Vammaisten palvelut-ryhmän Loppuraportti FINAL 20.12.2017
Sisältö 1. Johdanto 1.1 Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet 1.2 Toimeksianto 1.3 Vammaisten palvelut valmisteluryhmä 2. Ohjaavat periaatteet ja linjaukset 3. Vammaispalvelujen nykytila Uudellamaalla 3.1 Uudenmaan väestö 3.2 Nykytila lukuina 3.3 Palvelutarpeen ennakoinnin tietopohja 3.4 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat 3.5 Järjestökyselyn tulokset 4. Tulevaisuuden palvelukokonaisuus 4.1 Maakunta palvelujen järjestäjänä 4.2 Asiakassegmentaatio 4.3 Tulevaisuuden palveluverkko 4.4 Digitalisaatio 5. Alatyöryhmät 6. Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi 7. Osallisuuden toteuttaminen 8. Yhteenvetoa valmistelusta 8.1 Tavoitteet 8.2 Jatkovalmistelussa huomioitavaa Liitteet
Liitteet Liite 1. Liite 2. Kysely vammaisjärjestöille. Tulosten yhteenveto ja johtopäätökset. Kysely vammaispalvelujärjestöille. Kysymyslomake.
1. Johdanto
1.1 Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet Tämä on Uudenmaan SOTE -valmistelun vammaisten palvelujen ryhmän loppuraportti. Raportissa kuvataan vammaispalvelujen nykytila Uudellamaalla ja esitetään ehdotus palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Lisäksi kuvataan tehtävien ja palvelujen yhdyspintoja ja toimintaprosesseja. Kansallisen sosiaali- terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat: Sosiaali- ja terveyserojen kaventaminen Kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla ja Kustannusten hallinnan parantaminen Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista strategista ja muutosjohtajuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Sosiaaliala- ja terveydenhuollon kustannukset kertyvät pienelle osalle väestöstä. Pitkäaikaissairaudet lisäävät palvelujen käyttöä. Iäkkäät ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevat käyttävät runsaasti palveluita. 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sosiaalipalvelujen asiakkaat aiheuttavat enemmän kuluja kuin vain terveyspalveluja käyttävät. Kallein kymmenesosa käyttää neljää palvelukokonaisuutta, muu väestö vain yhtä.
1.2 Toimeksianto Sote-tiimin alaisten valmisteluryhmien työn ohjelmointia Toiminnan ja palvelujen nykytilan kartoitus Maakuntaan siirtyvien tehtävien/palvelujen ja resurssien nykytilanne Palveluintegraatio nyt (ja tulevaisuudessa), palvelukokonaisuudet ja -ketjut Selvitys tehtävien ja palvelujen rajapinnoista ja toimintaprosesseista Keskeiset yhteistyösuhteet ja rajapinnat kuntiin ja sidosryhmiin, kehittämistarpeiden tunnistaminen HYTE-tavoitteet ja -rakenne (HYTE-vastuu jää kuntiin) Järjestämisroolin, järjestämisvastuun ja -tehtävien jäsentäminen; maakuntakonsernin hallintamallin pohdinta Väestön palvelutarpeen arviointiprosessin käynnistäminen (THL mukana) Palvelurakenteen, -verkon pohdinta (palvelustrategian ja -lupauksen pohjaksi) Tietotarpeiden ja tiedolla johtamisen tarpeiden alustava kartoitus Ehdotus osallisuuden toteuttamisesta (menetelmät ja toimijat)
1.3 Vammaisten palvelut valmisteluryhmä Espoo Nina Hiltunen Varalla: Anu Autio Eteva kuntayhtymä Katrina Harjuhahto-Madetoja Elli Tuomiharju Helsinki Mikaela Westergård, pj Minna Eronen, vpj HUS Kerstin Frondén Miia Ståhle Kerava Raija Hietikko Jari Meklin Kirkkonummi Tuula Malmi-Suominen Jaana Koskela Keski-Uusimaa Erja Pentti Nina Tommola Itä-Uusimaa Leila Eklöv Johanna Lindfors Länsi-Uusimaa Jaana Heinonen Pirkko Hynynen Raasepori Eivor Österlund-Holmqvist Eva Isaksson Vantaa Minna Lahnalampi-Lahtinen Päivi Keskinen Sihteeri Tiina Lämsä
Esivalmistelun eteneminen Työryhmä kokoontui yhteensä 21 kertaa välillä 9.3.- 20.12.2017. Seminaari eri toimijoille sekä kuten kuntien ja vammaisneuvostojen edustajille järjestettiin 28.8.2017. Vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksia työstettiin kuntien / kuntayhtymien ja vammaisneuvosten edustajista muodostetuissa kymmenessä (10) alatyöryhmässä. Lisäksi työskenneltiin SharePoint työtilassa. Työpajat: 9.10., 23.10. ja 6.11.2017. Vammaispalvelujen nykytilan kuvaus perustuu kansallisiin ja alueellisiin selvityksiin, raportteihin ja tilastotietoihin (esim. Kuusikkoraportit). Uudenmaan vammaispalvelujen nykytilaa selvitettiin lisäksi kunnille/ kuntayhtymille osoitetulla sähköisellä kyselyllä, laatimalla palvelukuvauksia sekä vaikuttaminen osallistaminen -kuvauksia. Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Uudenmaan alueen palvelunkäyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä nykyisistä palveluista ja niiden kehittämistarpeista sekä tulevaisuuden palveluista selvitettiin Talent Vectian kanssa yhteistyössä toteutetulla järjestökyselyllä syksyllä 2017. Kyselyn tulokset esitetään raportin liitteenä (liitteet 1-2). Kansalaisten keskustelutilaisuuksia järjestettiin 12.10. ja 6.11.2017. Keskustelutilaisuudet jatkuvat. Oppilaitokset on kutsuttu yhteistyöhön. Järjestöyhteistyö ja kansalaisten osallisuus nähdään tärkeänä valmistelun eri vaiheissa.
2. Ohjaavat periaatteet ja linjaukset
Valmistelua ohjaavat periaatteet 1. Peruspalvelujen ensisijaisuus Arvioidaan kunnan peruspalvelujen ja sosiaali- ja terveydenhuoltolakien mukaisten palveluiden ensisijaisuus. 2. Asiakaslähtöisyys Asiakasta kuullaan ja tehdään yhdessä. 3. Yksilökeskeinen työote Vastataan asiakkaan palvelutarpeeseen ja nostetaan palveluiden vaikuttavuutta. 4. Asiakkaan itsemääräämisoikeus Asiakkaan osallisuus vahvistuu. 5. Valinnanvapaus Tarjotaan asiakkaalle vaihtoehtoja valittavaksi. 6. Turvallisuus Asumis- ja paloturvallisuus, asuinympäristö, sosiaalinen turvallisuus (yksinäisyys), esteetön ympäristö ja tekniikka. 7. Yhdenvertaiset palvelut koko maakunnan alueella Vaikuttavat ja kustannusten kasvua hillitsevät vammaisten palvelut kattavat koko Uudenmaan maakunnan.
Kansainväliset ja kansalliset linjaukset Kansainväliset sopimukset: YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, Suomen YK-liiton kirjanen: YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksista koskeva yleissopimus, YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) ja Euroopan sosiaalinen peruskirja. Vammaislainsäädännön uudistus: Vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien yhdistäminen, vammaislainsäädännön uudistus vuonna 2020. Kansallinen kehitysvammahuollon linjaus KEHAS: tavoitteena kehitysvammaisten itsenäinen asuminen, mm. laitosasumisen purkaminen; TEOS työryhmän linjaukset osallisuudesta ja työelämävalmiuksia edistävästä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Kansallinen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki, Hallintolaki, Sosiaalihuoltolaki, Terveydenhuoltolaki, Erikoissairaanhoitolaki, Sosiaalihuollon asiakaslaki, Asiakasmaksulaki, Vammaispalvelulaki, Vammaispalveluasetus, Kehitysvammalaki, Kehitysvammaasetus, Laki vammaisetuuksista, Laki omaishoidon tuesta, Tulkkauspalvelulaki, Kotikuntalaki, Potilaslaki, Perusopetuslaki, Päivähoitolaki, Holhoustoimilaki, Yhdenvertaisuuslaki ja Hankintalaki.
3. Vammaispalvelujen nykytila Uudellamaalla
3.1 Uudenmaan väestö
Uudenmaan kunnat
Väestö I Uudenmaan väkiluku on noin 1,64 miljoonaa eli noin kolmasosa koko Suomen väkiluvusta. Pääkaupunkiseutu ja Keski-Uusimaa kasvavat luonnollisen väestönkasvun ja muuttovoiton johdosta. Kasvusta 90 prosenttia suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Koko Suomen väkiluvun kasvusta 80 prosenttia kohdistui vuonna 2015 pääkaupunkiseudulle. Kaksikielisiä kuntia on yli puolet (15/26). Väestö on ikärakenteeltaan suhteellisen nuorta. Yli 65-vuotiaita on noin 16,5%. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen asiakkaina on 31 455 henkilöä eli noin 1,9 % väestöstä. Kehitysvammaisten osuus väestöstä on 0,37 %. Maahanmuuttajien ja vieraskielisten osuus vammaispalvelujen asiakkaista kasvaa. Kuten väestössä keskimäärin, myös vammaisten ja erityisesti kehitysvammaisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Palvelujen piirissä on yhä enemmän autismin kirjon asiakkaita.
VÄESTÖ Väestö II Väestöennuste 2014-2040. 7 000 000 6 000 000 5 471 753 5 490 245 5 595 213 5 690 988 5 769 032 5 825 225 5 861 491 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 603 388 1 618 333 1 696 732 1 766 701 1 825 830 1 874 364 1 913 682 1 000 000 0 2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040 VUOSI Uusimaa Muu Suomi Koko maa
Väestö III 100 % TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE, 2015-2040. 90 % 80 % 70 % 60 % 1 119 463 1 185 951 1 243 740 1 292 333 1 331 805 1 363 653 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 498 870 510 781 522 961 533 497 542 559 550 029 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu
Väestö IV Uudenmaan väestö kieliryhmittäin Uudenmaan väestöstä on 80,5 % suomenkielisiä 11,3 % vieraskielisiä 8,2 % ruotsinkielisiä Uudellamaalla asuu 56 % Suomen vieraskielisistä venäjä viro Puhutuimmat vieraat kielet arabia
3.2 Nykytila lukuina
Vammaispalvelut Vammaistyön asiakas on räätälöityjä palveluja tarvitseva vammainen tai pitkäaikaisesti sairas. Hänellä on vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi rajoittunut toimintakyky verrattuna vastaavan ikäiseen henkilöön ja toistuvasti erityisiä vaikeuksia selvitä itsenäisesti tai ilman tukea päivittäisistä toimistaan. Yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella palvelut, sosiaalihuollon muut erityispalvelut eivät ole riittäviä mahdollistamaan yhdenvertaista elämää. Vammaistyön asiakas voi olla minkä ikäinen tahansa. Vammaispalvelujen tarkoituksena on: edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Tässä raportissa kuvataan kuntien kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Useat kunnat järjestävät vammaisille henkilöille runsaasti sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Omaishoidon tuen järjestäminen on osassa kuntia vammaistyön yksikössä.
Vammaispalvelut Omaishoito Mahdollisuuteni osallistua Työtoiminta Päivätoiminta Palveluohjaus Perhehoito Kehitysvammapoliklinikka Lääkäripalvelut Kehitysvammapsykiatria Asiantuntijapalvelut Kuljetuspalvelut Henkilökohtainen apu Lyhytaikaishoito Asunnon muutostyöt Asumisen tukipalvelut kotiin Asumispalvelut Vapaaehtoistoiminta Avustukset Tulkkipalvelu Apuvälineet Teknologia / etähoito
Nykyinen palveluverkko Tällä hetkellä kunnat vastaavat pääosin erityislainsäädännön perusteella vammaisille järjestettävistä palveluista. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista osa on kuntayhtymien järjestämisvastuulla. Useimmat vammaislainsäädännön perusteella järjestettävistä palveluista ovat asiakkaalle kotiin tai nk. lähipalveluperiaatteella tuotettavia, lukuun ottamatta kaikkein vaativimpia erityispalveluja, kuten vaativa pitkäaikainen sosiaalinen kuntoutus, vaativa ympärivuorokautinen asumispalvelu ja kehitysvammapsykiatriset palvelut. Osa vammaislainsäädännön perusteella järjestettävistä palveluista ovat erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä, osa palveluista ovat kohdennettavissa kunnallisen päätöksenteon mukaisesti. Erityisesti jälkimmäisissä palveluissa on alueellisia eroja saatavuudessa ja sisällössä. Subjektiivisten palvelujen järjestämistavoissa on kunnallisia ja alueellisia eroja. Jatkossa maakunnalla on velvollisuus varmistaa, että palvelut toteutetaan sisällöltään ja laajuudeltaan yhdenvertaisesti vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisina riippumatta asuinpaikasta. Lainsäädäntöuudistus sisältää joihinkin välttämättömiin palveluihin maakunnalle erityisen, määrärahoista riippumattoman järjestämisvelvollisuuden.
Palvelujen järjestäminen Vammaispalveluja tuotetaan monituottajamallilla. Alan yrityksillä ja järjestöillä on merkittävä osuus vammaispalvelujen tuotannosta. Merkittävä osa palvelutuotannosta on ostopalvelua. Palvelujen tuottamisessa julkisina isoina toimijoina Uudellamaalla ovat Helsingin kaupunki, Eteva kuntayhtymä ja Kårkulla samkommun. Usealla kunnalla ei ole lainkaan omaa palvelutuotantoa.
Vammaisten palvelut Uusimaa 28.6.2017 Tilasto 1.1.2016-31.12.2016 UUDENMAAN VAMMAISPALVELUJEN HENKILÖSTÖ, TYÖPISTEET JA KUSTANNUKSET V. 2016 Vammaispalveluiden Kunta / kuntayhtymä henkilöstö lkm (N)* Työpisteet (N) Kokonaisbudjetti ( ) Oma tuotanto ( ) Ostopalvelut ( ) Oma tuotanto (%) Ostopalvelut (%) Helsinki 740 58 200 380 593,00 113 280 593,00 87 100 000,00 56,53 % 43,47 % Espoo 170 11 75 856 383,00 31 856 383,00 44 000 000,00 42,00 % 58,00 % Vantaa 134 15 55 450 000,00 20 869 000,00 34 581 000,00 37,64 % 62,36 % Askola 0,6 1 1 800 000,00 25 000,00 1 775 000,00 1,39 % 98,61 % Hanko 1 1 4 331 454,07 125 628,70 4 205 825,37 2,90 % 97,10 % Hyvinkää 34 3 11 098 186,00 3 296 067,00 7 802 119,00 29,70 % 70,30 % Inkoo 1 1 1 580 142,00 40 771,00 1 539 371,00 2,58 % 97,42 % Järvenpää 12,6 3 13 544 085,00 765 815,00 12 778 270,00 5,65 % 94,35 % Karviainen (Karkkila, Vihti) 7 2 13 880 375,00 373 043,00 13 507 332,00 2,69 % 97,31 % Kaunianen 1 1 3 516 630,00 503 709,00 3 012 921,00 14,32 % 85,68 % Kerava 4 1 8 343 470,00 191 097,10 8 152 372,90 2,29 % 97,71 % Kirkkonummi 17 3 12 414 435,00 1 598 628,00 10 815 807,00 12,88 % 87,12 % Lohja 8 1 16 094 705,00 2 152 709,00 13 941 996,00 13,38 % 86,62 % Loviisa, Lapinjärvi 1,5 1 4 086 112,73 821 509,25 3 264 603,48 20,10 % 79,90 % Mustij. pt (Mäntsälä, Pornainen) 2 1 5 301 756,00 229 177,00 5 072 579,00 4,32 % 95,68 % Myrskylä 0,5 0 454 000,00 164 550,00 289 450,00 36,24 % 63,76 % Nurmijärvi 4 2 11 589 387,00 956 263,51 10 633 123,49 8,25 % 91,75 % Porvoo 7 1 15 176 450,78 2 612 429,79 12 564 020,99 17,21 % 82,79 % Pukkila 0,5 0 568 000,00 166 065,00 401 935,00 29,24 % 70,76 % Raasepori 4,5 1 11 221 990,00 2 292 939,00 8 929 051,00 20,43 % 79,57 % Sipoo 2 1 5 105 391,00 1 487 391,00 3 618 000,00 29,13 % 70,87 % Siuntio 1 1 1 570 566,00 47 000,00 1 523 566,00 2,99 % 97,01 % Tuusula 17 2 13 977 903,00 2 111 845,00 11 866 058,00 15,11 % 84,89 % Yhteensä, sis. Eteva ja Kårkulla 1170,2 111 487 342 014,58 185 967 613,35 301 374 401,23 38,16 % 61,84 % Osuus ostopalvelujen kokonaisuudesta Kårkulla 39 19 685 260,00 6,53 % Eteva 1131,8 140 58 315 404,00 19,35 % * Vammaispalveluiden henkilöstö: koko palveluiden henkilöstömäärä (sos.työ, oma toiminta)
Suurimmat palvelut. Asiakasmäärä ja kustannukset palveluittain v. 2016 Palvelu Asiakasmäärä Eurot Kuljetuspalvelut (Shl, VpL, KvL) 31270 54 570 334, 00 Ympärivuorokautinen asuminen (Vpl, Shl, KvL) 4451 237 900 662, 91 Henkilökohtainen apu 5185 65 451 758,91 Lyhytaikaishoito, ympärivuorokautinen (KvL) Kotiin annettavat asumisen tukipalvelut ja asumisharjoittelu Työ- ja päivätoiminta(vpl, KvL) Vaativan tason palvelut kunnat ja erityishuoltopiirit: yhteensä HUS Asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet, koneet ja laitteet 1143 12 021 389,00 998 16 630 334,00 9955 126 554 337 33 2411 29 965 226,72 1486 6 070 000,00 2448 3 157 524,15
Henkilöstön saatavuus Kehitysvamma-alan lääkärit ja -psykiatrit: erittäin huono saatavuus. Psykologit: hyvä/kohtalainen saatavuus. Pätevät, laillistetut sosiaalityöntekijät: huono saatavuus. Sosiaaliohjaajat: hyvä saatavuus. Puheterapeutit: erittäin huono saatavuus. Hoitohenkilöstö: lähihoitajien saatavuus: kohtalaisen hyvä. Vammaisalan suuntautumisopintoja ei kuitenkaan järjestetä riittävästi oppilaitoksissa, joten alalle kouluttaminen jää työnantajalle. Psykiatristen sairaanhoitajien saatavuus: kohtalainen.
Nykytilan palveluprosessi asiakkaan näkökulmasta Lähde: Vammaispalvelujen käsikirja. https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalveluj en-kasikirja/palvelujenjarjestamisprosessi
3.3 Palvelutarpeen ennakoinnin tietopohja
Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos Palvelutarpeen arviointi moniammatillisena yhteistyönä yhtenäisillä kriteereillä on keskeinen muutos. Vammaislainsäädännön uudistus vuonna 2020 tulee muuttamaan palvelurakennetta ja asiakasryhmiä. Lakimuutos lisää myös painopistettä sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin, joiden kehittäminen on välttämätöntä vammaispalvelujen rinnalla. Vallinnanvapaus ja henkilökohtainen budjetti mahdollistavat laadukkaiden, vaikuttavien ja kustannustehtokkaiden palvelujen kehittymisen. Kokonaisvaltainen integroitu terveyden- ja sosiaalihuollon asiakkaan toimintakyvyn- ja palvelutarpeen arvio ja kuntoutus.
Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos Kehitysvammaisten henkilöiden eliniän piteneminen tulee huomioida palvelujen järjestämisessä. Perus- ja erityispalvelujen piirissä tulee olemaan yhä enemmän ikääntyneitä kehitysvammaisia henkilöitä. Kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen purkamisen vaikutukset: kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen purkaminen tuo terveydenhuollon asiakkaiksi uusia asiakasryhmiä (mm. vaikeasti kehitysvammaiset) ja lisää vaativamman asumispalvelun tarvetta. Kehitysvammaisille henkilöille tarjottavien päivätoimintojen uudistaminen ja kehittäminen asiakkaiden tarpeita ja kykyjä vastaaviksi monimuotoisiksi avopalveluiksi kehitysvammaisten ammatilliset valmiudet huomioiden TEOStyöryhmän linjausten mukaisesti (Työelämävalmiuksia edistävä sosiaalinen kuntoutus ja osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus). Osallisuutta tukevan toiminnan ja työllistymistä tukevien palvelujen eriyttäminen. Omaisten luona asuvien kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten henkilöiden asumispalvelujen muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin vastaaminen.
3.4 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat
Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat Kaikkien kunnan yleisten palvelujen tulee olla saumattomasti myös vammaisten henkilöiden saatavilla mm. Terveyspalvelut Opetustoimi Varhaiskasvatus Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Julkinen liikenne Vammaisten kuntalaisten tarpeet ja erityispiirteet (mm. esteettömyys) tulee huomioida Kaavoitus, rakentaminen Asuntotuotanto Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut Muut keskeiset yhdyspinnat Kela Toisen asteen ammatillinen koulutus Vammaispalveluilla on yhdyspintaa läpileikkaavasti kaikkien palvelukokonaisuuksien kanssa, erityisesti kokonaisuudet: Lapset, nuoret ja perheiden palvelut Aikuisten sosiaalityö Ikäihmisten palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Nykytila nelikenttänä Asiakaslähtöisyys, lähellä asiakasta olevat palvelut, osallisuus, joustavuus, verkostojen tuntemus, ketteryys ja itsenäisen asumisen lisääntyminen. Palvelujen yhdenmukaistaminen, päällekkäisyyksien poistaminen, kotiin vietävien palvelujen kehittäminen ja rakennemuutokset toteutus. Teknologian ja robotiikan hyödyntäminen. Vahvuudet Mahdollisuudet Päällekkäiset palvelut, suuret kustannukset, ei riittävästi valinnanvapautta, työnantajamallin haasteet henkilökohtaisessa avussa, raskas palvelurakenne, mittarit puuttuvat, psykiatrisen osaamisen vaje, eri asiakkuuskriteerit, eri laatukriteerit ostopalveluissa ja omassa tuotannossa palvelut hajallaan ja asiakkaita vielä laitoksissa. Heikkoudet Uhat Byrokratian lisääntyminen ja palkkatyöhön työllistymisen heikkeneminen.
3.5 Järjestökyselyn tulokset
Järjestökysely: keskeiset havainnot Palvelujen yksilöllisyys Palvelutarpeen arviointi Palvelujen heterogeenisuus Järjestöjen rooli Läpileikkaavana teemana, riippumatta palvelualueesta tai funktiosta, nousi yksilöllisyyden tärkeys tulevaisuudessa vammaispalvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja tuotannossa. Palvelutarpeen arviointiin ollaan erityisen tyytymättömiä. Tärkeimpinä kehityskohtina koetaan asiakkaan kuuleminen ja päätöksenteon oikeellisuus ja yhtenäiset kriteerit sekä arvioivan henkilöstön ammattitaito. Kyselyn perusteella on vaikea muodostaa yhtä kokonaiskuvaa koko Uudenmaan tilanteesta. Kuntien välillä ja kuntien sisällä koetaan olevan suuria eroja vammaispalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, erilaista ohjausta ja erilaisia toimintatapoja on paljon. Ylilaatu vs. alilaatu. Järjestöjen rooli toivotaan tulevaisuudessa olevan vertaistuen järjestäminen, tiedon välittäminen ja kohderyhmänsä oikeuksien ja tarpeiden asiantuntijana oleminen. Maakunnalta odotetaan tulevaisuudessa järjestökumppanuuden syventämistä. Järjestöt toivovat myös, että maakunnan vammaisneuvoston jäsenvalinta perustuisi kuntien vammaisneuvostojen omaan äänestykseen. Etenkin palvelutarpeen arvioinnissa, ostopalveluissa ja asumisessa toivotaan kehityskohteiksi asiakasosallisuuden lisäämistä. Asiakasosallisuus Moniammatillisuus Laajasti kiitosta saaneissa palveluissa korostui taustalla moniammatillisuus ja asiakkaan palvelutarpeen huomioiminen kokonaisuutena. Ostopalveluiden kriteeristö Toimiva arki Ostopalvelujen osalta tulevaisuudessa huolta herätti kilpailutus- ja hankintamallit ja kriteeristöt. Laadun painoarvoa ja ymmärrystä eri hankittavien palvelujen sisällöistä toivottiin vahvistettavan tulevaisuudessa. Laadun seurannan merkitystä myös korostettiin. Asumisessa ja työssä, toivotaan, että vammaisten arki olisi mahdollisimman lähellä tavallista arkea. Esimerkiksi työpaikkojen tulisi olla normaaleissa työympäristöissä ja asuminen mahdollisimman kodinomaista.
Järjestökysely: kehitysehdotukset Kyselyn perusteella nousi selkeä tarve tulevaisuudessa kyetä räätälöimään palveluita vastaamaan aitoihin asiakastarpeisiin. Kuitenkin resurssien asettamat rajat huomioon Massaräätälöinti Palvelujen tasalaatuisuus Osaaminen Johtaminen ja ohjaus Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen ottaen on entistä tärkeämpi valita ne palvelut, joissa massaräätälöinnin avulla voidaan tuottaa jatkossa entistä parempaa ja tuloksellista palvelua. Palvelujen massaräätälöinnissä on keskiöön nostettava asiakasosallisuuden vahvistaminen ja löydettävä tälle oikea toimintatapa. Maakunnallinen järjestäminen mahdollistaa palvelujen yhdenmukaistamisen, joka näyttäytyy tällä hetkellä yhtenä suurimpana haasteena. Yhtenäisillä laatukriteereillä, toimintatavoilla ja -malleilla luodaan systemaattisuutta ja läpinäkyvyyttä sisäisesti että myös ulos järjestökentälle. Tämä korostuu erityisesti, koska useat järjestöt ovat pieniä ja niillä ei ole ammattiresurssia seurata maakunnan toimintaa samalla tarkkuudella kuin monissa muissa organisaatioissa. Lähes poikkeuksetta asiat, jotka saivat kiitosta, liittyivät moniammatilliseen yhteistyöhön ja vahvaan osaamiseen. Erityisen tärkeää valmisteluvaiheessa on tunnistaa osaamiskapeikot ja varmistaa, että valmistelussa luodaan osaamisen kokoamiselle oikeat organisointimallit. Myös palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ei pidä hukata järjestöjen osaamista tiettyjen asiakassegmenttien osalta. Tästä autismisäätiö yhtenä esimerkkinä. Maakunnallinen järjestäminen mahdollistaa johtamisen ja palvelujen ohjauksen uudelleentarkastelun. Nyt palvelujen heterogeenisuuden yhtenä syynä on osin vammaispalvelujen ominaispiirteiden ja toimintalogiikan kapea osaaminen. Nykyisten hyvien ja parhaiden käytäntöjen läpivalaisu johtamisen ja ohjauksen osalta olisi tehtävä osana uuden organisaation rakentamista. Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen tuotiin kyselyssä vahvasti esille kartoitettaessa toiveita uudelle maakunnalle. Systemaattinen palvelujen kehittämisen malli tuo läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta maakunnan ja järjestöjen yhteistyöhön. Odotukset ovat näin aukaistu molemmin puolin. Yhdyspinta ja integraatio Jokaisen alatyöryhmän olisi käytävä osana valmistelua keskeisimpien yhdyspintojen tunnistaminen ja tiekartan laatiminen onnistuneen uudistuksen varmistamiseksi. Keskiössä oltava sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation vahvistaminen.
4. Tulevaisuuden palvelukokonaisuus
4.1 Maakunta palvelujen järjestäjänä
Uudenmaan maakunta itsehallinnollinen alue TA 2020 ~ 6 mrd. Henkilöstö ~ 55 000 60 000 työntekijää Sotkanet, 14.12.2016 indikaattori 3220 pl. lasten päivähoidon käyttökustannukset (ind. 1303). Käyttökustannuksiin lasketaan mukaan toimintamenot yhteensä(2900), poistot ja arvonalentumiset (2940) sekä vyörytysmenot (2960). Terveys- ja sosiaalipalvelut yhteensä pl. lasten päivähoito (20 993) ja työvoimanvuokraus (1 416) Lähde: Tilastoraportti 26/2015, 10.12.2015, Tilastokeskus
Valtio rahoittaa vuotuiset menot jatkossa Uusimaa Pirkanmaa Lappi P-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Satakunta P-Karjala Kanta-Häme E-Pohjanmaa E-Karjala Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo 0 1 2 3 4 5 6 7 8 1,9 1,8 1,7 1,4 1,2 1,2 1 1 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 2,7 6,7 Maakuntien vuotuiset toimintamenot (mrd. euroa) Kustannukset ja vastuut poistuvat kunnilta
Sote-kustannusten jakautuminen ja käyttäjät Sote-keskusintegraatio Perusterveydenhoito (sis. suun th/ 50 %) 80 % 20 % Sosiaalineuvonta Erikoissairaanhoito Sosiaalihuollon palvelut Vanhuspalvelut, vammaispalvelut, Perheiden palvelut (lastensuojelu) 450 50 1200 1500 Sote-keskuksen kustannus per asukas Sote-kustannus per asukas Lisäksi mm. työterveyshuolto 425 per työntekijä, yksityinen terveydenhuolto (asiakkaan maksama) 120 per asukas (ei sis kunt.)
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut valinnanvapausmallissa
Maakunta palvelujen järjestäjänä maakunnan palvelustrategia Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan. siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja että tuottajien palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tasa-arvoisesta ja tarpeen mukaisesta saatavuudesta (asiakas saa vaikuttavia ja yhteen sovitettuja palveluja). Maakunnan tehtävänä on palvelujen tarpeen, määrän ja laadun arviointi. vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu. Maakunnan tehtävänä on asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottaminen sekä neuvonnan ja ohjauksen järjestäminen. Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista erityistason ja vaativista palveluista. Maakunta voi päättää ottaa henkilökohtaisen budjetin käyttöön laissa säädettyä laajemmin. päättää palveluntuottajien korvausten yksityiskohdista. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset. (STM 2017)
Menestyminen perustuu kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen. Yhteistyö on tärkeää Valtio Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Asukas Kunnat ja kaupungit Maakunta Kuntapalvelut jatkossakin tärkeitä maakunnan asukkaille Esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, turvallisuus, oppilashuolto, työllisyys, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen jne.
Yhteistyö yhdyspintojen kanssa jatkossa Kaikissa yhdyspinnoissa vaikuttaa omatyöntekijän vastuu palvelujen koordinoinnista sekä maakuntauudistuksen palveluohjaus ja yhteinen asiakassuunnitelma. Terveyspalvelut Peruspalvelujen osaamisen taso esimerkiksi kommunikaatio-osaaminen Jalkautuvien lääkäripalvelujen kehittäminen Psykiatrien riittävyys Sivistystoimi Opetustoimi Varhaiskasvatus Vammaisista ja kehitysvammaisista pyritään siirtämään vastuu erityispalveluille, vaikka erityispalvelujen tarkoitus on tukea asiakkaan peruspalveluja. Liikuntapalvelut Julkinen liikenne Asiakkaiden palautteen mukaan toimii Pääsy ja kuljetus voi olla ongelma tai saattajapalvelu Esteettömyys ei toimi koko Uudellamaalla. Julkinen liikenne puuttuu kokonaan joiltain alueilta Kaavoitus, rakentaminen ja asuntotuotanto Vammaisneuvostojen pakollisuus on parantanut tilannetta. Esteetön ympäristö. Esteettömät asunnot. Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut Yhteiset prosessit vielä puuttuvat, mutta tilanne tulee muuttumaan maakunnan, TEOS -työryhmän ja vammaispalvelun lainsäädäntöuudistuksen myötä. Kela Kelan ja maakunnan yhdyspinta tärkeä vammaispalvelujen asiakkaiden kannalta. Toisen asteen ammatillinen koulutus Koulutuspaikkoja on karsittu, mikä on lisännyt painetta työ- ja päivätoiminnan palveluihin. Riittävä ammattilaisten kouluttaminen eli riittävästi lähihoitajia ja valmistuneiden vammaistyön osaamisen riittävyys.
Palvelulupaus Tiedolla, taidolla ja sydämellä Meiltä saat parasta tukea oikeaan aikaan itsesi näköisen elämäsi avuksi. Palvelemme osaavasti, joustavasti, avoimesti, nopeasti ja tasapuolisesti. Kuulemme sinua ja arvioimme erityiset yksilölliset palvelu- ja tukitarpeesi yhdessä kanssasi. Tuemme omia voimavarojasi, jotta voit elää yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä omia voimavarojasi hyödyntäen. Tarjoamme arkeasi auttavia paikallisia palveluja ja tukitoimia. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja hyödynnämme uusia teknisiä ratkaisuja. Tavoitteenamme on mahdollistaa jokaiselle hyvä elämä.
Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus Vahvistettava edelleen yleisten palvelujen saatavuutta ja toimivuutta myös silloin, kun henkilöllä on toimintarajoitteita. Samalla huolehdittava vammaisuuden edellyttämien erityispalvelujen toteuttamisesta siten, että niitä on riittävästi ja että ne tosiasiallisesti toteuttavat vammaisten henkilöiden osallisuuden yhteiskunnassa. Vastuu vammaispalveluja koskevasta päätöksenteosta vammaispalvelujen sosiaalityöllä mahdollistaisi palvelutuotannossa riittävän sosiaalityön ammattitaidon ja ymmärryksen vammaispalvelujen luonteesta osallisuutta korostavina sosiaalipalveluina. Yhtenäiset asiakkaaksi tulon kriteerit - palvelu tarpeen arviointi - hakemusten määrä, käsittelyaika Asiakaskokemus: esim. Happy or Not palaute, muistutukset, viranomaisvalvonta. Asiakasosallisuus: asiakkaat mukana palvelujen kehittämisessä; asukasraadit, keskustelutilaisuudet. Kokemusasiantuntijuuden/vertaistuen hyödyntäminen palveluprosessissa.
4.3 Asiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 48 mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueelta. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee julkista perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Lakiluonnoksessa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 19.10.2017 esitetään, että asiakkaan valinnanvapauden edistämiseksi otetaan käyttöön asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakasseteliä voitaisiin käyttää ainakin psykoterapia- ja joissakin asumispalveluissa. Lakiluonnoksen mukaan asiakas valitsee sote-keskuksen sitoutuen siihen määräajaksi. Muut tarvitsemansa sotepalvelut asiakas saa maakunnan liikelaitoksesta, valitsemastaan liikelaitoksen toimipisteestä. Asiakkaalla on mahdollisuus valita myös eri maakuntien välillä. Asiakas tarvitsee valintansa tueksi riittävästi tietoa palveluista. mahdollisuuden punnita vaihtoehtoja eri lähteistä saatavan tiedon pohjalta ja monipuolista. vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa palvelujen sisällöstä, asiakasmaksuista ja odotusajoista. tietoa asiakastyytyväisyydestä ja hoitotuloksista. Asiakkaan tulee voida tehdä lopullinen valinta hänelle tärkeiden tekijöiden ja arvojen perusteella. Osalle vammaispalvelujen asiakkaista valinnanvapauden toteutuminen voi edellyttää tuetun päätöksenteon palvelujen käyttöä. He ja heidän omaisensa tarvitsevat ammattilaisten tukea valintojen tekemiseen Henkilöstö tarvitsee koulutusta, toimintamalleja ja ohjausta valinnanvapaudesta.
Henkilökohtainen budjetti Valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen oikeus henkilökohtaiseen budjettiin (HB) tulee kaikille, joilla on pitkäaikainen avun tarve ja jotka ovat oikeutettu palveluihin ns. vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai erityishuoltolain perusteella. Vammaistyössä koskettaa noin 30 000 asiakasta. Henkilökohtainen budjetti tulisi voimaan heti 1.1.2020. Henkilökohtaista budjettia on pilotoitu Vantaalla ja Helsingissä. Keski-Uudellamaalla alkaa henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu. Vammaistyössä HB-mallissa on vahva yksilökeskeinen työote, yhdessä laadittu laaja palvelusuunnitelma ja asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu palvelujen järjestämistapa. HB- mallissa on myös säännöllinen palvelusuunnitelman seuranta.
4.2 Asiakassegmentaatio
Asiakassegmentaatio - organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen Asiakkaan tarve määrittää palvelun. Asiakassegmentointi kohdentaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut oikein, jolloin saavutetaan yhtäaikaisesti tuottavuuden, vaikuttavuuden, saatavuuden sekä asiakas- ja henkilöstökokemusten nousu. Toiminnan muutoksen lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakassegmentointiin.
Asiakassegmentit
Vammaispalvelujen asiakassegmentit Tukiasiakkuudet: Palveluntarve on helposti tunnistettavissa ja palvelu löydettävissä. Osaa asioida itsenäisesti Asuu itsenäisesti kotona: yleensä palvelu tulee asiakkaan luokse (peruspalvelujen yhteistyöasiakas). Yhden tai kahden palvelun turvin kotona itsenäisesti, esim. henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelu (VPL). Pärjääjäasiakkuudet: Tietävät, miten tulevat autetuksi. Pystyvät arvioimaan itse palveluntarvettaan. Sähköisen asioinnin käyttöönotto ko. kohderyhmälle. Asuu itsenäisesti kotona, esim. kotihoidon palvelut, kuljetuspalvelu (SHL). Ei oikeutta vammaispalvelujen viimesijaisiin palveluhin. Huolenpitoasiakkuudet: Asumisen tukipalvelut, mm. palveluasuminen kotiin. Haavoittuvassa asemassa olevat, joilla ei ole omia voimavaroja riittävässä määrin. Monitoimijaista tukea tarvitsevat, paljon eri palveluja tarvitsevat. Yhdyspintoja: muiden erityispalelujen asiakas, tuetun päätöksenteon tarve Yhteistyöasiakkuudet:. Asiakkaalla on hyvät voimavarat. Asiakas ottaa vastuuta omasta palvelukokonaisuudestaan => palveluseteliasiakas.
Asiakkaiden arvioidut ja tunnistetut ongelmat palvelunsaannissa Tuki- ja pärjääjäasiakkaat: Nykyinen palveluohjaus: digitaaliset palvelut ovat vähäiset eikä sähköinen asiointi ole mahdollista. =>Palvelun saaminen viivästyy (palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus eivät toteudu riittävästi). Palvelutarpeen muutokseen ei pystystä reagoimaan riittävän nopeasti Epäselvä asiakasohjaus Yhteinen näkemys palvelun riittävyydestä Palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi puutteellisia: jatkuvuuden varmistaminen ei toteudu. Työn suunnitelmallisuus on puutteellista. Viestinnän puutteet: vaikea löytää tietoa=> tarve yhteiselle tietojärjestelmälle. Huolenpito- ja yhteistyöasiakkaat: Asiakas ohjautuu väärään paikkaan. Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta: kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi/-huomiointi on puutteellista. Oma nimetty vastuutyöntekijä (+ varahenkilö) puuttuu. Vastuuhenkilö-malli voisi vähentää joissakin tilanteissa palveluntarvetta. Palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi puutteellisia: jatkuvuuden varmistaminen ei toteudu. Palvelun saaminen viivästyy (palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus eivät toteudu riittävästi).palvelutarpeen muutokseen ei pystystä reagoimaan riittävän nopeasti. Palvelun riittävyydestä ei voida muodostaa aina yhteistä näkemystä. Henkilökunnan ammatillinen osaaminen on puutteellista. Menetelmien hallinta ja käyttö on puutteellista. (esim. kommunikaatio ja kriisityön menetelmät).
Prosessikartta
Asiakkaaksi tulo Palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa määriteltyä asiakkaan palvelutarpeen arviointia sekä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määriteltyä hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arviointia. Sovitut toimenpiteet/palvelut kirjataan. Vammaiset asiakkaat ja heidän tarpeet tulee huomioida peruspalveluissa, myös erityistarpeet esim. kommunikaatio ja saavutettavuus. Palvelutarpeen arvioinnin tulee olla yhteinen ja tarvittaessa olla mukana vammaistyön edustus, mikäli asiakkaan palvelun tarpeeseen ei voida vastata ensisijaisilla peruspalveluilla. Asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvaan asiakassuunnitelmaan (yksi) kirjataan suunnitelma siitä, miten palvelut käytännössä toteutetaan. Siihen kirjataan kaikki asiakkaan palvelut, miten palvelut tuotetaan ja miten varmistetaan asiakkaan kaikkien palvelutarpeiden arviointi kokonaisuutena.
Asiakkaaksi tulo Lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutustarve liitetään palveluprosessikokonaisuuteen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Neuvonta, konsultaatio, koulutus, digitaalinen ja jalkautuva palveluohjaus. Lähtökohtana asiakkaan omat tavoitteet ja voimavarat ja hänen arjessa pärjääminen Viranomaispäätöksistä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus. Asiakaslähtöinen datahallinta. Asiakkaaseen otetaan yhteyttä, jos hänelle ei heti osata osoittaa oikeaa. Resursointi: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen Kokemusasiantuntija Kolmas sektori
Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat Paljon palveluja kotiin, palvelutarpeen pitkäaikaisuus ja toistuvuus (jokapäiväisten toimien mahdollistuminen, työnteko, liikkuminen, lastenhoito, päivittäiset henkilökohtaiset toimet). Ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaat Etenevät sairaudet (esim. ALS. MS-tauti) Lähipalvelut
Mikä palvelujärjestelmässä altistaa käyttämään paljon palveluja? Hajanaiset tiedot ja yhteisen asiakassuunnitelman puute. Palvelut ovat hajallaan ja niitä on paljon tarjolla. Ammattilaiset eivät tunne palvelujärjestelmää. Todellisen moniammatillisuuden puute Organisaatiolähtöiset palvelut Yhteisen arvioinnin puute Rajalliset aukioloajat Digitaalisten palvelujen vähyys Rakennukset Lainsäädäntö Yhteistyön puute eri toimijoiden välillä Johtamiskulttuuri Liika professionalismi Päällekkäiset palvelutarpeen arvioinnit, kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa.
Riskiryhmien tunnistaminen Syrjäytymisvaarassa olevat vammautuneet. Asiakas ei halua/ota vastaan mitään palveluja, mutta hakeutuu eri luukuille. Yhtenäiset toimintamallit ja arviointivälineet palvelutarpeen arvioinnissa. Aikuiset puheeksi lasten palveluissa ja lapset aikuisten palveluissa. Monitoimijaisen verkostotyön mallit käyttöön. Tunnistaa ja ohjata muihin palveluihin.
Onnistumisen arviointi: Nelimaali (Quadruple aim)
Laadunhallinta ja valvonta Tavoitteet: Taata asiakkaan tarpeisiin vastaava palvelu Taata palveluntuottajien yhdenvertainen asema ja kohtelu Varmistaa sopimusten ehtojen ja laatukriteerien toteutuminen Keinot: Palvelunkäyttäjät ja omaiset mukaan hankintoihin ja laadunvalvontaan (esim. asiakas-/omaisillat, avoin, dynaaminen hankintamenettely). Systemaattiset laadunvalvontakäynnit yksiköihin Resursointi kotiin annettavien palvelujen valvontaan Vuorovaikutteinen, julkinen palaute- ja arviointijärjestelmä
Asiakkaan palvelukokemus Asiakas kokee, että: hänen on helppoa ottaa yhteyttä. Asiakkaalla on eri tapoja yhteydenottoon ja asiointiin. Puhelinneuvonta, sähköinen ajanvaraus, sähköinen asiointi (OmaPalvelu), työntekijätapaamiset Lähipalveluna (liikkuva asiakasohjaus ja sosiaalityö), matalan kynnyksen -periaatteella häntä kuullaan. Työntekijät hallitsevat erilaiset vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, asiakkaalla on tukenaan esim. suunnitelman teossa kuvakansiot (vrt. Savaksen projektit.) Puolesta asiointi tapahtuu vain asiakkaan valtakirjalla tai edunvalvojan toimesta, tuetun päätöksenteon periaatteet. häntä koskeva asia käsitellään ilman viiveitä (väliaikatiedot asian käsittelystä näkyvissä sähköisesti). Sähköinen asiointi (OmaPalvelu), selvityksen aloittaminen 7 vrk, päätöksenteko keskimäärin 1 kk. Shl:n ( 45) edellyttää päätöksen toimeenpanoa ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta. hän saa perustellun päätöksen omassa asiassaan. Riittävä asiantuntijatuki päätöksenteossa, ensin päätös, sitten palvelu periaatteella. Asiakaspalaute ja asiakastyytyväisyys ohjaa toiminnan kehittämistä Palautejärjestelmä on kuvattuna, määräajoin tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt.
Tavoitteet Asiakas tulee kuulluksi oman tilanteensa ja toimintakykynsä asiantuntijana. Työntekijät ovat palveluvalikon asiantuntijoita. Kynnyksetön palvelutarpeen arviointi (ei hakemuksia) Palvelut PTA PASU Arviointi Asiakas saa viivytyksettä yksilöllisen päätöksen, joka on perusteltu selkeästi palvelut järjestetään 3 kuukauden kuluessa päätöksestä. Vaikuttava palveluohjaus ja sosiaalityö tuottaa asiakkaalle ajantasaisen suunnitelman, jota toimijat omien vastuidensa mukaan toteuttavat.
4.3 Tulevaisuuden palveluverkko
Vammaisten palvelut: palveluverkko Esteettömyys Apuvälinepalvelut Vaativan tason palvelut Seudulliset palvelut Kuntoutus Lähipalvelut Koti Valmennus ja tuki Liikkuvat palvelut Digitaaliset palvelut Koti Asunto kunnalta Tuki esteettömään asumiseen Kotiin tuotavat palvelut Henkilökohtainen apu Omaishoito Asumisen tuki Lähipalvelut Palveluasuminen maakunnan palveluna Asumispalvelut Työ ja päivätoiminta Liikkumisen tuki Sote-keskukset Sosiaalityö Seudulliset palvelut Asumispalvelut Työ ja päivätoiminta Perhehoito Vaativan tason palvelut Vaativan tason asumispalvelut Vaativan tason päiväaikainen toiminta (VALAS) Tehostettu kotisairaanhoito Erityisasiantuntemus (jalkautuu) Kehitysvammapsykiatria
Matalan kynnyksen palvelut Vammaispalveluissa ei ole peruspalveluita vaan vammaispalveluja sovelletaan täydentävästi kun peruspalvelut eivät ole riittäviä. Vammaisten lasten erityistarpeet tulee ottaa huomioon kaikissa peruspalveluissa mm. kommunikoinnin osalta. Vammaisten lasten perheillä on samat oikeudet LAPE-palveluihin kuin kaikilla muillakin. Palveluohjaus Järjestöt, seurakunnat jne.
Lähi- ja keskitettävät palvelut Lähipalvelut: Tuettu päätöksenteko Neuvonta ja ohjaus Asumisen palvelut Kotona asumista tukevat palvelut Työ- ja päivätoiminnan palvelut Henkilökohtainen apu Jalkautuvat palvelut Tilapäishoito Liikkumisen valmennus Asumisvalmennus Keskitettävät palvelut: Henkilökohtaisen avun keskus Perhehoidon välitys, tukihenkilö, tukiperhe (yhdistettävä lastensuojelun kanssa) Tutkimus, kuntoutus, tehostettu tuki, vaativan tason hoito Tahdosta rippumaton hoito Asiantuntijapalvelut Kuljetuspalvelut ja liikkumisen tuki Asunnonmuutostyöt, asunnon välineet ja laitteet Tilapäishoidon välitys Tulkkipalvelut ja kommunikoinnin tulkit Omaishoito
Erityistason / maakuntatason palvelut Vaativan tason palvelut Osaamis- ja tukikeskus (OT-Keskus) Vaativan tason yksikkö tulee tuottamaan vaativan tason palveluita Uudenmaan vammaisille asiakkaille. Myös keskitettäviä järjestämisen kannalta, jos suuret volyymit, kuten kuljetuspalvelut. Keskitettävä, jos pienet volyymit, mutta vaatii vahvaa erityisosaamista, kuten esim. asunnon muutostyöt.
Kuntoutus on oleellinen yhdyspinta vammaisten henkilöiden palvelurakenteessa STM; Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017: Kuntoutus on osa asiakkaan prosesseja tavoitteena toimintakyinen ja/tai työkykyinen ihminen ja sen suunnitelma on osa palvelujärjestelmän asiakassuunnitelmaa. Kuntoutukseen sisältyy tarpeen tunnistaminen ja arviointi, suunnitelma, päätökset ja etuudet, ympäristöä koskevat toimenpiteet, prosessin seuranta ja arviointi. Yksi yhteinen kuntoutusprosessi: Perusteena yleinen kuntoutuksen toimintamalli johon kuuluu neuvontaa, asiakas- ja palveluohjaus koordinointi ja seuranta. Kuntoutuksen tarve tunnistettava asiakasprosessin ensi vaiheessa. Prosessivastuutaho seuraa ja arvioi kuntoutuksen toteutumista, laatua ja vaikuttavuutta. Kehitettävä / sovittava yhteinen kuntoutuksen arviointijärjestelmä.
Kuntoutuksen järjestämisestä STM: Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017: Lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus julkisen vallan järjestämisvastuulla. Kuntoutuksen järjestämisvastuu siirtyy pääosin maakunnalle. Kuntoutuksen päätöksien tekeminen pääosin yhtenäisissä palveluprosesseissa maakunnallisella tasolla. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia turvattu laissa subjektiivisina oikeuksina, kun myöntämiskriteerit täyttyvät (nyt Kelan palveluna). Tarve keskittää harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut valtakunnallisesti arvioidaan erikseen. Yhtenäiset saatavuus-, laatu- ja vaikuttavuuskriteerit jotta ihmisten yhdenvertaisuus ja oikeus kuntoutuspalveluihin voidaan turvata.
4.4 Digitalisaatio
Mahdollisuus muutokseen teknologia
Digitalisaatio Digitalisaatiolla saadaan suuria asiakashyötyjä vammaistyössä. Keinoälyn avulla voidaan tunnistaa esim. asiakkaan kommunikaatiota ja tulkata uudelle henkilökunnalle oikealla tavalla ja vältytään useilta väärinymmärryksiltä ja väkivaltatilanteilta mm. tehostetussa palveluasumisessa. Nyt usein tarvitaan tuttu, omahoitaja viereen, joka osaa toimia tulkkina. Palveluasumisessa on myös paljon toimintoja, joita keinoälyn turvin voidaan automaattisesti kirjauttaa asiakastietojärjestelmään. Sähköisten palvelujen kehittäminen tarvitaan maakunnallista henkilöstöä ja resurssia, jotta uudet toimintatavat saadaan käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Digitaaliset palvelut ja teknologian hyödyntäminen Sähköinen ajanvaraus Ammatillinen konsultointi tulee olla mahdollista esim. Skypen välityksellä. Suojattu sähköposti käytössä asiakkaiden ja yhteistyötahojen kanssa käytävässä kirjeenvaihdossa. Kaikki maakunnan vammaispalvelut tulisi olla koottuna sähköiselle palvelualustalle. Chat-ajat puhelinaikojen rinnalle tai osittain korvaamaan puhelinaikoja. Robotiikan hyödyntäminen esim. kotona asumisen tukemisessa, ympärivuorokautisessa asumispalvelussa ja päiväaikaisessa toiminnassa. Tekoälyn hyödyntäminen ympärivuorokautisessa hoidossa ja itsenäisen asumisen vahvistamisessa Tekoäly kommunikaation apuna Omahoito, etähoito
5. Alatyöryhmät
Työn eteneminen alatyöryhmien avulla Vammaisten palvelut -valmisteluryhmä Palvelutarpeen arviointi Pj. Keski- Uusimaa Henkilökoh tainen apu Pj. Espoo Työ- ja päivätoiminta Pj. Helsinki Ostopalvelut, valvonta ja laadunhallinta Pj. Helsinki Asumisen muutostyöt, asunnon välineet ja laitteet, muut palvelut ja tukitoimet Pj. Itä- Uusimaa Vaativan tason erityisyksikkö Pj. Eteva kuntayhtymä Ympärivuorokautinen asuminen Pj. Helsinki Tilastoryhmä Pj. Länsi- Uusimaa Kuljetuspalvelut Pj. Vantaa Kilpailutuksen osalta Hki Kotiin vietävät palvelut Pj. Helsinki Alatyöryhmiin on kutsuttu vammaisneuvostojen edustus
Kuljetuspalvelun alatyöryhmä Vantaa, Pj. Anne Aaltio Jäsenet: Helsinki, Anne Saarinen ja Tuomas Päivinen Länsi-Uusimaa, Elina Lindström Espoo, Henna Nordström Eteva kuntayhtymä, Kalle Eklund Itä-Uusimaa, Maarit Ketola, varajäsen Leila Eklöv Keski-Uusimaa, Sari Juhila, varajäsen Petra Katilainen Raasepori, Eva Isaksson Vammaisneuvostot, Keski-Uusimaa, Kimmo Viisanen ja Helsinki, Timo Lehtonen HSL, Leena Rautanen-Saari
Kuljetuspalvelut (N:12) järjestökyselyssä esille noussutta Teemakohtaiset kysymykset Yleiset havainnot ja vahvuudet Kuljetuspalveluissa, keskeisenä vahvuutena nähdään palvelun sujuvuus. Hyvänä käytäntönä koettiin osaavat kuljettajat, jotka pystyvät mukautumaan asiakkaan tarpeisiin. Negatiivisena koettiin yhdistelyjen aiheuttamat odotusajat ja joustamattomuus. Tulevaisuuden kehittämiskohteet Kehityskohtina nähtiin turvallisuus ja asiakastarvetta vastaavat käytännöt (mm. maksaminen, tilaaminen). Kuljetusratkaisujen tulevaisuuden kehittämisessä nousi neljä suurta kokonaisuutta: kuljettajien jatkuva koulutus asiakkaiden (esim. autismikirjon henkilöiden) erityispiirteistä ja tarpeista, palvelutason riippumaton arviointi, ja kuljetuksen monimuotoinen mahdollistaminen (esim. oman auton hankinnan tai kutsukuljetukset ja kaluston sopivuus).
Palvelulupaukset: kuljetuksen järjestäminen Palvelupäätös tehdään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palvelun tilausjärjestelmä on tasalaatuisen nopea koko Uudellamaalla. Palvelun saaminen perustuu selkeisiin kriteereihin. Palvelun toteutuksessa huomataan eri asiakasryhmien tilanne. Palvelua koskevat asiakasohjeet ovat yhtenevät koko Uudellamaalla. Autokalusto on mahdollistaa turvallisen matkustamisen. Kuljettajien antama palvelu on asiakkaan tilanteen huomioivaa ja ystävällistä. Palvelua seurataan ja kehitetään palautteen pohjalta.
Vaativan erityistason, alatyöryhmä Eteva kuntayhtymä, Pj. Katrina Harjuhahto-Madetoja Jäsenet: Helsinki, Hilve Nenonen, varajäsen Mikaela Westergård Keski-Uusimaa, Ilpo Salminen Espoo, Nina Hiltunen, varajäsen Anu Autio Vantaa, Annariina Jyvälahti, varajäsen Helena Lindell HUS, Risto Vataja, varajäsen Pekka Tani Vammaisneuvosto, Kerava, Nina Korventaival Taustalla SoMan lisäksi VALAS- ja TEOS-lainsäädännön valmistelu
Vaativan erityistason palvelun määritelmä ja sisältö Vaativan tason palvelut ovat osa keskitetysti johdettua maakunnan liikelaitoksen palvelutoimintaa. Vaativan tason palvelujen osalta tulee arvioida niiden soveltuvuutta valinnanvapauden osalta. Ne voidaan pääsääntöiesti tuottaa omana tuotantona tai ostopalveluna. Palveluja tuotetaan myös valtakunnallisesti Nykyinen kehitysvammapsykiatria Neuropsykiatria soveltuvin osin Nykyinen kehitysvammapoliklinikoiden toiminta (Helsinki, Espoo ja Vantaa) Nykyinen purettava laitoshoito soveltuvin osin Erittäin vaativa asuminen Erittäin vaativa päiväaikainen toiminta (vrt. VALAS-laki) Keskitetyt asiantuntijapalvelut (mm. autismin kirjoon liittyvä osaaminen) Jalkautuva kriisityö ennaltaehkäisevänä palveluna Kuntoutussuunnittelu Aikuisiän kehitysvammojen diagnosointi Nykyinen tahdosta riippumaton erityishuolto Erityisen vaativa perhehoito Vaativa lyhytaikaishoito Erityisneuvolat (ruotsinkieliset) Asiakaslähtöisyys Kustannustehokkuus Toimivat palvelu- ja hoitoketjut Laajasta sote-integraatiosta hyötyvät asiakkaat
Henkilökohtaisen avun alatyöryhmä Espoo, Pj. Anu Autio Jäsenet: Helsinki, Jarmo Salminen, varajäsen Minna Eronen Vantaa, Anneli Ojala, varajäsen Tiina Oksanen Kerava, Hanna Kurtti Keski-Uusimaa, Erika Popov, varajäsen Satu Lindblad Itä-Uusimaa, Porvoo, Hannu Alhovuori, varajäsen Johanna Lindfors Länsi-Uusimaa, Eivor Österlund-Holmqvist Vammaisneuvostot: Vantaa, Marja Kalvia ja Porvoo, Maija Aatelo; varajäsen, Loviisa, Jonas Lindström Kutsuttuna: Invalidiliitto, Elina Nieminen
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Uudenmaan maakunnassa Työryhmä pitää tärkeänä, että Nykyiset henkilökohtaisen avun palvelun järjestämismallit säilyvät maakunnassa ja niiden saatavuus yhdenvertaistuu. Kunnissa on tällä hetkellä erilaisia järjestämistapoja eri painotuksilla, mistä johtuen kaikkia palvelun järjestämistapoja ei ole käytössä koko Uudenmaan alueella. Henkilökohtaisessa avun toteuttamisessa tulee olla käytössä perinteinen työnantajamalli, jossa maakunta korvaa välttämättömät työnantajuudesta johtuvat kohtuulliset kustannukset. Tämän lisäksi maakunnassa tulisi olla käytössä asiakasseteli ja tarvittaessa ostopalvelumalli, mikäli asiakas ei kykene käyttämään asiakasseteliä. Työryhmä ei kannata sitä, että maakunta omana toimintana järjestää henkilökohtaisen avun palvelua (avustajat palkkasuhteessa kuntaan). Maakunta ratkaisisi, keille henkilökohtaisen avun asiakkaista henkilökohtainen budjetti sopii ja otetaan käyttöön. Henkilökohtaisen avun palvelun laatua ja laadun valvontaa kehitetään. Henkilökohtaisen avun keskus tarjoaa mahdollisuuden kerätä keskitetysti asiakaspalautteita ja kehittää palvelua.
Henkilökohtaisen avun tukipalvelut: Työsuhteeseen ja palvelun käyttöön liittyvä neuvonta - Avustajakeskus Työryhmä pitää tärkeänä, että Maakunnalla olisi hallinnollisesti yksi avustajakeskus, joka vastaisi henkilökohtaisen avun päätöksen toimeenpanoon liittyvästä neuvonnasta ja ohjauksesta kaikilta osin palvelun järjestämistavasta riippumatta. Avustajakeskuksen palvelut ovat helposti saatavilla koko maakunnan asiakkaille, hyvät digitaaliset palvelut ja joustavat laajat aukioloajat. Maakunnan kuntien nykyiset toimintatavat (neuvonta ja ohjaus, palkanmaksu, palkka) ja materiaalit (työantajaoppaat, lomakkeet) yhtenäistetään vähitellen ja laaditaan yksi, koko maakunnan kattava henkilökohtaisen avun opas.
Palvelutarpeen arvioinnin alatyöryhmä Keski-Uusimaa, Pj. Nina Tommola Jäsenet: Eteva kuntayhtymä, Amanda Tammivirta Helsinki, Janne Pitkänen Espoo, Merja Tavi- Räisänen Vantaa, Satu Laaksonen, varajäsen Virve Bäckström HUS, Miia Ståhle, varajäsen Antti Sarantaus Kerava, Jari Meklin Itä-Uusimaa, Porvoo, Johanna Lindfors, varajäsen Leila Eklöv Länsi-Uusimaa, Tuula Malmi-Suominen Vammaisneuvostot, Helsinki, Leena Simola-Nikkanen ja Espoo, Pirkko Kuusela
Ympärivuorokautisen asumisen ja lyhytaikaishoidon alatyöryhmä Helsinki, Pj. Mikaela Westergård Jäsenet: Eteva kuntayhtymä, Katrina Harjuhahto-Madetoja ja Elli Tuomiharju Helsinki, Kristiina Räihä, varajäsen Soile Härkönen Espoo, Rauni Smedberg, varajäsen Anu Autio Vantaa, Minna Lahnalampi-Lahtinen, varajäsen Nina Linja Itä-Uusimaa, Tuula Penttilä Keski-Uusimaa, Katja Vuori, varajäsen Päivi Vuoriheimo Vammaisneuvosto, Vantaa, Kristiina Mäkelä
Asumispalvelut Laitoshoitoa on Uudellamaalla vielä, vaikka valtakunnallinen linjaus edellyttää sen lakkauttamista. Vammaisia henkilöitä asuu liian raskaassa asumisessa, osittain siksi, että ensisijaiset palvelut eivät ole yltäneet riittävästi vammaisiin henkilöihin. esim. Jos asiakkaalla on tarve tuelle yöaikaan on asiakas automaattisesti ohjattu ympärivuorokautiseen palveluun. Kotiin vietävien palvelujen rakenne on muutettava joustavaksi ja asiakkaiden palvelujen tarvetta vastaavaksi ja SHL palvelut saatava riittävästi myös vammaisten henkilöiden saataville. Henkilöstömitoitukset, nimikkeet ja palkat vaihtelevat tuotannossa ja vaativat yhdenmukaistamista. Työntekijärakenteen koulutustaustan monipuolistaminen on erittäin tärkeää sillä tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäksi muita ammattiryhmiä. Nimikkeiden muuttaminen esim. valmentajaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mitoitus asukkaiden tarpeen mukaan lisäksi muun koulutuksen omaava henkilöstö takaamaan monipuolinen arki. Palvelutarpeen arviointiin on panostettava, sillä vammaisten palvelujen päätökset ovat pitkäaikaisia ja niistä syntyy korkeat kustannukset. Osaava henkilöstö ja mittarit ovat keskeisessä asemassa, jotta palvelut kohdentuvat oikein. Vammaisten asumispalveluissa asiakassuhde on pitkä, jopa 50 vuotta. Yksi asumispalvelupäätös noin 20 vuotiaalle henkilölle on noin 5 milj. Euroa.
Asumispalvelut Yhdyspintatyö on tärkeää, sillä asiakas voi ohjautua väärään paikkaan, jos yhdyspinnat eivät toimi. Esimerkiksi lasten kohdalla ei tulisi arvioida vain millä lailla palvelu turvataan, vaan ensisijaisesti mikä palvelu on asiakkaalle paras. Vammaisten kohdalla välivuokrauksesta yms. järjestelyistä luovuttava ja annettava samanlaiset oikeudet kuin muillakin kuntalaisilla saada asunto tavallisesta vuokra-asuntokannasta omalla vuokrasopimuksella ja maakunnasta riittävät tukitoimet kotiin. Maakunnan tulisi tarjota vain tehostettua palveluasumista, eikä olla tavallisessa asunnon välityksessä mukana. Yhdyspinta työ on tärkeää, jotta maakunnassa on riittävästi esteettömiä asuntoja tarjolla asiakkailla.
Kotiin vietävien palvelujen alatyöryhmä Helsinki, Pj. Kristiina Räihä Jäsenet: Vantaa, Helena Lindell, varajäsen Nina Linja Espoo, Anu Autio Eteva kuntayhtymä, Sanna Mohsen Itä-Uusimaa, Marja Wilén, varajäsen Veera Simonen Keski-Uusimaa, Pirjo-Riitta Puustinen, varajäsen Päivi Riikonen Kerava, Hannu Alhovuori Helsinki, varajäsen Mikaela Westergård Vammaisneuvosto, Espoo, Hanne Österberg
Kotiin vietävät palvelut Lähtökohta: käytössä normaalipalvelut Yhden luukun periaate: yksi yhteydenotto riittää Palvelukoordinaattori/asiakasohjaaja paljon palvelua tarvitseville Henkilökunnan työajat joustavat asiakkaan tarpeen mukaan. Käyntimäärät ja käyntien kesto asiakkaan tarpeen mukaan Mahdollisuus asumisharjoitteluun kotona Sosiaalinen isännöinti, olohuonetoiminta vapaa-ajalle Henkilöstön osaaminen kriittinen onnistumistekijä Digitalisaation ja keinoälyn sovellusten hyödyntäminen
Asunnon muutostyöt, asunnon välineet, koneet ja laitteet, määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet (taloudellinen tuki) alatyöryhmä Porvoo, Pj. Leila Eklöv Jäsenet: Helsinki, Jonna Weckström ja Minna Salmi HUS, Kerstin Frondén HUS apuvälinekeskus, Kaija Jokela, varajäsen Kari Kontturi Kerava, Hannu Alhovuori ja Kirsi Forsström Espoo, Lena Astala Keski-Uusimaa, Ruut Solehmainen-Haapanen, varajäsen Hilkka Suominen Vammaisneuvostot: Itä-Uusimaa, Matti Lehesniemi, ja Vantaa, Kari Ali- Yrkkö
Asunnon muutostöiden, välineiden, laitteiden ja määrärahasidonnaisten palvelujen keskittämisestä Yhteiset valtakunnalliset periaatteet ja toimintalinjat esim. uudet lait, ohjeet ja suositukset Yhteiset maakunnalliset myöntämiskriteerit, soveltamisohjeet ja toimintaprosessit Yhteiskilpailutukset; välineet / laitteet / tuottajat / urakoitsijat Yhteinen maakunnallinen rekisteri, huolto, varastointi ja kierrätys Osaaminen ja asiantuntijuus: Päätösprosessi (sosiaalityöntekijä, muu koulutettu asiantuntija) Tarpeen ja toimintakyvyn arviointi (mm. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti) Muutostyön toteuttaminen (rakennustekninen asiantuntija) Teknologian kehityksen ja mahdollisuuksien hallittu käyttöönotto ja soveltaminen (moniamm.) 1. Pienet helposti toteutettavat sekä kiireelliset asunnonmuutostyöt tulisi pystyä toteuttamaan nopealla aikataululla (esim. tukikahvat, kynnyksen poisto, kaiteet, valaistuksen muutostyöt ja kuulovammaisten hälytinlaitteet) 2. Suuret asunnon muutostyöt, välineet ja laitteet keskitetään maakunnassa yhdelle toimijalle (isot, laajat ja moniammatillista osaamista vaativat muutostyöt, jotka edellyttävät vammaislainsäädännön mukaista päätöstä). Yhteisjärjestämisen hyötyjä: Asiakkaan asema ja prosessi tasa-arvoisemmaksi, erityisosaamisen varmistaminen, volyymietu, sopimushallinnan edistyminen, rakennusteknisen laadun ja hallinnan tehostuminen, laiteturvallisuuden, jäljitettävyyden ja kierrätettävyyden sekä kustannusten seurannan ja raportoinnin edistyminen.
Asunnon muutostyöpalvelun toteutus ja keskittäminen asiakkaan näkökulmasta Erityisasiantuntijat (toimintakyky, rakennustekniikka, päätöksenteko) Yhteinen tietojärjestelmä Kilpailutus ja sopimushallinta Laiterekisteröinti Laitteiden varastointi ja kierrätys Muutostyön toteutuksen valvonta Kustannusten seuranta, laskutus TOTEUTUS- PROSESSI Toimintakyvyn rajoite. Muutostyön tarve. Hakemus. Toimintakyvyn arviointikäynti ja lausunto muutostarpeesta. Urakoitsijavalinta, kustannustarkistus, luvat. Välineiden ja laitteiden valinta. Muutostyön valmistuminen. Laskutus.
Työ-ja päivätoiminnan alatyöryhmä Helsinki, Pj Nina Sohlberg-Ahlgren Jäsenet: Itä-Uusimaa, Tuula Wackström Länsi-Uusimaa, Kaija Patrakka Keski-Uusimaa, Satu Muurinen, varajäsen Päivi Jauhiainen Vantaa, Tiina Lauhde Espoo, Eeva-Maija Kalavainen, varajäsen Anu Mattila Eteva kuntayhtymä, Laura-Kaisa Repo ja Elli Tuomiharju Vammaisneuvosto, Vihti, Annamari Pajunen Vamlas, Pauliina Lampinen Kehitysvammaliitto, Simo Klem
Vammaisten työ- ja päivätoimintapalveluiden palvelulupaus Uudenmaan maakunnan rohkeasti uudistuvaa ja yksilöllistä päiväaikaista toimintaa Sinulle. Rohkea; Uskallus kokeilla ja ottaa myös riskejä. Yksilöllinen; Henkilön tarpeiden mukaisessa palvelusuunnitelmassa varmistetaan monenlaiset valinnan mahdollisuudet.
Ostopalvelut, valvonta ja laadunhallinta Helsinki, Pj. Minna Eronen Jäsenet: Espoo, Anu Autio Vantaa, Nina Linja, varajäsen Helena Lindell Kerava, Raija Hietikko Keski-Uusimaa, Pirjo Komulainen, varajäsen Anita Myllymäki Itä-Uusimaa, Päivi Pitkänen Vammaisneuvosto, Itä-Uusimaa, Tuula Räikkönen
Ostopalvelut Ostopalvelujen hallinta, kilpailutus ja laadun valvonta nähdään palveluina, jotka tulee yhdenmukaistaa ja tuottaa yhdessä isommilla resursseilla. Palveluseteli on kasvava palvelujen järjestämistapa. Setelipalvelut ovat siirrettävissä asiakassetelimalliin.
Tilastotyöryhmä Karviainen, Pj. Jaana Heinonen Jäsenet: Helsinki, Minna Eronen Eteva kuntayhtymä, Kaarina Kilpeläinen Espoo, Osmo Raaska Keski-Uusimaa, Sari Juhila, varajäsen Olli-Pekka Alapiessa Vantaa, Tanja Järvinen Vammaisneuvosto, Espoo, Mika-Erik Walls
6. Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi
Vaikutukset Maakunta toimijana vahvistaa tasalaatuisemmat palvelut. Vaativan tason hoitopolut selkeytyvät erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon integroitumisen myötä. Monialainen yhteistoiminta kehittyy. Valinnanvapaus vahvistaa asiakkaan osallisuutta. Palveluun pääsy nopeutuu. Riskinä ovat maakunnan ja kunnan yhdyspinnat: esim. erityislasten iltapäivähoito ja esteettömyys.
Vaikutuksia vammaisten palvelujen palveluverkkoon MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAAMINEN JA UUDISTUMINEN Itsenäisen asumisen lisääminen Osallisuuden lisääminen, riittävien tukipalvelujen saaminen kotiin Muutosjohtaminen, kulttuurin muutos, palveluaikojen laajentaminen Resurssien oikea kohdentuminen Palvelutarpeen arvionnit, teknologian hyödyntäminen Asiakkaan tilanteen kokoanisvaltainen hallitseminen ja vahva osaaminen Rai- mittarin käyttöönotto Asiakkaan oikeusturvan toteutuminen, seuranta palvelun vaikuttavuudesta Riittävän koulutuksen varmistaminen Palvelujen vähentäminen/lisääminen tarpeen mukaan, säännölliset arviot. Yhteinen kieli palveluntuottajan kanssa. Maksu muuttuu, kun kunto muuttunut. Säännölliset arvionnit Osaamisrakenteen muutos Palvelukriteerien yhdenmukaistaminen Yhdenvertaisuus Tiedolla johtaminen, yhtenäiset toimintatavat Keino vähentää kustannusten kasvua Prosessien selkeyttäminen, byrokratian vähentäminen. Henkilökunalla samat käytännöt liikkuessa maakunnan alueella.
7. Osallisuuden toteuttaminen
Osallisuus Suora osallisuus Tieto osallisuus Toimita osallisuus Asiakkaat ja omaiset aktiivisesti mukana Sosiaalinen media Asiakasraadit Asiakaspalautteet esim. Happy or not Muu viestintä Vertaistoiminta Suora palaute Tapahtumat ja seminaarit Erilaiset kyselyt ja tutkimukset Järjestöjen osallisuus valmistelussa Keskustelutilaisuudet Aloitteet, lausunnot
8. Yhteenvetoa valmistelusta
8.1 Tavoitteet
Eteneminen suhteessa tavoitteisiin Vammaisten palvelujen valmistelu on haasteellista, koska vammaispalvelun lainsäädäntö menee uusiksi samaan aikaan valinnanvapauslain kanssa. Tulevasta laista ei siis ole selkeää käsitystä. Vammaisten palveluissa ei ole muutosagenttia tms. Kansallista hanketta viitoittamassa suuntaa. Vammaisten palvelut ei ole riittävästi esillä LAPE hankkeissa eikä ikäihmisten palveluissa. Kuinka ensisijaiset palvelut palvelevat tulevaisuudessa vammaisia asiakkaita? Vammaisten palvelut tarvitsisi paljon koordinaatiotyötä jo vammaistyön ja kehitysvammatyön yhdistämiseksi. Nykytilan kuvaus on selvillä. Yhteinen tahtotila on valmisteluryhmässä pitkälle yhdenmukainen. Yhteisiä haasteita palveluntuotannossa on paljon. Hyviä käytänteitä on tuotu esille.
Palvelujen tuottamistavat Liikelaitoksen tuottamat palvelut Liikelaitoksen ostopalvelut Asiakasseteli Henkilökohtainen budjetti Valinnanvapauslaissa velvollisuus tarjota henkilökohtaista budjettia kaikille, joilla on pitkäaikainen avun tarve. Haasteena laissa, että henkilökohtaisella budjetilla tulisi ostaa sosiaalipalveluja. Kokemusten mukaan monella asiakkaalla on tavoite päästä pois sosiaalipalveluista. Jos se on mahdollista HB:n avulla niin voidaanko mahdollistaa? Asiakassetelin palvelut: Kotiin vietävät palvelut: Kotihoito, sosiaaliohjaus, ateriapalvelu, henkilökohtainen apu Tehostettu palveluasuminen Lyhytaikainen hoito Työ- ja päivätoiminnan palvelut
Tuottavuustavoitteet Välittömän asiakastyön lisääminen ja asiakastyön ajankäytön tehostaminen Digitalisaatio ja sähköiset palvelut kattavasti käytössä ( yksi yhteinen järjestelmä käytössä; rajapinnat RAI, PSOP yms.) sähköinen asiointi Prosessien Lean-työskentely ja yhdenmukaistaminen toimiviksi palveluketjuiksi Palvelutarpeen arviointi ja ennakointi ohjaavat toimintaa niin, että palvelut muokkautuvat/ räätälöidään kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Mittarit käytössä ja niiden pohjalta kehitetään sekä muovataan palveluja / asiakasprosesseja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Asiakaskohtaisten kustannusten pieneneminen ja samalla laadun jatkuva parantaminen. Sote-tietopaketit huomioidaan raportoinnissa.
HYTE- tavoitteet ja rakenteet TOTEUTUUKO OMAN NÄKÖINEN ELÄMÄ? Vammaiset pystyvät elämään oman näköistä elämää vammasta tai sairaudesta huolimatta ja kykenevät elämään yhdenvertaisesti ei-vammaisiin kansalaisiin verrattuna. Itsemääräämisoikeus, osallisuus ja oikeus itsenäiseen elämään toteutuu ilman tarpeetonta holhousta ja valvontaa, turvallisuutta unohtamatta. Palvelujen määrittämisessä käytetään asiakkaan omia tavoitteita ja tarpeita. Yhden luukun periaate ja sujuvat palveluketjut. Poikkeus- ja ongelmatilanteisiin on luotu toimivat menettelyt. Palvelun tilaaja ja tuottajat toimivat yhdessä vammaisen henkilöiden kanssa palveluvirheiden korjaamiseksi. Palvelun käyttäjää kuunnellaan ja tuetaan. Palveluja kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Mittarit Sitä saa, mitä mittaa. Mittaamalla saadaan toimijat kiinnittämään huomiota mitattavaan asiaan. Asiakkaan kokema hyöty/tyytyväisyys Oman näköisen elämän toteutuminen (suunnitelmassa yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutuminen) Kokemus palveluketjujen sujuvuudesta ja toimivuudesta (prosessin toteutuminen, viiveet)
Ehdotetut terveys- ja hyvinvointiindikaattorit (THL) 1) Työllistyminen palkkatyöhön 2) Kotiin vietävien palvelujen peittävyys Vammaisetuudet Aikuisen vammaistuen saajat / 1 000 asukasta Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 000 asukasta Kelan vammaisuuden perusteella maksamien etuuksien saajia / 1 000 asukasta Ruokavaliokorvauksen saajia / 1 000 asukasta (-2015) Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutetut 18-64-vuotiaat Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutetut 31.12. / 100 000 asukasta 16 vuotta täyttäneen Kelan myöntämä vammaistuki (Korotettu ja ylin) saajat Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen saajat 100 000 asukasta kohden (Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana / 100 000 asukasta) (myös ikäryhmittäin) Henkilökohtaisen avun saajat 100 000 asukasta kohden (myös ikäryhmittäin) Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana / 100 000 asukasta Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet / 100 000 asukasta Kehitysvammaisten tuetun asumisen asiakkaat 31.12. (myös ikäryhmittäin)/ 100 000 asukasta Kehitysvammaisten ohjatun asumisen asiakkaat 31.12. (myös ikäryhmittäin)/ 100 000 asukasta Kehitysvammaisten autetun asumisen asiakkaat 31.12. (myös ikäryhmittäin)/ 100 000 asukasta Kehitysvammalaitosten asiakkaat 31.12. yhteensä / 100 000 asukasta Nämä ovat nykyisen lainsäädäännön mukaisia. Ei otettavissa käyttöön suoraan v. 2020 alkaen vammais-lainsäädännön uudistumisen vuoksi.
8.2 Jatkovalmistelussa huomioitavaa
Uudelleen organisoitavat palvelut Henkilökohtainen apu Kuljetuspalvelu Asunnon muutostyöt Vaativan tason palvelut Vastuutyöntekijyys Perhehoito, tukihenkilö, tukiperhe Omaishoito Myöntämiskriteereiden yhdenmukaistaminen Henkilökohtaisen budjetoinnin yhdenmukaisuuden varmistaminen Ostopalvelut, ladun valvonta Palvelusetelit, kilpailutukset
Tavoite jatkovalmistelulle Kilpailukykyiset ja vaikuttavat palvelut asumispalveluissa ja työ- ja päivätoiminnoissa sekä kotiin vietävissä palveluissa. Yhtenäinen toimiva kuljetuspalvelujen järjestämistapa. Palvelut saatavilla lähipalveluina. Yhteiset kriteerit ja toimintatavat palvelutarpeen arvioinnissa sekä mittarit. Yhdenvertaiset koordinoidut palvelut yli kuntarajojen. Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallisuuteen kasvavat. Valinnanvapauden lisääminen
Jatkotyöskentelyssä linjattavat asiat Asiakkaan osallistuminen Valmisteluryhmän, alatyöryhmien jatkaminen, keskustelutilaisuudet Yhdyspintojen ja vastuiden määrittely Maakunnan liikelaitos, kunta, Sote-keskus Lapset, nuoret, perheet, ikääntyneet ym. asiakasryhmät ja niille palveluita tuottava tahot esim. sosiaalityön päätöksenteko Apotti Omaishoidon ja perhehoidon vastuut Ruotsinkieliset palvelut Palvelupaketit Järjestäjän tehtävien määrittely Palvelutarpeen arvio, yhteiset mittarit, RAI Tuotannon ohjaus, valvonta, arviointi Palvelumuotoilu, mitä uutta tarjoamme? Yhdenvertaiset palvelut, asiakasryhmien yhdistyminen (KvL ja Vpl) Valinnanvapauden varmistaminen Teknologian hyödyntäminen, chat palvelut, etähoito Joustavat aukioloajat, saatavuuden lisääminen
Jatkotyöskentelyssä huomioitavaa Vammaistyössä on tarpeen tehdä mittavat muutokset palvelurakenteeseen (esim. valtakunnallinen laitoshoidon purku), palvelujen kohdistamisessa ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaiseen toimintaan, mittareiden käyttöönotossa, kotiin vietävien palveluiden joustavuuden lisäämisessä (esim. kukaan ei joutuisi tehostettuun palveluasumiseen, koska tukea kotiin ei ole saatavilla virka-ajan jälkeen), palvelujen järjestämistavan ja kriteerien yhdenmukaistamisessa. Mittava uudistaminen ja sen varmistaminen, että vanhat rakenteet eivät siirry maakuntaan edellyttää, että valmistelutyöhän rekrytoidaan asiantuntijaosaamista ja johtoa. Alan vahvoja muutoshaluisia substanssiosaajia tarvitaan mukaan ymmärtämään asiakastyön ja lainsäädännön kannalta oleelliset asiat. Valmistelua varten tarvitaan laajaa alueellista näkemystä, koska asiakkaiden tarpeissa on alueellisia eroja.
Tulevat muutokset Uusina palveluina 2020 lähtien Henkilökohtainen budjetti osana valinnanvapauslakia Valmennus, lyhytaikainen huolenpito, tuettu päätöksenteko uusia palveluja VALAS lain mukaan Uusi IMO lainsäädäntö "Väliinputoavat" asiakkaat ovat jatkossa vammaispal-veluun oikeutettuja, kun ensisijaiset palvelut eivät ole riittäviä. Uusi VALAS laki ei edellytä diagnoosia vammaisuudesta vaan pohjautuu tarveperusteisuuteen mm. ADHD. Asiakkaiden määrä tulee kasvamaan, mikäli sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ei saada vammaisten henkilöiden saataville.
Henkilöstö Henkilöstön asema on huomioitava uudistuksessa. Vammaistyö vaatii vaativaa osaamista ja on tärkeää, että osaaminen ei häviä muutoksessa. Henkilökunta tarvitsee vahvaa koulutusta sosiaalihuoltolakiin, valinnanvapauslakiin sekä uuteen vammaislainsäädäntöön. Vammaisalan henkilöstöä tulee maakuntaan 26 kunnasta ja ainakin yhdestä (mahdollisesti kahdesta) kuntayhtymästä. Henkilöstön palkoissa ja nimikkeissä on suurta vaihtelevuutta kuntien mutta varsinkin kuntayhtymän ja kuntien kesken, mikä ei ole suhteutettuna työn vaativuuteen. Myös esimiesten vastuualueissa on suuria eroja. Asiakaslähtöinen, saatavissa oleva ja tasalaatuinen palvelu koko Uudenmaan alueella sekä tuottavuuden lisääminen tulevat vaatimaan henkilöstön siirtoja eri työpisteille. Toimenkuvat tulevat osittain laajentumaan ja moniammatillinen työote lisääntymään.
Henkilöstö Vammaissosiaalityön kehittämiselle tarvitaan vahvat tukirakenteet ja työhön kytkettyä kehittämis- ja tutkimustyötä. Vammaisalalle ei juuri tule opinnoissaan alalle suuntautuneita henkilöitä. Sosiaalityön opinnoissa yliopistossa ja AMK-tutkinnoissa Vammaistyön tulisi olla enemmän esillä. Lisäksi toisen asteen tutkinnoissa (esim. lähihoitaja) ei vammaisala myöskään ole riittävästi edustettuna. Suurin osa ohjaustyöntekijöistä tutustuu alaan vasta käytännössä työpaikalla. Lisäksi on ollut havaittavissa, että alalle tulevilla lähihoitajilla on ollut enemmän hoidollinen ote asiakkaisiin, sen sijaan että tarve on ohjaukselliselle, kuntouttavalle ja voimavarakeskeiselle työotteelle.
Henkilöstötavoitteet Työhyvinvoinnin lisääminen hyvän esimiestyön, dialogin ja toimivan työyhteisön tuella. Henkilöstön ja muiden resurssien joustavan sekä tehokkaan käytön lisääminen (ollaan siellä missä asiakkaat tarvitsevat, oikealla osaamisella). Liikkuva ja jalkautuva työ sekä joustavat työajat kohtaavat asiakkaiden tarpeet (saavutettavuus, silloin, kun asiakkaalla on tarve, pois virka-aika ajattelusta). Työntekijästä = valmentajaksi (henkilöstö etsii asiakkaan/ omaisen kanssa yksilöllisiä räätälöityjä ratkaisuja oman näköisen elämän löytämiseksi).
Mitä osaamista tulevaisuudessa edellytetään? Kehitys- ja uusiutumisvalmius/-kyky Moniammatillisuus ja ammattikohtainen erityisosaaminen Digitaaliratkaisujen hyödyntäminen Prosessien hallinta ja kehittäminen Laaja-alaisen kuntoutuksen erityisosaaminen RAI-mittarin käyttö ja tulkinta Liikkumis- ja toimintakyvyn arviointi ja edistäminen Autismin kirjo, kommunikaatio osaamisen vahvistaminen päihde-, ja mielenterveysongelmien tunnistaminen ja oikean ammattilaisen mukaan ottaminen Harvinaisten sairauksien hoito ja kuntoutus Vähintään suomen- ja ruotsinkielen taito kaikilla palvelualueilla, muut kielet lisähyöty. Muiden kielten tulkkauspalvelut saatavilla Osaamisen johtaminen Tiedolla johtaminen
Nostot On riski, että vammaispalvelujen asiakasmäärä kasvaa ja asiakaskunta muuttuu tulevan lainsäädännön myötä, elleivät sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut tavoita vammaisia henkilöitä paremmin. Palveluntarve kasvaa ja muuttuu esim. kehitysvammaisille suunnatuilla palveluilla ei vastata autismin kirjon palvelun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolaki ja vanhuspalvelulaki ovat ensisijaisia kuten muillakin asiakkailla. Vanhuspalvelulain osalta vammaisia henkilöitä palvellaan parhaiten Keski-Uudellamaalla. Perheet tarvitsevat enemmän ennalta ehkäisevää tukea perhepalveluissa, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Resursseja tulisi tällöin kohdentaa oikein mm. perheneuvola ja kotiapu palveluihin. Vammaisten lasten toimiva päivähoito, integraatio kouluissa ja riittävät jatkoopiskelupaikat tulee turvattava yhteistyössä kunnan kanssa. Aikainen moniammatillisen asiakassuunnitelman teko ja kirjaaminen sekä sen vaikuttava toteutus.
Jatkovalmisteluun huomioita Yhtenäiset kriteerit ja palvelujen yhteensovittaminen. Palvelutuotannossa on oltava sellaiset kannustimet, että palvelujen vaikuttavuus on nähtävissä ja asiakkaita kuntoutuu kohti työelämää ja itsenäistä asumista. Palvelujen painopiste on sosiaalihuoltolaissa. Yhteiset kirjaamiskäytännöt kaikkiin maakunnan yksiköihin. Henkilökohtaisen budjetoinnin pilotointiin on kiinnostusta Uudellamaalla. Pieniä kokeiluja on menossa. Erikoissairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palvelujen oikea-aikaisen ja tehokkaan palvelun huomioiminen. Toimintakyvyn erityisasiantuntijoiden alueellisten ja keskitettyjen palveluiden saatavuuden varmistaminen. Laadukkaan osaamisen edistäminen. Uudellemaalle tulee mittava rakenteellinen muutos vammaispalvelujen osalta. Valmistelutyöhön palkattava riittävästi alan osaajia, jotta substanssiosaaminen on vahvasti huomioitu uudessa palveluverkossa.
Valmisteluryhmän pj. Mikaela Westergård mikaela.westergard@hel.fi (09) 310 43149 www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019
Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä