EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2014/2040(BUD) 4.9.2014 LAUSUNTO liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2015 (2014/2040(BUD)) Valmistelija: Roberts Zīle AD\1033414.doc PE536.133v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PA_NonLeg PE536.133v02-00 2/10 AD\1033414.doc
EHDOTUKSET Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. painottaa, että liikenneala on sisämarkkinoiden koossa pitävä osa ja luo perustan henkilöiden ja tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle, parantaa palvelujen laatua ja edistää alueellista yhteenkuuluvuutta kaikkialla unionissa; 2. korostaa, että liikenneinvestoinnit ovat tärkeitä unionin talousarvion roolin ja päämäärän vahvistamiselle, joka on kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen, ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiselle sekä matkustusturvallisuuden parantamiselle, mikä vähentäisi onnettomuuksien ja niiden aiheuttamien uhrien määrää; pitää siksi ilahduttavana, että Verkkojen Eurooppa -väline on otettu yhdeksi keskeisistä ohjelmista talousarvion otsakkeessa 1 a Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky ; 3. panee merkille, että vuosi 2015 on monivuotisen rahoituskehyksen 2014 2020 toinen vuosi ja olisi tärkeää varmistaa, että Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja Verkkojen Eurooppa -välinettä koskeva rahoitusohjelma toteutetaan asianmukaisesti ja että se toimii hyvin vuonna 2014 tapahtuvan käynnistymisen jälkeen; panee myös merkille, että on tärkeää antaa näille uusille ohjelmille tarvittavat määrärahat (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahat), jotta tärkeimmät liikenneinfrastruktuurit voidaan ottaa käyttöön ilman viivytystä; 4. kiinnittää kuitenkin huomiota talousvaikeuksiin, jotka talouskriisin seurauksena koettelevat eräitä jäsenvaltioita ja joiden johdosta niiden on hyvin vaikeaa esittää hankkeita, kuten hiljan havaittiin Euroopan laajuisen liikenneverkon ohjelmia koskevan ehdotuspyynnön yhteydessä; kehottaa näin ollen panemaan Verkkojen Eurooppa -ohjelman aiempaa joustavammin täytäntöön, jotta varmistetaan tasapuolisempi osallistuminen ohjelmaan; 5. painottaa, että unionin talousarviossa olisi keskityttävä infrastruktuurihankkeisiin, jotka voivat tuoda korkeaa eurooppalaista lisäarvoa poistamalla liikenteen pullonkauloja ja rakentamalla/parantamalla rajat ylittävää infrastruktuuria sekä parantamalla olemassa olevaa infrastruktuuria, kuten rautatieyhteyksiä, jotta voidaan kehittää unionin sisämarkkinoita ja parantaa unionin kilpailukykyä kokonaisuutena; panee merkille, että unionin itärajoilla vallitsevassa nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa on erityisen tärkeää yhdistää unionin liikenneverkossa olevat jäsenvaltiot eurooppalaisilla teknisillä parametreilla, eurooppalainen vakioraideleveys mukaan luettuna, jotta ne voivat paremmin integroitua unionin sisämarkkinoihin; kiinnittää samalla huomiota muun muassa raideleveyserojen aiheuttamiin EU:n rautatieverkon merkittäviin yhteensopivuusongelmiin, kehottaa keskittymään toteutettavissa toimissa yhdenmukaistamiseen ja pyrkimään siten luomaan aidosti yhteentoimivan eurooppalaisen rautatiealueen ja korostaa myös tarvetta kehittää intermodaalisia yhteyksiä rautateiden ja muiden liikennemuotojen välillä; 6. painottaa, että olisi varmistettava, että komissio auttaa niitä jäsenvaltioita, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineen kautta, kehittämään ja AD\1033414.doc 3/10 PE536.133v02-00
valmistelemaan riittävän määrän kyllin kypsiä ja/tai laadukkaita hankkeita ja käyttämään tehokkaasti hyväksi unionin rahoitusta; painottaa siksi, että on tärkeää toteuttaa ohjelman tukitoimia, joilla on tarkoitus vahvistaa mukana olevien julkishallintojen institutionaalisia valmiuksia ja parantaa niiden tehokkuutta, sekä järjestää lisäehdotuspyyntöjä siirrettyjen varojen mahdollisimman tehokkaan käyttöönoton varmistamiseksi kaikissa koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa; katsoo myös, että komission järjestämissä ehdotuspyynnöissä olisi asetettava etusijalle rajat ylittävät osuudet, sillä kyseisten osuuksien rahoitus on usein riittämätöntä, vaikka ne monissa tapauksissa muodostavat pullonkauloja; 7. toteaa, että on tärkeää käyttää Verkkojen Eurooppa -välineen kautta EU:n rahoitusta sellaisiin yhteistä etua palveleviin hankkeisiin ja laitteisiin, jotka täyttävät rajat ylittävälle yhteentoimivuudelle asetetut vaatimukset; 8. painottaa, että on tärkeää luoda yhtenäinen ja tehokkaasti toimiva eurooppalainen rautatiealue, jossa ei ole rajoja, parantamalla rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta ja turvallisuutta, mikä kohentaa rautatiealan kilpailuasemaa; panee tässä yhteydessä merkille, että neljännessä rautatiepaketissa säädetään, että Euroopan rautatievirastolle annetaan merkittäviä uusia velvollisuuksia, tehtäviä ja vastuita; katsoo, että rautatiealan toimijoiden mahdollista omien varojen käyttöä olisi arvioitava realistisesti ja se ei siksi saisi vaikuttaa viraston uusiin tehtäviin, joiden olisi puolestaan perustuttava selkeästi määriteltyihin tarpeisiin ja joista yhteislainsäätäjien on sovittava aikataulun mukaisesti neuvottelujen päättyessä; 9. korostaa, että unionin virastoille kohdennetuista määrärahoista ei toki rahoiteta pelkästään hallintomenoja, vaan niillä edistetään unionin tavoitteiden saavuttamista ja pyritään saamaan aikaan säästöjä kansallisella tasolla, ja katsoo, että niiden määrärahojen olisi oltava riittävät tehtävien toteuttamiseen; palauttaa mieliin, että on tärkeää varmistaa unionissa turvallisuuden ja yhteentoimivuuden mahdollisimman korkea taso liikenteen alalla ja huolehtia samalla entistä tiiviimmästä viestinnästä ja koordinoinnista, josta EASA-, EMSA- ja ERA-virastot vastaavat unionin tasolla ja joka oli ennen 28 kansallisen viranomaisen vastuulla; 10. kiinnittää huomiota virastojen keskeiseen asemaan, sillä niiden päätehtävänä on varmistaa eri liikennemuotojen turvallisuus, ja torjuu siksi virastojen toimintamenoihin ehdotetut leikkaukset eikä hyväksy leikkausehdotuksia, jotka voivat heikentää liikenteen turvallisuutta; 11. korostaa, että Euroopan meriturvallisuusvirastolle (EMSA) on annettava riittävät voimavarat, jotta se voi valvoa turvallisuutta ja ehkäistä avomerellä toimivien öljyn- ja kaasunporauslaitosten aiheuttamia saastepäästöjä, kuten EMSAn rahoitusta koskevassa uudessa asetuksessa on säädetty; 12. korostaa Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) osalta, että virasto kattaa yli kaksi kolmasosaa menoistaan alan toimijoilta perimillään maksuilla ja veroilla; katsoo, että EASAn sertifiointihenkilöstöä ei saisi vähentää, sillä kyseiset työntekijät eivät kuulu EU:n talousarvion soveltamisalaan eikä heillä ole minkäänlaista vaikutusta talousarvioon; PE536.133v02-00 4/10 AD\1033414.doc
13. korostaa, että on tärkeää investoida tavaraliikennekäytävien kehittämiseen, jotta rahtiliikennettä voidaan siirtää maanteiltä rautateille, jotta rautateiden tavaraliikenteen kestävyyttä voidaan parantaa vähentämällä epäasianmukaisen liikkuvan kaluston nykyisin aiheuttamaa melua ja jotta vähähiilisen liikenteen taloutta voidaan tehostaa; 14. pitää tärkeänä uutta NAIADES-ohjelmaa 2014 2020, jolla pyritään vähentämään ruuhkia ja etenemään kohti vähähiilistä taloutta siirtämällä rahtiliikenne sisävesille; katsoo, että tällä ohjelmalla olisi oltava riittävä rahoitus; painottaa, että hyvin jäsennelty toimintakokonaisuus, jossa on konkreettisia, saavutettavissa olevia tavoitteita, auttaisi varmistamaan rahoituksen parhaan mahdollisen käytön muun muassa Verkkojen Eurooppa -välineen ja Horisontti 2020 -ohjelman kautta; 15. korostaa, että perussopimuksen 195 artiklan mukaisesti EU:lla on täydentävää toimivaltaa matkailupolitiikan alalla; katsoo siksi, että talousarviossa olisi osoitettava riittävästi määrärahoja todellisen unionin matkailupolitiikan kehittämiseen; kehottaa näin ollen komissiota lisäämään osallistumistaan tällä alalla ja edistämään merkittävien matkailuhankkeiden, kuten EuroVelon kaltaisten pyöräreittiverkostojen päätökseen saattamista ja luonnon- ja kulttuuriperinnön sekä historiallisen ja teollisen perinnön suojelemista; panee myös merkille, että COSME-ohjelmasta saatavien varojen avulla EU voi vastata nopeasti ja vaikuttavasti matkailualalla tapahtuviin muutoksiin, mutta alalla tarvitaan kohdennettuja ohjelmia ja koehankkeita; panee merkille, että näillä keinoin voidaan luoda talouskasvua ja uusia, kestäviä työpaikkoja ja tehdä EU:sta kansainvälisen matkailun pääkohde; 16. korostaa tutkimuksen ja innovoinnin roolia liikenne- ja matkailualalla ja painottaa, että älykkäiden liikenneteknologioiden ja ekologis-sosiaalisen tietämyksen, esimerkiksi kestävän kaupunkiliikenteen ja SESAR-ohjelman, ajoissa tapahtuva kehittäminen edistää merkittävällä tavalla talouteen, sosiaaliturvaan, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä säästöjä; katsoo siksi, että Horisontti 2020 -ohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi myönnettävä näille liikenneteknologioille ja tälle tietämykselle asianmukaiset määrärahat; 17. korostaa asianmukaisen rahoituksen merkitystä SESAR-ohjelman eri osien täytäntöönpanolle, jotta voidaan varmistaa niiden ilmaliikenteen hallintaan liittyvien toimintojen käyttöönotto, joita pidetään välttämättöminä unionin ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi; 18. korostaa alueellisiin lentoasemiin investoimisen tärkeyttä, sillä se vaikuttaisi myönteisesti monenlaiseen toimintaan, kuten vientiin, liiketoiminnan tehokkuuteen ja tuottavuuteen sekä kotimaan investointeihin, ja edistäisi siten EU:n markkinoita; 19. panee merkille, että hallinnolliset kustannukset ja toimintakustannukset ovat kasvaneet asteittain; kehottaa siksi komissiota lisääntyneet budjettirajoitukset huomioon ottaen varmistamaan, että vastineen saamista rahalle koskeva käsite sisällytetään kaikkiin ohjelmiin, jotta kustannuksia voidaan analysoida huolellisesti toteuttamiskelpoisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta, ja että unionin veronmaksajien rahat käytetään unionin politiikkojen tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja hallintaan keskittäen voimavarat investointeihin, joilla on tarvittavat toiminnalliset valmiudet, ja asianmukaisesti toimiviin ohjelmiin; AD\1033414.doc 5/10 PE536.133v02-00
20. korostaa, että Tonavan alueen kehittämistä koskevat lippulaivahankkeet on sisällytettävä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kehitettyihin toimintaohjelmiin; katsoo myös, että komission olisi varmistettava, että toimintaohjelmat kattavat rahoituksen lippulaivahankkeille, joilla pyritään kehittämään sisävesiliikennettä Tonavan alueen strategian mukaisesti; 21. panee merkille kestävän liikenteen merkityksen osana Eurooppa 2020 -strategian ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyviä kestävyystavoitteita; korostaa, että EU:n liikennepolitiikan on sisällettävä kunnianhimoisia ilmastonsuojelutavoitteita; toteaa, että riittävä liikennerahoitus on näin ollen keskeisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa ympäristöystävällisten liikennepolitiikkojen menestyksekäs täytäntöönpano; 22. korostaa, että EU:n liikennepolitiikan avulla on huolehdittava tasapuolisuudesta ennen muuta varmistamalla vammaisten tasavertaiset mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja, ja tähdentää, että tähän päämäärään päästään julkiseen liikenteeseen kaikkialla EU:ssa tehtävien suurinvestointien avulla. PE536.133v02-00 6/10 AD\1033414.doc
LYHYET PERUSTELUT Johdanto Talousarvioesityksen vuodeksi 2015 on määrä keskittyä työllisyyden, liikeyritysten, koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen. Komissio on ehdottanut talousarviota, jonka määrä on 145,6 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 142,1 miljardia euroa maksumäärärahoina. Tämä merkitsee 2,1 prosentin kasvua maksusitoumusmäärärahoihin ja 1,4 prosentin kasvua maksumäärärahoihin vuodesta 2014. Valtaosa maksusitoumusmäärärahoista on tarkoitettu tuleviin hankkeisiin, kun taas 40 prosenttia maksumäärärahoista kattaa yhä unionin rahoituskaudella 2007 2013 rahoittamia hankkeita. Komissio ehdottaa myös yhden prosentin lisäsupistusta henkilöstömenoihin. Suuri osa maksumäärärahoista koskee aloja, joilla vahvistetaan Euroopan talouskasvua ja työllisyyttä (+29,5 prosenttia vuodesta 2014), kuten tutkimus (Horisontti 2020), Euroopan laajuiset energiaverkot, liikenneverkko ja TVT (Verkkojen Eurooppa -väline) sekä Nuorisotyöllisyysaloite. I. Liikennealan budjetti Euroopan komission vuodeksi 2015 laatiman talousarvioesityksen osastoon 6 (Liikenne ja liikkuminen) on koottu EU:n liikennepolitiikkaan liittyvät budjettikohdat. Talousarvioesityksessä ehdotetaan 14 prosentin lisäystä maksusitoumusmäärärahoihin (2 867 188 572 eurosta (vuonna 2014) 3 279 502 992 euroon (vuonna 2015)) ja 107 prosentin lisäystä maksumäärärahoihin (1 003 421 856 eurosta (vuonna 2014) 2 075 861 835 euroon (vuonna 2015)). Maksumäärärahojen kasvu johtuu pääosaltaan uusien ohjelmien Verkkojen Eurooppa -väline ja Horisontti 2020 tarpeista. Valmistelija haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Verkkojen Eurooppa -väline (06 02 01) Tämä on liikenteen kannalta olennainen budjettikohta. Verkkojen Eurooppa -välineen liikennehankkeisiin tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat ovat 2 844 miljoonaa euroa (+16 prosenttia vuodesta 2014) ja maksumäärärahat 1 040 miljoonaa euroa (ei maksuja uusiin hankkeisiin vuonna 2014). Verkkojen Eurooppa -välineen talousarvio toteutetaan ehdotuspyyntöjen avulla vuotuisissa ja monivuotisissa työohjelmissa. Lisäksi ehdotetaan 634 miljoonan euron käyttöä maksuihin TEN-T-ohjelmien loppuun saattamiseen (06 02 51). Euroopan liikennepolitiikkaa ja matkustajien oikeuksia, tiedotustoiminta mukana luettuna, koskevat tukitoimet (06 02 05) Talousarvioesityksessä vähennetään tämän budjettikohdan maksusitoumusmäärärahoja (20 019 000 eurosta (vuonna 2014) 12 363 000 euroon (vuonna 2015) ja lisätään maksumäärärahoja (13 894 437 eurosta 17 447 683 euroon). Budjettikohdan määrärahoilla on tarkoitus kattaa kustannukset tiedotuksesta ja viestinnästä sekä konferensseista ja tapahtumista, joilla edistetään liikennealan toimia. AD\1033414.doc 7/10 PE536.133v02-00
Liikenteen turvaaminen (06 02 06) Lisäystä on sekä maksusitoumusmäärärahoissa (2 510 000 eurosta 2 582 000 euroon) että maksumäärärahoissa (1 514 026 eurosta 1 706 036 euroon). Määräraha on tarkoitettu kattamaan menot, joita aiheutuu unionin turvallisuuslainsäädännön vaatimusten noudattamista jäsenvaltioiden lentoasemilla, satamissa ja satamarakenteissa valvovan tarkastushenkilöstön toiminnan aloittamisesta. Horisontti 2020 Liikenteeseen liittyvä tutkimus ja innovointi (06 03) Liikenteen tutkimukseen esitetään 234 117 242 euroa (212 585 039 euroa vuonna 2014) maksusitoumusmäärärahoina ja 178 377 220 euroa (27 847 732 euroa vuonna 2014) maksumäärärahoina. Tämä määräraha kattaa muun muassa SESAR-ohjelman ja Shift2Rail -yhteisyritykset. Toimeenpanovirastot Euroopan lentoturvallisuusvirasto (06 02 02) Unionin maksuosuus Euroopan lentoturvallisuusviraston talousarvioon kasvaa 34 174 000 eurosta 36 370 000 euroon eli kuusi prosenttia. EASA:n kokonaisbudjettiesitys (unionin maksuosuus + muut varat) on 149 532 000 euroa (149 059 000 vuonna 2014). Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaan lainsäädäntöön ehdotettujen tarkistusten vaikutusta ei ole vielä otettu huomioon. Henkilöstön kokonaismäärä supistuu 797 henkilöön vuonna 2015 vuoden 2014 talousarviossa hyväksytystä 804 henkilöstä. Tästä määrästä unionin rahoittaman henkilöstön määrä nousee 280 henkilöstä 284 henkilöön. Uusi henkilöstö toimisi kolmansien maiden liikenteenharjoittajien hyväksynnän ja mahdollisesti kaukoohjattujen ilma-alusjärjestelmien sertifioinnin parissa. Euroopan meriturvallisuusvirasto (06 02 03) Unionin esitetty maksuosuus EMSA:n talousarvioon nousisi maksusitoumusmäärärahojen osalta 4,37 prosenttia 52 656 000 euroon ja maksumäärärahojen osalta 1,09 prosenttia 51 256 000 euroon. EMSA:n kokonaisbudjettiesitys (unionin maksuosuus + muut varat) on 54 611 675 euroa (52 410 475 euroa vuonna 2014) maksusitoumusmäärärahoina ja 53 169 255 (52 669 145 euroa vuonna 2014) maksumäärärahoina. Lisäys aiotaan pääasiassa kohdentaa tietokantojen kehittämiseen ja tietoteknisten välineiden parantamiseen. Henkilöstön määrää ehdotetaan vähennettävän vuoden 2014 talousarviossa hyväksytystä 258 henkilöstä 255 henkilöön. Euroopan rautatievirasto (06 02 04) Ehdotetaan, että unionin tuki Euroopan rautatievirastolle nousee sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina 25 613 000 euroon (25 007 400 euroa vuonna 2014). Lisärahoituksen pitäisi kattaa uusiin Shift2Rail -tehtäviin liittyvät kustannukset. Euroopan rautatieviraston kokonaisbudjettiesitys (unionin maksuosuus + muut varat) on 26 379 500 euroa sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina (25 715 600 euroa vuonna 2014). Väliaikaisten toimihenkilöiden lukumäärän vähentämistä ehdotetaan vuoden 2014 talousarviossa PE536.133v02-00 8/10 AD\1033414.doc
hyväksytystä 140 henkilöstä 137 henkilöön. Henkilöstön kokonaismäärä, sopimussuhteiset toimihenkilöt ja lähetetyt kansalliset asiantuntijat mukaan luettuina, pysyy samana kuin vuonna 2014 eli 161 henkenä. II. Matkailu Matkailun talousarvio kuuluu yritystoimintaa koskevaan osastoon 2. Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevassa ohjelmassa (COSME) on erityinen matkailua koskeva tavoite ohjelmakaudelle 2014 2020 (asetus N:o 1287/2013). Budjettikohdassa 02 02 01 on ehdotettu 11 000 000 euroa matkailuhankkeisiin, -palkintoihin, -selvityksiin ja -tapahtumiin. III. Pilottihankkeet ja valmistelutoimet Unionin talousarviossa on kolme TRAN-valiokuntaan liittyvää hanketta ja toimea, joita parhaillaan toteutetaan: nesteytettyä maakaasua (LNG) polttoaineena käyttävät alukset (0 euroa maksusitoumusmäärärahoina, 436 192 euroa maksumäärärahoina), liikkuvan kaluston merkitys yhteentoimivuudelle Euroopassa (0 euroa maksusitoumusmäärärahoina, 0 euroa maksumäärärahoina) ja yleisilmailu tilastot ja tunnusluvut (0 euroa maksusitoumusmäärärahoina, 87 238 euroa maksumäärärahoina). Matkailua koskevat valmistelutoimet saavuttivat tavoitteensa ja matkailu on tunnustettu unionin talousarviossa. Valmistelija ei siten halua ehdottaa matkailua koskevia uusia toimia. IV. Mahdolliset tarkistukset Valmistelija kehottaa hyväksymään vastuullisen, realistisen ja tuloksiin suuntautuvan talousarvion. Valmistelija korostaa samalla, että unionin talousarviossa olisi investoitava politiikkaan, joka todistetusti tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja tukee talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Komission talousarvioesityksen yleinen taso, mukaan luettuina erillisvirastojen rahoitus, näyttää olevan oikeassa suhteessa tarpeeseen panna täytäntöön unionin politiikkoja ja tuottaa unionin lisäarvoa. Kolmen meneillään olevan valmistelutoimen osalta valmistelija korostaa erityisesti nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttäviä aluksia koskevan valmistelutoimen merkitystä, kun otetaan huomioon meriliikenteen polttoaineiden 1. tammikuuta 2015 voimaantulevat uudet rikkirajat päästörajoitusalueilla (SECA). Neuvoston talousarvioesitykseen omaksumasta kannasta riippuen valmistelija saattaa harkita talousarvioesityksessä olleiden yksittäisten budjettikohtien määrien palauttamista, jotta parlamentin ensisijaiset tavoitteet voidaan ottaa huomioon. Tämä koskee erityisesti Verkkojen Eurooppa -välinettä, SESAR-ohjelmaa ja liikenteen tutkimusta koskevia budjettikohtia. AD\1033414.doc 9/10 PE536.133v02-00
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS Hyväksytty (pvä) 3.9.2014 Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: 41 4 3 Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Syed Kamall, Georgios Katrougkalos, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Renaud Muselier, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Ana-Claudia Tapardel, Keith Taylor, István Ujhelyi, Peter van Dalen, Elissavet Vozemberg, Janusz Władysław Zemke, Roberts Zīle, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska Martina Dlabajová, Curzio Maltese, Georgi Pirinski, Franck Proust, Patricija Šulin PE536.133v02-00 10/10 AD\1033414.doc