudessa matkaa ja niiden keskipituus oli kilometriä. Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapaosuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä riippuen. Pääosa seudun asukkaiden matkoista on vapaaajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyviä on prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli noin kymmenys kaikista matkoista. Tulokset perustuvat vuonna toteutettuun Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, johon Joensuun ydinkaupunkiseutu osallistui lisäotoksella. Kaikkiaan seudun asukasta vastasi tutkimukseen. Koko tutkimusaineisto kattaa yli suomalaisen matkat. Tässä julkaisussa tarkastellaan Joensuun ydinkaupunkiseudun asukkaiden kotimaanmatkoja vuoden keskimääräisenä päivänä, ellei toisin ole mainittu. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT % kulkutapaosuus SISÄLTÖ Seudun väestö........................ Kulkutapojen käyttö................... Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily.................. Matkan tarkoitus ostos % henkilöauto, matkustaja % % kyyditseminen 9 % matkaa/henkilö/vrk henkilöauto, kuljettaja % jalankulku % matkaa/henkilö/vrk asiointi 9 % % vapaaaika % pyöräily % työ % työasia % koulutus % ulkoilu, liikunta % vierailu 9 % joukkoliikenne % WSP FINLAND OY Joukkoliikenne....................... Henkilöautoilu........................ 9 Liikkuminen ja auton omistus........... Liikkuminen ja maankäyttö............ Liikkuminen kunnittain................ Asuminen ja liikkuminen............... Eri väestöryhmien liikkuminen.......... Matkan tarkoitus..................... Luotettavuus......................... Muunnoskertoimet................... Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen........................ LISÄTIETOJA Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät lisätietoja verkko osoitteesta www.hlt.fi. Samassa osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. LISÄTIETOJA: Joensuun kaupunki Kaupunkirakennepalvelut sähköposti: kaupunkirakenne[a]joensuu.fi

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Seudun väestö Väestö alueittain Joensuun ydinkaupunkiseudulla asui vuonna noin henkilöä. Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi vuotta täyttäneitä oli noin 9. KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI Joensuun ydinkaupunkiseudun kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön työssäkäynti tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat tutkimusaineistoon. Väestömäärät Joensuun ydinkaupunkiseudulla. Väestötietojen lähteenä Tilastokeskus, vuoden keskiväestö. alue väestö Joensuu perusjoukko Kontiolahti työlliset % työttömät % alle vuotiaat % vuotiaat % opiskelijat, työvoiman ulkopuolella % koululaiset, varusmiehet % eläkeläiset % Liperi 9 yhteensä 9 t % vuotiaiden työssäkäynti Aineistolaajennuksen perusjoukko ja vuotiaat. osuus asukkaista, yhteensä % vuotta täyttäneiden koulutustausta korkea aste 9 % perusaste kesken % keskiaste % perusaste % kokopäivätyö % osa aika/ satunnainen työ % lomautettu/ työtön 9 % ei käy työssä % miehet % % naiset + 9 ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS koko seutu Joensuu Kontiolahti ei autoa auto autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista AJOKORTIN HALTIJAT Liperi % vuotiaat 9 % vuotiaat 9 % vuotiaat 9 % vuotta täyttäneet %

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Kulkutapojen käyttö Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain. Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. Kokonaismatka aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) jalankulku,,, pyöräily,9,, bussi,, Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui kotimaanmatkoillaan kilometriä ja käytti tähän aikaa tunnin ja minuuttia. Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja matka aikaa koskeviin arvoihin kannattaa joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin sivulla ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. Kulkutapaosuudet kunnittain Kestävien liikkumismuotojen käyttö kasvaa sitä suuremmaksi, mitä lähempänä seudun ydinalueita asutaan. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan juna,, kestävät yhteensä henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja,,9,,,, kaikki,9 Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista). koko seutu Joensuu Kontiolahti Liperi Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Kaikkein pisimmillä matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin bussi, juna kuin lento ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan ''. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista). selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja joukkoliikenne pyöräily jalankulku 9 9 9 9

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Kulkutapojen käytön useus Tutkimuksessa selvitettiin kulkutapojen käytön toistuvuutta yleisellä tasolla viimeisen kahden kuukauden aikana. Seuraavissa kaavioissa on esitetty tuloset vastausajankohdan mukaan. Asuntokuntien polkupyörien omistus Polkupyörien omistus asuntokunnissa asumismuodon mukaan, suluissa pyörien määrä asuntokunnan jäsentä kohti. omakotitalo 9 (, pp/hlö) rivi ja paritalo (, pp/hlö) kerrostalo (, pp/hlö) asumismuoto (, pp/hlö) Polkupyörien omistus asuntokunnissa tutkimukseen vastanneen kohdehenkilön mukaan Viereisiin taulukoihin on koottu talouden omistamien polkupyörien määrä keskimäärin suhteutettuna talouden kokoon. Tiedot on ilmoitettu tutkimukseen osallistuneen kohdehenkilön mukaan. 9 ei pyöriä pyörä pyörää pyörää + pyörää Kulkutapojen käytön useus viimeisen kuukauden aikana vastausajankohdan mukaan, osuus vastanneista porsentteina laajennetussa aineistossa. jalankulku polkupyörä % % % % % % 9 asuntokunnassa pyöriä/ henkilö asuntokunnassa pyöriä/ henkilö pääasiallinen toiminta keskiarvo mies nainen koululainen, ikä,, opiskelija,9,,9 työssä,,, eläkeläinen,,,, +,,,9, Joukkoliikenteen käytön esteet ja ongelmat väestöryhmittäin ja asuinalueen mukaan Vastausosuudet prosentteina Väestöryhmä Asuinalue + Joen Kontiopojat tytöt miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset suu lahti Liperi ei esteitä/ongelmia heikot yhteydet 9 aikataulujen sopimattos t vaihtoehdot parempia 9 ei tottunut joukkoliikenteeseen 9 9 matkalippu on kallis huonot liityntäyhteydet tavaroiden kuljetustarve hitaus terveydelliset syyt heikko tiedotus vaihdot turvattos muiden matkustajien häiriköinti huono täsmällisyys istumapaikkaa vaikea saada epäsiisteys epäystävällinen henkilökunta kaikki kevät kesä syksy talvi kevät kesä syksy talvi joukkoliikenne kevät kesä syksy talvi henkilöauto kevät kesä syksy talvi 9 9 9 9 päivänä viikossa päivänä viikossa yhtenä päivänä viikossa harvemmin ei käyttänyt kk aikana ei tietoa 9 9

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: % jalankulku % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) kevät % syksy % kesä % talvi % 9 MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),,,,,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Jalankulku ja pyöräily Vuodenaikavaihtelut Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty kaavioissa seuraavasti: kevät: maalis toukokuu kesä: kesä elokuu syksy: syys marraskuu talvi: joulu helmikuu Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuodenaikoina jalankulun osuus taas pienenee ja pyöräilyn osuus kasvaa. Viikonpäivävaihtelut Arkisin Joensuun ydinkaupunkiseudulla jalankulkuun käytetään aikaa keskimäärin minuuttia ja viikonloppuisin minuuttia. Pienehkön havaintomäärän vuoksi viikonpäivävaihtelussa on satunnaisuutta. Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin minuuttia ja viikonloppuna minuuttia vuorokaudessa. Yli puolet jalankulkumatkoista on alle kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani asettuu puolestaan alle kilometrin. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA),,9, 9,,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,,,,,,,,,,,,,, Tuntivaihtelut Havaintoaineisto on liian pieni tuntivaihtelujen arviointiin.,,,,,,9,,,,,,,,, ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: jalankulku pyöräily JALANKULKU JA PYÖRÄILY Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä, joiden enimmäisteho on W ja maksimiavustus on km/h. Tarkastelu sisältää matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat pääkulkutapana. PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus Merkittävä osa jalankulku ja pyöräilymatkoista on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa ajan kohteesta toiseen sekä ostos ja asiointipaikasta toiseen. Keskimäärin seudun asukas teki vuodessa pyörällä matkaa ja ajoi kilometriä. Pääosa pyöräilijöistä on alle keski ikäisiä. Jalankulku ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/ henkilö/ vuosi. lähtöpaikat: kotoa matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen Vuodessa Joensuun ydinkaupunkiseudulla tehtiin henkeä kohti jalan keskimäärin matkaa ja yhteensä näistä kertyi 9 kilometriä. työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta JALANKULKIJAT Jalankulku ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % työ miehet % % naiset + 9 työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen PYÖRÄILIJÄT ostos osuus matkoista, yhteensä % asiointi, henkilökohtainen miehet % % naiset + Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi). työ työasia VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi jalan pyörällä koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen km/ henkilö/ vuosi jalan 9 pyörällä ostos asiointi, henkilökohtainen selitteet: jalankulku pyöräily

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA koko vuosi: % joukkoliikenne yhteensä JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK), kevät % syksy %, havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin,, kesä % talvi %,,9,9 kevät kesä syksy talvi koko vuosi Joukkoliikenne Ajalliset vaihtelut Havaintoaineisto on liian suppea, jotta tutkimus antaisi luotettavan arvion joukkoliikenteen ajallisista vaihteluista. Kokonaisuus tutkimuksesta kuitenkin tulee selkeästi esille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on arviolta %. Tuloksista on havaittavissa myös joukkoliikenteen käytön erot ilmiötasolla arkena ja viikonloppuna, vaikka itse lukuarvot ovat epätarkat. Joukkoliikenteen käyttö painottuu arkipäiviin. Joukkoliikenteen käyttäjät Joukkoliikenteen havaintomäärät jäävät Joensuun ydinkaupunkiseudulla varsin pieniksi, joten alla näkyvä arvio käyttäjäkunnasta on epätarkka ja parhaimmillaankin enintään suuntaa antava. JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT osuus matkoista, yhteensä % ikäryhmä miehet % % naiset + JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN PITUUSJAKAUMA MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA) havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin 9 9 kevät kesä syksy talvi koko vuosi 9, ma pe la su koko viikko ma pe la su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT ARKENA selitteet: JOUKKOLIIKENTEEN TUNNIN VAIHTELU VIIKONLOPPUNA prosenttia matkoista matkalle lähdön tunti havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin joukkoliikenne yhteensä bussi erikseen JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä bussilla ja junalla tehtyjä matkoja. Pääosa bussiliikenteestä on lähiliikennettä ja junaa käytetään pitkillä matkoilla. Kaikkiaan Joensuun ydinkaupunkiseudulla tutkimusaineistossa oli bussimatkaa ja junamatkaa. Junamatkojen harvinaisuuden vuoksi näiden matkojen tietoja ei ole raportoitu erikseen. Sekä bussi että junamatkojen määrä jää varsin pieneksi otoksessa. havaintoja vähän, tämä aiheuttaa satunnaisvaihtelua tuloksiin

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Joukkoliikenteen matkakohteet Joensuun ydinkaupunkiseudulla joukkoliikennematkoista noin puolet on kodin, työ / koulu/ opiskelupaikan välisiin matkoihin. Muut matkakohteet ovat yksittäisinä tarkasteltuna jokseenkin harvinaisia. Yhteensä näistä muodostuu kuitenkin reilu puolet matkoista, eli prosenttia. Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/henkilö/vuosi. lähtöpaikat: matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta Matkan tarkoitus Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia matkoja Joensuun ydinkaupunkiseudun asukkaat tekivät joukkoliikenteellä. työ työasia Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt keskivertoasukas teki ovelta ovelle matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä kohti noin puolitoista tuhatta. Mukana arviossa ovat myös asukkaiden matkat seudun ulkopuolelle. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos 9 Pitkillä seudun ulkopuolelle ulottuvilla matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys matkaluvun kannalta, mutta matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuoritearviot epätarkoiksi. asiointi, henkilökohtainen Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi). työ Ovelta-ovelle matkaketjut työasia Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto Joensuun ydinkaupunkiseudun asukkaiden joukkoliikenteen matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla liityntämatkat onnistuvat kävellen. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 9 ostos prosenttia joukkoliikennematkoista bussi + jalankulku asiointi, henkilökohtainen juna + jalankulku yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku yksi joukkoliikenneväline + pyörä yksi joukkoliikenneväline + auto t matkaketjut yhteensä %

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu 9 OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA Henkilöautoilu koko vuosi: % kuljettajat % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista) kevät % syksy % kesä % talvi % Vuodenaikavaihtelut Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat eri vuodenaikoina melko vähäiset. Syyskautena matkoja on kuitenkin hieman muita vuodenaikoja enemmän. Kesäisin lomakausi näkyy erityisesti henkilöautolla matkustajana tehtyjen matkojen merkittävänä keskipituuden kasvuna. 9 9 9 MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),,,,,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Viikonpäivävaihtelut Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä kuljetaan useammin yhdessä. Viikonlopun alkamista heijastelee perjantain hieman muita arkivuorokausia korkeampi matkaluku. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,,,,,,,,,,,,9,9, Tuntivaihtelut Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat aamulla klo ja 9 ja iltapäivisin klo ja välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on selvästi aamua korkeampi. Tuntivaihtelun yksittäisten pisteiden sahaus johtuu pienestä havaintoaineistosta. 9 ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko KULJETTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja HENKILÖAUTOILU Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen harmonisoinnista antamia suosituksia. Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta. MATKUSTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS, hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä koko viikko ma pe la su ( 9 matkaa/henkilö/vuosi). kaikki,,, asiointi,,, henkilökohtainen, ostos,,, saattaminen,,, kyyditseminen, vapaa aika,,, koulu, opiskelu,, työasia,,,, työ, henkilöä/ajoneuvo (laskettuna ajokilometreistä), lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen 9 9 9 ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % miehet % + % naiset HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT osuus matkoista, yhteensä % miehet % % naiset työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen + Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi). 9 9 VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi kuljettajat matkustajat työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 99 9 9 km/ henkilö/ vuosi kuljettajat matkustajat ostos asiointi, henkilökohtainen 9 selitteet: henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Liikkuminen ja autonomistus Seudun asukkaat käyttävät sitä vähemmän jalankulkua, pyörää ja joukkoliikennettä, mitä useampi auto taloudessa on aina kahteen autoon asti. Viereisessä kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet sen mukaan, kuinka monen auton taloudessa henkilö asuu. ei autoa auto Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa olevien autojen mukaan. prosenttia matkoista Pääpiirteittäin autonomistus kasvaa asteittain, mitä kauempana seudun ydinalueista asutaan. Asiaa on tässä havainnollistettu kaupunki maaseutuluokituksen avulla. Luokituksen mukaiset vyöhykkeet on esitetty kartalla. Ydinmaaseudun havaintomäärä on pienehkö. autoa + autoa jalankulku joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja pyöräily henkilöauto, matkustaja Asuntokuntien hallinnassa olevien autojen vuotuinen ajosuorite yhden, kahden ja kolmen auton talouksissa. koko seutu sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu Asuntokuntien autonomistus kaupunki maaseutuluokituksen mukaan. ei autoa auto autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista 9 MML, SYKE/YKR Kaupunki maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Liikkuminen ja maankäyttö MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko seutu sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue, kaupungin kehysalue kaupungin läheinen maaseutu,, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu, Yllä olevissa kaavioissa on esitetty Joensuun ydinkaupunkiseudun asukkaiden matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain. Alla olevassa taulukossa ovat matkaluvut kaupunki maaseutuluokituksen ja ikäryhmän mukaan. Osalla alueista havaintomäärä jää pienehköksi. Jos jossakin ryhmässä matkojen määrä on jäänyt alle kymmenen, on lukuarvo jätetty ilmoittamatta. MATKALUVUT KAUPUNKI MAASEUTULUOKITUKSEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN (matkaa/henkilö/vuorokausi) jalan joukkoikäryhmä henkilöauto kulku pyöräily liikenne kuljettaja matkustaja kaikki sisempi kaupunkialue,,,,,,,,,,,,,,, +,,,,, kaikki,,,9, ulompi kaupunkialue,,,,,,,,,,,,9,,,,,,, +,,,, kaikki,,,,,,, kaupungin kehysalue,,,,,,,,,,,,,,, +,, kaikki,,,,,,, kaupungin läheinen maaseutu,,,,,, +,,, kaikki,,,,,, ydinmaaseutu,,, +,, kaikki,,, harvaan asuttu maaseutu,9,,,,,,, +, kaikki,,,, koko seutu,,,,,,

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Liikkuminen kunnittain Joensuun ydinkaupunkiseudun asukkaat tekivät vuorokaudessa yhteensä matkaa. Näistä kuntien sisäisiä oli, kuntien välisiä ja seudun ulkopuolelle suuntautuneita. Joensuun ydinkaupunkiseudun asukkaiden kokonaan seudun ulkopuolella tekemiä matkoja oli arviolta. Vuorokausitasolle laajennettuna noin (~, %) matkaa jäi paikantumatta. (Luvut poikkeavat kansisivun tiedoista erilaisen aluerajauksen vuoksi.) ASUKKAIDEN MATKAT kuntien sisäiset matkat % kuntien väliset matkat % % ja % matkat seudun ulkopuolelle ja ulkopuolella MML alue sisäiset matkat vuorokaudessa, yht. kuntien sisäisten matkojen kulkutapaosuudet: Joensuu 9 Kontiolahti Liperi selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Matkojen keskipituudet Vapaa ajanmatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja koulutukseen liittyvät matkat lyhyimpiä. Mainittujen yleispiirteiden lisäksi keskipituudet vaihtelevat merkittävästi seudun eri osissa. Keskipituudet on ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta. selitteet: koko Joensuun ydinkaupunkiseutu Joensuu Kontiolahti Liperi työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos km/matka Kuntien väliset matkat Seuraavassa taulukossa on arvio kuntien sisäisistä ja niiden välisistä matkoista kulkutavoittain. Jos matkamäärä on jäänyt määräpaikat vuorokaudessa alle :n, ei lukuarvoa ole esitetty. lähtöpaikat Joensuu Kontiolahti jalankulku ja pyöräily Joensuu asiointi, Liperi kaikki Kontiolahti 9 Liperi yhteensä 9 joukkoliikenne Joensuu Kontiolahti Liperi yhteensä henkilöauto Joensuu 9 99 Kontiolahti Liperi 9 yhteensä

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Kotimaanmatkat asuinkuntaryhmittäin MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko seutu Joensuu Kontiolahti, Liperi, Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). yht. yht. koko seutu,,9,9,,,,,, Joensuu,,9,,,,,,, 9 Kontiolahti,,9,,,,,,,, Liperi,,,,,,,,,, Asuminen ja liikkuminen Eniten Joensuun ydinkaupunkiseudulla kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat kerrostalovaltaisilla alueilla asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista matkaluvulla, mutta ei matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät eniten omakotitaloalueella asuvat. Muu asumismuoto sisältää lähinnä seniori ja palveluasumisen, asuntolat sekä laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa. asumismuoto % omakotitalo % rivi ja paritalo % kerrostalo % Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja kulkutavoittain. koko seutu kerrostalo,9 rivi ja paritalo omakotitalo asumismuoto, ei autoa auto autoa + autoa

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Eri väestöryhmien liikkuminen Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan keskiarvo miehet naiset miehet + kaikki + kaikki ja naiset matkaluku (matkaa/henkilö/vrk),,9,,,9,9,,,,, matkan keskipituus (km/matka) keskimääräinen matka aika (min/matka) matkasuorite (km/henkilö/vrk) 9 9 matka aikasuorite (min/henkilö/vrk) 9 9 Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet + kaikki ikäryhmät naiset + kaikki ikäryhmät miehet ja naiset,,,9,,,9,9,,,, 9 9 Yksittäisissä ikäryhmissä voi olla pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua, jolloin tulos ei tältä osin ole luotettava. Pääasiallinen toiminta Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v v täysi ikäinen opiskelija kokopäivätyö osa aika tai satunnainen työ eläkeläinen kaikki,9,,,,, selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Ajokortin haltijat Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin. Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ että vapaa ajan matkoilla. Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan. Matkaluku (km/henkilö/vrk). Matkasuorite (matkaa/henkilö/vrk). kaikki täysi ikäiset on ajokortti,,, +, kaikki ajokortilliset, ei ole korttia,, +, kaikki ajokortittomat, selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja Yksittäisissä ikäryhmissä voi olla pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua, jolloin tulos ei tältä osin ole luotettava. Matkan tarkoitus Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma pe keskimäärin). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ,, työasia,, koulutus,, vierailu, 9, ulkoilu, liikunta,, vapaa aika,, kyyditseminen,, ostos,, asiointi,,,, kaikki,, Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ, 9, työasia,, koulutus,, vierailu, 9, ulkoilu, liikunta,, vapaa aika,, kyyditseminen,, ostos,, asiointi,,, 9, 9 kaikki,,

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla :lla, sillä vuosi oli karkausvuosi. jalankulku pyöräily joukko henkilöauto, henkilöauto, kaikki liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat työ 9 työasia koulu, opiskelu 9 vapaa aika 9 saattaminen, kyyditseminen ostos 9 asiointi, henkilökohtainen kaikki matkaryhmät Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet,,9, +, kaikki ikäryhmät,9 naiset,9,, 9,, 9 +, kaikki ikäryhmät miehet ja naiset Yksittäisissä ikäryhmissä voi olla pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua, jolloin tulos ei tältä osin ole luotettava. Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v v,9 täysi ikäinen opiskelija, kokopäivätyö, osa aika tai satunnainen työ, eläkeläinen,, kaikki Yksittäisissä ikäryhmissä voi olla pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua, jolloin tulos ei tältä osin ole luotettava. selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Luotettavuus Seudun asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali. Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa asetettiin kestävien liikkumismuotojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus seudun asukkaiden kotimaanmatkoilla, joka Joensuun ydinkaupunkiseudulla on prosenttia. Tunnusluvun tarkkuus on prosenttiyksikköä 9 prosentin luottamustasolla. Tämä tarkoittaa, että 9 prosentin vardella seudun kestävien liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus asettuu mainitun virhemarginaalin sisälle. kulkutapaosuus (%) 9% luottamusväli % yks. jalankulku, ±, pyöräily, ±, bussi, ±, joukkoliikenne kokonaisuudessaan ±, kestävät liikkumismuodot yhteensä, ±, henkilöauto, kuljettaja, ±, henkilöauto, matkustaja, ±, henkilöauto yhteensä, ±,, ±, Muunnoskertoimet Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet aiemmat seudulliset liikkumistottumukset Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin on koottu nnoskertoimet, joilla vuoden keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on laskettu erikseen asukkaiden matkoille seudun sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille. Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta. Tiedot on julkaistu tutkimuksen menetelmäjulkaisussa. Kulkutapakohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat seudun sisällä matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin jalankulku,,9,,9 pyöräily,,,9, joukkoliikenne,,9 henkilöauto, kuljettaja,,,, henkilöauto, matkustaja,,,,,, kaikki,,,9, Matkaryhmäkohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat seudun sisällä kaikki asukkaiden kotimaanmatkat kaikki asukkaiden kotimaanmatkat matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin työ,,9,, työasia,,,, koulu, opiskelu,,,, vapaa aika,9,9,, saattaminen, kyyditseminen,,9,,9 ostos,,,,9 asiointi, henkilökohtainen,,,, kaikki,,,9,

HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen Vuoden Henkilöliikennetutkimus on toteutettu valtakunnallisesti ja useilla kaupunkiseuduilla samanaikaisesti yhtenä tutkimuskokonaisuutena. Siten tulokset ovat vertailukelpoisia muihin seutuihin ja koko maahan nähden. Tätä julkaisua vastaava kooste on saatavilla kaikista tutkimukseen osallistuneista seuduista. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kotimaanmatkojen kulkutapaosuuksista koko maassa ja seuduittain. Valtakunnallinen otos kattoi yleispiirteisesti koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Muita tutkimukseen osallistuneita alueita Joensuun ydinkaupunkiseudun lisäksi olivat Helsingin seutu, Oulun seutu, Turun seutu, Riihimäen seutu, Salo, Tampereen seutu, Päijät Häme, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa. Kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet koko maa Helsingin seutu 9 9 Tampereen seutu Oulun seutu Turun seutu Päijät Häme Joensuun ydinkaupunkiseutu Riihimäen seutu itäinen Uusimaa 9 läntinen Uusimaa Salo selitteet: jalankulku pyöräily bussi/ raitiovaunu juna/ metro henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata kaikkiaan yli suomalaista puhelimitse, verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset. Koosteen laatija: WSP Finland Oy, Pastinen Virpi Muita julkaisuja: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Seutukohtaiset julkaisut Esite Faktakortit Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen asiantuntijaraportti Kaikki julkaisut ovat saatavilla verkko osoitteesta www.hlt.fi Lisäksi osoitteesta löytyvät tämän julkaisun kaavioiden lukuarvot taulukkomuodossa.