MenSe RT7 -raivauslisälaitteen kustannuskilpailukyky ennakkoraivauksessa
|
|
- Heikki Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MenSe RT7 -raivauslisälaitteen kustannuskilpailukyky ennakkoraivauksessa Metsätehon tuloskalvosarja 12/2016 Heikki Ovaskainen Markus Strandström Metsäteho Oy
2 Alikasvoksen ennakkoraivaus, miksi? Ennakkoraivauksella tarkoitetaan pieniläpimittaisen puuston raivaamista ennen varsinaista hakkuutyötä. Ennakkoraivauksen tarkoitus on parantaa korjuuolosuhteita, jolloin hakkuu nopeutuu ja korjuuvauriot vähenevät. Yleisohjeena on alikasvospuuston raivaaminen metrin säteeltä ainesja energiapuukokoisten puiden tyvien ympäriltä sekä mahdollisesti näkyvyyttä haittaavan muun puuston raivaaminen. 2
3 Alikasvoksen käsittelyvaihtoehtoja ennen hakkuuta 1. Alikasvosta ei raivata Konetyön tuottavuus ja laatu laskevat -> kustannusten nousu 2. Metsuri suorittaa ennakkoraivauksen etukäteen Sopivan raivauksen määrän arvioiminen voi olla vaikeaa. Voi sisältää turhaa työtä etenkin, jos tehdään totaaliraivauksena puun ympäriltä metrin säteen raivaaminen = 0,6283 ha Kustannuksiltaan kallis. Etukäteen suoritettuna maahan kaadettu alikasvos ehtii painumaan ja ei siten haittaa hakkuuta. 3. Ennakkoraivaus on koneyrittäjän vastuulla Yrittäjän vastuulla on tehdä sellainen raivaus, jossa hakkuutyön laatu ja tuottavuus pysyvät vähintään yhtä hyvinä kuin metsurin raivaamalla kohteella. Jos pystyy suorittamaan hakkuun laadukkaasti ja kannattavasti ilman raivausta, niin tällöin yrittäjä voittaa. Koneyrittäjä voi joko palkata metsurin raivaamaan tai suorittaa raivauksen hakkuutyön aikana hakkuulaitteeseen asennettavalla raivauslisälaitteella tai olla raivaamatta. 3
4 MenSe RT7-raivauslisälaite Raivauslisälaitteen malliversiot: 1.1, 1.2, 2.1 ja 2.2 = RT7 MenSe RT7 -raivauslisälaite kiinnitetään hakkuukoneen hakkuulaitteeseen ja se mahdollistaa alikasvospuuston raivaamisen hakkuulaitetta liikuttelemalla. Laitteessa on kääntömekanismi; käynnistettäessä terä kääntyy automaattisesti työskentelyasentoon vaakatasoon. Kun terää ei käytetä, se kääntyy ylös, jolloin se ei haittaa tavanomaista hakkuutyöskentelyä. Malli Paino Työleveys Hammasväli Öljynvirtauksen tarve Käyttöpaine RT7 53 kg 67 cm 7 cm max 70 l/min ~ 200 bar 4
5 Taustaa tutkimukselle Ennakkoraivaus maksaa raivaussahatyönä keskimäärin /ha, minkä osuus puunkasvatusketjun kuluissa on merkittävä. Raivauslisälaitteen version 1.2 kustannuskilpailukyvystä on tehty tutkimus (Ovaskainen ym. 2012). Tulokset olivat tuolloin varsin lupaavia. Kustannus voisi olla mahdollista jopa puolittaa, jos se saataisiin yhdistettyä korjuuvaiheeseen. Edellyttää koneyrittäjälle maksettavaa korvausta raivaamisesta. Raivauslisälaite ei ole kuitenkaan yleistynyt koneyrittäjillä. Koneyrittäjien keskuudessa leimikon ennakkoraivaus nähdään hakkuuoikeuden haltijan tehtäväksi hoitaa. Koetaan, että raivaustyötä ollaan siirtämässä koneyrittäjien vastuulle ja kustannukseksi. Raivaamattomuus ei ole ollut ongelma. Metsäteollisuusyritykset edellyttävät, että työmaat on ennakkoraivattu ennen harvennusta. Ei käytännössä toteudu aina. 5
6 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raivauslisälaitteen kustannuskilpailukyky suhteessa metsurin suorittamaan ennakkoraivaustyöhön antaa viitteitä olosuhteista, joissa raivauslisälaite on kilpailukykyinen vaihtoehto. 6
7 Aineiston keruu Tutkimuksen aineistoa kerättiin tammikuussa Kihniössä ja kesäkuussa Killinkoskella. Molemmilla kerroilla tutkimuskoneena toimi JM-Forestin harvesteri, johon raivauslisälaite oli asennettu. Hakkuukone Valmet (vm. 2007) Valmet hakkuulaitteella Raivauslisälaite MenSe RT7, hammasväli 7 cm Jälkimmäisellä kohteella raivauslisälaitteeseen oli päivitetty työskentelyasento-ominaisuus. Kuljettaja oli harjaantunut tekemään raivauslisälaitteella hakkuuraivausta, joten työskentely oli luontevaa ja sujuvaa. 7
8 Työmaa Kihniössä harvennuskohde, runkojen keskikoko 93 dm 3. Mänty valtapuu, koivua seassa. Kohteella ei ollut aikaisemmin tehty hakkuuta, todennäköisesti oli raivattu. Raivatun alikasvoksen vaihteli hakatun koealan mukaan noin r/ha. Tutkimushetkellä pakkasta oli -18 o C ja lunta maassa noin 20 cm. Koealoilta hakattiin ainespuita 433 kpl, joista kertyi yhteensä 40,2 m 3. Kuvia kohteelta: 8
9 Työmaa Killinkoskella Ensiharvennus, poistettujen runkojen keskikoko 63 dm 3. Puusto pääasiassa kuusikkoa, joitakin mäntyjä ja koivuja seassa. Raivatun alikasvoksen määrä ja koko vaihtelivat hakatun koealan mukaan noin r/ha. Koealoilta hakattiin ainespuita 242 kpl, joista kertyi yhteensä 15,2 m 3. Kuvia kohteelta: 9
10 Koealatunnukset ja poistettujen ainespuurunkojen runkolukusarjat Kihniö Killinkoski Koeala Hakatun puuston keskitilavuus, m Hakatun puuston keskiläpimitta, cm 13,5 12,8 13,1 13,1 11,5 12,9 9,9 Puulajisuhteet, % Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu 4 Hakkuukertymä, m 3 /ha 70,6 77,0 59,7 88,8 64,8 45,5 29,8 10
11 Aikatutkimus Hakattiin kaikkiaan seitsemän hakkuukoealaa, neljä Kihniössä ja kolme Killinkoskella, käyttäen apuna raivauslisälaitetta. Koealojen kestot vaihtelivat min välillä riippuen koealan pituudesta. Työn videokuvaus koneen hytistä videokameralla. Runkotiedostot tallennettiin. Selvitettiin ympyräkoealojen avulla alikasvillisuuden määrä hakkuukoealoilta. Hakkuukoealojen koot mitattiin. Tehtiin aikatutkimus videoaineistolle. Työvaihejako: Raivauslisälaitteella raivaus Hakkuulaitteella raivaus Apuaika Siirtyminen Vienti Hakkuulaitteen tuonti eteen Kaato Prosessointi 11
12 Vertailtavat käsittelytavat Tarkastelussa verrattiin hakkuukohteiden käsittelyjen, /ha, kustannuksia seuraavissa tapauksissa: a) Metsurin suorittama ennakkoraivaus + koneellinen hakkuu b) Hakkuuraivaus raivauslisälaitetta apuna käyttäen Hakkuuraivauksella tarkoitetaan hakkuukoneella tapahtuvaa puuston harvennushakkuuta, jossa samanaikaisesti raivataan raivauslisälaitteella harvennustyöskentelyä haittaavaa alikasvosta hakkuutyön sujuvan toteuttamisen kannalta riittävä määrä. 12
13 Työajanmenekki On sekä raivauslisälaitteella että hakkuulaitteella tapahtuvaa raivausta. Molempia esiintyy sekä metsurin raivaamalla että raivauslisälaitekohteella. Metsurin raivaamalla leimikolla hakkuutyön työajanmenekki on pienempi johtuen raivauslisälaitteen poissaolosta (ei esim. hidasta hakkuulaitteen liikuttelua puiden välissä). Metsurin raivaamalla kohteella kaikki raivaus hakkuutyön aikana tehdään hakkuulaitteella, kun taas raivauslisälaitekohteella osa raivauksesta tehdään hakkuulaitteella ja pääosa raivauslisälaitteella. Ajanmenekin rakenteen havainnollistaminen: 1=konetyöaika, 2=hakkuulaitteella raivaus, 3=raivauslisälaitteella raivaus Metsurin raivaama kohde: Raivauslisälaitekohde:
14 Laskentaoletukset On selvitettävä hakkuun ajanmenekki tapaukselle, jossa kohteet olisivat metsurin raivaamia. Laskennassa oletetaan Ovaskainen ym. (2012) tutkimuksen tietojen perusteella, että raivauslisälaitteen kiinniolo hakkuulaitteessa lisää konetyöaikaa 10 % johtuen erityisesti laitteen varomisesta. Lisäksi oletetaan, että hakkuulaitteella tapahtuvan raivauksen ajanmenekki on kaksi kertaa hakkuuraivauksen hakkuulaitteella tapahtuvan raivauksen ajanmenekki. Metsurityön tehoajanmenekki on laskettu raivaustyön ajanmenekkifunktion perusteella ja muutettu käyttötuntiajanmenekiksi, ts. sisältäen tauot, kertoimella 1,3. Raivauskohteen hehtaarikäsittelykustannukseen on laskettu mukaan myös työaikaan suhteutettu kilometrikorvaus 40 km edestakaisen matkan osalta. Hakkuuraivauskonetyön tuntihinta 90 ja normaalin hakkuun 89,5. Hakkuukonetyön ajanmenekit on muutettu käyttötuntiajanmenekeiksi kertoimella 1,35. 14
15 Työvaihejakaumat 15
16 Tulokset Kihniö Koealat Alikasvoksen määrä, kpl/ha Keskimääräinen kantoläpimitta, mm 40,7 42,3 36,8 50,3 Metsurin laskennallinen ajanmenekki, h/ha 9,3 7,8 5,7 7,4 Metsurityön tuntihinta, /h Matkakorvaus, 21,0 17,5 12,9 16,7 Metsurin ennakkoraivauskustannus, /ha 347,89 290,16 213,07 276,22 Hakkuuraivauksen kustannus Työajanmenekki (hakkuuraivaus), h/ha 9,4 10,4 7,7 10,3 Raivauslisälaitteella raivauksen osuus tehoajasta, % 15,6 9,9 10,5 13,3 Raivauslisälaiteajanmenekki, h/ha 1,5 1,0 0,8 1,4 Hakkuuraivauksen kustannus, /ha 843,75 939,01 696,09 929,85 Raivauslisälaitteen käyttöajan aiheuttama kustannus, /ha* 131,66 93,19 73,36 123,36 Harvesterihakkuun kustannus Hakkuutyön kustannus, /ha 629,30 832,30 613,56 770,57 Metsurin ennakkoraivaus + harvesterihakkuu, /ha 977, ,46 826, ,78 KÄSITTELYMENETELMIEN EROTUS, /ha** 133,43 183,45 130,54 116,94 * = Raivauslisälaiteajanmenekki x koneen tuntihinta ** = (Metsurin ennakkoraivaus + harvesterihakkuu) - Hakkuuraivaus 16
17 Tulokset Killinkoski Koealat Alikasvoksen määrä, kpl/ha Keskimääräinen kantoläpimitta, mm 46,0 18,0 18,2 Metsurin laskennallinen ajanmenekki, h/ha 11,4 6,6 6,9 Metsurityön tuntihinta, /h Matkakorvaus, 25,6 14,8 15,5 Metsurin ennakkoraivauskustannus, /ha 424,40 244,84 256,46 Hakkuuraivauksen kustannus Työajanmenekki (hakkuuraivaus), h/ha 16,2 8,3 8,7 Raivauslisälaitteella raivauksen osuus tehoajasta, % 37,6 20,4 21,5 Raivauslisälaiteajanmenekki, h/ha 6,1 1,7 1,9 Hakkuuraivauksen kustannus, /ha 1453,66 744,33 787,37 Raivauslisälaitteen käyttöajan aiheuttama kustannus, /ha* 546,53 152,13 169,11 Harvesterihakkuun kustannus Hakkuutyön kustannus, /ha 922,97 634,65 657,33 Metsurin ennakkoraivaus + harvesterihakkuu, /ha 1347,37 879,49 913,79 KÄSITTELYMENETELMIEN EROTUS, /ha** -106,30 135,15 126,42 * = Raivauslisälaiteajanmenekki x koneen tuntihinta ** = (Metsurin ennakkoraivaus + harvesterihakkuu) - Hakkuuraivaus 17
18 Raivauksen kustannukset Raivatun puuston tiheyden perusteella tarkasteltuna raivauslisälaitteella raivaus on metsuriraivausta edullisempaa, kun tiheys on alle runkoa/ha. Tutkimuksen koealoilla maksimi alikasvoksen raivausmäärä oli runkoa/ha 18
19 Raivauslisälaitteen käytön kilpailukyky Raivauslisälaitteen käytön kustannusta verrataan metsurin suorittaman ennakkoraivauksen kustannukseen. Raivauslisälaitteen kustannuskilpailukyvyn edellytyksenä on, että sen käytöstä aiheutuva kustannus on maksimissaan sama, mikä on metsurin vastaava raivauskustannus. Alhaisen raivausmäärän kohteilla raivauksen osuus konetyöajasta on pieni, jolloin hakkuukoneen korkeampaa tuntihintaa ei kulu liikaa raivaamiseen. Raivauslisälaitteen käytön kannattavuuden raja, riippuen metsurin tuntihinnasta, on % kohdalla, kun konetyön tuntihinta on noin 90 (ks. kuva). 19
20 Päätelmiä Raivauslisälaite soveltuu kohteille, joissa raivattavan alikasvoksen määrä ei nosta raivauslisälaitteen käytön ajanmenekin osuutta työajasta yli %. Kohteilla, joissa raivattavaa on yli runkoa/ha, on suositeltavaa raivata edelleen metsurityönä. Raivauslisälaitteen käyttökohteilla voi olla lähellä runkoa/ha 2 4 cm paksua alikasvosta pituudeltaan 2 4 m, jolloin alikasvoksen niittäminen raivauslaitteella onnistuu vielä hyvin. Haasteena on alikasvoksen pituuden kasvu yli 5 metriin (ns. ongenvapakohde), jolloin työskentely hidastuu ja vaikeutuu alikasvoksen kaatuessa hallitsemattomammin latvan painopisteen suuntaan. Saadut tulokset ja kuvaajat ovat yhteneviä ja johdonmukaisia aiemman raivauslisälaitetutkimuksen (Ovaskainen ym. 2012) kanssa. Tuolloin raivauslisälaitteen laskennalliseksi kannattavuusrajaksi muodostui noin runkoa/ha, ja raivauslisälaitteen käytön osuuden raja oli 25 % työajasta. Kyseisessä tutkimuksessa maksimi raivatun puuston määrä hakkuukoealoilla oli runkoa/ha. Huomioitavaa tässä tutkimuksessa on koealojen suhteellisen alhainen lukumäärä. Esitettyjen kuvaajien kulmakertoimien luotettavuutta saataisiin kasvatettua suuremmalla koealamäärällä. Laskennassa käytetyllä oletuksella hakkuulaitteella suoritetun raivauksen osuudesta työajassa on vaikutus lopputulokseen, mutta ei lopputulosta juurikaan muuttavaa. 20
21 Havaintoja Raivauslisälaitteen työasento -toiminto poistaa muutamia aiempia raivauslisälaitteen käytön ongelmia: Raivauslisälaite ei haittaa normaalia hakkuuta ulokkeena, joten työskentely on sujuvampaa. Ei-työasennossa oleva raivauslisälaite ei aiheuta ns. lumikenkäefektiä lumen tai poistettavan puun vieressä sijaitsevan muun korokkeen takia, joten puiden kannot eivät jää liian pitkiksi. 7 cm hammasväli vaikuttaa tutkimushakkuiden perusteella toimivalta. Raivauslisälaite mahdollistaa sen, että raivausta tehdään vain sen verran kuin sujuva työskentely edellyttää. Kuljettaja raivaa vain sen verran, kuin kokee tarpeelliseksi. Kuljettaja raivaa vain sieltä kohtaa leimikkoa, missä on tarvetta raivata. Kuljettajan omakohtaisena havaintona oli, että raivauslisälaitteella katkaistu puu ei juurikaan veso. -> Raivatun puun kanto rikkoontuu ilmeisesti sen verran laajasti, että se kuivuu tehokkaasti. Raivauslisälaitteella raivattavaan alikasvokseen ei tartuta, joten alikasvoksen kaatuminen ei ole täysin hallittua. Pidemmät raivattavat puut koneen suuntaan kaatuessaan aiheuttavat siirtelyliikkeitä kouralla. Haasteena metsäkoneella tapahtuvassa raivauksessa on hakkuulaitteen väliin tunkeutuvat risut. Verrattaessa työnaikaista raivaamista ennakkoon tehtyyn raivaamiseen, kuljettaja ei pysty suunnittelemaan työtään kovin pitkälle eteenpäin alikasvoksen haitatessa näkyvyyttä. Raivauslisälaitteen noin 50 kg paino voi vaikuttaa koneen tasapainoon erityisesti silloin, kun otetaan puita äärietäisyyksiltä koneen sivuilta kohtisuoraan koneeseen nähden. 21
22 Kirjallisuutta Kärhä, K., Keskinen, S., Kallio, T., Liikkanen R. & Lindroos J Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta. Metsätehon raportti 187. Saatavilla: Ovaskainen, H., Mutikainen, A., Hourunranta, P. & Väre, T MenSe RT25 -raivauslisälaite näkemäraivauksessa. Metsätehon tuloskalvosarja 10/2012. Saatavilla: raivauslisalaite-nakemaraivauksessa/ Väre, T Alikasvoksen raivaus Mense Oy:n raivauslisälaitteella. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saatavilla: 22
23 Kiitokset JM-Forest Oy MenSe Oy Metsä Group Metsähallitus Veljekset Lehtomäki Oy 23
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotHakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotMenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun
Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA
ALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Evo, työn kansituspvm. Oma Allekirjoituksesi Tuomo Väre TIIVISTELMÄ Evo Metsätalouden
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotKoneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKorjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
LisätiedotVäkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä
Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri
LisätiedotALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014
ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014 Esitelmä (Yrjö Nuutinen), Fixterin Kesäpäivä, Hotelli Petäys, Tyrväntö,
LisätiedotMenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä 9.10.2014. Marja-Leena Mentula MenSe Oy 9.10.2014 www.mense.
MenSe -raivauspää sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen Käyttöpäivä 9.10.2014 MenSe Oy Perustettu 1996 Tuotantotilat Kaakkois-Suomessa Taavetissa. Suunnittelu,valmistus ja myynti. Konepaja
LisätiedotKantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotTAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotJärvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa
Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen
LisätiedotEnsiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMyrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015
Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Kalle Kärhä & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Tuomas Anttonen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
LisätiedotKehittämishanke : Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen
Kehittämishanke 2017-2019: Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen Hankkeen tausta & toteutus & tämänhetkinen tilanne Yrjö Nuutinen Tutkija, MMT, Dosentti Luonnonvarakeskus
LisätiedotENERGIAPUUKORJUUN VAIKUTUS PUUSTON KEHITYKSEEN NUOREN METSÄN HOITOKOHTEELLA SAARIJÄRVELLÄ
Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC Publications) Nro 47 ENERGIAPUUKORJUUN VAIKUTUS PUUSTON KEHITYKSEEN NUOREN METSÄN HOITOKOHTEELLA SAARIJÄRVELLÄ 2004 2009 Perttu Ojakoski Tero Vesisenaho Elokuu 2009
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Anssi Heikkinen ENNAKKORAIVAUSTARPEIDEN MÄÄRITTÄMINEN ENSIHARVENNUS- KOHTEILLA METSÄHALLITUKSEN KUHMON METSÄTIIMISSÄ Opinnäytetyö Tammikuu
LisätiedotKORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA
KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y.,
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotTaimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotAlikasvoksen ennakkoraivaus ja ensiharvennuspuun korjuu
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/215 (781) Alikasvoksen ennakkoraivaus ja ensiharvennuspuun korjuu Kehityspäällikkö Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Ensiharvennusleimikkoa suunniteltaessa
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
LisätiedotToiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
LisätiedotJakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen
Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen
LisätiedotPuukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
LisätiedotJoukkohakkuu aines- ja energiapuun
Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotUUDEN ENNAKKORAIVAUSOHJEEN JA TYÖVAIKEUSLUOKITTELUN KÄYTTÖÖNOTTO METSÄ GROUPIN HARVENNUSKOHTEILLA
UUDEN ENNAKKORAIVAUSOHJEEN JA TYÖVAIKEUSLUOKITTELUN KÄYTTÖÖNOTTO METSÄ GROUPIN HARVENNUSKOHTEILLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Evo, 11.05.2012 Tomi Lankinen Paikka TIIVISTELMÄ
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotMETSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS
METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS Projektiryhmä Antti Korpilahti, Kalle Kärhä, Janne Peltola, Olavi Pennanen, Kaarlo Rieppo, Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki
Lisätiedot4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotVaihtoehtoista korjuutekniikkaa
Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,
LisätiedotPonsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Antti Kovettu, Tampereen ammattikorkeakoulu Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Lisätiedot