Henkilöstön asema sote-muutoksessa? I&O seminaari 24.5.2018 Päivi Nygren, johtava asiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö
2
Miksi maakunta- ja sote-uudistus tehdään? Perustuslakivaliokunta kesällä 2017: Uudistus on välttämätön, kiireellinen ja tärkeä. Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvuus Toimintatapojen muutos Lisää demokratiaa Kustannustehokkuus Kasvun edistäminen Hallinto on palvelua. Sen tarkoituksena on edistää ihmisten, yhteisöjen ja yritysten toimintaa. Avoimuus Asiakaslähtöisyys Vuorovaikutus
4
Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen EK:n valiokunnissa 41 lakia Valinnanvapauslakivalmistelu (lausuntokierros päättyi 15.12.) Valinnanvapauslaki-HE MAKU-II ja LUOVA HE Maantielaki HE Kasvupalvelu-HE eduskuntaan Lait hyväksytään eduskunnassa 2 3/18 5/18 6/18 Lait voimaan 10/18 Maakuntavaalit 28.10.2018 2017 2018 2019 2020 ESIVALMISTELU MAAKUNNISSA VÄLIAIKAISHALLINTO MAAKUNNISSA MAAKUNTA- VALTUUSTOT Uudistus tehtäväsiirtoineen voimaan 5
6
Julkinen hallinto, maakuntien tehtävät ja sote-rakenne 1.1.2010 http://alueuudistus.fi/lakiesitys-3-2018 7
Maakunta vastaa palvelujen järjestämisestä Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan ja siitä, että asukkaiden valinnanvapaus toteutuu. Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen/toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä tuottamistavasta; tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä Maakuntavaltuusto päättää maakuntastrategiassa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ja linjaa mm. seuraavat asiat: asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 8
9
10
11
12
Miten kustannuskasvua hillitään? Valtion rahoituksen taso määräytyy väestömäärän ja palvelutarpeen perusteella Parempi tuottavuus ja vaikuttavuus; avainasemassa toimintakäytäntöjen muutokset: digitalisaatio oikea-aikainen apu varhainen tuki perheille uudenlaiset sote-keskukset ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon vähentäminen sairaaloiden uusi työnjako paljon tukea tarvitsevien palveluohjaus 13 Sosiaali- ja terveysministeriö
Uudistuksen toimeenpano etenee MAAKUNNISSA Valmistelutyö hyvässä vauhdissa Valtion rahoitusta vuoden 2017 alusta Yhteensä noin 550-600 palkattua valmistelijaa Odotus lakien hyväksymisestä ja voimaantulosta VALTAKUNNALLISESTI Maakuntien ja ministeriöiden väliset simulaationeuvottelut Digitalisaatiossa voimakas kehitystyö Uudet toimintatavat otettavissa käyttöön Aito vuorovaikutus: maakunnat valtio maakunnat kunnat maakunnat järjestöt ja sidosryhmät maakunnat keskenään Uudistuksen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on onnistunut toimeenpano. VN.FI 21 Sosiaali- ja terveysministeriö
Järjestämistehtävän toteuttaminen P-P P-S P-H Sat Uus V-S Pir Kym E-S Lap K-H Poh E-K E-P Kai K-P K-S P-K Toimielinrakenne järjestäjäorganisaati ossa Hallintorakenne ja järjestäjän organisaatiorakenne Tuotantoorganisaation rakenne Asiakaskohtaiset palvelukokonaisuudet Varautuminen Maakuntien välinen yhteistyö Ympäristötehtävät ja strategia Palvelumarkkinat ja niiden kehittyminen Yleinen valmistelutilanne
Toimeenpanon organisointi valtioneuvostossa Viestintä Poliittinen ohjausryhmä: reformiministerit/hallitus Projektin johtoryhmä Laaja-alainen seurantaryhmä Henkilöstöfoorumi Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekeskus Uudistuksen koordinaatio Muutosjohdon akatemia Maakuntien toimeenpanoa tukevat verkostot Muutosjohtajakokous Valtioneuvoston toimeenpanon muutosohjelmat Valtioneuvoston yhtenäisen ohjauksen muutosohjelma Maakuntafoorumi Hallinto Järjestäminen Palveluintegraatio Omaisuus, sopimukset ja hankinnat Viestintä Talous HR-vastuuvalmistelijat Maakunnan tuotannon kilpailukyky Demokratia ja osallisuus Digi Kaksikieliset maakunnat OKM:n yhteensovittaminen VM:n yhteensovittaminen LVM:n yhteensovittaminen YM:n yhteensovittaminen MMM:n yhteensovittaminen SM:n yhteensovittaminen TEM:n yhteensovittaminmen STM:n yhteensovittaminen Digimuutosohjelma Maakuntatieto Varautuminen TKIO-muutosohjelma LUOVA Aluekehittäminen
Kansalaisille suunnattu Maakunta tutuksi -viestintäkampanja käynnistynyt Tavoitteena on kertoa maakuntien roolista, tehtävistä ja vastuista sekä siitä, miten maakuntien toimintaan voi vaikuttaa. omamaakunta.fi omamaakunta.fi sivusto on avattu. Sivusto on tarkoitettu asukkaille. Sivustolle päivitetään uudistukseen liittyvä kansalaisille suunnattu tieto. Oikeusministeriö Vastaa normaalien käytäntöjen mukaisesti vaaliviestinnästä. Tehokkaan vaaliviestinnän tavoitteena on tavoittaa kaikki asukkaat. alueuudistus.fi Asiantuntijoille ja valmistelijoille suunnattua alueuudistus.fi -sivustoa ylläpidetään edelleen. Lisäksi Kuntaliitto toteuttaa erityisesti vaaleihin liittyvää viestintää. Kuntaliitto toteuttaa mm. vaalikiertueen eri paikkakunnilla. 25 Sosiaali- ja terveysministeriö
Henkilöstön osallistuminen muutokseen Henkilöstön osallistuminen muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen on tärkeää. Näin varmistetaan tarkoituksenmukaiset ja arjessa toimivat ratkaisut. Henkilöstön tiedonsaannista on huolehdittava koko muutoksen ajan. Yhteistoiminta toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tärkeää on varmistaa lakisääteisten vastuiden ja velvollisuuksien hoitaminen yhteistyössä henkilöstön kanssa. 18
Työnantaja huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista Organisaatiomuutokset ja niihin liittyvä epävarmuus voivat aiheuttaa kuormitusta. Työntekijän tulee saada selkeät tiedot työsuhteen ehdoista. Muutostilanteessa korostuu henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen. Kuormitustekijöiden hallinta lisää työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työterveyshuollon sekä muiden asiantuntijoiden tukea ja osaamista kannattaa hyödyntää. 19
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hyva-henkilostojohtaminen-on-avain-sote-jamaakuntauudistuksen onnistumiseen?_101_instance_3wysllo1z0ni_groupid=10616 20
Miten uudistus vaikuttaa henkilöstöön? Maakunta- ja sote-uudistuksessa tulevien maakuntien palvelukseen siirtyisi liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti kunnista ja kuntayhtymistä noin 220 000 työntekijää. Lisäksi maakuntiin siirtyisi noin 5 000 työntekijää valtion aluehallinnosta. Uudistuksessa lähdetään siitä, että henkilöstö siirtyy uuden organisaation palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Määräaikainen henkilöstö siirtyy määräaikansa loppuun. Työnantajan luovutushetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteiden oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät etuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Yhtiöittämistilanteissa henkilöstön siirrot 31.12.2021 mennessä perustettuihin yhtiöihin katsottaisiin liikkeenluovutukseksi. Säännös turvaisi henkilöstön asemaa ja antaisi käytännön siirtymäajan yhtiöittämiseen. Uudistuksen yhteydessä työntekijöiden palkkoja harmonisoidaan maakunnittain. Tällä hetkellä palkkaharmonisoinnin kustannuksia ei pystytä arvioimaan tarkasti, sillä siirtyvä henkilöstö pystytään kartoittamaan vasta lakien voimaan tulon jälkeen. Julkisella sektorilla työntekijöiden keski-ikä on korkea ja vuoteen 2026 mennessä noin kolmannes nykyisestä sote-henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. On tärkeää, että alalle valmistuu runsaasti uusia ammattilaisia vuosittain ja myös maahanmuuttajat työllistetään. 21
Henkilöstön siirtymistä koskevat valmistelutoimenpiteet Esivalmistelu 2016 5/2018 Lainsäädäntö voimaan, maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet Maakuntavaltuustot 6/2018 31.12.2018 1/2019 31.12.2019 Maakunnat aloittavat toimintansa 1/2020 2016 2017 2018 2019 2020-10/2018 Alustava selvitys siirtyvästä henkilöstöstä Yhteistoimintamenettelyt valmiit 9/2019-12/2019 Lopullinen selvitys siirtyvästä henkilöstöstä Alustava selvitys (esiselvitys) siirtyvästä henkilöstöstä 31.10.2018 mennessä Siirtoa koskevat yhteistoimintamenettelyt luovuttavassa organisaatiossa syyskuun 2019 loppuun mennessä Lopullinen selvitys siirtyvästä henkilöstöstä valmis joulukuussa 2019 (esiselvityksen tietojen päivitys joulukuun 2019 tilanteeseen) 22
Tietojen kerääminen maakuntiin siirtyvästä henkilöstöstä Esivalmisteluvaiheessa kunnissa, kuntayhtymissä ja valtiolla tehdään esiselvitystä liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvasta henkilöstöstä. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävänä on kartoittaa liikkeen luovutuksen piiriin kuuluva henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset siirtosuunnitelmiksi ja -sopimuksiksi. Henkilöstötiedot kerää luovuttava työnantaja. Henkilötason tietojen kerääminen tapahtuu vasta lainsäädännön tultua voimaan. Työväline tiedon siirtoon (VM+KT): henkilöstöään luovuttavat työnantajat keräävät määritellyn Excel-tiedostopohjan avulla tiedot maakuntiin siirtyvistä henkilöistä. Luovuttavat työnantajat lataavat nämä tiedostot määräpäivään mennessä tätä tarkoitusta varten avattavaan palvelukanavaan, josta tiedot siirretään keskitettyyn järjestelmään -> siirtyvän henkilöstön tietojen analysointi, raportointi ja jatkokäsittely. Loppukevät 2018: tarkempi ohjeistus, tiedostojen talletus voi alkaa Lakien voimaan tultua väliaikaishallinto saa tiedot käyttöönsä 31.12.2018: Kaikki tiedot on talletettu palvelukanavaan Syksyllä 2019 tiedonkeruuprosessi toistetaan uudestaan 23
Yhteistoiminta kunnissa ja maakunnissa Yhteistoimintalain 5 :n mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluva asia on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ennen kuin työnantaja tekee ratkaisunsa. Henkilöstöllä on mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua toiminnan kehittämiseen ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoimintamenettelyt on käytävä ennen henkilöstön siirtoja kunnasta tai kuntayhtymästä maakuntaan niin, että ne on saatu päätökseen hyvissä ajoin syksyllä 2019. Virallisen yhteistoiminnan lisäksi henkilöstöä informoidaan muutoksista pitkin matkaa. 24
Työn tekemisen tavat muutoksessa Uudenlainen palvelurakenne, uudet toimintatavat ja digitalisaatiosta aiheutuvat muutokset vaativat henkilöstöltä uutta osaamista. Maakunta- ja sote-uudistus tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseen. Digitalisaatio ja terveysteknologia muovaavat sote-alaa. Digitaaliset etäpalvelut, liikkuva työ ja kotona annettavat palvelut lisääntyvät. Toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa kehittämällä asiakaslähtöisiä sujuvia hoitopolkuja. Maakunnat kehittävät monituottajamallissa parhaita käytäntöjä sosiaali- ja terveyspalvelujen nivomiseksi palvelukokonaisuuksiksi, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon työn jalkautumiseksi sote-keskuksiin, moniammatillisten tiimien kokoamiseksi asiakkaan avuksi ja asiakkaiden palveluohjauksen ja neuvonnan järjestämiseksi. Hyvin toteutettuna uudistukset parantavat henkilöstön työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Tutkimusten mukaan henkilöstöä sitouttavat eniten mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä esimerkiksi työaikoihin ja työn sisältöön sekä työyhteisön toimivuus ja töiden organisointi. Näistä syistä työhyvinvointiin ja hyvään johtamiseen on jatkossa panostettava suunnitelmallisesti. 25
Asiakkaan rooli korostuu 26 Aktiivinen oman hyvinvoinnin/terveyden edistäjä, omahoidon toteuttaja Kokemusasiantuntija ja kehittäjäkumppani sote-palveluissa Käyttäjäystävällisyyden ja toimivuuden arviointikumppani sote-palvelujärjestelmän uudistamisessa Maakunnan asukkaita kuullaan sote-järjestämistehtävän ja sote-palvelutuottajan toiminnan suunnittelussa ja kehitettäessä Palvelut lähipalveluna (ml. liikkuvat/sähköiset palvelut) silloin kun se on mahdollista Asiakkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen mm. keskusteluja kuulemistilaisuudet, kansalais-/asiakasraadit, sähköiset kuulemismenettelyt ja kyselyt, palvelujen käyttäjien edustus eri toimielimissä Asiakaskokemusten ja ehdotusten hyödyntäminen palvelujen asiakaslähtöisyyden ja käytettävyyden kehityksessä Asiakas osallisena uusien toimintatapojen jatkuvassa kehittämisessä, työtapojen muutoksessa sekä innovaatioiden käyttöönotossa
Osaaminen uudistuu Asiakaskokemus, asiakkaan rooli, valinnanvapaus Palvelukulttuuri ja ammattihenkilöiden rooli Alueellisuus ja palvelustrategia & -lupaus Palveluohjaus, palvelukokonaisuus ja -integraatio Palvelumuotoilu, digitalisaatio, robotiikka, tekoäly Laadunhallinta ja omavalvonta Moniammatillisuus ja tehtävän /työnjako Monituottajuus, julkinen/yksityinen, kulttuuri TKIO-toiminta ja ekosysteemiajattelu Osaamisen, osaajien ja onnistumisen johtaminen Tietojohtaminen ja tietointegraatio Toiminnan ja talouden vuorovaikutteinen ohjaus Järjestämisosaaminen 27
Koulutus-, tutkimus-, innovaatiotoiminta tukee uudistumista Henkilöstö tekee muutoksen todeksi Uudet osaamistarpeet ja kouluttajaosaaminen Yhteinen kuva tavoitteista Jatkuva ammatillinen kehitys Henkilöstö mukana valmistelussa Perus-, jatko Palvelurakenne ja täydennyskoulutus muuttuu - asiakas Ydinosaaminen keskiössä ja yleisosaaminen Kehityksen Soten nopeus uudet ja elementit koulutusajat - monituottajuus, Muutoksen laajempi tukeminen valinnanvapaus Henkilöstöjohtaminen, dialogisuus, työn Muutoksen seuranta ja vaikutusten arviointi vetovoimaisuus Osaamistarpeiden Toimintatapojen ennakointi kehittäminen maakunnan yhdessä, ja yhteistyöalueen uudet työtavat, laajuisesti digitalisaatio Monialaisen Ratkaisunhakuinen, TKIO-toiminnan luova koordinaatio ja kannustava maakunnan työilmapiiri & yhteistyöalueen laajuisesti Osaamisella soteen -hanke / OKM ja STM http://minedu.fi/hanke?tunnus=okm042:00/2017 28
Hyvän henkilöstöjohtamisen vaikutukset Henkilöstöjohtamisen arvoketju: Organisaation perustehtävään ja tavoitteisiin perustuva henkilöstövoimavarojen johtaminen, henkilöstötyön resursointi ja henkilöstökäytäntöjen yhteensovittaminen varmistavat uudistuksen tavoitteiden toteutumisen Toimintakulttuurin muutos: Henkilöstöjohtamisen strategisuus, kovan ja pehmeän henkilöstöjohtamisen yhdistelmä ja henkilöstökäytäntöjen ketteryys maakuntakonsernin työnantajilla turvaavat jatkuvan muutosvalmiuden ja työnantajavaihdosten onnistumisen Hyvä henkilöstöjohtaminen muutoksissa Työelämäsuhteet ja työnantajavastuut: Yhteistoiminta väliaikaisessa yt-elimessä ja tulevan työnantajan työsuojeluorganisaation muodostaminen varmistavat henkilöstön osallistumisen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksen Muutosjohtaminen esimiestyössä: Inhimillinen ja tavoitteisiin suuntautuva tehokas johtajuus työyhteisöissä edistää henkilöstön sitoutumista ja samastumista uuteen organisaatioon ja vähentää epävarmuutta http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hyva-henkilostojohtaminen-on-avain-sote-jamaakuntauudistuksen onnistumiseen?_101_instance_3wysllo1z0ni_groupid=10616
Innostava johtaminen uuden luomisessa Mitä kuuluu? kokonaisuus Työterveyslaitos valmistelee yhteistyössä STM:n kanssa maakunnille työkaluja työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen. Mitä kuuluu? kokonaisuuteen sisältyy työhyvinvointikysely, digitaalinen työkalu tulosten hyödyntämiseen sekä muutoksen tueksi tarjottavat palvelut. Tämä tarjoaa maakunnille työhyvinvoinnin tilannekuvan ja mahdollistaa seurannan, tietoon perustuvan johtamisen sekä maakuntien välisen vertailun. https://www.ttl.fi/mitakuuluu/ 30
Uudistuksen onnistumisen edellytykset Hyvä johtaminen Luottamuksen vahvistaminen Poliittisen päätöksenteon varmistaminen Toimeenpanosta huolehtiminen Viestintä 31 Sosiaali- ja terveysministeriö
alueuudistus.fi alueuudistus.fi/maakuntatv omamaakunta.fi Kiitos! 32 Sosiaali- ja terveysministeriö