Varautuminen ja pelastustoimen järjestäminen Aaro Toivonen & Tero Suursalmi Maakuntahallitus 4.6.2018
Valmistelun keskeinen sisältö 1(2) Uudenmaan maakunnan varautumistoiminnan valmistelu aloitettu 4/2018, ympäristöterveydenhuollon 4/2018 ja pelastustoimen 12/2017 Varautumisen valmistelija, hankejohtaja Aaro Toivonen Pelastustoimen järjestämisen valmistelija Tero Suursalmi Pelastuslaitosten fuusion selvitysmies Olavi Liljemark (selvitys 6/2018) Ympäristöterveydenhuollon järjestämisen valmistelija Riikka Åberg
Varautumisen Valmistelun keskeinen sisältö 2(2) Varautumisen valmistelun tavoite: Uudenmaan maakunnan konsernirakenne ja sen ohjausmekanismit varmistavat maakuntakonsernin ja sen toimialojen jatkuvuudenhallinnan ja varautumisvelvoitteiden toteutuksen maakunnan eri toiminnoissa -> varautumisvelvoitteiden ja toimivaltuuksien määrittely konsernihallinnon, tilaajafunktion ja tuottajien kesken (oma tuotanto + ostetut palvelut) Uudenmaan maakunta on aktiivinen ja luotettu toimija varautumisen ja turvallisuuden varmistamisessa -> varautumisen jatkuva kehittäminen (maan hallinnon, poliittisen päätöksenteon, talouselämän, liikenteen ja kulttuurin keskus) Viimekädessä puhutaan Suomen varautumisesta!
Maakunnan varautumisen lajit 1(2) 1. Arjen riskienhallintatyö sekä operatiivinen turvallisuus- ja jatkuvuudenhallinnan toiminnot 2. Liikelaitosten oma toimialakohtainen varautuminen (esim. terveydenhuoltolaki, tartuntatautilaki, pelastuslaki, jne.) 3. Maakuntakonsernin varautuminen (oikeushenkilö maakunta); 4. Maakunnan alueellinen yhteinen varautuminen (maakunnan alueella toimivat muut toimijat+maakuntakonserni)
Maakunnan varautumisen lajit 2(2) 5. Sopimusvarainen varautuminen (vrt. palveluntuottajien varautumisvelvoite ja integrointi valmiusjärjestelmään) 6. SOTE-yhteistyöalueen varautuminen (Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala) 7. Maakuntien välinen yhteinen varautuminen (yhteistoiminnan järjestäminen) 8. Huoltovarmuuslainsäädäntöön ja sen toimialakohtaisiin säännöksiin (esim. laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista) perustuva varautuminen 9. Kansainväliset ja valtakunnalliset vastuut (Terv, Sos ja Pel)
Maakunnan varautumistehtävät Yleinen yhteinen varautuminen (ulkoinen) Valmiusfoorumin Sihteeristö Maakuntakonsernin varautuminen (sisäinen) Turvallisuusjohtaminen ja koordinointi Toimialakohtainen varautuminen (kaikki toimialat) Pelastus Alueellisen varautumisen yhteensovittamisen järjestäminen Konserniohje Turvallisuus- ja varautumisohjelma SOTE Elinvoima Yhdyspinnat Yksityiset palvelutuottajat KUNNAT SEURAKUNNAT JÄRJESTÖT
Pelastustoimen järjestämisen valmistelu Erotetaan pelastustoimen järjestäminen ja tuottaminen Laki pelastustoimen järjestämisestä edellyttää erottamista, mutta ei ota kantaa miten Muodostetaan pelastustoimen (hallinnollinen) järjestäjätoiminto Järjestäjä vastaa maakuntalain ja muun lainsäädännön mukaisista tehtävistä Ei ole olemassa järjestäjän tehtäväluetteloa Määritellään järjestäjän tarkemmat tehtävät (työ käynnissä) Selkeä työnjako järjestäjän ja pelastuslaitoksen välillä Saumaton yhteistyö onnistumisen edellytyksenä Järjestäjä ei suorita operatiivisia tehtäviä Lisäksi Uudellemaalle muodostetaan yhdistämällä nykyiset 4 pelastuslaitosta Pohjoismaiden suurin pelastuslaitos Toteuttaa lainsäädännössä sille annettuja tehtäviä (mm. pelastuslaki ja valmiuslaki) Toteuttaa lisäksi maakunnan sille antamia tehtäviä (esim. ensihoidon palvelutuotanto ja varautumiseen liittyviä tehtäviä ja erilaisia valmistelutehtäviä järjestäjälle) Liikelaitosta johtaa johtokunta maakuntalain mukaisesti
Pelastustoimen järjestäjän keskeisiä tehtäviä Vastuu palvelutasopäätöksen valmisteluprosessista Maakuntavaltuusto hyväksyy palvelutasopäätöksen Vastuu kuntayhteistyöprosessista Kuntien osallistaminen palvelutasopäätökseen (mm. erityiset riskikeskittymät) Ensihoidon palvelutuotannon järjestämiseen liittyvä yhteistyö SOTEjärjestäjän kanssa Vastuu riittävän rahoituksen turvaamisesta JTS-prosessissa Suunnitteluun osallistuminen Strateginen suunnittelu Riskianalyysien ja uhka-arvioiden toteuttamisen suunnittelu Tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu Yhteistyö sisäministeriön ja muiden maakuntien kanssa Kansainväliseen toimintaan osallistuminen Lähtökohtana tiivis ja hyvä yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa Pelastuslaitos vastaa kaikista operatiivista tehtävistä
Pelastustoimen uudistaminen TURVALLINEN SIIRTYMÄ Pelastustoimen järjestäjätoiminto Tiivis yhteistyö Uudenmaan pelastuslaitos - Operatiivinen toiminta Yhdistämisestä selvitys 6/2018 Sopimuspalokunnat (VPK) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Helsingin pelastuslaitos
Valmistelun lopputuotokset ja tiekartta Varautumisen valmistelun lopputuloksena: Laaditaan esitys Uudenmaan maakunnan varautumistoimintojen rakenteesta, johtamisesta ja yhteistyöjärjestelyistä alueellisen varautumisen osalta sekä suunnitelma Uudenmaan pelastuslaitosten fuusiosta ja ympäristöterveydenhuollon järjestelyistä sekä niiden organisoinnista ja järjestäjän ja tuottajan rooleihin Pelastustoimen järjestämisen valmistelun lopputuloksena: Laaditaan esitys periaatteellisesta toimintamallista järjestämisen ja tuottamisen erottamiseksi sekä järjestäjän ja pelastusliikelaitoksen rooleista ja tehtävistä samalla varmistaen selkeän työnjaon päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteistyön turvaamiseksi Aikataulusta: -> selvitys pelastuslaitosten fuusiosta 6/2018 -> toimeenpanon suunnittelu (valmistelun resursointi) -> alustava selvitys pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä ja organisoinnista 6/2018 -> toimeenpanon suunnittelu (valmistelun resursointi), kuntayhteistyöprosessin ja maakunnalle annettavien tehtävien tarkempi suunnittelu -> alustava esitys varautumisen järjestämisestä 12/2018 -> yhteistyörakenteiden suunnittelu ja konsernivarautumisen suunnittelu
Valmistelun yleistilanne Olemassa olevat hyvin toimivat rakenteet tulee säilyttää -> If it ain t broken, don t fix it Varautumisen osalta konsernirakenteen muotoilussa tulee tunnistaa varautumisen ja riskienhallinnan luonne sekä strategisena/yleisenä toimintona että operatiivisena toimintona Varautumisen konsernirakenteen ja johtamisjärjestelmän sekä resursoinnin saaminen selkeäksi -> poikkeustilanteiden johtamisjärjestelmä -> tulossa AVI:lta alueellisen varautumisen yhteensovittamisen tehtäviä, joita ei ole resursoitu lainkaan Valmistelulle on ministeriön tuki ja nykyisen pelastusjohdon kanssa on toimiva säännöllinen yhteistyö Aikataulu tulee olemaan erittäin tiukka ja asiantuntijoita vaikeaa löytää Valmisteluresursoinnin tiukkuus (kaksi osa-aikaista valmistelijaa 30% ja 50% ja määräaikainen selvitysmies)
Ympäristöterveydenhuolto Valmistelun tilannekuva 4.6.2018, maakuntahallitus Riikka Åberg Ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija
Maakuntaan siirtyvä kokonaisuus Maakunnan järjestämisvastuulle siirtymässä nykyisten kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden (8 kpl) ja aluehallintoviraston tehtäviä, n. 220 htv Elintarvikevalvonta (ilmoitukset, tarkastukset), terveydensuojelu (esim. asumisterveys, talousveden ja uimaveden valvonta), tupakkavalvonta (myyntiluvat, parveketupakointikiellot), eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta sekä eläinlääkäripalvelut Ruokamyrkytys- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen, eläintautivarautuminen (esim. lintunfluenssa) Avin nykyisin hoitama alkoholivalvonta samaan kokonaisuuteen Vahva keskusvirastojen (Evira ja Valvira) ohjaus, myös valvontatietojärjestelmä tulossa valtiolta Lakisääteisiä lupa- ja valvontatehtäviä, joilla turvataan ihmisten ja elinympäristön terveellisyyttä Uudenmaan valvontayksiköt (htv) 6 % 5 % 4 % 14 % 12 % 5 % 10 % 31 % 13 % Helsinki Espoon seudun ympäristöterveys Vantaa Keski-Uusimaa Hyvinkää Etelä-Kärki Lohja Porvoo Aluehallintovirasto
Ympäristöterveydenhuollon liikelaitos ja mahdollinen erillisratkaisu Maakuntavalmistelussa suunniteltu ympäristöterveydenhuollon liikelaitosta, järjestäjässä rahoitus- ja ohjaustehtäviä - yth muodostaa selkeän kokonaisuuden, jonka valvontatehtävät suurilta osin maksullista HE 148/2017 mukaan kunnilla on mahdollisuus esittää maakunnalle YTH:n järjestämistä omana toimintanaan, mikäli YTH:n henkilöstön määrä on väh. 30 htv - Myös erillisratkaisun jälkeen maakuntaan tulee jäädä väh. 30 htv - Rahoitus toimintaan maakunnalta, sopimuksen oltava tehty 31.7.2019 Erillisratkaisumahdollisuus ei koske eläinsuojelu- ja tautivalvontaa (Avin läänineläinlääkärit ja kuntien valvontaeläinlääkärit) eikä alkoholivalvontaa Helsinki ilmoittanut haluavansa erillisratkaisun, kysynyt muilta kunnilta kiinnostusta yhteistyöhön 31.5 mennessä Mahdollisen erillisratkaisun vaikutus otettava huomioon valmistelussa - varaudutaan hoitamaan yth maakunnan omana toimintana tai siten, että osa erillisratkaisussa - erillisratkaisu ei saa vaarantaa kokonaisuuden toimivuutta, kunnaneläinlääkäreiden tehtäviä ja maakunnan vastuulla olevaa eläintautipäivystystä ei voi käytännössä erottaa Ympäristöterveydenhuollon substanssilait ja velvoitteet muuttuvat osin merkittävästi 1.1.2020 samaan aikaan maakuntamuutoksen kanssa, mm. elintarvikelakiin ja terveydensuojelulakiin suunnitteilla vuosivalvontamaksu ja eläinsuojeluun päivystysvelvoite
Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä