Tilinpäätös 2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Tilinpäätös 2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

TOIMINTAKERTOMUS... 3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 KAUPUNGIN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 4 YLEINEN JA KUNTASEKTORIN TALOUDELLINEN KEHITYS... 6 LAPPEENRANNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS JA OLENNAISET MUUTOKSET... 7 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 9 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ... 11 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA... 17 YMPÄRISTÖ... 21 MUUT EI-TALOUDELLISET ASIAT... 23 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 25 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 32 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 33 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 34 KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA MENOT... 36 KUNTALAIN MUKAINEN TULOKSEN KÄSITTELY... 37 LAPPEENRANNAN KAUPUNKIORGANISAATIO... 38 LAPPEENRANTA KONSERNI 2017-... 40 SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 41 OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT JA ARVIO KONSERNIN TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 44 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 46 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 47 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 48 TOTEUTUMISVERTAILUT... 50 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 50 KÄYTTÖTALOUSOSA... 52 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 54 YHTEISET PALVELUT... 54 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 61 HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUT... 65 ELINVOIMA JA KAUPUNKIKEHITYS... 78 MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA... 87 MAAKUNNALLISEN PALVELUTOIMINNAN MAKSUOSUUS... 91 TULOSLASKELMAOSA... 92 RAHOITUSOSA... 95 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 96 TULOSLASKELMA... 97 RAHOITUSLASKELMA... 98 TASE... 99 1

KONSERNITULOSLASKELMA... 101 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA... 102 KONSERNITASE... 103 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 105 KUNNAN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 105 KUNNAN TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMISTAPAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 105 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 106 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 107 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 111 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA JA TASEEN ULKOPUOLISIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 121 HENKILÖSTÖÄ, TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA JA INTRESSITAHOTAPAHTUMIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 125 TASEYKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖKSET... 127 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS... 127 LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI... 130 TILAKESKUS... 133 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 136 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 137 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KONSERNIYHTEISÖT... 138 TYTÄRYHTEISÖT... 141 LAPPEENRANNAN ASUNTOPALVELU OY KONSERNI... 141 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY KONSERNI... 146 LAPPEENRANNAN TOIMITILAT OY KONSERNI... 152 ETELÄ-KARJALAN JÄTEHUOLTO OY... 159 KIINTEISTÖ OY SENIORI-SAIMAA... 165 LAPPEENRANNAN TEATTERIKIINTEISTÖ OY... 169 SAIMAAN TUKIPALVELUT OY... 172 LAPPEEN RAKENNUTTAJA OY... 178 SAIMAAN LENTOASEMA SÄÄTIÖ SR KONSERNI... 182 OSAKKUUSYHTEISÖT... 186 SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY... 186 KUNTAYHTYMÄT... 191 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ... 191 ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ... 197 ETELÄ-KARJALAN LIITTO... 202 2

TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2017 oli Lappeenrannalle monien uudistusten vuosi. Valtuustokauden vaihtuessa koko organisaatiomme uudistui. Siirtyessämme kahden toimialan malliin otimme etunojaa sote- ja maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan. Olemme hyvissä ajoin valmiina vastaamaan niihin vaateisiin, joita kunnat kohtaavat vuodesta 2020 alkaen. Valtuusto päätti strategiasta, joka ulottuu vuoteen 2033. Strategia on aiempaa kiinteämmin kytketty talousarvioon. Otimme käyttöön uudet strategiset rahoituselementit, jotta varmistamme strategian tehokkaan täytäntöönpanon ja saamme suunnatuksi niukat kehitysmäärärahat strategisesti merkittävimpiin kohteisiin. Viime vuosi toi kauan odotetun käänteen talouden kasvuun. Kunnallisveron tuotto aleni vielä kilpailukykysopimuksen vaikutuksen myötä edellisvuodesta, mutta odotettua vähemmän. Yhteisöverotulot ylittivät odotukset ilman niihin sisältyvää kertaerääkin. Näkymät vuodelle 2018 ovat myös hyvät. Vuosikatteemme oli ennätyksellisesti yli 33 miljoonaa euroa. Mukana on merkittäviä kertaluonteisia eriä. Tonttien myynti sujui hyvin, yhteisöveroissa oli kolmen miljoonan euron kertaerä ja lisäksi myimme osuutemme Etelä-Karjalan Työkunnosta. Näiden ansiosta pystyimme varautumaan Eksoten maksuosuuksien tasaukseen ja tarkistamaan omaisuuserien tasearvoja. Tilikaudelta kertyi näiden jälkeen 2,2 miljoonan euron ylijäämä. Tasapainotusohjelmien myötä käyttötaloutemme on tasapainossa ilman kertaluonteisia eriäkin. Haasteemme onkin tulevien rakennusinvestointien aiheuttaman vuokratason nousun ja konsernivelan hallinnassa. Hyvästä tuloksesta ei voikaan tehdä päätelmää, että pysyviä menoja voitaisiin kasvattaa. Verotuksemme on korkealla tasolla ja kaupungin houkuttelevuuden ja vetovoiman edistämiseksi tuloveroprosenttimme tulisi saada ensin alle kriisikuntarajan. Viime vuonna investointien määrä tilapäisesti aleni, mutta suurten investointien valmistelu jatkui ja vaihtoehtoja niin koulu- ja päiväkotiverkon ratkaisuille kuin jäähallin sijoituspaikaksi selvitettiin. Pontuksen uuden koulun ja päiväkodin valmistumisen myötä itäisen alueen palveluverkko uudistui merkittävästi. Länsialueella palveluverkon suunnittelu jatkui ja valitettavasti osa toiminnasta jouduttiin siirtämään väliaikaisiin tiloihin. Kaupungin keskustan kehittäminen jatkui. Citykorttelin ja Marianaukion isojen työmaiden valmistuminen uudistivat ydinkeskustaa aiempaa vetovoimaisemmaksi. Edustatorin ilme raikastui huomattavasti jo ensimmäisen vaiheen myötä ja alueesta kehittyy elävä tapahtumapaikka kokonaisuuden valmistuessa tänä vuonna. Pormestarin korttelin kaava on seuraava merkittävä ydinkeskustan kehittymistä ohjaava päätös. Lappeenrannan työllisyys kehittyi myönteisesti. Työttömyysaste oli keskimäärin 1,5 %-yksikköä edellisvuotta alemmalla tasolla. Ilahduttavaa on, että myös nuorisoja pitkäaikaistyöttömyys vähenivät huomattavasti. Vuoden 2016 notkahduksen jälkeen kaupungin väkiluku kääntyi jälleen nousuun. Väkilukumme kasvoi 50 asukkaalla. On kuitenkin huolestuttavaa, että luonnollinen väestönkasvumme oli edelleen negatiivista ja kaupungin kasvu tulikin lähinnä maahanmuutosta. Niinpä yksi uuden strategiamme kärkitavoitteista on Lappeenrannassa asuvien työssäkäyvien määrän kasvattaminen 32.000 henkeen, kun vuonna 2017 määrä oli 28.700 henkeä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon monella rintamalla. Kun saavutamme tavoitteen, olemme onnistuneet merkittävästi parantamaan kaupunkimme elinvoimaa ja siten myös veropohjaa, jolla pystymme turvaamaan ja kehittämään laadukkaita palveluitamme. Vuosi 2017 oli isojen uudistusten myötä työntäyteinen niin kaupungin henkilöstölle kuin luottamushenkilöille. Saavutimme hyvällä yhteistyöllä luottamuksen ja yhteisymmärryksen merkittäviin päätöksiimme. Kiitän kaikkia tähän työhön osallistuneita sitoutuneesta ja tavoitteellista panoksesta. Kimmo Jarva kaupunginjohtaja 3

KAUPUNGIN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Kaupunginvaltuusto Kuntavaalit järjestettiin 9.4.2017. Hallintosääntömuutoksen myötä valtuutettujen määrä väheni 59:stä 51:een. Toimikautensa 1.6.2017 aloittaneen valtuuston kokoonpano ryhmittäin on seuraava: - Suomen Sosialidemokraattinen puolue 13 paikkaa - Kansallinen Kokoomus/Sitoutumaton kansalaisliike Myö 13 paikkaa - Suomen Keskusta 11 paikkaa - Perussuomalaiset 6 paikkaa - Vihreä liitto 6 paikkaa - Suomen Kristillisdemokraatit 2 paikkaa. Toimikautensa päättäneen valtuuston puheenjohtajisto oli vuonna 2017 - Puheenjohtaja Heikki Järvenpää - I varapuheenjohtaja Juha Turkia - II varapuheenjohtaja Tapio Arola Toimikautensa aloittaneen valtuuston puheenjohtajisto oli vuonna 2017 - Puheenjohtaja Ari Torniainen - I varapuheenjohtaja Joonas Grönlund - II varapuheenjohtaja Hanna Holopainen Valtuusto kokoontui vuonna 2017 yhteensä 10 kertaa. Kaupunginhallitus Valtuustokauden alusta voimaan tulleen uuden hallintosäännön myötä kaupunginhallituksella ei ole enää jaostoja. 31.5.2017 saakka toimivat hallituksen hallintoja henkilöstöjaosto, tulevaisuusjaosto sekä konsernijaosto. Kuntavaalien jälkeen valitun kaupunginhallituksen kokoonpano ryhmittäin on seuraava: - Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 paikkaa - Kansallinen Kokoomus 3 paikkaa - Suomen Keskusta 2 paikkaa - Perussuomalaiset 2 paikkaa - Vihreä liitto 1 paikka Toimikautensa päättäneen hallituksen puheenjohtajisto oli vuonna 2017 - Puheenjohtaja Risto Kakkola - I varapuheenjohtaja Jani Mäkelä - II varapuheenjohtaja Ari Torniainen Toimikautensa aloittaneen hallituksen puheenjohtajisto oli vuonna 2017 - Puheenjohtaja Risto Kakkola - I varapuheenjohtaja Jyri Hänninen - II varapuheenjohtaja Jani Mäkelä - III varapuheenjohtaja Tapio Arola Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2017 yhteensä 45 kertaa. Lautakunnat 1.6.2017 voimaan tullut hallintosääntö uudisti myös lautakuntia. Lautakunnista jäivät pois kasvatus- ja opetuslautakunta, kulttuurilautakunta, Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta, nuoriso- ja liikuntalautakunta, rakennuslautakunta sekä tekninen lautakunta. Sosiaali- ja terveystoimikunta lakkasi niin ikään. Lautakunnat 1.6.2017 alkaen ovat kaupunkikehityslautakunta, kulttuuri- ja liikuntalautakunta, lasten ja nuorten lautakunta sekä lupalautakunta, jolla on lisäksi rakennuslupajaosto. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta ja tarkastuslautakunta säilyivät. Henkilöstöorganisaatio Kaupungin organisaatiouudistuksessa kaupungin oma toiminta koottiin konsernihallintoon ja sen lisäksi kahteen toimialaan. Valtuusto valitsi hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtajaksi Tuija Willbergin. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan tehtävää määrättiin hoitamaan 31.12.2018 saakka kaupungininsinööri Pasi Leimi. Toimitilojen hallinta siirrettiin Lappeenrannan Toimitilat konsernille, jonka toimitusjohtajaksi valittiin Mikko Hietamies. Tilivelvolliset viranhaltijat ovat - kaupunginjohtaja - kaupunginsihteeri - II kaupunginsihteeri - strategia- ja rahoitusjohtaja - tarkastuspäällikkö - toimialajohtaja, hyvinvointi- ja sivistyspalvelut - varhaiskasvatusjohtaja - opetustoimenjohtaja - nuorisotoimenjohtaja - kulttuuritoimenjohtaja 4

- liikuntajohtaja - toimialajohtaja, elinvoima- ja kaupunkikehitys - kaupungingeodeetti - kaupunginarkkitehti - kaupungininsinööri - johtaja, yrityspalvelut - rakennustarkastaja - maaseututoimenjohtaja - ympäristöjohtaja - pelastusjohtaja - pelastuspäällikkö - riskienhallintapäällikkö 5

YLEINEN JA KUNTASEKTORIN TALOUDELLINEN KEHITYS Vuosien 2016 ja 2017 talouskasvu on yllättänyt ekonomistit vahvuudellaan. Keskeisinä tekijöinä suhdannenousun taustalla ovat olleet pitkälti ulkoiset tekijät, kuten maailman-talouden vahva ja laaja-alainen veto sekä euroalueen elvyttävä rahapolitiikka. Euroalueen talouskasvu onkin piristynyt odotettua voimakkaammin. Maailman poliittinen ja geopoliittinen tilanne on kuitenkin edelleen hyvin epävakaa. Suomen taloustilastot ja kansantalouden ennusteet ovat tarkentuneet ylöspäin niin, että esimerkiksi vielä kuluvan vuoden tammikuussa vuoden 2016 BKT-kasvuprosentti nousi hitusen ja päätyi 2,1 prosenttiin. Ennakkotietojen mukaan kasvu on jatkunut laaja-alaisena myös sen jälkeen. Ensimmäisiä tilastotietoja koko vuoden 2017 BKT-kasvusta odotellaan vielä, mutta lähes kaikki ennustelaitokset arvioivat kasvun nousseen kolmen prosentin tuntumaan. Kansantalouden kysyntäeristä kaikki, eli niin vienti, kulutus kuin investoinnitkin, ovat kasvaneet viime vuoden alkupuolella. Yksityistä kulutusta on tukenut voimakkaasti piristynyt työllisyys, asuntorakentaminen jatkuu yhä vilkkaana ja tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti. Viennin koviin kasvulukuihin on vaikuttanut erityisesti maailmankaupan kova veto. Vienti on vahvistunut kaikkiin Suomelle tärkeisiin vientimaihin. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan toimialoittain tarkasteltuna arvonlisäys on lisääntynyt voimakkaimmin liike-elämän palveluissa sekä metsä- ja metalliteollisuudessa. Myös kaupan myynti on ollut vahvaa erityisesti tukku- ja kestokulutustavaroiden osalta. Työllisten määrä kasvoi viime vuonna 25 000 hengellä, mikä nosti työllisyysasteen 69,6 prosenttiin. Myös työttömyys kääntyi loppuvuonna hienoiseen laskuun. Piristyneisiin talouslukuihin suhteutettuna työttömyyden lasku oli kuitenkin pettymys. Työttömyysaste laski viime vuonna vain 0,2 prosenttia päätyen 8,6 prosenttiin. Kuntien työllisyys pysyi viime vuonna melko vakaana. Kuluttajien luottamusindikaattorit, yritysten suhdannekyselyt ja muut ennakoivat indikaattorit ovat vuoden vaihteessa olleet jopa ennätyksellisen korkealla tasolla. Yhä useammat ennustelaitokset arvioivatkin, että kasvu jatkuu tänä vuonna vahvana, noin kolmen prosentin kasvuluvuissa. Osa ennustelaitoksista arvioi kuitenkin yhä, että voimakkain suhdannehuippu ajoittui viime vuodelle ja kuluvana vuonna talouskasvu hidastuu noin kahden prosentin pintaan. Aivan tuoreimpien ennusteiden kasvu-ura rakentuu positiivisemman noin kolmen prosentin BKT-kasvuun vuonna 2018. Vahva vientikysyntä ja kohentunut hintakilpailukyky kasvattavat vientiä ja ruokkivat tuotannollisia investointeja. Tuotannon kasvuodotukset pohjautuvat edelleen myös pirteään yksityiseen kulutukseen. Kulutusta tukevat kuluvana vuonna työllisyyden paraneminen, ansiotason nousu sekä tuloverokevennykset. Hintojen nousun odotetaan kiihtyvän, mutta pysyvän tasoltaan yhä maltillisena. Kolmea prosenttia matalampiin BKT:n kasvuennusteisiin päätyneet suhdannelaitokset korostavat erityisesti ulkomaankaupan kasvuun sekä rakentamisen vauhtiin liittyviä epävarmuuksia. Epävarmuuksia liittyy myös kotitalouksien reaaliseen kulutuskysyntään. Vuonna 2019 talouskasvun odotetaan hiipuvan hieman, sillä bruttokansantuotteen kasvuennusteet jäävät tyypillisesti kahden prosentin tuntumaan. Osa suhdanne-ennusteista perustelee talouskasvun vaimenemista yksityisen kulutuskysynnän hidastumisella. Osa näkee talouskehityksen hidastumisen aiheutuvan erityisesti vientikysynnän ja rakentamisen kasvun hidastumisesta. Noin kahden prosentin tuntumassa pysyttelevä BKT-kasvu merkitsee kuitenkin yhä valoisia vientinäkymiä, investointien tason pysymistä hyvänä sekä kotimaisen kysynnän säilymistä vahvana. Inflaation odotetaan kiihtyvän vuonna 2019, mikä hidastaa reaalista käytettävissä ole-vien tulojen kasvua. Ansioiden odotetaan nousevan hieman kuluvaa vuotta nopeammin. Työllisyys paranee ensi vuonna yhä, mutta kohtaanto-ongelmat, väestörakenteen muutos ja muut työn tarjontarajoitteet hidastavat työllisyyden paranemista. Samalla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan pysyvän yhä korkealla tasolla. (Lähde: Suomen Kuntaliitto, pääekonomisti Minna Punakallio) 6

LAPPEENRANNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS JA OLENNAISET MUUTOKSET Vuonna 2017 Lappeenrannan kaupungin väkiluku kasvoi 50 henkilöllä asukasluvun ollessa vuoden lopulla 72 922 asukasta. Luonnollinen väestönlisäys on kääntynyt hivenen negatiiviseksi väestön ikääntymisen seurauksena ja lisäys tulee lähinnä maahanmuutosta. Yleinen talouskehitys on parantunut edellisistä vuosista. Työttömyysaste on kääntynyt paranevaan suuntaan, mutta kokonaistilanteessa on jääty asetetuista tavoitteista. Lappeenrannan keskimääräinen työttömyysaste oli 13,7 %, kun vuosina 2015 ja 2016 se oli 15,2 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on supistunut 1.335 työttömään, jossa on vähennystä edellisvuodesta 285 työtöntä. Nuorisotyöttömien määrä väheni liki 200:lla ollen joulukuussa 690 (12/2015: 980). Yritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2 % edellisvuoteen verrattuna. Työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi 100 työpaikalla. Loppuvuodesta oli näkyvissä merkkejä talouskasvun edelleen piristymisestä. Majoitusliikkeissä yöpymisten määrä kasvoi 2,4 % vuonna 2017. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät reilut 16 %. Nuijamaalla rajanylitysten määrä vuonna 2017 kasvoi 15 %, mikä kasvu nosti Nuijamaan itärajan vilkkaimmaksi raja-asemaksi. VT 6 valmistui nelikaistaisena Lappeenranta Luumäki välillä. Citykorttelin ja Marianaukion rakentaminen, keskustan pysäköintitilojen sekä torin läheisten korttelien rakentaminen on työllistänyt rakennusalaa ja parantaa keskustan vetovoimaa. Keskustan yleiskaavan hyväksymisen myötä on tunnistettu alueet, joissa asumisen, kaupan ja liiketilan rakentamista voidaan ydinkeskustassa sekä aluekeskuksissa edelleen lisätä. Wirma Lappeenrannan neuvontapalvelujen avulla perustettiin 79 yritystä ja sijoittumistoiminta tuotti 8 uutta yritystä Lappeenrantaan. Metsäteollisuuden tuloskehitys on positiivinen ja mahdollistanut uusia investointeja. Nämä eivät kuitenkaan tuo mittavassa määrin uusia pysyviä työpaikkoja. Työntekijöiden ikääntymisen seurauksena uuden henkilöstön rekrytoinnin tarve on kasvanut myös teollisuuden alalla. Osaamispohjaiset työpaikat ovat lisääntyneet 80 työpaikalla. Yritysten kanssa käynnistettiin uuden työvoiman saamiseksi yhteisrekrytointi. Kaupunki on osallistunut maakuntahallinnon valmisteluun. Vuoden 2019 alusta aloittavat maakunnat saavat lakiluonnosten perusteella tehtäväkseen järjestää muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen sekä tällä hetkellä valtiolle kuuluvia yritysrahoitusja kasvupalvelutehtäviä. Lappeenrannassa sijaitseva keskussairaala tulee toimimaan yhtenä koko maan 12 päivystävästä sairaalasta, mikä turvaa hyvätasoiset erikoissairaanhoidon palvelut maakunnan väestölle myös tulevina vuosina. Kuntalaisten tyytyväisyys sekä kaupungin että Eksoten tuottamiin palveluihin parani olennaisesti tehdyn ARTTU2-kyselyn perusteella. Kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio uudistui vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Kaupungissa siirryttiin onnistuneesti kahden toimialan malliin. Kaupungin talous saatiin tasapainoon onnistuneen vuodet 2014 2016 kattaneen tasapainotusohjelman myötä. Vuosille 2017 ja 2018 tehtiin uusi ohjelma, jolla vuosikatetta pyritään nostamaan kasvavat investoinnit pitkällä aikavälillä kattavalle tasolle. Vuoden 2017 vuosikatteeksi muodostui ennätykselliset 33,2 miljoonaa euroa. Kertaluonteisilla vero- ja myyntituotoilla on osansa hyvän tuloksen muodostumisessa, mutta ilman niitäkin käyttötalous on hyvin tasapainossa. Lappeenrannan kaupungin omat toimialat pysyivät vuonna 2017 hyvin talousarviokehyksissään. Ainoastaan rakennusvalvonta jäi sille asetetusta tuottotavoitteestaan ja tilakeskuksen toiminnan yhtiöittämisen myötä taseyksikön kate jäi budjetoidusta. Vertailukelpoiset palkkakulut pysyivät käytännössä edellisen vuoden tasolla. Henkilöstömäärä laski organisaatiomuutokset huomioiden noin 15 henkilöllä. Vertailukelpoiset nettotoimintamenot vähenivät 3,5 % kilpailukykysopimuksen ja perustoimeentulotuen Kela-siirron myötä. Investoinnit pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella ja lainakanta supistui 8,9 miljoonalla eurolla. Omaisuuden myyntituotot auttoivat rahoitusaseman myönteistä kehitystä. Konsernin tulos muodostui hyväksi ja palasi lähelle vuoden 2015 tasoa ollen 16,6 miljoonaa euroa. Vuoden 7

2016 tulokseen sisältyi Lappeenrannan Energian verkonrakennuksen yritysjärjestelystä johtuen 8,3 miljoonan euron kirjanpidollinen kertaerä. Eksoten tulos aleni 1,3 miljoonaan euroon, kun vuoden 2016 ylijäämä oli 14,4 miljoonaa euroa. 8

ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan paikallishallinnon alijäämä kasvaa hieman vuosina 2018 ja 2019, sillä kulutus- ja investointimenot kasvavat tuloja enemmän. Kulutusmenoja lisäävät muun muassa väestön ikääntymisestä johtuva hoivamenojen kasvu, ansiotason nousu kunta-alalla sekä varhaiskasvatusmaksujen alentaminen vuoden 2018 alusta. Investointitarpeet ja korjausvelka pysyvät mittavina ja paikallishallinnon velka jatkaa loivaa kasvuaan ennustevuosina. Sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitykset ovat edelleen valmisteluvaiheessa. Maakuntahallintoon siirtyminen tulee merkittävästi muuttamaan kuntien tulo- ja menorakennetta. Lakiluonnosten mukaan kuntien valtionosuusjärjestelmään on tulossa voimakkaat tasauselementit. Vuonna 2020 tasattaisiin täysimääräisesti siirtyvien tehtävien myötä poistuvien nettomenojen ja verotulojen siirron erotus. Vuodesta 2024 alkaen muutos voi olla enintään 100 euroa asukasta kohden. Kukin kunta voi kuitenkin vaikuttaa lähtötilanteeseen pitämällä sote-menonsa kehityksen maltillisena vuosina 2018 2019. Eksoten vuoden 2017 tulos ei ollut niin hyvä kuin odotettiin ja se tuo uhan sille, että Lappeenrannan sote-menot ovat ennakoitua isommat vuosina 2019 ja 2020. Sillä olisi pysyvä alentava vaikutus Lappeenrannan valtionosuuksiin vuodesta 2020 alkaen. Työllisyyden parantumisen ja palkankorotuksia tuovien työmarkkinaratkaisujen ansiosta kunnallisveron tuotto kääntyy kasvuun vuoden 2017 negatiivisen kehityksen jälkeen. Yritysten parantunut tuloskehitys kasvattaa yhteisöveron tuottoa kokonaisuutena, mutta Lappeenrannan kuntakohtaisen jako-osuuden pienentymisen vuoksi Lappeenrannan saama osuus laskee yli 10 %. Kokonaisuutena verotulot kasvavat ennusteiden mukaan vajaalla prosentilla. Kunta-alalla on saatu aikaan palkkaratkaisu vuosille 2018 ja 2019. Useamman nollakorotusvuoden jälkeen palkkoihin tulee korotuksia. Vuodelle 2018 kustannusvaikutus jää maltilliseksi ollen alle yhden prosentin, mutta vuodelle 2019 tulevat kertaerä, järjestelyerä ja yleiskorotus merkitsevät yli kolmen prosentin palkkamenojen kasvua. Se on enemmän kuin valtuustokauden talousohjelmassa on ennakoitu ja talousohjelmaa joudutaankin päivittämään jo vuonna 2018. Valtuusto hyväksyi vuosille 2018 2021 uuden talousohjelman. Talousohjelma ei enää sisältänyt menoleikkauksia eikä verojen ja maksujen korotuksia, vaan lähtötaso pohjautui vuosina 2014 2016 toimeenpannun tasapainotusohjelman avulla saavutettuun tasapainoon, jota vielä vahvistettiin investointien rahoittamiseksi vuosille 2017 ja 2018 tehdyllä ohjelmalla.. Lähivuosille kasaantuu kuitenkin huomattava rakennusinvestointien piikki, kun koulu- ja päiväkotiverkoston uudistaminen muun muassa Sammonlahdessa ja Joutsenossa käynnistyy. Lauritsalan koulua koskeva ratkaisu on tehtävä lähivuosina. Lisäksi maakuntakirjasto ja urheilutalo ovat tulossa peruskorjattaviksi ja jäähallia koskevia vaihtoehtoja selvitetään. Nämä mittavat hankkeet tulevat nostamaan lainakantaa lähivuosina. Toimitilayhtiön myötä rakennusten omistajuus voi siirtyä kaupungin suorasta omistuksesta yhtiölle, jolloin velkataakka tulee näkymään konserniluvuissa. Kaupunki kuitenkin maksaa kohoavat pääomakustannukset rakennusten vuokrissa, mikä vaatii vastaavan tulorahoituksen tason kuin malli, jossa kaupunki omistaa rakennukset suoraan. Jätevesiratkaisu tulee olemaan lähivuosien suurinvestointi. On hyvin todennäköistä, että Energia-konsernin tuloutustasoa joudutaan tarkistamaan alaspäin. Digitalisaatio tulee vaikuttamaan sekä kaupungin omiin että yksityisten palvelujen tuottamistapoihin ja elinkeinojen kehitykseen. Kampusalueen sekä koko kaupungin kansainvälistymiskehityksen ennakoidaan jatkuvan voimakkaana. Alkavan yritystoiminnan tukitoimilla ja markkinavuoropuhelulla edistetään yrittäjyyden vahvistumista. Maakuntauudistus tulee siirtämään osan nykyisistä julkisista tehtävistä markkinoilla tuotettaviksi. Kaupan ja matkailun kehityksellä tulee olemaan tärkeä rooli positiivisen talouskehityksen vauhdittamisessa. Lentoyhteyksien käynnistymisellä maakunnan kansainvälinen tavoitettavuus paranee. Ostosmatkailun ja rajakaupan Venäjältä odotetaan merkittävästi vilkastuvan. Lappeenranta on nimetty maailman johtavien ilmastokaupunkien joukkoon. Tavoitteena on, että vuonna 2050 Lappeenranta on hiilineutraali ja jätteetön. Kaupunki on kyennyt viimeisten vuosien aikana vähentä- 9

mään hiilidioksidipäästöjä asetettuja tavoitteitakin nopeammassa tahdissa. Ympäristöliiketoiminnan odotetaan tuovan jatkossakin alueelle uutta liiketoimintaa. Lappeenrannan talous on saatu viime vuosina käännettyä terveemmälle uralle. Raskas investointiohjelma edellyttää, että menokehitys pysyy enintään tulojen kasvun tasolla. 10

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstön kokonaismäärä laski Lappeenrannan kaupungin palveluksessa oli 31.12.2017 yhteensä 2 192 henkilöä. Heistä 1 620 oli vakinaisessa ja 482 määräaikaisessa palvelussuhteessa kaupunkiin. Palkkatuella työllistettyjä oli kaupungin palveluksessa kertomusvuoden lopussa 90. Henkilöstö toimialoittain 31.12.2017. Henkilötyövuodet Henkilöstön kokonaismäärän kehitys 2007 2017 Lappeenrannan kaupungin henkilöstön kokonaismäärä pieneni 13:lla edellisen vuoden loppuun nähden. Kaupunginteatterin ohjelmistossa oli vuodenvaihteessa 2017 2018 baletti Pähkinänsärkijä, johon oli kiinnitettynä useita kymmeniä tanssijoita ja avustajia. Kyseessä on ollut yksittäiseen teatterituotantoon liittyvä poikkeustilanne. Pähkinänsärkijään liittyviä tilapäisiä työsuhteita ei ole tästä syystä laskettu vuoden 2017 lopun henkilöstön kokonaismäärään. SITOVUUSTASO VAK. KK- PALKK VAK. TUNTI- PALKAT MÄÄRÄAI K. KK- PALKK. MÄRÄAIK. TUNTIPAL K YHT TYÖLL. KAIKKI YHT 2017 Henkilöstö toimialoittain 31.12.2017; vakinaiset ja määräaikaiset. Määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli vuoden 2017 lopussa 22 %. Vuokratyövoimaa ei vuoden 2017 aikana käytetty. KAIKKI YHT 2016 Yhteiset palvelut 113 0 10 0 123 15 138 141 Lapset ja nuoret 1019 0 397 0 1416 30 1446 1445 Kulttuuripalvelut 118 0 26 0 144 12 156 163 Liikuntapalvelut 54 1 20 0 75 14 89 89 Kaupunkikehitys 83 62 6 4 155 16 171 169 Rakennusvalvonta 7 0 2 0 9 0 9 10 Maakunnallinen palvelutoiminta 163 0 17 0 180 3 183 188 YHTEENSÄ 1557 63 478 4 2102 90 2192 2205 Todellisen työpanoksen kuvaamiseksi tehdään laskelma henkilötyövuosista. Lappeenranta käyttää henkilötyövuosien laskemisessa mallia, jossa henkilötyövuosi määritellään yhden täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työpanokseksi, josta on vähennetty vuosilomat ja muut poissaolot. Henkilötyövuosien määrä vuodenvaiheessa 2017 2018 oli 1 816 henkilötyövuotta eli 4 henkilötyövuotta vähemmän edelliseen tarkasteluaikaan nähden. Henkilöstön hankinta Henkilöstön rekrytointi operoidaan Lappeenrannassa sähköisen Kuntarekry-palvelun avulla. Vuoden 2017 aikana Lappeenrannan kaupungilla oli Kuntarekryssä avoinna kaikkiaan 322 vakinaista ja määräaikaista työpaikkaa. Suurin osa paikoista oli opettajien ja päivähoitohenkilöstön vakinaisia palvelussuhteita ja sijaisuuksia. Kuntarekryn kautta vastaanotettiin kertomusvuonna 2 945 hakemusta. Myös kesätyöpaikat täytettiin Kuntarekryn kautta. Lappeenrannan kaupungin rekrytointitilanne on hyvä: kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin on ollut hakijoita. Osa-aikaeläkkeet ja vuorotteluvapaat Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 13 henkilöä, mikä on 0,8 % kaupungin vakinaisen hen- 11

kilöstön määrästä. Osa-aikaeläkkeen suosio on vähentynyt viime vuosina merkittävästi, koska osa-aikaeläkkeen ikärajaa on nostettu. Kertomusvuonna henkilöstömenoja kertyi yhteensä 97,6 miljoonaa euroa. Edellä mainittu summa käsittää kaikki Lappeenrannan kaupungin maksamat henkilöstömenot eli mukana ovat käyttötalouden, investointien, työllisyyden ja maakunnallisen palvelutoiminnan menot. Mahdollisuutta vuorotteluvapaaseen käytti vuonna 2017 yhteensä 30 henkilöä, joka on 10 vähemmän kuin vuonna 2016. Henkilöstön keski-ikä entisenlainen Lappeenrannan kaupungin henkilöstön kokonaiskeskiikä oli vuoden 2017 lopussa 44 vuotta eli käytännössä sama kuin vuotta aikaisemmin. Vakituisen henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta ja määräaikaisen 38 vuotta. Vakituisessa palvelussuhteessa olevat ovat palvelleet kaupunkia keskimäärin 16 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika on 3 vuotta. Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin Kertomusvuonna Lappeenrannan kaupungin palveluksesta jäi kokoaikaiselle eläkkeelle kaikkiaan 44 henkilöä, kaksi enemmän edellisvuoteen verrattuna. Iän perusteella eli vanhuuseläkkeelle siirtyi 40 henkilöä. Heidän keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikänsä oli 63,6 vuotta. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 63,4 eli vanhuuseläkkeellesiirtymisikä nousi hieman. Kevan asiakkaana olevien julkisten organisaatioiden työntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 2017 keskimäärin 63,8-vuotiaana. Lappeenrannan tilanne on näin ollen lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Terveydellistä syistä eli työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 4 henkilöä. Heidän keski-ikänsä oli 57,65 vuotta. Vuotta aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 56,5-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on ollut vuosina 2016-2017 poikkeuksellisen alhainen. Palkkamenojen osuus henkilöstömenoista oli 77,3 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot vähentyivät 5,7 % edelliseen kertomusvuoteen nähden. Tähän vaikuttaa se, että vuonna 2016 tehtiin kaupungin maksamien eläkkeiden osalta 1,8 miljoonan euron lisävaraus. Lisäksi Lappeenrannan kaupungin Tilakeskuksen henkilöstö siirtyi 1.6.2017 lukien Lappeenrannan Toimitilat Oy:n palvelukseen. Edellä kerrotut muutokset huomioiva henkilöstömenojen vertailukelpoinen vähennys oli 3,5 %. Vähennys selittyy ensisijaisesti ns. kilpailukykysopimukseen liittyvillä lomarahaleikkauksilla. Varhe-maksut alimmillaan 2000-luvulla Varhaiseläkemenoperusteinen maksu aiheutuu työnantajalle kustakin työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Maksujärjestelmästä hyötyvät ne työnantajat, jotka panostavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon esimerkiksi työjärjestelyin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla. Varhe-maksuja kertyi vuonna 2017 yhteensä 0,56 miljoonaa euroa. Määrä on pienin koko 2000-luvulla. Tähän on vaikuttanut organisaatiorakenteen muutokset, työterveyshuollon painopisteen siirtyminen aikaisempaa enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan sekä työurien pidentämiseen tähtäävät monipuoliset toimenpiteet. Myös tietoisuuden lisääminen maksujärjestelmästä on vaikuttanut asiaan. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenoja ovat palkat, työnantajan sosiaaliturvamaksu sekä eläke- ja muut vakuutusmaksut. Panostuksia terveyden edistämiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen Lappeenrannan kaupungilla oli vuonna 2017 käytössä sähköinen liikunta- ja kulttuuriseteli, TykyOnline. Etuuden arvo oli kertomusvuonna 100 euroa henkilöä kohden. Liikunta- ja kulttuuriseteli on saanut henkilöstöltä erinomaisen palautteen. Henkilöstö käytti etuutta vuonna 2017 kaikkiaan 148 123,25 euron arvosta. 12

Kaupungin toimialojen omana työhyvinvointitoimintana toteutettiin ensisijaisesti työyhteisöjen kehittämispäiviä ja työnohjausta. Työhyvinvointitoimintaan panostettiin kertomusvuonna kaikkiaan 168 413 euroa. Töissä edelleen hyvällä fiiliksellä Vuodenvaihteessa 2017 2018 toteutettiin koko henkilöstölle suunnattu henkilöstökysely. Henkilöstökysely pohjautui vuonna 2016 käyttöön otettuun formaattiin. Kaupungin käytössä on siis tällä hetkellä kolmen samansisältöisen kyselyn aikasarja. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 030 henkilöä. Otosta voidaan pitää edustavana koko organisaatioon nähden. Joissakin työyksiköissä vastaajia oli kuitenkin niin vähän, ettei henkilöstökyselyn perusteella voi tehdä kovin kattavia johtopäätöksiä. Kokonaisuutena kyselyn tulokset olivat lähes samanlaisia suhteessa aikaisempiin kyselyihin, joskin niissä oli havaittavissa alavireisyyttä kaikilla osa-alueilla. Vuotta 2015 mittaavan henkilöstökyselyn kokonaiskeskiarvo oli 3,68 ja vuotta 2016 mittavan kyselyn 3,69. Nyt henkilöstökyselyn kokonaiskeskiarvo oli 3,61. Lappeenrannan kaupungin työtyytyväisyyden kokonaistilanne on siis edelleen varsin hyvää tasoa. Tuloksissa on kuitenkin merkittäviä työyksikkökohtaisia eroja. Erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Lappeenrannan kaupunkiin työnantajana oli 80,3 % vastaajista. Erittäin tyytymättömiä oli vain 1,2 %. Kysely osoitti, että työyhteisöjen ilmapiiri koetaan yleisesti ottaen kannustavaksi, oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi. Vastaajien kokemus oli, että työntekijöiden välillä vallitsee luottamus ja hyvä yhteishenki. Työn organisointi sai pääsääntöisesti hyvät arvosanat. Työaikoihin kaivataan kuitenkin lisää joustoa. Enemmän varmuutta halutaan myös muutos- ja kriisitilanteiden hallintaan. Työpaikkoja pidettiin pääsääntöisesti viihtyisinä ja turvallisina. Vastaajien mukaan työpaikoilla oli huomioitu myös ergonomia. Merkittävimmäksi negatiiviseksi seikaksi nousi tässäkin kyselyssä sisäilman laatu. Työympäristöön liittyvässä osiossa huomiota kiinnittää väkivaltaan, syrjintään ja häirintään liittyvät vastaukset, joiden keskiarvo on laskenut edellisistä kyselyistä. Ilmiölle on löydettävissä useita syitä. Esimerkiksi väkivaltatilanteisiin on organisaatiossa kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota ottamalla käyttöön siihen liittyvä ilmoitusmenettely. Myös vireillä oleva Me too-kampanja on saattanut vaikuttaa asiaan. Oman ja työyhteisön osaamisen koettiin olevan ajan tasalla. Tarjolla ollutta koulutusta ja perehdyttämistoimintaa pidettiin pääsääntöisesti riittävänä. Myös työvälineet ja niihin annettu käyttökoulutus koettiin asianmukaiseksi. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa tällä osa-alueella se, ettei kaupungilla ole juurikaan mahdollisuutta urakehitykseen eikä työkiertoon. Myös osaamisen kehittämisen halutaan olevan nykyistä suunnitelmallisempaa. Suurin osa vastaajista kertoi viihtyvänsä työssään ja koki, että työ ja muu elämä on tasapainossa. Työhön liittyvä henkinen ja fyysinen kuormitus arvioitiin yleisesti ottaen sopivaksi. Oma työ koettiin vastauksissa tärkeäksi. Työtä tehdään sitoutuneesti, vastuuntuntoisesti ja hyvällä fiiliksellä. Tyytymättömyys palkkaukseen on sen sijaan lisääntynyt koko kyselyn aikasarjan ajan. Tähän vaikuttaa viime vuosien nollalinjaiset palkkaratkaisut sekä se, ettei kaupungilla itsellään ole juurikaan ollut taloudellisia mahdollisuuksia palkkausjärjestelmien laajempaan kehittämiseen. Esimiestyö sai kyselyssä erittäin hyvät arvosanat. Kyselyn mukaan työlle on asetettu selkeät tavoitteet ja esimiehet luottavat alaistensa kykyihin toimia itsenäisesti. Vastaajien mukaan myös kehityskeskustelut käydään työyhteisöissä säännöllisesti. Muutosjohtaminen ja arviot kaupungin johtamisesta yleensä jäivät tässäkin kyselyssä varsin vaatimattomalle tasolle. Vastaajat kokivat, ettei heitä eikä heidän huolenaiheitaan ole riittävästi otettu muutostilanteissa huomioon. Tietoa ja tiedottamista halutaan muutoksissa lisää. Kaupungin ylimmän johdon toivotaan niin ikään olevan aktiivisemmin mukana työyhteisöjen kehittämisessä. Näitä seikkoja analysoitaessa on toki otettava huomioon, että julkisten organisaatioiden viranhaltijajohtoon liittyy tunnetusti aina tyytymättömyyttä. Viime vuosina on tapahtunut merkittäviä muutoksia sekä koko yhteiskunnassa että Lappeenrannan kaupun- 13

gilla. Tähän nähden voidaan sanoa, että monista myllerryksistä huolimatta kaupungin henkilöstö voi edelleen hyvin, joskin selviä kehittämiskohteitakin löytyy. Tästä on hyvänä esimerkkinä se, että suurin osa vastaajista koki palvelussuhteensa edelleen turvalliseksi ja oli valmis suosittelemaan kaupunkia työnantajana muillekin. Numeeristen vastausten ohella saatiin henkilöstökyselystä runsaasti sanallista palautetta, jota voidaan hyödyntää tulevaisuuden suuntaviivoja piirrettäessä. Tyytyväisyys työnantajaan 2016 2017 2018 Kuinka tyytyväinen olet Lappeenrannan kaupunkiin työnantajana yleisesti ottaen? 3,91 3,88 3,84 Suosittelisitko kuntaasi työpaikaksi ystävälle tai tuttavalle? 3,74 3,68 3,66 YHTEENSÄ 3,82 3,78 3,75 MITEN ARVIOIT OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ LAPPEENRANNAN KAU 2016 2017 2018 Olen saanut riittävästi ammattitaitoa parantavaa koulutusta 3,89 3,85 3,79 Olen saanut riittävästi työvälineiden käyttökoulutusta 3,59 3,70 3,59 Olen saanut riittävästi vuorovaikutustaitoja kehittävää koulutusta 3,68 3,68 3,53 Työssäni on mahdollisuus työnkiertoon 3,06 3,09 2,99 Osaamisen kehittäminen työpaikallani on suunnitelmallista ja systemaattista 3,34 3,46 3,30 Minulla on mahdollisuus urakehitykseen nykyisen työnantajani palveluksessa 2,57 2,52 2,46 Työpaikalleni tulevat uudet työntekijät perehdytetään hyvin työtehtäviinsä 3,48 3,58 3,42 työpaikallani uusiin tehtäviin siirtyvä henkilö perehdytetään hyvin 3,44 3,56 3,41 Työyhteisömme toiminnan kehittämisessä olemme avoimia uusille ideoille ja toimintatavoille 3,78 3,92 3,81 Työyhteisömme osaaminen on ajan tasalla 3,94 4,00 3,93 YHTEENSÄ 3,48 3,54 3,42 MITEN ARVIOIT SEURAAVIA TYÖHYVINVOINTIASI KUVAAVIA VÄITTÄ 2016 2017 2018 Koen, että työni ja muu elämäni on riittävän hyvin tasapainossa 4,06 4,08 3,91 Viihdyn työssäni 4,24 4,24 4,09 Tunnen tekeväni tärkeää työtä 4,51 4,46 4,43 Koen työni henkisen kuormituksen minulle sopivaksi 3,92 3,86 3,70 Koen työni ruumiillisen kuormituksen minulle sopivaksi 4,30 4,24 4,20 Olen tyytyväinen palkkaukseeni 2,73 2,61 2,42 Koen, että työkykyni on hyvä 4,22 4,25 4,17 MITEN ARVIOIT TYÖYMPÄRISTÖÄSI 2016 2017 2018 Käytössäni olevat työvälineet ovat asianmukaiset 4,04 4,13 4,08 Ergonomia on huomioitu työympäristössäni 3,64 3,80 3,80 Työympäristöni on viihtyisä 3,72 3,75 3,71 Työturvallisuus on huomioitu työssäni 3,99 4,01 3,93 Työtilojen sisäilman laatu (mm. lämpö- ja kosteusolot) on hyvät 2,98 3,06 3,00 En ole kokenut työssäni minuun kohdistuvaa väkivaltaa, syrjintää tai häirintää tai näiden uhkaa viimeisen vuoden aikana 4,28 4,31 4,08 En ole havainnut työssäni muihin kohdistuvaa väkivaltaa, häirintää, syrjintää tai näiden uhkaa viimeisen vuoden aikana 4,00 4,04 3,71 YHTEENSÄ 3,81 3,87 3,76 MITEN ARVIOIT TYÖYHTEISÖSI TOIMINTATAPOJA JA ORGANISOINTIA 2016 2017 2018 Työyhteisöni työilmapiiri on kannustava 3,93 4,02 3,88 Saan työhöni liittyvistä asioista tietoa riittävästi ja oikea-aikaisesti 3,74 3,79 3,61 Työnantajani kohtelee kaikkia työntekijöitä tai työntekijäryhmiä tasapuolisesti 3,64 3,77 3,64 Työajoissa on mahdollista joustaa riittävästi (esim. liukuva työaika) 3,44 3,33 3,26 Työyhteisöä koskevat muutokset ja kriisit hallitaan hyvin 3,47 3,48 3,34 Tehtävät ja vastuualueet on määritelty selkeästi 3,78 3,84 3,70 Voin vaikuttaa omaa työtäni koskeviin asioihin 3,77 3,82 3,65 Henkilöstölle on riittävästi mahdollisuuksia käyttää erilaisia tuettuja vapaa-ajan harrastemahdollisuuksia 3,48 3,48 3,44 Tiedän, miten voin saada apua tai tukea työssä jaksamiseen 4,15 4,14 4,11 YHTEENSÄ 3,94 3,92 3,81 ARVIOI, MITEN SEURAAVAT TUNNETILAT KUVAAVAT OMAA TYÖFI 2016 2017 2018 Energisyys 3,82 3,82 3,74 Tarmokkuus 3,91 3,89 3,80 Innostus 3,87 3,87 3,78 Inspiraatio 3,72 3,71 3,61 Ilo 3,95 3,92 3,83 väsymys 3,05 3,38 3,31 tylsistyminen 4,09 4,16 4,17 Turhautuminen 3,64 3,66 3,51 Välinpitämättömyys 4,32 4,37 4,39 Stressaantuneisuus 3,27 3,43 3,37 YHTEENSÄ 3,76 3,82 3,75 ARVIO TYYTYVÄISYYTTÄ LÄHIMPÄÄN ESIMIEHEESI 2016 2017 2018 Saan lähiesimieheltäni kannustavaa ja positiivista palautetta 3,84 3,91 3,83 Lähiesimieheni luottaa kykyyni toimia itsenäisesti 4,40 4,46 4,45 Työlläni on selkeät tavoitteet 4,27 4,28 4,22 Työlleni asetettuja tavoitteita seurataan 3,92 3,95 3,87 Työntekijöiden mielipiteitä kuunnellaan toiminnan kehittämisessä 3,79 3,86 3,74 Olen tyytyväinen lähiesimieheni tapaan johtaa 3,86 3,95 3,83 Työyksikössäni käydään tulos/kehittämiskeskustelut säännöllisesti 4,32 4,43 4,34 YHTEENSÄ 4,06 4,12 4,04 Työyhteisöni toiminta on suunnitelmallista ja hallittua 3,67 3,79 3,56 Työntekijöiden välillä vallitsee luottamus ja hyvä yhteishenki 3,91 4,01 3,86 Työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti 3,86 3,98 3,84 Työyhteisön monimuotoisuus (=eri-ikäiset, työkyvyltään, ammattiryhmältään tai osaamiseltaan erilaiset) ovat meillä 4,07 4,08 4,06 voimavara YHTEENSÄ 3,75 3,81 3,67 ARVIOI SEURAAVIA VÄITTÄMIÄ 2016 2017 2018 Olen tyytyväinen siihen fiilikseen, joka minulla nyt on? 3,81 3,86 3,71 tämänhetkinen työfiilikseni on tyypillinen, kun ajattelen muutamaa viime kuukautta 4,03 4,03 3,99 YHTEENSÄ 3,92 3,94 3,85 ARVIOI MUUTOSJOHTAMISTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGILLA 2016 2017 2018 Organisaatiomuutoksen tavoitteista on selkeästi tiedotettu Muutoksista tiedotetaan yleensä riittävästi 3,14 3,01 3,04 3,15 3,01 2,98 Työyhteisön muutokset ovat hyvin johdettuja 3,13 3,00 2,94 Työntekijät otetaan huomioon muutostilanteissa 3,01 2,87 2,77 Henkilöstön työhön liittyviä huolenaiheita muutosten yhteydessä osataan käsitellä rakentavasti 3,02 2,92 2,78 Käytössämme olevat tietojärjestelmät tukevat muutosta 3,33 3,28 3,25 Kunnallisen päätöksenteon toimet edistävät työntekijän työhyvinvointia 2,87 2,77 2,68 Koen palvelussuhteeni turvalliseksi 3,95 3,84 3,87 YHTEENSÄ 3,20 3,09 3,04 ARVIOI VIELÄ KUNNAN JOHTAMISTA YLEISESTI 2016 2017 2018 Tunnen Lappeenrannan kaupungin tavoitteet, päämäärät ja kehityssuunnan riittävän hyvin 3,53 3,48 3,53 Lappeenrannan kaupungin ylin viranhaltijajohto on aktiivisesti mukana työyhteisön kehittämisessä 2,93 2,86 2,84 Ylin viranhaltijajohto informoi henkilöstöä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta 3,02 2,99 2,95 Lappeenrannan kaupungin toimintaa työnantajana kehitetään 3,35 3,29 3,32 Lappeenrannan kaupungin ylimmän viranhaltijajohdon päätöksenteko on selkeää ja johdonmukaista 2,97 2,77 2,74 YHTEENSÄ 3,16 3,08 3,08 KAIKKI VASTAUKSET 3,68 3,69 3,61 14

Terveysperusteisia sairauspoissaoloja vertailukaupunkeja vähemmän Sairauspoissaolojen määrä nousi edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2017 kertyi terveysperusteisia sairauspoissaoloja kaikkiaan 26 181 kalenteripäivää eli keskimäärin 11,7 kalenteripäivää henkilöä kohden. Vuonna 2016 vastaava luku oli 10,8. Tarkastelussa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt. Sairauspoissaolopäiviksi on edellä luettu kaikki sairauden vuoksi poissaoloksi merkityt palkalliset ja palkattomat kalenteripäivät. Kevan tilastojen mukaan sairauspoissaolot henkilöä kohden ovat kunta-alalla 16 kalenteripäivän luokkaa. Suhteessa vertailutietoihin Lappeenrannan tilanne on edelleen hyvä. Tätä seikkaa tarkasteltaessa on kuitenkin muistettava, että Lappeenrannassa asiaan vaikuttaa merkittävästi muista kunnista poikkeava organisaatiorakenne. Monet ammattiryhmät, joilla on runsaasti sairauspoissaoloja, ovat siirtyneet Eksoten ja yhtiöiden palvelukseen. Myös sairauslomiin liittyvien ilmoituskäytäntöjen muuttumisen arvioidaan vaikuttaneen sairauspoissaolojen vähenemiseen. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien prosentuaalinen osuus sairauspoissaoloista oli 4,0 % eli 1 058 kalenteripäivää. Yleisimmät syyt sairauspoissaoloihin olivat edelleen tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten vaivat ja erilaiset vammat, hengityselinten sairaudet ja mielenterveydelliset syyt. Näiden diagnoosiryhmien prosentuaalinen osuus sairauspoissaoloista on kaikkinensa noin 70 %. Sairauspoissaoloista aiheutuvat välittömät kustannukset olivat kertomusvuonna 1 884 199 euroa. Tämä luku ei sisällä henkilösivukuluja, mahdollisia sijaisten palkkauskustannuksia eikä asiaan liittyviä sähläyskustannuksia. Vaikka tilanne Lappeenrannassa on pääsääntöisesti hyvä, on työkyvyttömyyskustannusten hallinnassa yhä tekemistä. Alla olevassa kuvassa on esitetty sairauspoissaolopäivät- ja kustannukset henkilöä kohden ikäluokittain. Suhteellisesti eniten sairastivat 60 64-vuotiaat. Suurimmat sairauspoissaolokustannukset aiheuttivat 55-59 vuotiaat Työterveyshuollon palvelut Kaupungin henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty Etelä-Karjalan työkunto Oy:ssä. Lappeenrannan kaupungilla on kokonaisvaltainen työterveyshuoltosopimus eli palvelu kattaa ennaltaehkäisevän eli lakisääteisen työterveyshuollon (= Kelan korvausluokka I) ja perusterveydenhuoltotasoisen sairausvastaanoton (= Kelan korvausluokka II). Lakisääteisestä työterveyshuollosta Kela korvaa 60 % kustannuksista. Sairausvastaanoton kustannuksista Kela korvaa 50 %. Kummassakin korvausluokassa on olemassa työntekijäkohtaiset korvauskatot. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä 1 109 063 euroa. Kustannuksista Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen osuutta oli 127 873 euroa. Lakisääteisen työterveyshuollon osuus kustannuksista oli 495 697 euroa ja sairaanhoidon osuus 590 030 euroa. Työterveyshuollon painopistettä on onnistuttu viime vuosien aikana siirtämään aikaisempaan enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. I-korvausluokan osuus oli vuonna 2017 noin 40 %. Työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohden ovat suurten työnantajien keskitasoa. OSAAMISEN VARMISTAMINEN Henkilöstökoulutuksen painopiste oli kertomusvuonna eri alojen täydennyskoulutuksessa. Kaikkien toimialojen koulutustiedot ja koulutuksia koskevat päätökset tehdään sähköisen Personec ESS- järjestelmän kautta. Järjestelmään kirjattiin kertomusvuonna kaikkiaan 3 311 koulutuspäivää. Määrä on noin 1,5 päivää jokaista työntekijää kohden. 15

Henkilöstökoulutuksen kokonaiskustannukset olivat kertomusvuonna yhteensä 589 927 euroa, josta 33 835 euroa käytettiin keskitetysti. Kustannukset eivät sisällä koulutettavan henkilön palkkakustannuksia, mahdollisia oman koulutushenkilöstön palkkakustannuksia eivätkä omien koulutustilojen kustannuksia. Henkilöstön koulutusmäärärahoja on viime vuosina leikattu osana talouden tasapainotusohjelmaa. Lappeenrannan henkilöstökoulutuksen sopimuskumppani oli kertomusvuonna Finnish Consulting Group Oy. FCG Koulutuspalveluilta hankittu koulutus on ensisijaisesti täydennyskoulutusta ja se on kohdentunut pääosin opetustoimeen sekä varhaiskasvatukseen. Lappeenrannan kaupungille on laadittu koko organisaation kattava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Suunnitelma perustuu lakiin taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Suunnitelman mukaisesta koulutuksesta työnantajalla on mahdollisuus saada korvausta Työttömyysvakuutusrahastolta. Koulutuskorvausta maksetaan enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Korvaukseen oikeuttavan koulutuspäivän pituus on vähintään kuusi tuntia. Koulutuskorvaus on 10 % koulutuspäivän keskimääräisistä palkkakustannuksista. Vuonna 2017 kertyi korvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä kaikkiaan 2 257. HENKILÖSTÖN HUOMIOIMINEN Henkilöstöjuhlassa muistettiin pitkästä palveluajasta 11. elokuuta 2017 palkittiin pitkästä palveluajasta kaikkiaan 93 kaupungin työntekijää ja 18 luottamushenkilöä. 40 vuotta kaupunkia palvelleita oli 17 henkilöä. 43 henkilöä oli palvelut kaupunkia 30 vuotta ja 51 henkilöä 20 vuotta. Huomionosoitusten kokonaiskustannus Lappeenrannan kaupungille oli 38 355 euroa. Kertomusvuonna yksi työntekijä sai Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin, 3 työntekijää Suomen Leijonan ritarimerkin, 4 työntekijää Suomen Leijonan ansioristin, 2 työntekijää Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein ja 3 työntekijää Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin. Merkkipäivälahjat ja eläkkeelle siirtyminen Lappeenrannan kaupungilla on yhtenäiset ohjeet henkilöstön huomioimisesta merkkipäivinä ja eläkkeelle siirryttäessä. Merkkipäivistä huomioidaan 50-vuotispäivä ja kaupungin lahjana annetaan suomalaista muotoilua. Huomioimisen euromääräinen arvo on noin 100 euroa. Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä henkilöstöä muistetaan lahjalla, jonka arvo on 175 euroa. Eläkelahja on viime vuosina ollut Pentikin tuotepaketti. 16

ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Lappeenrannan kaupungin riskienhallintaohjelman mukaan riskienhallinnan päämääränä on kaupunkikonsernin omaisuuden ja tavoitteellisen toiminnan turvaaminen tapahtumilta, joissa niitä voisi kohdata huomattava menetys tai tavoitteiden taikka lakisääteisten velvoitteiden saavuttamisen estyminen kuitenkin niin, että vahinkojen haittavaikutusten torjunnasta ja riskienhallinnasta aiheutuvien kustannusten summa minimoituu. Toimialat tarkastelevat osaltaan riskikartoitusta, joka on hyväksytty kaupungin johtoryhmässä keväällä 2016. Merkittävimpinä epävarmuustekijöinä riskikartoituksessa nostettiin esiin vireillä oleva sote- ja maakuntauudistus, työllisyyden kehitys ja sisäilmaongelmat. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista esitetään kaupungin riskiluokituksen mukaisesti: Taloudelliset riskit Merkittävimpinä taloudellisina riskeinä ja epävarmuustekijöinä ovat usean viime vuoden aikana olleet muun muassa taloudellinen taantuma Suomessa, työllisyystilanteen heikentyminen sekä Venäjän taloudellisen tilanteen heikentyminen. Vuoden 2017 aikana suhdannekehitys kääntyi aiempaa myönteisemmäksi ja työllisyys on parantunut. Venäjän vastaisista pakotteista johtuen maan taloudellisen tilanteen heikkous, ruplan alhainen kurssi sekä yleinen epävarmuus jatkuvat yhä, mutta matkustajavirrat ovat alkaneet kääntyä hienoiseen nousuun. Venäjän tilanne on vaikuttanut Lappeenrannan kaupungin talouskehitykseen heikentävästi, mutta lievä käänne Venäjällä lienee tapahtumassa. Valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistus muuttaa merkittävästi kuntien vero- ja valtionosuusrahoitusta. Valtionosuuksiin tullaan lakiesitysten mukaan kytkemään vahvat tasauselementit ja alustavien laskelmien mukaan kaupungin vuosikatteen ei pitäisi uudistuksen vuoksi heiketä. Uudistuksen mittaluokan vuoksi tulevaan tasapainoon liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä. Kaupungin pitkän tähtäimen investointiohjelman toteuttaminen tulee kasvattamaan merkittävästi konsernin lainakantaa. Kaupunki maksaa investoinnit vuokrien kautta, mikä tulee rasittamaan huomattavasti vuosikatetta. Mikäli suhdannekehitys kääntyy uudelleen heikommaksi ja verorahoitus pienenee, aiheuttaa se riskin talouden epätasapainolle. Taloudellisia riskejä pyritään hallitsemaan pitkäjänteisellä taloussuunnittelulla, kuten valtuustokauden kattavilla talousohjelmalla. Investointisuunnitelma ulottuu 2030-luvulle saakka. Rahoitusriskit Kaupungin rahoitusriskit jakautuvat likviditeettiriskiin, luottoriskiin ja markkinariskiin. Rahoitusriskien hallinnalla tähdätään ennen kaikkea oleellisten riskien tunnistamiseen, riskirajojen määrittelyyn sekä ennakoitavuuden parantamiseen. Tavoitteena on taloudellisen tuloksen heilahtelujen vähentäminen sekä pitkällä aikavälillä kaupungin rahoituksellisen tuloksen optimointi. Likviditeettiriski Maksuvalmiusriskiä hallitaan perusteellisella maksuvalmiussuunnittelulla ja kassan optimoinnilla. Lyhytaikaiseen rahoitukseen kaupungilla on käytössään konsernitilien luottolimiitit sekä kuntatodistusohjelma. Kuntatodistusmarkkinoiden sulkeutumiseen on varauduttu laatimalla erillinen toimintasuunnitelma. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla kaupungin lainojen maturiteetteja sekä hyödyntämällä monipuolisesti eri rahoituslähteitä. Luottoriski Suurimmat luottoriskit kohdistuvat lähinnä kaupungin myöntämiin takauksiin ja antolainasaamisiin, joista lähes kaikki ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Tuleva sote- ja maakuntauudistus voi kasvattaa saamisiin ja takauksiin liittyviä riskejä huomattavasti. 17

Markkinariski Kaupunki suojautuu korkovirtariskiltä hajauttamalla lainasalkkua eri maturiteetteihin sekä säätelemällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta salkussa. Lainasalkkua suojataan myös koronvaihtosopimuksilla muuttamalla vaihtuvaa korkoa kiinteäksi koroksi. Kuten lainat, myös koronvaihtosopimukset hajautetaan eri ajankohtiin ja maturiteetteihin. Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaamiseen ja korkovirtariskin hallintaan. Kassavaroja ei sijoiteta osakkeisiin tai osakerahastoihin. Kaupungin kassanhallinta on järjestetty niin, ettei toimintoihin sitoudu tarpeettomasti pääomaa. Vahinkoriskit Vahinkoriskit liittyvät muun muassa henkilöihin kohdistuviin riskeihin, omaisuusvahinkoihin, keskeytyksiin, vastuisiin sekä ympäristövahinkoihin ja onnettomuuksiin. Näihin riskeihin on varauduttu vahinko- ja vastuuvakuutuksin. Vapaaehtoisten vahinkovakuutusten osalta kaupungin sopimuskumppani on IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta LähiTapiola. Vuonna 2017 ei toteutunut merkittäviä korvattavia vahinkoja. Toimitilan epäkelpoisuudesta aiheutuva riski käyttäjälle Erittäin merkittävä yksittäinen ongelma on lukuisten koulu- ja päiväkotikiinteistöjen huono sisäilma ja kunto. Näin siitä huolimatta, että kaupunki on jo usean vuoden ajan erityisesti investoinut koulujen ja päiväkotien uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin. Suurimpana yksittäisenä ongelmakohteena oli vuonna 2017 Skinnarilan koulu, jossa sisäilmaongelmat kärjistyivät syksyllä siten, että koulu joutui muuttamaan v. 2018 alussa Yliopiston tiloihin. Samalla käynnistettiin länsialueen koulujen laajempikin uudelleen arviointi. Kesolan koululla sisäilmaoireilu oli pahentunut vuoden 2016 aikana siinä määrin, että koulu suljettiin ja oppilaat siirtyivät syyslukukauden 2017 alussa Joutsenon koulukeskuksen alueelle toteutettuihin tilaelementteihin. Joutsenon koulukeskuksessa toteutettiin laajoja korjaustoimenpiteitä sekä valmistaudutaan peruskorjaukseen tai uudisrakentamiseen. Lavolan koululla toteutettiin laajoja tiivistyskorjauksia. Sisäilmaongelmat aiheuttavat riskejä henkilökunnan terveydelle sekä merkittävällä tavalla kaupungin taloudelliselle kantokyvylle. Kaupunki kuitenkin jatkaa selkeää panostamista sisäilmasta johtuvien ongelmien ratkaisuihin. Muut henkilöstöön kohdistuvat riskit Työturvallisuusriskejä ehkäistään työpaikkojen sekä työsuojeluhenkilöstön kiinteällä yhteistoiminnalla. Vuonna 2017 järjestettiin yhteistyössä LähiTapiolan kanssa useita työturvallisuuskoulutuksia. Sisäilmaongelmien lisäksi ei ole havaittu muita merkittäviä työturvallisuusriskejä. Kaupungin henkilöstöä eläköityy jatkuvasti huomattavan paljon. Vaihtuvuus sinänsä on riski. Osaamista häviää ja toisaalta henkilökunnan määrää pyritään samalla vähentämään. Uusien henkilöiden rekrytoinneissa on onnistuttu, mutta myös epäonnistumisen riski on olemassa. Osaamisvaje olisi merkittävä henkilöstöriski, mikäli avainpaikkoja ei saataisi täytettyä. Lähes kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin on kuitenkin ollut sopivasti hakijoita eikä työvoimapulaa ole ollut. Ainoa ammattiryhmä, jossa on ollut jonkunlaisia rekrytointivaikeuksia, ovat olleet lastentarhanopettajat. Henkilöstön hyvinvointia seurataan säännöllisesti työhyvinvointikyselyillä, joiden tuloksissa ei ole ollut nähtävissä merkittäviä muutoksia ja työhyvinvointi on säilynyt hyvällä tasolla. Sairauspoissaolot ovat alhaisia verrattuna kunta-alaan yleensä. Omaisuusriskit Rakentamiseen liittyviä teknisiä riskejä ja toiminnan keskeytysriskejä pienennetään rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turva- ja automatiikkajärjestelyillä. Esimerkiksi vesivuotoja ehkäistään asentamalla vesivuotovahteja. Toiminnan keskeytysriskien minimoimiseksi asennetaan paloilmoitinjärjestelmiä myös rakennuksiin, joihin viranomaisvaatimukset eivät niitä edellytä. Myös keskitetyllä kiinteistövalvonnalla, radontutkimuksilla, rakenteellisilla kuntotutkimuksilla vähennetään riskejä tai ainakin niiden toteutumista pystytään ennakoimaan. Sisäilmaongelmien lisäksi kaupungin omaisuuteen ei ole kohdistunut merkittäviä vahinkoja. 18

Sote- ja maakuntauudistus aiheuttaa kaupungille erittäin suuren kiinteistöriskin, sillä lakiluonnoksen mukaan maakunta on velvollinen vuokraamaan kaupungilta (toimitilakonsernilta) rakennuksia vain vuoden 2021 loppuun. Kaupungilla on maakunnallisille toiminnoille vuokrattuna tasearvoltaan erittäin merkittävä kiinteistömassa, josta etenkin sote-rakennukset voivat jäädä tyhjilleen. Näiden rakennusten tasearvo vuoden 2021 lopussa on noin 60 miljoonaa. Toiminnalliset riskit Palveluiden tuottaminen Sosiaali-ja terveysalalla Etelä-Karjalassa on jo tehty merkittävä uudistus, kun aikanaan on muodostettu Eksote. Kuitenkin jo pitkään vireillä ollut valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan hallintouudistus sekä mahdollinen itsehallintoalueiden muodostaminen aiheuttaa vähintään epävarmuutta monilla aloilla. Vaarana on, että muu kehittämistoiminta hidastuu, kun hallintorakenteista ei ole täyttä varmuutta. Palveluiden tarjontaan ja laatuun vaikuttavat toiminnan sisällön lisäksi myös toimitilat. Kun toimintaa joudutaan siirtämään ennakoimattomasti väistötiloihin, heikkenee myös palvelujen laatu. Riskejä voidaan pienentää varhaisella ennakoinnilla. Palveluiden tuottamiseen liittyy myös maineriski. Väärät tai puutteelliset tiedot sosiaalisessa tai muussa mediassa luovat virheellistä mielikuvaa; yksittäinen virhe voi leimata toimintaa laajasti. Riskiä voidaan vähentää lisäämällä ennakoivaa tiedottamista ja myöntämällä virheet. Virheellistä mielikuvaa voi yrittää korjata oikean viestinnän lisäämisellä. Tietohallinnon toimivuus ICT-palveluihin kohdistuvia riskejä ovat mm. ulkoiset uhkat kuten verkkohyökkäykset, tietojen kalastelu ja haittaohjelmat sekä sisäisen toiminnan aiheuttamat riskitilanteet. ICT-palveluiden käyttäjille on tuotettu tietoturvaa ja hyvään tiedonhallintatapaan on annettu ohjeistus keskeisimmistä asioista. Kaupungin tietoturvapolitiikka ja tietohallinnon jatkuvuussuunnitelma on päivitetty ja hyväksytty kaupungin johtoryhmässä joulukuussa 2017. Tietoturvan osalta toimitaan tietoturvapolitiikassa määritellyn vuosikellon mukaisella rytmityksellä ja vuosikellon mukaiset asiat käsitellään konsernipalveluiden ohjausryhmässä. Henkilötietojen tietosuojan varmistamiseksi on käynnistetty Tietosuojatyöryhmän toiminta, jolla vastuulla on varmistaa, että kaupungin sekä kaupunkiyhtiöiden tietosuoja-asiat vastaavat toukokuussa 2018 voimaan tulevan EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. Lappeenrannan kaupungin tietotekniikan peruspalvelut tuottaa Saimaan Talous ja Tieto Oy (Saita). Saita seuraa sopimusten ja kaupungin tietoturvapolitiikan asettamien reunaehtojen mukaisesti tietoturvan tilaa ja raportoi tietoturvan toteutumisesta puolivuosittain kaupungin tietohallinnolle. Sopimukset Sopimushallinnan osalta esiintyy vielä kehitettävää. Vuoden 2017 loppuun saakka kaupungissa on ollut käytössä Dynasty -sopimushallintaosio, johon toimialojen kaikki sopimukset on tullut tallentaa sopimusseurannan varmistamiseksi. Sopimustenhallinta järjestetään jatkossa M-Files sovelluksessa. Sopimusrekisteri ei ole vielä kaikilta osin ajantasainen. Elinvoima- ja kaupunkikehitystoimiala toimi laatii ja ylläpitää listaa merkittävien sopimusten ja tärkeiden hankkeiden mahdollisista riskeistä. Muut riskit Tieto keskeisistä oikeudenkäynneistä sekä muista mahdollisista oikeudellisista tai viranomaisen toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä. Lappeenrannan kaupunki on useiden muiden kuntien ja kaupunkien tapaan kantajana ns. raakapuukartelliasiassa. Helsingin käräjäoikeus on hylännyt 31.10.2017 antamallaan tuomiolla kuntien kanteet asiassa ja velvoittanut kunnat maksamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut. Kaupunki on yhdessä muiden kuntien kanssa valittanut asiassa hovioikeuteen, mutta on samalla esittänyt vastapuolelle sovintoratkaisua. Kaupunki on kantajana ja asianomistajana joissakin tavanomaisissa vahingonkorvaus- ja velkomusjutuissa. Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa oli vireillä riita-asia, jossa Joutsenon ja Luumäen palokunnan sopimuspalkkaiset palomiehet vaativat palkkasaatavia Lappeenrannan kaupungilta. Vaadittujen saatavien yhteismäärä on noin 2,2 miljoonaa euroa. Vaatimukset perustuivat siihen, että työaikaan kuulumaton varallaolo tulisi jälkikäteen katsoa työajaksi ja tältä ajalta tulisi maksaa täysi palkka. Kaupunki kiisti vaatimukset sekä määrältään että perusteeltaan. Etelä-Karjalan käräjäoikeus antoi 19

asiassa tuomion 19.2.2018. Tuomio oli kaupungin kannan mukainen, mutta se ei ole vielä lainvoimainen. Sekä kaupunki (kuluratkaisun osalta) että palomiehet ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä tuomioon. Maankäyttö kaupungin maankäytön suunnitteluun liittyvät olennaisena kaavariskit. Yleis- ja asemakaavojen etenemiseen suunnitellussa aikataulussa vaikuttavat merkittävästi mahdolliset valitukset. Hyväristönmäen osayleiskaavasta valitettiin ja kaava kumottiin Itä-Suomen Hallinto-oikeudessa. Kaupunki valitti päätöksestä KHO:een. Hyväristönmäen asemakaava odottaa yleiskaavapäätöstä. Ainonkatu 29 asemakaavan osalta valitus hylättiin Itä-Suomen HO:ssa ja KHO:ssa, asemakaava sai lainvoiman. Tietoisuus kohteista, joissa on pilaantuneita maa-aineksia, on lisääntynyt viime vuosina johtuen osin parantuneista tutkimusmenetelmistä. Pilaantuneiden maiden aiheuttamaan riskiin varaudutaan tarkoilla ennakkotutkimuksilla, joiden perusteella tehdään puhdistamisen kustannusarvio. Kaupungin taseessa on varaus pilaantuneen maaperän puhdistamiseen. 20

YMPÄRISTÖ Lappeenranta Strategia, Ilmasto-ohjelma ja Resurssiviisauden tiekartta Lappeenrannan kaupunki laati uuden strategian, jossa yhtenä osa-alueena on puhdasta ja kestävää osa. Sen keskeisinä toimenpiteinä ovat Resurssiviisaus ja Kiertotalous, Puhdas vesi sekä Energia ja Ilmasto. Ilmasto-ohjelman ja SITRA:n resurssiviisausohjelman toteuttaminen on jatkunut vuoden 2017 aikana. Kaupunki siirtyi kokonaan hiilineutraalin sähkön käyttäjäksi vuoden 2017 alusta lukien. Kasvihuonekaasupäästöt jatkoivat alenemistaan ja vuoden 2016 tilanne oli 40 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Pilaantuneet maa-alueet Vuoden 2017 aikana pilaantuneiden maiden kohteita on kunnostettu Lavolassa, Laihialla, Pajarilassa ja Rauhassa 620.000 eurolla. Muukon haulikkorata-alueen kunnostus toteutui 2017. Tetrakloorieteenillä pilaantuneen pohjaveden kunnostus käynnistyi yhdessä valtion kanssa v. 2017. Hankkeen kustannusarvio on miljoona euroa, josta Lappeenrannan kaupungin osuus on 400.000 euroa. Vesistöjen kunnostus Vesistöjen kunnostusta on toteutettu kaupungin investointirahoituksella sekä hankerahoituksella. Pien-Saimaan kunnostustoimenpiteiden lisäksi kosteikkorakentamista on tehty Haapajärven valuma-alueella. Lisäksi jatkettiin Pien-saimaan alueen kosteikkojen rakentamista, hoitokalastusta ja haja-asutuksen jätevesineuvontaa. Lokakuussa 2017 juhlittiin Pien-Saimaan kunnostamista Kehruuhuoneella. Tilaisuuteen osallistui lähes 200 henkilöä. Tilaisuudessa jaettiin kunniakirjoja 40 maanomistajalle kosteikkorakentamiseen liittyen. Lappeenrannan Energia konserni toteuttaa jatkoi lisäveden johtamista Haapajärveen. Jätehuolto Jätehuollon käytännön toimenpiteitä toteuttaa Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy (EKJH Oy). Vuoden 2017 aikana EKJH jatkoi suosiota saanutta pientuojille ilmaiskampanjaa. Vuoden 2016 aikana roskaamisvalitukset vähenivät huomattavasti. EKJH OY on jatkanut valmistelua biokaasulaitoksen rakentamiseksi. Kerättyjen jätteiden materiaalihyödyntämisaste oli v. 2017 57 % ja ylitti vuodelle 2021 asetetun tavoitteen etuajassa. Valtioneuvoston esittämä muutos jätelaissa voi läpi mennessään vähetään materiaalihyödyntämisasetta sekä uhata myös EKJH OY:n taloutta tulevina vuosina. Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus Lappeenrannan kaupunki toteutti vuoden 2017 aikana luontolahjan Suomelle suojelemalla Pappilanniemen alueen 28,8 ha Luontolahjani Suomelle kampanjan avulla. Lisäksi kaupunki päätti suojella metsäalueita tämän lisäksi vapaaehtoisin toimin noin 55 ha. Suojelusta huolimatta metsänmyyntitulotavoite saavutettiin. Parkinmäelle toteutettiin uudenlainen luontopolku, josta julkaistiin myös video. Hämmäauteensuon luontopolulle toteutettiin uusi opastus. Luonnon virkistyskäytön edistämiseksi perustettiin Luonnon virkistyskäyttötyöryhmä, jossa on edustusta myös kansalaisjärjestöiltä. Muuten luonnonsuojelua on toteutettu varauksina maankäytön suunnittelun sekä kaupungin metsienhoitosuunnittelun yhteydessä. Lappeenrannan kaupungin jätevesiratkaisu Itä-Suomen hallinto-oikeudelta tuli osayleiskaavan hylkäävä päätös 11/2017, josta kaupunki valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hyväristönmäen 2016 aloitettu yleissuunnitteluvaihe saatiin valmiiksi marraskuussa 2017. Ennen kuin toteutussuunnitteluun siirrytään, Lappeenrannan Lämpövoima Oy odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä osayleiskaavasta sekä hallinto-oikeuden päätöstä ympäristöluvasta. Nämä päätökset voivat muuttaa ja siirtää koko hankkeen aikataulua ja suuntaa merkittävästi. Puhdistamon kustannusarvio on tällä hetkellä 70 miljoonaa euroa. Diplomit, palkinnot ja kunniakirjat Lappeenrannan kaupungille myönnettiin kunniakirja Kiertotalouden edelläkävijäkaupunki. 21

Hankkeet Lappeenrannan kaupungin toimialoilla on käynnistynyt vuoden 2017 aikana hankkeita edistämään strategisia tavoitteita. 22

MUUT EI-TALOUDELLISET ASIAT Korruption ja lahjonnan torjunta Kaupunginhallituksen hallinto- ja henkilöstöjaosto on hyväksynyt 30.6.2014 etuuksien vastaanottamista koskevan ohjeen. Ohjetta sovelletaan koko kaupunkikonsernissa. Ohje käsittelee etuuksien kuten vieraanvaraisuuden, lahjojen ja matkojen vastaanottamista siten, että luottamus kaupungin puolueettomuuteen, avoimuuteen ja asianmukaisuuteen säilyisi kaikissa tilanteissa. Ohjeen noudattamista seurataan osana jatkuvaa sisäistä valvontaa ja tarkkailua. Kuntalaki velvoittaa kuntia ilmoittamaan luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden sidonnaisuuksista julkisessa tietoverkossa. Lappeenrannan www-sivuilla on julkistettu tässä tarkoitettu sidonnaisuusrekisteri. Sosiaalisista asioista ja ihmisoikeuksista huolehtiminen Lappeenrannan kaupunki noudattaa omassa toiminnassaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita. Kaupunki on valittu Suomen ilmastopääkaupungiksi ja on maailmanlaajuisestikin avannut kaupunkien merkitystä ympäristönäkökulman huomioimisessa ja ilmastomuutoksen torjunnassa. Lappeenrannan kaupunki on tehnyt pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Lappeenranta on ollut Unicefin Lapsiystävällinen kunta vuodesta 2016 lähtien ja toiminut Unicefin kanssa yhteistyössä lasten oikeuksien ja lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin juurruttamisessa kuntasektorille. Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja UNICEFIN kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Sen tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista kunnan päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä. Lappeenrannan kaupunki on edelleen kehittämässä lapsiystävällistä toimintakulttuuria ja hallintomallia yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön Lapsi- ja perhepalveluiden muutos-ohjelmassa. Kaupunginjohtaja on antanut ohjeen 2012 päätöksenteon ennakkovaikutusten arvioinnista. Päätöksillä, joilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisiin tai heidän terveyteen ja elinympäristöön, tulee ennakkoon arvioida niin ihmisiin, ympäristöön kuin yritysmaailmaankin kohdistuvat merkittävät vaikutukset. Ennakkovaikutusten arvioinnilla, osallistamisella ja kuulemisella on myötävaikutettu siihen, että kaupungin päätöksistä valitetaan vain harvoin. Lappeenrannan kaupunki pyrkii osallistamaan asukkaat laajasti niin asioiden valmisteluun kuin kaupungin kehittämiseenkin. Kaupungissa on toiminut jo pitkään vanhus- ja vammaisneuvosto sekä näiden alainen esteettömyystyöryhmä, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti. Alueellisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi toimii aktiivinen alue- ja asukasraativerkosto sekä oma maahanmuuttajien asukasraati. Neuvostoja osallistetaan päätöksenteon valmisteluun pyytämällä lausuntoja ja neuvostot voivat tehdä myös aloitteita palvelujen kehittämiseksi. Lappeenrannan Asukkaiden Lappeenranta toiminta sai vuonna 2014 Kuntaliiton demokratiapalkinnon. Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja järjestöjen kanssa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamiseksi. Kaupungilla on käytössä tukimuotoja niin pitkäaikaistyöttömien kuin nuorisotyöttömien työllistämiseen. Myös osatyökykyisten työmarkkina-asemaa on nostettu esille. Kaupunki työllistää vuosittain pitkäaikaistyöttömiä ja yhdessä työllisyystoimijoiden kanssa pyrkii löytämään mahdollisuuksia siirtymiin avoimille työmarkkinoille. Lasten- ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi valmistellaan harrastustakuuta. Kulujen toimintakulttuuria on muutettu systemaattisesti ratkaisukeskeiseksi ja koulujen välitunti- ja iltapäivätoimintaa on laajennettu niin, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa. Kaupunki on vuodesta 2013 jakanut avustuksia myös vähävaraisten lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Maksuttomia lipputuotteita on suunnattu eri käyttäjäryhmille. Alueellisen segregaation välttämiseksi on kiinnitetty erityisesti huomiota alueisiin, joissa on sosioekonomisia haasteita. Kehittämällä alueiden palveluverkkoa pystytään vastaamaan ennakkoon alueen asukkaiden palvelutarpeisiin. Arttu- palvelukyselyn perusteella lappeenrantalaisten tyytyväisyys kunnan palveluihin ja palvelujen saatavuuteen on kohentunut merkittävästi. 23

Kaupunki toteuttaa vastuullista markkinointia, joka on lain ja hyvän tavan mukaista, rehellistä ja totuudenmukaista. Kaupungin markkinoinnissa kunnioitetaan ihmisarvoa eikä yllytetä syrjintään. Kaupungin brändi ja sen markkinointi perustuu todennettaviin asioihin. Viestinnässä ja markkinoinnissa huomioidaan myös eri kohderyhmien saavutettavuus. 24

SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan järjestäminen on osa kuntakonsernin johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistamaan, että toiminta on taloudellista, tuloksellista ja lainmukaista ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee perustua järjestelmälliseen ja dokumentoituun toimintatapaan. Lappeenrannan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, riskienhallinnan ohjelma ja kaupungin kokonaisvaltainen riskikartoitus sekä muut johdon antamat toimintaohjeet. Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lautakunnat vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja sekä tehtäväalueiden muut johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueellaan. Henkilöstön velvollisuutena on riskien huomioonottaminen, välttäminen ja ehkäiseminen kaikessa toiminnassaan. Konsernijohdon velvollisuutena on ohjata konserniyhteisöjä sekä valvoa niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä perustuu toimialojen antamiin selontekoihin sekä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustietoihin. Sisäisen valvonnan selonteon sisältö on ohjeistettu tilinpäätösohjeessa. Toimialoja pyydettiin arvioimaan omaa sisäisen valvonnan tasoaan asteikolla: hyvä/tyydyttävä /ei hyväksyttävä. Lisäksi toimialoja pyydettiin ilmoittamaan onko merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita todettu sekä parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat. Selonteoissa sisäisen valvonnan todettiin olevan pääosin hyvällä tasolla ja merkittäviä sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan puutteita ei ole todettu. Toimialojen selonteoissa esitetyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeiset kehittämiskohteet koskivat mm. sopimustenhallinnan ja -valvonnan täytäntöönpanon varmistamista uuden M-Files asianhallintajärjestelmän käyttöönottovaiheessa, kuntanäkökulman esiintuomista ja huomioimista sekä kiinteistö- ja tukipalvelujen tuottamisen varmistamista sote- ja maakuntauudistuksessa, hyvinvointijohtamisen kehittämistä sosiaali- ja terveystoimen yhdyspinnoilla, kuormittuneisuuden hallintaa muutostilanteissa, raportoinnin ja tietojärjestelmien riittävää tukea päätöksenteossa ja muussa toiminnassa, palkitsemisjärjestelmää, maineriskin hallintaa, johtamisjärjestelmää ja toiminnan ohjausta, asiakaslähtöisyyttä ja hankintaosaamista. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tieto keskeisistä oikeudenkäynneistä sekä muista mahdollisista oikeudellisista tai viranomaisen toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä on esitetty toimintakertomuksen kohdassa Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty toimialakohtaisena tarkasteluna jäljempänä toimintakertomuksessa. Kuntalain 121 :n mukaan valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa arvioi myös tarkastuslautakunta antamassaan arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida myös onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteiden ja Lappeenranta 2033 strategian toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle/valtuustolle puolivuotiskatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on 20.6.2016 hyväksynyt käyttötalouden tasapainotusohjelman vuosille 2017-2018. Edellisellä, vuosien 2014-2016 tasapainotusohjelmalla kaupungin käyttötalous oli saatu tasapainoon, Eksoten alijäämät katettua ja rakennusten korjausvelan kasvu pysäytettyä. Samaan aikaan velkaantuminen oli taittunut laskuun. Uudella tasapainotusohjelmalla ei siten enää haettu alijäämien kattamiseksi säästöjä vaan 25

kyse oli siitä, että kaupungin investointitaso tulee nousemaan merkittävästi. Kaupungin toimialojen budjettikuri on pitänyt ja toimialat ovat pysyneet käyttötalouden budjettikehyksessään. Toiminnan ja talouden seuranta- ja raportointijärjestelmien kehittämistyötä jatketaan. Eksoten osalta omistajaohjaus ja talouden seuranta ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Selonteko kaupungin konsernivalvonnan järjestämisestä on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Riskienhallinnan järjestäminen Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Riskienhallinnan periaatteet ja menettelytavat on määritelty yleisellä tasolla kaupunginvaltuuston 3.6.2013 hyväksymässä riskienhallintaohjelmassa. Kaupunginvaltuuston 15.5.2017 hyväksymässä hallintosäännössä on määritelty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet ja vastuut. Kaupunginjohtaja on asettanut vuonna 2015 riskienhallinnan ohjausryhmän kehittämään kaupungin riskienhallintaa konsernitasolla. Riskienhallinnan ohjausryhmän valmisteleman esityksen pohjalta kaupungin johtoryhmä on hyväksynyt kaupungin kokonaisvaltaisen riskikartoituksen strategisella tasolla keväällä 2016. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut sekä tehtävät on määritelty konsernitasolla vastaamaan kuntalain vaatimuksia. Kaupungin vakuutusten kilpailutus on käynnistymässä. Kilpailutus suunnitellaan yhdessä yhtiöiden kanssa. Tietoturvallisuudessa toimitaan kaupunginhallituksen hyväksymän tietoturvapolitiikan mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen ja palvelujärjestelmään liittyvien riskien osalta vastuu on 1.1.2010 lukien siirtynyt Eksotelle ja Eksoten tulee omalta osaltaan toteuttaa oma riskienhallintaohjelmansa. Riskien hallinta tulee toteuttaa palvelusopimuksessa ja sen seurannassa ja arvioinnissa. Tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kattavat kaupunkikonsernin oman toiminnan sekä toiminnan, josta kaupunkikonserni vastaa lainsäädännön, omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden tai sopimusten nojalla. Kaupunkikonsernin riskienhallinnan säännöllisyydessä, systemaattisuudessa ja raportoinnissa on tapahtunut merkittävää kehitystä. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan menettelytavat ja niiden jalkauttaminen käytännön toimintaan ovat olleet riskienhallinnan kehittämiskohteita. Riskienhallinta on otettu osaksi talousarvio-, tilinpäätös- ja strategiaprosessia. Talousarviossa toimialojen on esitettävä arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja vastattava talousarviotekstissä mitä toimiala osaltaan voi tehdä ao. riskien toteutumisen todennäköisyyden minimoimiseksi ja mitä vaikutuksia toimialalle on, mikäli ao. riskit toteutuvat. Riskien ja epävarmuustekijöiden mahdollisesta toteutumisesta toimialat raportoivat tilinpäätöksen yhteydessä. Lappeenrannan kaupungin tietoturvan ja -suojan tarkastus tehtiin vuonna 2017. Tarkastuksen teki BDO Audiator Oy helmi-maaliskuussa 2017. Tarkastus toteutettiin vuoden 2014 tietoturvatarkastuksen suositusten seurantatarkastuksena, jonka lisäksi käsiteltiin tietosuojaa sekä käyttövaltuushallintaa. Tarkastuksessa ei havaittu merkittäviä tietoturva- tai tietosuojariskejä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutuneet mahdolliset menetykset on ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin toimialan tai toimintayksikön kohdalla. Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille merkittävä korvausvastuu tai muu oikeudellinen vastuu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa kaupungilla ei ole muita suoria omaisuusriskejä kuin toimitiloista, jotka kaupunki on vuokrannut Eksotelle. Sopimustoiminta Sopimustoiminnan vastuut on määritelty. Kaupungin sopimusrekisteriä on ylläpidetty Dynasty -sopimushallintaosiolla. Kaupungin uudeksi kokonaisvaltaiseksi asian- ja asiakirjahallinnon sekä sähköisen arkistoinnin työkaluksi on valittu M-Files. Asianhallinta kokonaisuutena sisältää asiankäsittelyn, asiakirjahallinnan, viranhaltijapäätökset, sähköisen arkiston, kokoushallinnan, 26

sähköiset kokoukset (ekokous), sähköiset allekirjoitukset, yhteystietorekisterin, sopimustenhallinnan sekä sidonnaisuusrekisterin. M-Filesin sähköisen sopimustenhallintajärjestelmän käyttöönotto on menossa. Voimassaolevien sopimusten rekisteröinti uuteen järjestelmään on syytä varmistaa ja että menettelyt sopimusten viemiseksi rekisteriin ovat riittävän selkeät ja ohjeistetut. Kaupunkikonsernille tulee laatia sopimushallinnan ohjeistus. Yhä suurempi osa kaupungin toiminnasta on kytköksissä sopimuksiin, joten sopimusten hallinta on yhä merkittävämpi osa kaupungin toiminnan ja kaupungin toimialojen johtamista. Sopimusehdoissa tulee huomioida strategisten tavoitteiden lisäksi riskit ja valvonnan kannalta merkittävät ehdot. Kaupungin henkilöstöltä edellytetään yhä enemmän sopimusosaamista, joten osaamisen varmistamiseksi henkilöstölle tulisi järjestää koulutusta aiheen tiimoilta. Tehokas sopimusmuotoilu ja sopimustenhallinta on koko organisaation etu. Tilikauden aikana kaupungin sopimustenhallinnassa on havaittu puutteita, joihin myös tilintarkastaja on kiinnittänyt huomiota tilintarkastuskertomuksessa ja -pöytäkirjassa. Sopimusten hallinnan puutteista on aiheutunut kaupungille riskejä, joista osa on realisoitunut, joten sopimusrekisterin käyttöä tulee tehostaa. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa 8.5.2017. Kaupunginhallitus on merkinnyt tilintarkastuspöytäkirjan ja siihen annetun lausunnon tiedoksi ja toteaa, että sopimushallinta tulee varmemmaksi kun uusi sopimusrekisterijärjestelmä otetaan käyttöön. Sen käyttö tulee velvoittavaksi. Konsernihallinnon tulee vastuuttaa käyttö, laatia riittävät käyttöohjeet ja järjestää henkilökunnalle tarvittava koulutus järjestelmän käyttöön. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä olevista kiinteistöistä voi muodostua kaupungille merkittävä taloudellinen riski. Lainsäädäntö ja neuvottelut kiinteistöjen tulevaisuudesta ovat edelleen kesken. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuu Lappeenrannan kaupungin sopimusja omistajaohjauksesta on vuoden 2017 kesäkuuhun asti kuulunut kaupunginhallituksen alaiselle sosiaali-ja terveystoimikunnalle ja vastuuviranhaltijana strategiaja rahoitusjohtajalle sekä hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikölle. Kesäkuun lopussa sosiaali- ja terveystoimikunta lakkautettiin organisaatiouudistuksen myötä ja vastuu on siirtynyt suoraan kaupunginhallitukselle. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa, jota kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja käyttävät toteuttaessaan valvontavelvollisuuttaan. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta ja raportoi arvioinnin tuloksista kaupunginjohtajan hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti. Lappeenrannan kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, toimivalta ja vastuu on määritelty kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintasäännössä. Sisäinen tarkastus on toteuttanut kaupunginjohtajan vahvistaman työsuunnitelman mukaiset tarkastukset sekä yksittäisinä toimeksiantoina pyydetyt tarkastukset ja selvitykset. Sisäinen tarkastus on hoitanut tarkastuslautakunnan valmistelu- ja sihteeritehtävät. Sisäisessä tarkastuksessa työskentelee sisäinen tarkastaja ja tarkastuspäällikkö. Heidän työpanoksestaan 1,25 htv:tta on kohdennettu sisäiseen tarkastukseen ja 0,75 htv ulkoisen tarkastuksen tehtäviin eli tarkastuslautakunnan tehtäviin ja tilintarkastajan avustamiseen. Lappeenrannan kaupungissa sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen henkilöstö on yhteistä. Sisäinen tarkastus on osallistunut tehtäväalueensa kehittämistyöhön mm. antamalla lausuntoja ja osallistumalla kaupunkiorganisaation ja -konsernin sääntöjen ja ohjeiden valmistelutyöhön sekä kaupungin riskienhallinnan ohjausryhmän työskentelyyn. Kaupunkikonsernin matkustamista koskeva ohje on päivitetty. Sisäinen tarkastus valmisteli yhdessä toimialojen kanssa kaupungin sisäisen valvonnan selonteko-osion toimintakertomukseen. Maakunnallista yhteistyötä on tehty Imatran kaupungin tarkastustoimen kanssa. Tarkastustoimi on hoitanut uuden kuntalain 84 :n edellyttämän sidonnaisuusilmoitusten käsittelyn ja sidonnaisuusilmoitusten ylläpidon. Tarkastustoimi on valmistellut tilintarkastuspalvelujen hankinnan tilivuosille 2018-2021 ja optiona tilivuosille 2022-2023. Vuonna 2017 tarkastukset kohdistuivat muun muassa hankintoihin, ostopalveluihin, sopimuksiin, kirjanpidon aineistotarkastukseen, saatavien poistoihin, kaupunkikonsernin ostolaskuihin, vahingonkorvauksiin, kassatoimintoihin, avustuksiin sekä Sammonlahden koulun Skinnarilan toimipisteen sisäilmaongelmiin. Hankintojen tarkastus- ja hyväksymiskäytännöissä havaittiin 27

puutteita. Tarkastuksissa havaitut puutteet on raportoitu vastuullisille henkilöille/tarkastuskohteille. Sisäinen tarkastus antoi raporteissaan tarkastuskohteille suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Tehtyjen tarkastusten ja selvitysten yhteydessä havaittiin kahdessa kohteessa selkeä puute sisäisen valvonnan osalta. Muilta osin edellä mainituissa tarkastuksissa merkittäviä puutteita sisäisessä valvonnassa ei havaittu. Säännöllinen raportointi tapahtuu kaupunginjohtajalle. Tarkastuslautakunnalle tehdään vuosittain kirjallinen yhteenvetoraportti sisäisen tarkastuksen työsuunnitelman toteutumisesta. 28

TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Kaupungin tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen muodostumista ja sitä, riittääkö kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Laskelmassa ovat mukana kaupungin ja taseyksiköiden ulkoiset tuotot ja kulut. Kaupungin sisäiset tulo- ja menoerät eivät sisälly tilinpäätöksen tuloslaskelmaan. Palvelujen ostoissa on vähennystä 3,1 %. Ilman pakollisten varausten muutosta vähennys on 4,8 %. Eksoten maksuosuus oli 3,1 % edellisvuotta pienempi. Ilman Eksotea muiden palvelujen ostojen vähennys oli 11,8 %, mikä johtuu pääosin tilakeskuksen yhtiöittämisestä. Palvelujen ostot siirtyivät Lato-konsernille ja vastaavasti ulkoiset vuokrakulut kasvoivat. Lisäksi kilpailukykysopimuksen myötä etenkin konsernin sisäisten palvelujen hintoja alennettiin. Toimintatuotot kasvoivat 4,9 %. Keskeisimmin kasvuun vaikutti kiinteistöjen myyntituottojen edellistä vuotta parempi kertymä, mikä tuotti 3,4 miljoonaa euroa vuotta 2016 enemmän. Ilman kiinteistöjen myyntituottoja ulkoiset tulot laskivat 1,2 miljoonaa euroa. Vähennystä on lähinnä maksutuotoissa, joihin tuloutui maankäyttösopimuksista 1,0 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Päivähoidon asiakasmaksutuotot alenivat 0,1 miljoonalla eurolla asiakasmaksulain muutoksen mukaisten maksualennusten vuoksi. Valmistus omaan käyttöön on tuloslaskelmassa kuluja oikaiseva erä, joka esitetään toimintatuottojen jälkeen ennen toimintakuluja. Tällä erällä aktivoidaan taseeseen kuluissa olevat investointimenot. Valmistus omaan käyttöön pieneni vuonna 2017 vähentyneiden investointien myötä 5,7 miljoonalla eurolla. Tilakeskuksen yhtiöittämisen myötä myös aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoja siirtyi merkittävissä määrin Latolle ja näiden ostot vähenivät 28,9 %. Muissa toimintakuluissa on poikkeuksellisesti 136,2 %:n kasvu, mikä johtuu ulkoisten vuokramenojen kasvusta. Kun edellä kuvatusti tilakeskuksen yhtiöittäminen alensi palvelujen ja tavaroiden ostoja, siirtyivät nämä erät katettaviksi vuokrilla. Kaupungin menorakenne painottuu erityisesti Eksoten, mutta myös tukipalvelujen konsernin sisäisen organisoinnin myötä palvelujen ostoihin. Toimintakulut laskivat 3,8 %. Kun huomioidaan vain käyttötalouteen jäävät menot, eli ilman valmistus omaan käyttöön erällä katettavia investointimenoja, on lasku 2,8 %. Vuoden 2017 toimintakulut sisältävät 6,0 miljoonan euron edestä pakollisten varausten lisäystä, missä on kasvua edelliseen vuoteen nähden 3,2 miljoonaa euroa. Ilman investointimenoja ja pakollisia varauksia todelliseksi käyttötalousmenojen vähennys on 3,5 %. Henkilöstökulut vähentyivät 5,7 %. Vuonna 2016 tehtiin kaupungin maksamien eläkkeiden osalta 1,8 miljoonan euron lisävaraus. Tilakeskuksen henkilöstö siirtyi 1.6.2017 Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle (Lato). Nämä huomioiden henkilöstömenojen vähennys oli 3,5 %. Varsinaiset palkat olivat liki vuoden 2016 tasolla, mutta kilpailukykysopimuksen myötä henkilösivukulut alenivat merkittävästi vuodelle 2017. Eläkekulut alenivat 10,3 % ja muut henkilösivukulut 29,0 %. Toimintakate eli tuottojen ja kulujen erotus pieneni 3,6 %. Ilman pakollisia varauksia vähennys oli 4,5 %. Verotulojen määrä laski vuoteen 2016 nähden 0,8 %. Kunnallisveron tuotto väheni 2,2 %, kiinteistöverotulot jäivät 0,8 % edellisvuodesta, mutta yhteisövero tuotti 15,2 % edellisvuotta enemmän. Verotulojen heikko kehitys johtuu etenkin valtion päätöksistä. Kunnallisverotuksessa korotettiin osana kilpailukykysopimusta tuntuvasti verovähennyksiä, mikä tosin kompensoitiin valtionosuuksissa. Työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen korotus alensi osaltaan verotettavaa tuloa. Kiinteistöveron tuoton lasku johtuu aiemmille vuosille tehdyistä verotuksen oikaisuista. Vuoden 2017 kiinteistöverotu- 29

loissa oli kasvua edelliseen vuoteen nähden 1,4 %. Yhteisöverokertymä kasvoi poikkeuksellisen paljon. Yhden yrityksen maksamasta noin 700 miljoonan euron yhteisöveroerästä Lappeenrannan osuudeksi tuli noin 3 miljoonaa euroa. Lisäksi yhteisöveron tuotto kehittyi muiltakin osin positiivisesti. Valtionosuuksissa oli 2,9 % vähennys. Vaikka veromenetyksiä kompensoitiin valtionosuuksien lisäyksenä, olivat kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät leikkaukset sekä suoranaiset leikkaukset ilman tehtävämuutoksia tätä suurempia. Yksittäinen merkittävä muutos oli perustoimeentulotuen siirto Kelan tehtäväksi, mikä vähensi sekä valtionosuuksia että Eksoten maksuosuutta. Yhteensä verorahoitus eli verotulojen ja valtionosuuksien summa väheni 1,4 %. Verotulot ja valtionosuudet kattoivat tulorahoituksesta 89,3 %. Miljoonaa euroa 2015 2016 2017 Kunnallisvero 249,8 250,1 244,6 Kiinteistövero 24,1 24,8 24,6 Yhteisövero 23,0 21,5 24,7 Verotulot yhteensä 297,0 296,4 293,9 Muutos, % 11,9-0,2-0,8 Valtionosuudet 100,0 108,1 105,0 Muutos, % -3,0 8,1-2,8 Verorahoitus yhteensä 396,9 404,5 398,9 Muutos, % 7,7 1,9-1,4 kirjattiin 30,8 miljoonaa euroa. Poistoihin sisältyy 10,5 miljoonan euron edestä lisäpoistoja ja alaskirjauksia. Rakennusten hankintamenoja yhdisteltiin ja niiden poistoajat yhdenmukaistettiin. Skinnarilan koulun tasearvo alakirjattiin. Ennen vuotta 2017 tehtyjen menojäännöspoistojen alaisten investointien poistosuunnitelma muutettiin tasapoistoiksi ja tase-erästä riippuen yli 10 tai yli 15 vuotta vanhat investoinnit kirjattiin kokonaan kuluksi. Tilikauden tulokseksi muodostui poistoeron muutoksen ja vapaaehtoisten varausten muutosten jälkeen 2,2 miljoonaa euroa. Toiminnan rahoitus ja kaupungin rahoitusasema Vuosikatetta kertyi 33,2 miljoonaa euroa. Kaupungin investointien omahankintameno oli 25,5 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli siten 130, eli vuosikatteella pystyttiin rahoittamaan investoinnit. Omaisuuden luovutustulot olivat 19,0 miljoonaa euroa. Siitä Saimaan ammattikorkeakoulun osakkeiden muunto pääomalainaksi oli 10,6 miljoonaa euroa, mikä ei ollut kassavaikutteinen toimenpide. Omaisuuden luovutustulot huomioiden toiminnan ja investointien raportoitu rahavirta oli 6,4 miljoonaa euroa positiivinen. Todellisemman kuvan rahavirrasta saa ilman Saimian osakkeiden luovutustuloa, jolloin rahavirta oli 17,0 miljoonaa euroa positiivinen. Korkotaso laski edelleen ollen erittäin matalalla tasolla koko vuoden 2017 ja korkokulut olivatkin pienemmät kuin vuonna 2016. Korkosuojauksiin käytettiin jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoituksen kokonaiskustannukset pienenivät siten noin 0,6 miljoonaa euroa. Muissa rahoitustuotoissa on Lappeenrannan Energian kaupungille maksamaa osinkoa 3,7 miljoonaa euroa. Merkittävin talonrakennusinvestointi oli Pontuksen koulun ja päiväkodin uudisrakennus, johon käytettiin 5,4 miljoonaa euroa. Peltolan päiväkodin muutostöihin ja peruskorjauksiin investoitiin 1,5 miljoona euroa. Yhteensä talonrakennusinvestoinnit olivat 9,2 miljoonaa euroa. Yhdyskuntatekniikan investoinnit olivat 10,8 miljoonaa euroa. Lainakanta väheni 8,9 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä ilman konsernitiliä laski 187,4 miljoonaan euroon. Lainamäärä asukasta kohden oli 2.569 euroa. Kaupunkikonsernin yhteinen kassa, konsernitili, nostaa tilastoituvaa lainamäärää 30,6 miljoonalla eurolla. Käytännössä kyse on konserniyhteisöiden kassavaroista. Konsernitilin sisältävä lainakanta oli 218,0 miljoonaa euroa, mikä tekee 2.990 euroa asukasta kohden. Lappeenrannan velkamäärä on hieman kuntien keskiarvoa korkeampi keskiarvon ollessa ennakkotietojen mukaan 2 921 euroa asukasta kohden. Kaupungin vuosikate oli 33,2 miljoonaa euroa. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset, joita 30

Omavaraisuusaste parani 49,9 %:iin ja suhteellinen velkaantuneisuus aleni 61,5 %:iin. Tunnuslukujen arvot eivät ole kovin vahvoja, sillä omavaraisuusasteen ollessa alle 50 % katsotaan velkarasitteen olevan merkittävän suuri. Taseessa on kertynyttä ylijäämää 62,5 miljoonaa euroa. 31

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2017 2016 milj. milj. Toimintatuotot 47,4 45,3 Valmistus omaan käyttöön 23,0 28,7 Toimintakulut -445,4-463,1 Toimintakate -375,0-389,1 Verotulot 293,9 296,4 Valtionosuudet 105,0 108,1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8,3 8,3 Muut rahoitustuotot 4,5 7,3 Korkokulut -2,4-3,1 Muut rahoituskulut -1,2-1,1 Vuosikate 33,2 26,9 Poistot ja arvonalentumiset -30,8-23,4 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 2,4 3,5 Poistoeron muutos -0,2-0,1 Varausten muutos 0,0 0,1 Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2,2 3,5 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2017 2016 Toimintatuotot/toimintakulut, % 11,2 10,4 Vuosikate/poistot, % 107,7 114,9 Vuosikate, euroa/asukas 455,4 369,0 Asukasmäärä 72 922 72 773 32

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2017 2016 milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 33,2 26,9 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -2,2-0,5 Toiminta yhteensä 31,0 26,3 Investointien rahavirta Investointimenot -26,6-33,2 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,0 1,9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 19,1 14,4-6,4-16,8 Toiminnan ja investointien rahavirta 24,5 9,5 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -10,8 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0-10,8 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -32,4-21,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos -6,6 14,8-8,9-6,2 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0,0 0,0 Saamisten muutos -3,4-0,5 Korottomien velkojen muutos -2,1-0,7-5,5-1,2 Rahoituksen rahavirta -25,3-7,4 Rahavarojen muutos -0,7 2,1 Rahavarat 31.12. 30,9 31,6 Rahavarat 1.1. 31,6 29,5-0,7 2,1 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2017 2017 2016 2016 ilman kon- ilman konsernitiliä sernitiliä Toiminnan ja investointien rahavirta/kertymä 5 v 19,3-39,0 Investointien tulorahoitus, % 130,0 85,9 Lainanhoitokate 1,2 0,9 Kassan riittävyys, pv 23 0 23 0 Asukasmäärä 31.12. 72922 72773 33

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2017 2016 milj. milj. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2,0 2,6 Aineettomat oikeudet 0,0 0,0 Muut pitkävaikutteiset menot 2,0 2,6 Aineelliset hyödykkeet 288,3 293,3 Maa- ja vesialueet 54,5 53,5 Rakennukset 159,0 150,7 Kiinteät rakenteet ja laitteet 71,3 75,3 Koneet ja kalusto 3,3 2,4 Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,0 11,2 Sijoitukset 228,7 228,8 Osakkeet ja osuudet 98,1 109,0 Muut lainasaamiset 130,3 119,5 Muut saamiset 0,2 0,2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,2 0,3 Valtion toimeksiannot 0,0 0,2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,2 0,1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 0,1 0,1 Aineet ja tarvikkeet 0,1 0,1 Saamiset 16,2 12,8 Pitkäaikaiset saamiset 2,9 3,0 Lainasaamiset 2,8 2,9 Muut saamiset 0,1 0,1 Lyhytaikaiset saamiset 13,3 9,8 Myyntisaamiset 8,8 3,7 Lainasaamiset 0,1 0,1 Muut saamiset 4,2 5,7 Siirtosaamiset 0,2 0,3 Rahat ja pankkisaamiset 30,9 31,6 VASTAAVAA YHTEENSÄ 566,4 569,5 34

VASTATTAVAA 2017 2016 milj. milj. OMA PÄÄOMA 279,8 277,7 Peruspääoma 217,3 217,3 Muut omat rahastot 0,0 56,8 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 60,3 3,5 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2,2 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2,7 2,5 Poistoero 2,1 1,9 Vapaaehtoiset varaukset 0,6 0,6 PAKOLLISET VARAUKSET 8,5 2,9 Eläkevaraukset 1,7 1,9 Muut pakolliset varaukset 6,8 1,0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,4 0,5 Valtion toimeksiannot 0,2 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,4 0,4 VIERAS PÄÄOMA 275,0 286,0 Pitkäaikainen 165,4 168,0 Joukkovelkakirjalainat 75,0 45,0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 59,1 91,7 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 Muut pitkäaikaiset velat 31,3 31,3 Lyhytaikainen 109,6 118,0 Joukkovelkakirjalainat 20,0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 33,3 59,1 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0 Lainat muilta luotonantajilta 30,7 31,2 Saadut ennakot 0,6 0,4 Ostovelat 6,3 8,1 Muut lyhytaikaiset velat 4,6 4,9 Siirtovelat 14,1 14,3 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 566,4 569,5 TUNNUSLUVUT 2017 2017 2016 2016 ilman kon- ilman konsernitiliä sernitiliä Omavaraisuusaste, % 49,9 52,8 49,2 52,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 61,5 54,6 63,5 56,5 Velat ja vastuut prosentteina käyttötuloista 63,7 56,8 65,6 58,6 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 62,5 60,3 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 857 829 Lainakanta 31.12., milj. 218,0 187,4 227,0 195,8 Lainat, euroa/asukas 2 990 2569 3 119 2690 Lainasaamiset 31.12., milj. 130,3 119,5 Asukasmäärä 31.12. 72 922 72 773 35

KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 47 445 591,45 9,5 Verotulot 293 933 158,41 58,6 Valtionosuudet 104 995 159,00 20,9 Korkotuotot 8 322 533,63 1,7 Muut rahoitustuotot 4 501 092,61 0,9 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien luovutusvoitot - 7 847 483,83-1,6 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 017 620,15 0,2 Pysyvien vastaavien myyntitulot 19 109 992,16 3,8 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 37 102,25 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 000 000,00 6,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,0 Oman pääoman lisäys 0,0 Kokonaistulot yhteensä 501 514 765,83 100,0 MENOT % Varsinainen toiminta Toimintakulut 445 403 923,71 89,7 - Valmistus omaan käyttöön - 22 993 469,77-4,6 Korkokulut 2 370 148,75 0,5 Muut rahoituskulut 1 207 492,16 0,2 Satunnaiset kulut 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos - 5 614 114,93-1,1 - Pysyvien vastaavien luovutustappiot - 5 570,79 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 26 564 953,38 5,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 10 843 827,49 2,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 32 358 664,37 6,5 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 6 573 030,85 1,3 Kokonaismenot yhteensä 496 708 885,22 100,0 36

KUNTALAIN MUKAINEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 115 :n mukaan kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos on 2.365.914,92 euroa ylijäämäinen Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelyksi seuraavaa: - Kirjataan investointeihin liittyvää poistoeron lisäystä 179.106,39 euroa - Kirjataan varausten lisäystä 2.879,00 euroa - Lappeenrannan kaupungin tilikauden ylijäämäksi vuodelta 2017 jää edellä mainittujen kirjausten jälkeen 2.183.929,53 euroa, joka siirretään edellisten vuosien ylijäämään. Kaupungin taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. 37

LAPPEENRANNAN KAUPUNKIORGANISAATIO 38

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSELINORGANISAATIO 2017-2021 39

LAPPEENRANTA KONSERNI 2017-40