UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela



Samankaltaiset tiedostot
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellinen taimikonhoito

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

ketteryyttä ja tehoa harvennukseen PONSSE fox

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimikonhoidon perusteet.

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Onnistunut metsänuudistaminen

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen,

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Kumisaappaista koneoppimiseen

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Taimikonhoito kitkemällä

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

MenSe RT7 -raivauslisälaitteen kustannuskilpailukyky ennakkoraivauksessa

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2018

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Transkriptio:

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori 13 kw (18 hp) Valmistaja: Usewood Oy Tekee noin 7 8 metrin työkaistaa 12/2010 11.10.2010 2

UW40 risuraivain Toimintaperiaate: terän pyörimissuuntaa voidaan vaihtaa > veitsitai sahakatkaisu Pyörimisnopeus: 1 kierros / sekunti Paino: 90 kg Katkaisuhalkaisija: veitsi 2 4 cm sahaus 4 9 cm Valmistaja: Usewood Oy 12/2010 11.10.2010 3

Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas puuntuotantoketju. Tutkittua tietoa uusimpien taimikonhoitolaitteiden tuottavuudesta vähän Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää UW40 risuraivaimen ajanmenekkiä ja tuotosta työnjälkeä 1 Strandström, M., Hämäläinen, J. & Pajuoja, H. 2009. Metsänhoidon koneellistaminen. Visio ja T&K ohjelma. Metsätehon raportti 206. 12/2010 11.10.2010 4

Tutkimuksen toteutus Tutkimukset tehtiin Finsilvan työmailla Mäntässä toukokuussa 2010 1 koneyksikkö UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone 2 kuljettajaa 1 metsuri Risuraivaimen aika ja seurantatutkimus 3 aikatutkimustyömaata Yhdeltä seurantatyömaalta määritettiin lisäksi lyhytaikaisen (30 120 min) ja pitkäkestoisen (4 vrk) työsuorituksen tuottavuusero Risuraivaimen ja metsurin työnjälkitutkimus Kasvamaan jäävä puusto ja puustovauriot mitattiin aikatutkimustyömailta 12/2010 11.10.2010 5

Koejärjestely Työkaistan todellinen leveys mitattiin työn jälkeen Metsurin työkaistan tietoja käytettiin ainoastaan työn laatuerojen analysointiin Aurauskeppi Ajolinja (pun. kuitunauha) Koealalinjojen raja Koealalinjan alku / loppu 10 metriä Koeala Koeala 4 Koeala 3 Koeala 2 20 metriä Koeala 1 100 160 metriä Linja 1 Linja 2 Linja 3 Kuljettaja 2 Metsuri Kuljettaja 1 12/2010 11.10.2010 6

Työmaatiedot konekaistat 12/2010 11.10.2010 7

Risuraivaimen tehoajanmenekki ja tuotos 12/2010 11.10.2010 8

Risuraivain/metsuri vertailussa huomioitava Risuraivain Aikatutkimus: aikatutkimuksen perusteella tehty ajanmenekkimalli Seurantatutkimus: seurantakertoimella (1,35) korjattu ajanmenekkimalli Risuraivaimen ajanmenekkitasona käytettiin kuljettajan 1 tasoa, koska sen katsottiin kuvastavan paremmin koneen potentiaalia Normimetsuri Risuraivaimen aikatutkimukseen verrattaessa ajanmenekkitasona käytettiin metsäpalkkauksen koulutusaineiston ajanmenekkitasoa sellaisenaan Risuraivaimen seurantatutkimukseen verrattaessa ajanmenekkitasona käytettiin laajaan aineistoon perustuvaa keskimäärin toteutuvaa työajanmenekkitasoa 12/2010 11.10.2010 9

Risuraivain Aikatutkimus, tehoaika 12/2010 11.10.2010 10

Risuraivain vs normimetsuri Aikatutkimus, tehoaika Metsurin käyrät merkitty katkoviivalla 12/2010 11.10.2010 11

Risuraivain vs normimetsuri Ajanmenekkien suhde, aikatutkimus 12/2010 11.10.2010 12

Risuraivain vs normimetsuri Seurantatutkimusten perusteella korjatut ajanmenekit Metsurin käyrät merkitty katkoviivalla 12/2010 11.10.2010 13

Risuraivain vs normimetsuri Ajanmenekkien suhde, seurantakertoimilla korjatut ajanmenekit 12/2010 11.10.2010 14

Kustannusvertailu risuraivain vs normimetsuri Poistuma/lpm suhde tämän tutkimuksen mukainen (tiheät kohteet poikkeuksellisen järeitä) Metsurin käyrät merkitty katkoviivalla 12/2010 11.10.2010 15

Kustannusvertailu risuraivain vs normimetsuri Poistuma/lpm suhde laajasta taimikonhoitoaineistosta Metsurin käyrät merkitty katkoviivalla 12/2010 11.10.2010 16

Risuraivaimen tuntikustannuslaskelma 0,1 ha/käyttötunti, 131 ha/v, keskikoko 2 ha, siirto /työmatka 30 km 8 h/pv, 5 pv/vk, 44 vk/v, 1 310 käyttötuntia/v, käyttöaste 80 % Pitoaika 10 000 tuntia (7,6 v), Hankintahinta 52 000, arvonaleneminen 25 %/v Palkka 12,5 /h Polttoaine: 2 l/h, 0,59 /l Korko, oma 3 %, vieras 5 % Polttoaineen kulutus dieselmoottorin mukaan 12/2010 11.10.2010 17

Työmaa 1 Koneellinen taimikonhoito Ennen Jälkeen 12/2010 11.10.2010 18

Työmaa 1 Taimikonhoidon jälkeen Risuraivain Metsuri 12/2010 11.10.2010 19

Työmaa 2 Koneellinen taimikonhoito Ennen Jälkeen 12/2010 11.10.2010 20

Työmaa 2 Taimikonhoidon jälkeen Risuraivain Metsuri 12/2010 11.10.2010 21

Työmaa 3 Koneellinen taimikonhoito Ennen Jälkeen 12/2010 11.10.2010 22

Työmaa 3 Taimikonhoidon jälkeen Risuraivain Metsuri 12/2010 11.10.2010 23

Poistuma risuraivaimella noin puolet pienempi kuin metsurilla 12/2010 11.10.2010 24

Kasvatettavan puuston tiheys metsurin jäljiltä 25 % suurempi kuin risuraivaimella Risuraivaimella saavutettu kasvatustiheys myös tavoitetiheyden, 1 800 2 000 kpl/ha, mukainen. Tulos ei välttämättä kuvasta suoraan menetelmien välistä eroa, voi johtua osin kuljettajista / metsurista. 12/2010 11.10.2010 25

Keskimäärin 11 %:lle jäävästä puustosta vaurioita Konetyön vaurioista noin 70 % risuraivaimen aiheuttamia runkovaurioita, loput vauriot koneen renkaan tai yliajon aiheuttamia runkovaurioita. 12/2010 11.10.2010 26

Raivaussahan aiheuttamia runkovaurioita 2 %:lla jäävästä puustosta 12/2010 11.10.2010 27

Risuraivaimen aiheuttama runkovaurio Puomin välys tai kuljettajan huomion herpaantuminen lisäävät vaurioita. 12/2010 11.10.2010 28

Raivaimen jäljiltä taimen viereen jäänyt kasvua haittaava vesa. 12/2010 11.10.2010 29

Lähellä runkoa olevien pihlajan vesojen poistaminen ei ole välttämätöntä kun taimi on hyvässä kasvussa. 12/2010 11.10.2010 30

Johtopäätökset UW40 risuraivain ja Tehojätkä yhdistelmä vaikuttaa tutkimuksen perusteella teknisesti toimivalta ja maastokelpoiselta koneellisen taimikonhoidon ratkaisulta Bensiinimoottorin resurssit olivat tosin paikoin täyskäytössä Uusi Tehojätkä Pro varustettu tehokkaammalla dieselmoottorilla Kuljettajien kokemus koneellisesta taimikonhoidosta oli vielä vähäinen, tämän myötä tuotosta voitaneen jonkin verran parantaa Yhdistelmän käyttöpotentiaali on todennäköisesti paras kohteilla, joissa poistuman tiheys ja läpimitta ovat keskimääräistä suurempia 12/2010 11.10.2010 31