Future Savo - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -maakunnallinen vetovoimahanke Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä Pohjois-Savon elinkeinoelämän näkymät ovat tällä hetkellä erityisen myönteiset alueen yritysten liikevaihto ja kannattavuus jatkavat kasvuaan ja tiedot yritysten investointi- ja kehittämishalukkuudesta ennakoivat kasvun jatkumista. Myös kansainvälistyminen nähdään yrityksissä keskeisenä kasvun väylänä. Erityisen myönteisiä näkymät ovat maakunnan teknologiateollisuuden parissa mutta myös rakentamisen alalla nähdään vahvaa kasvua. Viimeisimmän vuoden aikana maakunnan työllisyysnäkymät ovat parantuneet voimakkaasti ja työttömyys on vähentynyt nopeaa tahtia. Helmikuun lopussa 2018 työttömien osuus työvoimasta oli 11,7 %, mikä oli 1,8 %-yksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Huolestuttavaa on, että ennen kaikkea teknologiateollisuus mutta monet muutkin toimialat ovat jo jonkin aikaa viestittäneet työvoiman saatavuusongelmista. Näiden ongelmiin on pyritty jo vastaamaan mm. lisäämällä rekrytointikoulutuksia sekä käynnistämällä erilaisia työllisyyshankkeita. Maakunnassa menossa olevissa työllisyyshankkeissa (esim. YTYÄ! Ylä-Savossa on työtä -hankkeessa) on kuitenkin huomattu, että niiden toimenpiteisiin ei enää saada maakunnan sisältä haettua riittävän osaamistaustan omaavia, motivoituneita työnhakijoita, vaan alueen työvoimareservi alkaa olla ns. läpikäyty. Kun ennakoitavissa on, että työvoiman kysyntä jatkuu positiivisena, niin tämä johtaa entistäkin vaikeampiin rekrytointiongelmiin. Tässä tilanteessa joudutaan nyt panostamaan maakunnan ulkopuolelle ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelle kohdistuviin toimenpiteisiin, jotta alueen työnantajien työvoimatarpeisiin voidaan vastata. Haasteena on myös nopeimmin kasvavien alojen kuten teknologiateollisuuden työvoimatarpeen miesvaltaisuus - kun maakunnassa on runsaasti avoimia työpaikkoja pääsääntöisesti miehille, ongelmaksi muodostuu vastaavan osaamistason puolisotyöpaikkojen löytyminen, jolloin perheiden muuttohalukkuus maakunnan ulkopuolelta heikkenee merkittävästi. Tähän joudutaan miettimään uudenlaisia työnantajayhteistyön sekä muuttajapalvelun keinoja, jotta maakuntaan kaivattujen ammattilaisten puolisoillekin löydettäisiin mahdollisimman joustavasti joko työpaikka tai kouluttautumismahdollisuus esim. uudelle ammattialalle. Pohjois-Savon maakuntaohjelman valmistelussa vuosille 2018-2021 nousi vahvasti esille maakunnan eri seutukuntien yhteinen huoli alueen yleisen vetovoimaisuuden heikkenemisestä. Tämä näkyy alueen opiskeluikäisten nuorten muuttotappiona, työikäisen väestön vähenemisenä, osaavan työvoiman saatavuuden vaikeutumisena ja yritysten rekrytointiongelmina. Pohjois-Savon liitto teetätti vuoden 2017 kuluessa asiantuntijaselvityksen, jolla kartoitettiin vetovoimaisuuden parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Selvitystyö tehtiin seutukuntakohtaisesti ja sen pohjalta hahmoteltiin vetovoimatyölle alustavia kohderyhmiä, vetovoimaisuuden edellytyksiä, keskeisiä toimijoita sekä ehdotuksia konkreettisista kokeiluista ja uusista toimintamalleista. Maakunnan vetovoiman parantaminen on keskeinen kysymys koko maakuntasuunnitelman toteutumisessa, jotta kasvavat ja toimintaansa kehittävät työllistäjät saavat tulevaisuudessa riittävästi työvoimaa. Pohjois-Savon vetovoiman parantamiseen tarvitaan sekä koko maakunnan yhteisiä toimenpiteitä mutta myös seutukunta- ja kuntakohtaisia toimenpiteitä, joilla kunkin alueen erityispiirteitä voidaan hyödyntää koko maakunnan vetovoimatekijöinä. Lisäksi myös maakunnan elinkeinoelämän vetovoimaa on parannettava ja nostettava sen imagoa vahvemmin esille meillä on vahvoja, kansainvälisesti toimivia huippuyrityksiä, jotka tarvitsevat omien alojensa huippuosaajia ja tarjoavat monipuolisia työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia. Pohjois-Savo onkin nähtävä yhteisenä työssäkäyn-
tialueena, jossa Kuopion seudun kasvu tukee koko maakuntaa. Kuopionkin osalta väestönkasvua on kuitenkin entistä enemmän saatava maakunnan ulkopuolelta ja Kuopion väestöllistä vetovoimaa tulee käyttää hyväksi maakunnan teollisten alueiden työvoiman saatavuuden tukena parantaen esim. pendelöinti- tai etätyömahdollisuuksia. Työvoiman tarjonta niukkenee eniten maakunnan teollisilla alueilla Ylä-Savossa, Varkauden seudulla ja myös Sisä-Savossa, joten erityisesti näiden alueiden vetovoimaa on tarve lisätä erilaisilla toimenpiteillä, jotka vahvistavat näitä seutuja elinvoimaisen teollisuuden toimintaympäristönä. Pohjois-Savon elinkeinoelämän on jatkossa hyödynnettävä työvoiman saatavuuden parantamisessaan myös kansainvälisiä osaajia, jotta yritysten kasvuedellytykset voidaan varmistaa. Tässä vetovoimatyössä voidaan osittain hyödyntää maakunnan kansainvälisesti toimivia yrityksiä alueen tunnettuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi ja työvoimanliikkuvuuden edistämiseksi. Lisäksi maakunnassa työskentelee jo nykyisellään kausiluontoisesti runsaasti kansainvälistä työvoimaa sekä opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita, joiden osaaminen voitaisiin paremmin hyödyntää sitouttamalla heitä alueen pysyväksi työvoimaksi. Näihin kohderyhmiin on kuitenkin kohdistettava aktiivisia maahanmuuttoa ja kotoutumista tukevia toimenpiteitä, jotta heidät saataisiin työllistymään alueelle ympärivuotisesti ja asettumaan alueen pysyväksi työvoimaksi. Veto- ja pitovoiman lisääminen on vaativa ja monia toimia tarvitseva tehtävä. Toisaalta kyse on koko maakunnan imagon ja tunnettuuden lisäämisestä markkinoinnillisin toimenpitein mutta myös monista muista käytännön toimista kuntien palveluiden toimivuuden varmistamiseksi, uusien ihmisten vastaanottokyvystä, työllistymisen varmistumisesta jne. Kokemus yksittäisen paikkakunnan vetovoimaisuudesta on aina subjektiivinen ja perustuu toimijan, yrityksen tai yksittäisen ihmisen omiin lähtökohtiin. Maakunnallisessa vetovoimatyössä kannattaa hyödyntää sitä lähtökohtaa, että alue on laaja ja koostuu osittain erityyppisistä seutukunnista ja paikkakunnista, joilla on erilaisia vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Nostamalla esille näitä erilaisia vetovoimatekijöitä yhteisesti, voidaan puhutella ja tavoittaa hyvin erityyppisiä ihmisiä ja tarjota kohderyhmille huomattavasti laajemmin erilaisia vaihtoehtoja kuin tekemällä yksin oman paikkakunnan markkinointityötä. Lähtökohtana täytyy pitää ajatusta, että maakunnan etu on omankin alueen ja paikkakunnan etu. Vetovoimatyön toteuttamiseen tarvitaan mukaan maakunnan kaikki keskeiset toimijat: julkinen sektori, oppilaitokset, elinkeinoelämä ja kolmas sektori. Käytännön kehittämistyön johtamiseen on panostettava, jotta eri toimijat saadaan mukaan tukemaan kokonaisuutta omilla toimenpiteillään ja samalla toteuttamaan omia tavoitteitaan. Hanke on valmisteltu pää- ja osatoteuttajien kesken tiiviissä yhteistyössä. Hankkeen sisältöjä on käyty läpi tiiviisti myös Kuopion seudun kauppakamarin edustajien kanssa sekä maakunnan oppilaitosedustajien kanssa. Hankkeen tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Pohjois-Savon yritysten työvoiman saatavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn säilymisen varmistaminen. Yritysten voimakas kasvu ja investointisuunnitelmat edellyttävät näkyviä toimenpiteitä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti, jotta Pohjois-Savon potentiaali kasvavana, kehittyvänä maakuntana saadaan työnhakijoiden tietoisuuteen ja Pohjois-Savo tunnetaan elinkeinoelämän kiinnostavana toimintaympäristönä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa eri toimijoiden väliset yhteistyömallit maakunnan vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä maakunnallisella tasolla että seuduittain ja kokeilla työpaketeissa uusia tapoja työvoiman saatavuuden parantamiseksi lisäämällä maakunnan sekä vetovoimaa että pitovoimaa. Vetovoimaisuustyön tulee olla julkisen sektorin, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen
sektorin yhteinen ponnistus, jotta maakunnan kehittyminen voidaan turvata. Vetovoimahankkeessa alueelliset toimenpiteet kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, jota koordinoidaan maakunnallisesti. Vetovoimaa edistetään käytännön toimenpiteillä, jotka parantavat alueen työvoiman saatavuutta, arjen sujuvuutta ja asukkaiden sitoutumista alueeseen. Hankkeen avulla Pohjois-Savosta tehdään maakuntaohjelman tavoitteen mukaisesti Halutuin elämisen ympäristö. Seuduilla jo käynnissä olevia markkinointi- ja viestintäkampanjoita hyödynnetään tehokkaasti ja niiden lisäksi tuotetaan yhteistä viestintäaineistoa maakunnan kattomarkkinointiin, jota kaikki seudut voivat hyödyntää oman markkinointinsa lisänä ja hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden viestinnällisenä ilmeenä. Konkreettisena tavoitteena on kääntää pitkän aikavälin nettomuutto positiiviseksi - vuosittain tarvitsemme 2 000 ihmistä enemmän asumaan ja tekemään työtä Pohjois-Savoon maakunnan ulkopuolelta. Kuopion ja seutukeskusten vetovoiman tulee jatkossa houkutella väkeä muualta Suomesta ja ulkomailta. Tällä varmistetaan se, että maakunnan työpaikkakehitys pysyy positiivisena eikä töitä siirry muille alueille työvoiman perässä. Tavoitteena tulee olla myös, että Pohjois-Savossa on aina kannattavampaa tehdä töitä kuin olla työttömänä. Hankkeen toimenpiteet TYÖPAKETTI 1 KASVU-SAVO UUTTA, OSAAVAA TYÖVOIMAA MAAKUNTAAN Työpaketin keskeisenä tavoitteena on uuden, osaavan työvoiman saaminen maakuntaan alueen ulkopuolelta, jotta voidaan varmistaa voimakkaasti kasvussa olevien yritysten työvoiman saatavuus. 1. Kohdennetut rekryhaut ulkomailta valikoitujen ammattiosaajien houkuttelemiseksi Pohjois-Savoon Kehitetään uusia toimintamalleja ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi alueelle ja tehdään aktiivista markkinointityötä valikoiduille kohdealueille, joilla tunnistetaan olevan Pohjois-Savon työvoimatarpeisiin sopivaa vapaata osaajapotentiaalia (esim. Baltian maat, Puola, Ukraina ja muut Itä- Euroopan alueet). Tutustutaan mm. Kanadan malliin, missä aktiivisilla toimenpiteillä on saatu kasvatettua mm. korkeakoulutettujen maahanmuuttoa sekä juurrutetaan vastaavia toimintamalleja Pohjois-Savon seuduille. Hyödynnetään myös oppilaitosten jo olemassa olevia kansainvälisiä yhteyksiä työvoiman saamiseksi alueelle esimerkiksi opiskelijavaihdon ja työharjoittelujen kautta. Toimenpiteiden toteutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä EURES-palvelun kanssa ja hyödynnetään sen toimintamalleja yrityskohtaisten rekrytointien toteuttamisessa. 2. Alueella jo olevan ulkomaisen työvoiman juurruttaminen alueelle pysyvästi (vuokratyöntekijät / kausityöntekijät perheineen) Laaditaan menetelmä alueella jo työskentelevien ulkomaalaisten kausi- ja vuokratyöntekijöiden kontaktointiin ja kohtaamiseen heidän ollessaan alueella töissä ja pilotoidaan tätä menetelmää toisaalta maatalouden ja marjanviljelyn kausityöntekijöiden mutta myös teknologiateollisuuden vuokratyöntekijöiden parissa. Osana pilottia järjestetään mm. markkinointitilaisuuksia kausi- ja vuokratyöntekijöille, joissa aluetta esitellään tarkemmin. Pilotissa kartoitetaan sekä työntekijöiden että heidän puolisoidensa koulutustaustaa ja ammattiosaamista sekä selvitetään alueelta heille soveltuvia työ- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on saada vuokratyöntekijät muuttamaan perheineen alueelle ja asettumaan pysyvästi Pohjois-Savoon ympärivuotiseksi työvoimaksi. Tehdään yhteistyötä kuntien maahanmuuttopalveluiden kanssa, jotta tarvittava paperityö sujuu mahdollisimman joustavasti ja nopeasti.
Näiden kahden toimenpiteen kautta rakennetaan maakunnallista Welcome to Pohjois-Savo vastaanottokonseptia, joka jalkautetaan alueelle osana Työpaketti 2:a. Vastaanottokonseptiin tarvittavaa viestintämateriaalia alueen asumisen ja elämisen olosuhteista sekä harrastus- ja työmahdollisuuksista laaditaan pilotoitavien kohderyhmien osalta myös heidän omalla kielellään 3. Haetaan osaavaa työvoimaa kotimaasta tekemällä Pohjois-Savon mahdollisuuksia näkyvästi tunnetuksi (vrt. Autotehtaan sankarit markkinointikampanja - Pohjois-Savossa avoinna lähes 2000 työpaikkaa) Kootaan yhteen tietoa maakunnan työtilanteesta ja maakunnanlaajuisesta työssäkäyntialueesta ja markkinoidaan sitä kohdennettujen toimenpiteiden avulla. Tieto kerätään sekä sähköiseen yhteiseen alustaan linkittämällä yhteen seudullisia veto-voimatoimenpiteitä ja jo olemassa olevia alueellisia markkinointiaineistoja kuten Kuopion seutu, By Iisalmi markkinointi ja Varkauden seutu esimerkkeinä. Markkinoinnissa tuodaan esille koko maakunnan näkökulma - Kuopiosta löytyy suuremman kaupungin tarjontaa sitä kaipaaville ja seuduilta helppo arki ja toimivat peruspalvelut. Työssä hyödynnetään jo luotuja aluemarkkinoinnin toimintamalleja ja yhteismarkkinoinnin projektiryhmän työtä. Aktiivista markkinointia ja viestintää tehdään alueen ulkopuolelle niin sähköisessä kuin painetussakin muodossa ja medioissa. Tiettyjen ammattialojen osaajia houkutellaan kohdennetuilla markkinointikampanjoilla. Alueelta kotoisin olevia, työikäisiä eri alojen ammattilaisia kontaktoidaan paluumuuttokonseptia hyödyntäen. Erityisesti luodaan kontaktointi- ja yhteydenpitomalli Savosta kotoisin oleviin nuoriin, jotka ovat tällä hetkellä opiskelemassa maakunnan ulkopuolella, jotta heidät saataisiin valmistuttuaan palaamaan takaisin alueelle osaavaksi työvoimaksi (mm. siltasopimukset työnantajien kanssa). Pyritään kohdentamaan toimenpiteitä myös uudelleenkouluttautumisesta kiinnostuneisiin henkilöihin (yrityselämän muutostilanteet kuten henkilöstövähennyksiin tai konkurssiin päätyneiden yritysten henkilöstö). Järjestetään suurimpiin kasvukeskuksiin Savo roadshow kiertue, jolla tavoitellaan arjen helppoudesta kiinnostuneita osaajia muuttamaan töihin maakuntaan. Pohjois-Savon erilaisissa suurtapahtumissa tarjotaan tietoa alueen työpaikka- ja asumismahdollisuuksista matkailijoiden ja kesäasukkaiden tavoittamiseksi. Markkinointitoimenpiteitä tehdään myös maakunnan sisällä, jotta sisäinen mielikuva alueen hyvästä tilanteesta välittyy alueella jo asuville asukkaille ja maakunnan pitovoima vahvistuu. Kesätapahtumissa tehtävät markkinointitoimenpiteet kohdentuvat tehokkaasti myös maakunnan nykyisiin asukkaisiin. Kehitetään korkeakouluyhteistyötä ja toimintamalleja tärkeiden koulutusalojen kanssa siten, että Pohjois-Savosta muualle lähtevät opiskelijat saadaan sitoutettua alueen elinkeinoelämään ja palaamaan alueelle valmistumisen jälkeen. Erilaiset projektityöt, etätyöskentely, kesätyötuet ja aktiivinen kontaktointi tukevat nuorten sitoutumista paluumuuttoon. Siltasopimukset ovat yksi kokeiltava malli opiskelijoiden sitouttamiseen. 4. Muut työllistymistä ja alueelle muuttoa edistävät nopeat kokeilut Työpaketin toimenpidekokonaisuudet 1-3 on alustavasti kohdennettu tiettyihin valikoituihin kohderyhmiin ja niitä lähdetään hankkeen alkuvaiheessa toteuttamaan edellä luetelluin toimenpitein. Hankkeen edetessä kohderyhmiä ja uusia pilotteja voidaan tarpeen mukaan joko täsmentää tai ideoita lisää, jotta toimintamalli pysyy joustavana. Hankkeessa voidaan tehdä työllistymistä ja alueelle muuttoa sekä arjen sujuvuutta parantavia kokeiluja eri osa-alueilla, esim. työllistämistä tukevat palvelut, etätyömahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kans-
sa kuten yhteisten työtilojen järjestäminen, alueelta muuttaneiden kutsuminen erilaisiin tapahtumiin, työnantajien erilaiset yhteistilaisuudet työmahdollisuuksien markkinointiin jne. Monilla alueilla ongelmana ovat myös puolisotyöpaikat, joten on tärkeä löytää uusia yhteistyömalleja koko perheen kotiutumiselle. Luodaan matalan kynnyksen viestintä- ja yhteistyömalleja eri alojen välille, joissa voidaan kertoa avoimista työmahdollisuuksista sekä alueesta kiinnostuneista osaajista. Piilotyöpaikkoja tehdään näkyväksi verkostoissa alueen vetovoiman kasvattamiseksi. TYÖPAKETTI 2 MEIDÄN SAVO - PITOVOIMA KUNTOON Työpaketin keskeisenä tavoitteena varmistaa, että maakunnan asumiseen ja elämiseen liittyvät palvelut vastaavat maakuntaohjelmassa määriteltyä yhteistä kattovisiota Suomen halutuin elämisen ympäristö. Jotta vetovoimatyöhön liittyvät toimenpiteet ja hankkeet tukevat toinen toistensa tavoitteita ja koko maakunnan toimijat saadaan sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin, tarvitaan selkeää toimenpiteiden koordinointia. Vetovoimahankkeelle perustetaan laaja-alainen maakunnallinen johtoryhmä, johon kutsutaan mukaan vetovoimatyöhön osallistuvat keskeiset toimijatahot ja sidosryhmät. JOhtoryhmän tehtävänä on koordinoida tämän hankkeen sekä menossa olevien muiden kehittämishankkeiden toimenpiteitä siten, että vetovoimatyötä tehdään yhdensuuntaisesti yhteisiä tavoitteita tukien ja kaikki tahot ovat siihen sitoutuneita. Johtoryhmän vetämänä toteutetaan myös maakunnallisia yhteismarkkinoinnin toimenpiteitä, jotka tukevat hankkeen pilottien ja toimenpiteiden toteuttamista. Johtoryhmän tehtäviin kuuluu myös osallistua maakunnan edunvalvontatyöhön ja nostaa esille kansallisessa agendassa esiinnostettavia kysymyksiä. Johtoryhmän ja alueiden tueksi on rakennettava mittaristo, jonka kautta voidaan yhdessä seurata tilanteen kehittymistä ja oppia onnistumisesta ja kehityskohteista. Hankkeen jälkeen johtoryhmätoiminnasta tulee osa maakunnan pysyvää toimintaa. Hankkeen roolina tässä työpaketissa on myös pilotoida asumiseen, yhteisöllisyyteen sekä kansalaislähtöiseen kehittämiseen liittyviä yhteistyömalleja, joilla parannetaan asukkaiden pitkän tähtäimen sitoutumista omaan maakuntaan sekä ohjata asumisen palveluja parantavaa kehittämistyötä. Alueen kunnat on saatava mukaan yhteiseen pitovoiman kehittämistyöhön, jotta asumisen ja palvelujen ratkaisut toimivat vetovoimaohjelman tavoitteiden eduksi alueelle työnperässä tulleet myös jäävät ja viihtyvät. Työpaketissa toteutettavaksi suunniteltuja toimenpiteitä: - seutukunta- tai kuntakohtaisesti toteutettava asumisen palvelujen kehittämisohjelman laadintatyö (vrt. KierRe-hankkeessa toteutettu resurssiviisauden tiekartta). Varsinaiset kehittämistoimenpiteet kunnat/seudut toteuttavat osana omaa normaalia palvelutuotannon kehittämistään, mutta hanke vetää ohjelman laadintaan liittyvät työpajat yhteisellä toteutusmallilla ja seuraa kehittämistyön etenemistä. - Welcome to Pohjois-Savo vastaanottokonseptin laajamittaisempi jalkautus alueelle kuntien/seutukuntien hyödynnettäväksi kv-asukkaiden vastaanotossa ja kotouttamisessa. Tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien maahanmuuttopalveluiden kanssa, jotta ulkomaisten työntekijöiden osalta tarvittavat paperityö sujuvat mahdollisimman joustavasti ja nopeasti.
- ohjataan kuntia, elinkeinotoimijoita ja yrityksiä toteuttamaan laajamittaisemmin kv-kausi- ja vuokratyöntekijöiden kartoitus- ja kotouttamisprojekteja: sopivien yritysten/ työntekijäkohderyhmien kontaktointi, tarvittavat paikkakuntakohtaiset/seutukohtaiset materiaalit ja niiden jakelu. - hanke toteuttaa joitakin asumispalvelujen kehittämiseen liittyviä pilotteja kuten alueelle jo muuttaneisiin kontaktin luominen ja pitovoiman varmistaminen aktiivisella huolenpidolla (esim. savolaiskummi jokaiselle muuttavalle perheelle kertomaan alueen kulttuurista, ilmapiiristä ja elämisen mahdollisuuksista). Kummi voi olla myös sähköinen applikaatio kännykkään, josta löytyy kaikki tarvittava tieto alueelle kotiutumiseen. Joissakin kunnissa toteutusmuotona voi olla esim. muuttoneuvojan nimeäminen organisaatioon kehittämään kuntaan muuttavien uusien asukkaiden vastaanottoa paikkakunnalle. - pilotoidaan erilaisia kansalaislähtöisen kehittämisen toimintamalleja asumisviihtyvyyden ja osallisuuden parantamiseksi kuten erilaiset asukasraadit tai esim. seuduittain kartoitus kuntalaisten näkemyksiä julkisten palveluiden toimivuudesta tai kuntarajojen merkityksestä erityisesti muihin kuntiin pendelöiville asukkaille. Näiden pohjalta voidaan laatia kuntiin kehittämisehdotuksia niistä palveluista, joissa joustavuutta pitäisi lisätä ja tutkitaan myös muiden työssäkäyntialueiden malleja ottaen niistä opiksi. Muut vetovoimaa tukevat ja toteuttavat toimenpiteet Tämän hankkeen rinnalla voi lisäksi toteutua muiden toimijoiden kuten yritysten itse tuottamia kokeiluja, joiden tuloksellisuutta voidaan seurata ja mitata ja niistä toimivimmat kokeilut voidaan mallinnettuina levittää koko maakunnan yritysten käyttöön (esim. foorumitoiminnan kautta). Hankkeen aikana voi nousta esiin myös muita nopeita kokeiluja niin yritysten, kuntien kuin työnhakijoidenkin keskuudesta. Rakennetaan toimintamalleja, joilla voidaan nopealla aikataululla rakentaa pilotteja erilaisten vetovoimaa, työllisyyttä tai arjen sujuvuutta parantavien kokeilumallien ympärille. Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena osaavan työvoiman saatavuus Pohjois-Savon alueella paranee ja yritysten kilpailukyky kehittyy, kun maakunnan nettomuutto saadaan käännettyä positiiviseksi. Pohjois-Savon houkuttelevuus asuinpaikkana ja työssäkäyntialueena parantuu niin kotimaassa kuin ulkomailla valituissa kohdemaissa. Myös seudullisesti vetovoimatyön laatu ja tehokkuus paranee, kun hankkeen toimenpiteillä luodaan systemaattisia prosesseja mm. kausi- ja vuokratyöntekijöistä huolehtimiseen. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä kasvaa pitkällä aikavälillä, kun heidät tunnistetaan tärkeäksi työvoimaresurssiksi ja tehdään kohdennettuja rekrytointitoimenpiteitä myös ulkomaille. Konkreettisia tuloksia: 1. Kohdennetut rekryhaut kotimaasta ja ulkomailta houkuttelevat valikoitujen ammattiosaajia Pohjois-Savoon nykyistä enemmän 2. Alueella jo oleva ulkomainen työvoima saadaan paremmin jäämään alueelle pysyvästi (vuokratyöntekijät / kausityöntekijät perheineen) 3. Muualle opiskelemaan lähteneiden pohjoissavolaisten nuorten paluumuutto lisääntyy
4. Maakunnan asumiseen ja elämiseen liittyvät palvelut vastaavat maakuntaohjelmassa määriteltyä yhteistä kattovisiota Suomen halutuin elämisen ympäristö" 5. Seutukunta- tai kuntakohtaisesti toteutetaan asumisen palvelujen kehittämisohjelman laadintatyö 6. Welcome to Pohjois-Savo vastaanottokonsepti jalkautetaan alueelle kuntien/seutukuntien hyödynnettäväksi kv-asukkaiden vastaanotossa ja kotouttamisessa. 7. Erityisesti Sisä-Savon osatoteutuksessa kokeillaan asumispalvelujen kehittämiseen liittyviä nopeita pilotteja kuten alueelle jo muuttaneisiin kontaktin luominen ja pitovoiman varmistaminen aktiivisella huolenpidolla 8. Vetovoimatyön johtoryhmän perustaminen ja yhteistyötoimintamallin rakentaminen 9. Vetovoimaa ja elinvoimaa edistävän toimenpideohjelman kokoaminen, yhteiset kärkihankkeet ja kehittämishankkeiden yhdensuuntaisuus 10. Vuosittainen (1-2 krt) maakunnallinen vetovoimafoorumi/tapahtuma 11. Yhteisen maakunnallisen edunvalvonnan ja vaikuttamisen vahvistaminen 12. Maakunnallinen yhteismarkkinointi vetovoimahankkeessa, yhteinen valtakunnallinen ja kansainvälinen näkyminen eri medioissa. Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä ( ) 1 Palkkakustannukset 895 097 2 Ostopalvelut 970 000 3 Matkakustannukset 110 000 4 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 5 Rakennukset ja maa-alueet 0 6 Muut kustannukset 0 7 Flat rate 134 267 Kustannukset yhteensä 2 109 364 8 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 2 109 364 Rahoitus Yhteensä ( ) Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 582 025 75,00% 2 Kuntien rahoitus 527 339 25,00% 3 Muu julkinen rahoitus 0 0,00% 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00% Rahoitus yhteensä 2 109 364 100,00%