24 h asuminen ja lyhytaikaishoito

Transkriptio

1 24 h asuminen ja lyhytaikaishoito Mikaela Westergård, Helsinki Kristiina Räihä, Helsinki Katriina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Elli Tuomiharju, Eteva Minna Lahnalampi-Lahtinen, Vantaa Rauni Smedberg, Espoo Katja Vuori, Hyvinkää Tuula Penttilä, Loviisa Kristiina Mäkelä, Vammaisneuvosto Vantaa Soile Härkönen, Helsinki

2 Työryhmän kokoontumiset Kallion virastotalo Kallion virastotalo Espoon lyhytaikaishoito Isoniityn ryhmäkoti, Helsinki Kytötien asumisyksikkö, Vantaa Kallion virastotalo Kallion virastotalo

3 Resurssit Toimintayksiköitä 180 (kunnat ja kuntayhtymät) Henkilöstö noin 1700 Budjetti noin 250 milj. euroa Ostopalvelujen osuus runsaasti sekä kehitysvammaisten asumispalveluissa, vaikeavammaisten palveluasumisessa sekä lyhytaikaishoidossa. Useita eri kilpailutuksia, sopimuksia ja palveluntuottajia

4 Palvelulupaus Motivoitunut, moniammatillinen henkilökunta ja oikeaaikainen resurssointi asiakkaiden tarpeiden mukaan. Mielekäs arki, toiminnallisuuden varmistaminen Osallisuus ja itsemääräämisoikeus Kommunikaatiotaitojen tukeminen ja kehittäminen. Päätöksenteon tukeminen Toimintakyvyn kehittäminen ja omatoimisuuden tukeminen (omassa elämässä kehittyminen) Yksilöllinen tukisuunnitelma, jonka toteutumista seurataan ja jota muutetaan asiakkaan tarpeiden mukaan Viihtyisä, omannäköinen asunto Esteettömyys (fyysinen ja asenteellinen)

5 Asumispalvelu Suurin asiakasryhmä on kehitysvammaiset henkilöt Kasvava asiakasryhmä autismin kirjon ja psyykkisesti oireilevat ja päihdeongelmaiset henkilöt Asiakassuhteet kestävät vuosia, jopa 50 vuoden palveluja. Palvelun tulee muuttua asiakkaan tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Laitoksissa asuu Uudellamaalla vielä noin 100 henkilöä. Laitoshoito puretaan valtakunnallisesti 2020 mennessä. Uudellamaalla laitoshoitoa omana toimintana on Helsingillä (40 asiakasta) muu Uudenmaan kuntien ostopalvelua Kårkullasta ja Rinnekodista.

6 Palveluasuminen omassa kodissa Palveluasumista järjestetään myös asiakkaan omaan kotiin. Palvelut on tällöin asiakkaalle maksuttomia. Palvelut räätälöidään yksilöllisesti palvelutarpeen arvioinnin perusteella Asiakkaalla valinnanvapaus palvelujen järjestämistavassa ( esim. Henkilökohtainen budjetointi, palveluseteli)

7 Lyhytaikaishoito Palvelu muutamasta tunnista viikkoihin Suurin asiakasryhmä omaishoidon vapaapäivät 2-3 vrk Kasvava asiakasryhmä intervalliasujat (1-2 viikkoa kuukaudessa ) Lyhytaikaishoitoa järjestetään pääsääntöisesti erillisissä lyhytaikaishoidon yksiköissä, mutta myös samoissa yksiköissä kuin pysyvää asumispalvelua Valmennetun, ammatillisen perhehoitajan toteuttama perhehoito vaihtoehtona asumisyksiköiden lyhytaikaishoidolle

8 Asiakkuuden määritelmä Ympärivuorokautista apua, tukea ja/tai hoitoa terveydellisistä tai kuntoutuksellisista syistä tarvitseva lapsi, nuori tai aikuinen vammainen henkilö.

9 Yhdyspinnat Sosiaalityö Kotiin vietävät palvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut Lasten osalta lastensuojelun sijaishuolto Asuntotuotanto Päihde- ja mielenterveyspalvelut Kehitysvammapsykiatria Terveydenhuolto, erikoissairaanhoito Päiväaikainen toiminta Ikääntyneiden palvelut Henkilökohtainen apu Ostopalvelut Kolmannen sektorin palvelut Tekniset yhdyspinnat: tietojärjestelmät Vapaaehtoistyö Maahanmuuttopalvelut Tulkkipalvelut Opetus- ja varhaiskasvatus Nuorisotoimi

10 Yhdyspinnat Vaikeavammaisia voidaan sijoittaa vanhuspalveluihin, joskus myös kehitysvammaisia. Näissä tapauksissa palveluntarpeen syynä on yleensä ikääntymisestä johtuvat tekijät tai asiakkaan oma toive. Joidenkin sairauksien kohdalla (esim. aivoinfarktin jälkitila, muistisairaus) vanhuspalveluyksikön palvelu vastaa hyvin palveluntarpeeseen. Sijoitettaessa kehitysvammaisia tai vaikeavammaisia shl:n mukaisiin palveluihin, on tärkeää varmistaa palvelun riittävyys ja asianmukaisuus.

11 Yhdyspinnat Vammaisia lapsia ja nuoria voidaan sijoittaa lastensuojelun sijaishuoltoon. Näissä tapauksissa palveluntarpeen syynä on huostaanotto. Vammaisia lapsia ja nuoria sijoitettaessa tulee varmistaa palvelun riittävyys ja asianmukaisuus. Lastensuojelulain on oltava ensisijainen laki tilanteissa, joissa lapsi sijoitetaan pitkäaikaisesti asumaan kotinsa ulkopuolelle ja hänen etunsa mukaista on asua muiden lasten keskellä. Vammaisen lapsen ei tarvitse asua muiden vammaisten lasten kanssa ellei hänen hoitoisuus sitä vaadi. Vammaisten lasten ja nuorten osalta tulee noudattaa lastensuojelulakia ja lasten oikeuksien periaatteita samalla tavalla kuin muidenkin lasten osalta. Tavoitteena palvelusuunnittelussa vammaispalvelujen ja lastensuojelun välillä on oltava sujuva yhteistyö ja tietojenvaihto sekä yhteinen arviointi ja yhteinen palvelusuunnitelma.

12 Haasteet Yhteinen mittari ja kriteerit palvelutarpeen arvioinnissa puuttuvat Yhteinen tietojärjestelmä puuttuu Uudellamaalla sijaitsevat yksiköt toimivat eri henkilöstörakenteella, nimikkeillä, TVA kuvauksilla, erilaisella johtamisella yms. Yhdenmukaistaminen vie aikaa. Rakennemuutos kesken kehitysvammaisten palveluissa. Nykyinen palvelurakenne liian raskas palvelutarpeeseen nähden. Ennen sote- uudistusta toimijat vielä kilpailuttaa eri kriteereillä ja kehittää omaa toimintaa eri suuntiin. Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen hyvin erillään muusta kehittämisestä. Kaikki nykyiset yksiköt omassa toiminnassa eivät täytä laatuvaatimuksia Kehitysvammaisten pääsy psykiatrisiin ja päihdepalveluihin Sopivien tukipalveluiden saaminen omaan asuntoon

13 Osallisuus asumisessa Asumispalvelussa asiakkaan tulee olla keskiössä. Palvelun tulee vastata palveluntarvetta ja asiakkaan tulee olla osallinen häntä koskevissa asioissa. Miten osallisuus turvataan kaikista vaikeimmin kehitysvammaisten kodalla

14 Osallisuuden turvaaminen Asiakkaan tulee olla mukana suunnitelmassa elämäänsä Asiakkaan mahdollisuudet osallisuteen, ulkoiluun, asiointiin, harrastamiseen yms. On turvattava

15 Osallisuuden keinot ja foorumit Asiakas ja/tai hänen läheisensä saa tietoa eri asumispalveluista ja niiden piiriin pääsemisen edellytyksistä. Helppokäyttöiset ja visuaaliset Internet-sivut, sosiaalinen media. Tiedotteet. Puhelinpalvelut. Palveluohjaus. Vuorovaikutusosaaminen, vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, selkokieli. Asiakas saa tietoa omasta asumispalvelustaan Helppokäyttöiset ja visuaaliset Internet-sivut, sosiaalinen media. Tiedotteet. Vuorovaikutusosaaminen: vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, selkokieli. Asiakkaalla on mahdollisuus antaa palautetta asumispalveluista ja siten osallistua palvelujen kehittämiseen. Palautekyselyt ja -järjestelmät. Asiakasraadit ja -neuvostot, haastattelut. Vuorovaikutusosaaminen: vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, selkokieli. Osallistavat menetelmät: draama, kuvataide, musiikki, tarinat.

16 Osallisuuden keinot ja foorumit Asiakkaalla on mahdollisuus toimia omassa elinympäristössään sekä osallistua toimintaan. Ympäristön esteettömyys. Matalan kynnyksen palvelut, vertaisryhmät. Työ- ja päivätoiminta, vapaa-ajan toiminta, vapaaehtoistyö. Henkilökohtainen apu. "Resurssi ohjaaja". Asiakas saa osallistua ja vaikuttaa omiin asumispalveluihinsa ja niiden suunnitteluun. Asumisyksikön asiakaskokoukset, tapahtumat, retket, ryhmät, kotikäynnit. Osallistavat menetelmät: draama, kuvataide, musiikki, tarinat. Tuettu päätöksenteko. Asiakas osallistuu oman palvelu- ja hoitosuunnitelmansa laadintaan ja arviointiin. Asumisyksikön omat palautekyselyt ja -järjestelmät. Oma nimetty työntekijä. Vuorovaikutusosaaminen: vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, selkokieli. Asiakas saa osallistua ja vaikuttaa asumispalvelujen suunnitteluun myös yleisellä tasolla. Kokemusasiantuntijat. Palautekyselyt ja -järjestelmät. Asiakasraadit ja -neuvostot, haastattelut. Palvelujen suunnitteluun liittyvät "Osallisuusillat".

17 Digitalisaatio Keinoälyn hyödyntäminen Robotiikka asumisen tukena Sähköiset palvelut ja hyvinvointiteknologia asukkaan elämän apuna

18 Palvelurakenne ja palveluverkko Maakunnan tuottamat palvelut Ostopalvelut Asiakasseteli Henkilökohtainen budjetti

19 Valinnanvapaus Asiakkaalla oikeus valita ympärivuorokautisen asumisen ja lyhytaikaishoidon palveluntuottaja Valinnanvapautta voidaan rajoittaa ainoastaan, jos vaikeasti vammaisen henkilön hoito tai toiminnan tukeminen vaatii paljon kallista teknologiaa ja rakennusvaiheen investointeja Valinnanvapautta ei voida rajata sillä perusteella, että vammainen henkilö tarvitsee tuekseen hetkittäin tai jatkuvasti henkilökunnan erityisosaamista esim. haastavan käyttäytymisen vuoksi.

20 Seuraavat askeleet Yhteiset kriteerit ympärivuorokautiselle asumiselle ja tilapäishoidolle Yhteiset palveluluokitukset + Yhteinen teknologia hanke Asumisen alatyöryhmä-apotti + Henkilöstöryhmä koostuu esimiehistä ja tekee esityksen tulevasta henkilöstörakenteen tarpeesta, osaamisesta ja henkilöstön joustavasta käytöstä Palvelurakenteen selkeyttäminen

21