NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Samankaltaiset tiedostot
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Mieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Mielenterveyden häiriöt

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Psykoositietoisuustapahtuma

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Suomalaisten mielenterveys

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

NUORTEN DEPRESSION HOITO

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To Kirsi Luomanperä

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

AD/HD aikuisella. Ritva Kohijoki

Depressio ei synny tyhjästä! Voimaa arkeen Lars Lindholm , Seinäjoki

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Miten lapset jaksavat meidän kanssamme? Masentuneen vanhemman vanhemmuus

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Mielenterveys voimavarana

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Masentuneen nuoren tukeminen

NUOREN PSYYKKISET HÄIRIÖT JA NIIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

IV Hyvä Elämä Foorumi

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Lanu -koulutus 5.9, 11.9,

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

ADHD:N HOITOMALLI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA. Essi Muinonen

Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi

Transkriptio:

NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP

Diagnoosi ja kliininen kuva Mielialahäiriöiden diagnostiset kriteerit ovat samat iästä riippumatta Oirekuvassa näkyy kullekin kehitysvaiheelle tyypillisiä piirteitä Taustatekijät ovat monimuotoisia Nuorilla geenien vaikutus on mahdollisesti suurempi (30-40 %) kuin lapsena tai aikuisina sairastuvilla Ihmissuhteisiin liittyvät menetykset ja kielteiset kokemukset Hoidossa psykososiaaliset hoitomuodot ovat ensisijaisia

Diagnostiset kriteerit Oirekriteerit A. Masennusjakso on kestänyt vähintään 2 viikon ajan. B. Todetaan vähintään 2 seuraavista oireista. Oirekuva 1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa 2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää 3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys

C. Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä (B ja C yhteenlaskettuina) vähintään 4. 4. Itseluottamuksen tai omanarvon tunnon väheneminen 5. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset 6. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen 7. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna 8. Psykomotorinen kiihtymys tai hidastuneisuus (subjektiivinen tai havaittu) 9. Unihäiriöt (esim. nukahtamisvaikeudet, aamuyön heräily, liiallinen nukkuminen) 10. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos

Masennustilat luokitellaan Lieviksi (4-5 oiretta) F32.0 Keskivaikeiksi (6-7 oiretta) F32.1 Vaikeiksi (8-10 oiretta sekä kaikki oireet kohdasta B.) F32.2 Psykoottisessa masennustilassa esiintyy myös harhaluuloja tai elämyksiä F32.3 Toistuvassa masennuksessa (F33) sovelletaan vastaavia kriteerejä

Masennuksesta on usein parhaiten tietoinen nuori itse ja kysymällä asiasta häneltä saadaan luotettavin tieto Lisäksi kerätään tietoa kodin ja koulun aikuisilta Kahdenkeskiselle keskustelulle nuoren kanssa on syytä varata riittävästi aikaa

Nuorten masennuksen erityispiirteitä Varhaisnuoren (12-14 v) masennus Ruumiilliset vaivat Häiriökäyttäytyminen ja levottomuus Riskialtis käyttäytyminen, varhaiset seksi- ja päihdekokeilut Runsas riitely vanhempien ja kavereiden kanssa Koulunkäynnin huononeminen ja alisuoriutuminen

Keski- ja myöhäisnuoren masennus Oireilu kääntyy sisäänpäin Synkät ajatukset, alakuloisuus, pessimistinen ajattelu Arvottomuuden tunteet Itsetuhoiset ajatukset lisääntyvät Pahimmillaan kehityksen estyminen ja syrjäytyminen opiskelu- tai työelämästä

Itsetuhoisuus Nuorten masennustiloihin liittyy kohonnut itsemurhariski Itsetuhoisuusriski kasvaa, jos mukana päihdeongelma ja antisosiaalisia piirteitä Usein taustalla on pitkäaikaisten ongelmien lisäksi jokin ajankohtainen, laukaiseva tekijä, kuten seurustelun päättyminen tai perhetilanteeseen tai koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet Puheet itsemurhasta pitää aina ottaa vakavasti Suuri osa nuorten itsemurhista tehdään päihteiden vaikutuksen alaisena

Etiologia eli syy Masennus johtuu usean eri riskitekijän ja suojaavan tekijän monimutkaisesta vuorovaikutuksesta -> stressi-haavoittuvuusmalli Perimän vaikutus nuoruusiässä on voimakkaampi kuin lapsuudessa tai aikuisuudessa Jos toinen vanhempi sairastaa masennusta, on nuorella 4 x riski sairastua itsekin, myös muut vanhemman sairaudet ovat riskitekijöitä Perimä selittää 30-40 %, eli suurin osa johtuu jostain muusta Sosiaalinen tuki on tärkeä suojaava tekijä, riskitekijöitä ovat kaverisuhteiden puuttuminen, kiusaaminen, kaveriryhmän ulkopuolelle jääminen ja aikuisen tuen puute Köyhyys ja perheen syrjäytyminen ovat riskitekijöitä

Muut sairaudet ja erotusdiagnostiikka Muut psykiatriset häiriöt lisäävät masennuksen riskiä Adhd, käytöshäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt ja päihteiden ongelmakäyttö Muut krooniset sairaudet, varsinkin jos ne näkyvät ulospäin tai jos niihin liittyy ikätovereista erottavaa toimintakyvyn vajausta Oppimisvaikeudet ja itsetunnon lannistuminen tätä kautta Tärkeimmät poissuljettavat somaattiset sairaudet ovat Anemia Kilpirauhasen vajaatoiminta Infektiot Erotusdg tärkeä: adhd ja käytöshäiriö (masennus aiheuttaa usein levottomuutta), päihteet, kaksisuuntainen mielialahäiriö

Epidemiologia eli esiintyvyys Lapsilla (0-12 v) masennus on kohtalaisen harvinaista 12-13 v masennustilat alkavat yleistyä voimakkaasti Uusien masennusjaksojen huippukohta on 15-18 v Masennus on yksi yleisimmistä nuoruusikäisten terveysongelmista Puolet nuorisopsykiatriseen hoitoon hakeutuvista sairastaa masennusta Tytöillä 2 x yleisempää kuin pojilla Sukupuolihormonit? Tyttöjen herkkyys ihmissuhteisiin liittyville vaikeuksille?

Hoito Psykososiaaliset tukitoimet Koulun järjestelyt sosiaalisten suhteiden sekä kehityksen ja opintojen tukemiseksi. Psykoterapia tai terapeuttiset keskustelut Ensisijainen hoitomuoto Asioiden selventäminen Syy-seuraussuhteiden löytyminen Omien tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen Itsetuntemuksen lisääntyminen

Lääkehoito Liitetään mukaan hoitoon, kun depressio ei selvästi lievity muilla hoitokeinoilla noin kuukaudessa, kun masennustila on niin syvä, että toimintakyky selvästi lamaantuu tai kun vakava masennus uusiutuu SSRI-lääkkeet Ensisijaisesti fluoksetiini Ei kehity riippuvuutta Nuorilla noudatetaan aikuisten Käypä hoito suositusta