Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
|
|
- Kari Salminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014
2 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus - työtekniset piirteet Pohdinta 2
3 Taustaa 3
4 Tutkimuksen tavoite ja taustaa Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja kehittää työmallit joukkokäsittelyyn harvesterityöhön. Joukkokäsittelyn työmallit ovat tarkoitettu: tuomaan tehokkaat työskentelyperiaatteet poistettavien puiden käsittelyyn hakkuukoneen puomin työskentelysektorissa parantamaan pieniläpimittaisten puiden korjuun tuottavuutta -> parantaa tehokkuutta koko biomassan toimitusketjussa. tuomaan systemaattiset ja yhdenmukaiset työmallit hakkuukonetyön koulutukseen -> antaa opiskelijoille ohjeet joukkokäsittelyyn. Kaksi kolmesta uudesta joukkokäsittelyn työmallista pohjautuu aikaisemmin tutkittuihin ja kehitettyihin yksin puin hakkuun työmalleihin sekä tunnettuihin hyviin periaatteisiin joukkokäsittelyssä. Kolmas työmalli perustuu hakkuukäytävien avaamiseen hakkuukoneen ympärille. 4
5 Tausta joukkokäsittelyn työmalleille aikaisemmat yksinpuin hakkuun työmallit harvennukselle Sektorityömalli: Työ etenee sektorilta toiselle systemaattisessa järjestyksessä 1 -> 5. - Ensin ajoura (1) ja sen sivualueet ajourasta hakataan. - Sitten vasen (tai oikea) etusektori 2 (tai 4) hakataan. Jos poistettava puu sijaitsee alle kuusi metriä puomin jalustasta, niin se prosessoidaan ajouran toisella puolella. Muussa tapauksessa puu prosessoidaan käsiteltävällä sektorilla. - Sivusektoreilla 3 (tai 5) samat rungon siirtämissäännöt ovat voimassa kuin etusektoreillakin. - Ajouran toinen puoli käsitellään samojen sääntöjen vallitessa kuin toinenkin puoli. 5
6 Tausta joukkokäsittelyn työmalleille aikaisemmat yksinpuin hakkuun työmallit harvennukselle Sivulle päin kaadon työmalli: Työ etenee sektorilta toiselle systemaattisessa järjestyksessä 1 -> 3. - Ensin ajoura (1) ja sen sivualueet ajourasta hakataan. - Sitten vasen (tai oikea) sivusektori (2 tai 3) hakataan. Jos poistettava puu sijaitsee alle kuusi metriä puomin jalustasta, niin se prosessoidaan ajouran toisella puolella. Muussa tapauksessa puu prosessoidaan sektorilla. - Puut kaadetaan pääasiassa sivulle päin suhteessa ajouran kulkusuuntaan nähden. - Poikittain hakkuun työmallin toimintaperiaate on lähellä sektorityömallin toimintaperiaatetta ilman etusektoreita. Siirtymismatka työpisteiden välillä on lyhyempi poikittain hakkuun työmallissa kuin sektorityömallissa. 6
7 Tausta joukkokäsittelyn työmalleille aikaisemmat yksinpuin hakkuun työmallit harvennukselle Yksityiskohtaiset kuvaukset yksin puin hakkuun työmalleille löytyvät osoitteesta tai Kokkarinen J. (ed.) Koneellinen puunkorjuu hallitusti hyvään tulokseen. Metsäteho. 107 p. 7
8 Hyviä periaatteita joukkokäsittelyyn Tehokkaita työperiaatteita yhden taakan käsittelyyn: kerää 2 5 puuta kerralla, ei liian isoja taakkoja kerää samaa kokoa ja puulajia olevia puita prosessoi suuret, oksaiset ja lengot puut yksitellen kerää hyvälaatuiset puut ensin ja huonommat viimeisenä kouraan Tehokkaita työperiaatteita yhdistettynä työskentelysektoriin: Valitse puut, jotka sijaitsevat lähekkäin, ryhmissä tai rivissä. Näin minimoit liiketyömäärää. Vältä ylimääräistä rungon siirtoa ajouran yli. Source: 8
9 Uusien joukkokäsittelyn työmallin kuvaukset 9
10 1. Joukkokäsittely sektorityömallissa (=Sec) Perustuu sektorityömallin toimintaperiaatteeseen. Tavoitteena on kerätä yhdeltä sektorilta kaikki poistettavat puut yhdellä kertaa kouraan ja prosessoida ne. Sektori sektorilta etenevä työmalli aloittaen ajouran hakkuulla. Viisi hakkuusektoria koneen ympärillä. Kuuden metrin sääntö nipun siirrossa ajouran yli. 10
11 2. Joukkokäsittely sivulle päin kaadon työmallissa (=Side) Perustuu aikaisempaan sivulle päin kaadon työmalliin, jossa puut kaadetaan sivulle päin noin 90 asteen kulmassa suhteessa ajouran kulkusuuntaan nähden. Tavoitteena on kerätä yhdeltä sektorilta kaikki poistettavat puut yhdellä kertaa kouraan ja prosessoida ne. Sektori sektorilta etenevä työmalli aloittaen ajouran hakkuulla. Kolme sektoria hakkuukoneen ympärillä. Kuuden metrin sääntö runkojen siirrossa ajouran yli. 11
12 3. Robusti joukkokäsittelytyömalli (=Rob) Perustuu sektorityömalliin sisältäen robustin menetelmän poistettavien puiden valintaan. Hakkuukäytäviä avataan koneen eteen ja sivuille, tyypillisesti 5 käytävää, kuten sektorityömallissa. Kaikki puut poistetaan käytäviltä ilman poistettavien puiden valintaa. Hyödynnetään kuuden metrin sääntöä nipun siirrossa ajouran yli. Yhteen taakkaan pyritään keräämään yhdeltä käytävältä kaikki poistettavat rungot. 12
13 Aineisto ja menetelmät 13
14 Aineisto ja menetelmät Työmalleja tutkittiin Mäntän lähellä ensiharvennusleimikolla lokakuussa Kolme hakkuukoneen kuljettajaa hakkasi tutkimuksen eri työmalleilla vähintään 250 runkoa sisältäneet koealat. Hakkuukone oli John Deere 1170 E varustettuna 414 -hakkuulaitteella ja joukkokäsittelykäpälillä. 14
15 Leimikko-olosuhteet hakkuukoealoilla Kuljettaja/koeala 1 Sec 1 Side 1 Rob 2 Sec 2 Side 2 Rob 3 Sec 3 Side 3 Rob Lpm, cm - ennen hakkuuta 8,8 11,5 14,0 8,9 12,7 11,7 8,8 14,4 12,5 - hakkuun jälkeen 12,7 13,0 15,4 11,2 16,2 11,9 10,2 13,4 13,1 Puulajisuhteet, % - Mänty 32,1 79,2 95,8 27,3 85,7 81,0 40,0 84,0 100,0 - Kuusi 8,9 20,8 4,2 40,0 14,3 16,7 40,0 16,0 - Koivu 58,9 32,7 2,4 20,0 Korjattujen puiden keskimääräinen lpm, cm 9,0 11,8 12,3 9,0 11,9 11,6 10,3 12,3 12,0 Korjattuja puita yhteensä Nippujen lkm, kpl Keskimääräinen nipun koko, runkoa 2,1 1,5 1,5 1,8 1,5 1,4 1,7 1,4 1,4 Korjattu puumäärä, kg Korjattu puumäärä, m 3 27,1 23,5 25,1 16,2 19,9 22,4 20,2 22,2 25,7 Keskimääräinen rungon koko, litraa 52,6 80,2 99,0 55,1 76,6 87,4 61,7 83,8 98,2 15
16 Tulokset Ajanmenekki ja tuottavuus 16
17 Ajanmenekki työvaiheissa Keskimääräisiä työvaiheajanmenekkejä 60,0 50,0 40,0 Sykiliaika, s 30,0 20,0 10,0 0,0 Sek Sivu Käy Sek Sivu Käy Sek Sivu Käy Apuaika Hakkuulaitteentuontieteen Hakkuulaitteenvientipuuntyvelle Kaatosiirto Keräily Prosessointi Työpistesiirtyminen Työsyklin keskimääräiset ajat eivät huomioi rungon koon vaikutusta hakkuukoealla tai yhteen nippuun kerättyjen runkojen lukumäärää. 17
18 Tuottavuus, m 3 /h Robusti menetelmä Tuottavuus, m3/h Lpm, cm 1 Sec 1 Side 1 Rob 2 Sec 2 Side 2 Rob 3 Sec 3 Side 3 Rob Mitatut tehotuntituottavuudet jokaiselle kuljettajalle koealoittain. Robusti työmalli oli kaikkein tuottavin kaikilla kuljettajilla ollen noin 13 % tuottavampi kuin muut työmallit. 18
19 Tulokset Työteknisiä piirteitä 19
20 Työtekniikka Tässä tutkimuksessa työtekniikka tarkoittaa kaatosuuntia, runkojen/nippujen siirtomatkoja, koneella siirtymistä ja nippujen prosessointipaikkoja suhteessa nipun keräyssektoriin. Eri työmallit sisältävät erilaisia työteknisiä piirteitä Erilaisissa leimikko-olosuhteissa eri työmallit ovat enemmän perusteltuja. Erot työteknisissä piirteissä voivat selittää ajanmenekki- ja tuottavuuseroja. Harvestereissa lisääntyneet erilaiset sensorit ja mittalaitteet mahdollistavat työteknisten piirteiden mittaamisen ja arvioinnin; esimerkiksi kulma-anturi puomin jalustassa. 20
21 Joukkokäsittelyprosentti 60 54, ,4 % ,1 41,9 34,6 33,1 38,6 35,4 30, Sec 1 Side 1 Rob 2 Sec 2 Side 2 Rob 3 Sec 3 Side 3 Rob Kuljettaja ja työmalli Kuva esittää kuljettajien koealoilla käyttämän joukkokäsittelyn osuuden ts. niput, joissa on enemmän kuin yksi runko. 21
22 Prosessointipaikkojen osuudet Työmalli Sec Side Rob Kasan sijainti Kuljettaja Vasen Oikea Vasen Oikea Vasen Oikea 1 64,4 35,6 55,0 45,0 54,8 45,2 2 48,6 51,4 47,7 52,3 45,5 54,5 3 57,2 42,8 48,8 51,2 41,5 58,5 Ka. 56,7 43,3 50,5 49,5 47,3 52,7 Prosessointipaikkojen osuudet harvesterin sivuilla. Työmalli ei vaikuttanut prosessointipaikkojen jakaantumiseen. 22
23 Ajouran yli siirrettyjen runkojen/nippujen osuus Työmalli Kuljettaja Sec Side Rob 1 8,0 28,5 9,7 2 12,4 23,4 5,0 3 6,3 28,9 8,3 Ka. 8,9 26,9 7,7 Poikittain hakkuun työmallissa (Side) ajouran yli siirrettyjen runkojen osuus oli huomattavasti korkeampi kuin muissa työmalleissa. 23
24 Pohdinta 24
25 Havainnot Tuottavuus oli korkein robustissa työmallissa. Muissa työmalleissa tuottavuudet olivat samalla tasolla. Robustin työmallin koealoilla poistetut puut olivat lähes puhtaasti mäntyjä. Tämä selittää osaltaan korkeampaa tuottavuutta. Bergström ym. (2010) saavuttivat 16 % korkeamman tuottavuuden puomikäytävähakkuussa leimikossa, jossa runkojen keskiläpimitta oli 5,7 cm. Kokeessa kaikki hakkuukäytäviltä hakatut puut korjattiin bioenergiaksi. Homogeenisissä puusto-olosuhteissa 13 % tuottavuuden lisäys on mahdollinen, kun puulajien määrä ei lisää sektorilta korjattavien taakkojen lukumäärää. Hakkuukoneen kuljettajat pitivät robustia menetelmää hyvänä siinä mielessä, että se vähensi sektorilla tehtävää päätösten lukumäärää. Menetelmän huonona puolena oli jäävän puuston hieman ryhmittäinen tilajärjestys ja jäljelle ei jäänyt aina välttämättä laadultaan parhaita puita. 25
26 Spatiaalinen tilajärjestys robustissa työmallissa Robustissa työmallissa puiden tilajärjestys on hieman ryhmittynyt puut ovat ryppäissä verrattuna perinteiseen tasaista tilajärjestystä tavoittelevaan harventamiseen. 26
27 Pohdinta Korkeampi tuottavuus robustissa työmallissa -> vaihtoehtoiskustannus ryhmittyneelle tilajärjestykselle. Toisaalta, harvennuksen jälkeen jäävillä puilla on enemmän valoa ja kasvutilaa, joten harvennuksen ajatus toteutuu robustissa mallissa. Ryhmittynyt tilajärjestys voi johtaa toispuoleisiin latvuksiin ja lumituhoihin. Toisessa harvennuksessa puuryhmät harvennetaan ja harvennuksen jälkeinen tilajärjestys on samanlainen kuin kahden normaalin valikoivan harvennuksen jälkeen. 27
28 Kiitokset Tämä tutkimus oli osa FIBIC:n ja CLEEN:n yhteistä BESTtutkimusohjelmaa. Ohjelmaa rahoitti TEKES. Kiitokset myös John Deere Forestrylle, Jämsän ammattioppilaitokselle ja Valtimon metsäoppilaitokselle. 28
29 Kirjallisuutta Bergström, D., Bergsten, U. & Nordfjell, T Comparison of boomcorridor thinning and thinning from below harvesting methods in young dense Scots pine stands. Silva Fennica 44(4): Kokkarinen J. (ed.) Koneellinen puunkorjuu hallitusti hyvään tulokseen. Metsäteho. 107 p. Ovaskainen, H Työmallit koneellisessa puunkorjuussa. Metsätehon raportti p. Ovaskainen, H., Uusitalo, J. & Sassi, T Effect of edge trees on harvester positioning in thinning. Forest Science 52(6):
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotKorjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotTyömallit koneellisessa puunkorjuussa
Metsätehon raportti 221 1.8.2012 Työmallit koneellisessa puunkorjuussa Heikki Ovaskainen ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY PL 101 (Snellmaninkatu 13) 00171 Helsinki www.metsateho.fi Työmallit
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotKuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia
Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotKehittämishanke : Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen
Kehittämishanke 2017-2019: Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen Hankkeen tausta & toteutus & tämänhetkinen tilanne Yrjö Nuutinen Tutkija, MMT, Dosentti Luonnonvarakeskus
LisätiedotJoukkohakkuu aines- ja energiapuun
Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen
LisätiedotSystemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMenSe RT7 -raivauslisälaitteen kustannuskilpailukyky ennakkoraivauksessa
MenSe RT7 -raivauslisälaitteen kustannuskilpailukyky ennakkoraivauksessa Metsätehon tuloskalvosarja 12/2016 Heikki Ovaskainen Markus Strandström Metsäteho Oy Alikasvoksen ennakkoraivaus, miksi? Ennakkoraivauksella
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotMETSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg
METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
LisätiedotPuukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
LisätiedotALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014
ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014 Esitelmä (Yrjö Nuutinen), Fixterin Kesäpäivä, Hotelli Petäys, Tyrväntö,
LisätiedotPonsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Antti Kovettu, Tampereen ammattikorkeakoulu Arto Mutikainen, TTS tutkimus
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotRengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos
Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 14/2010 Tausta Metsäkoneiden kuljettajilla on tärinän aiheuttamia vaivoja
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotKantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla
Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotPuustovaurioiden määrittäminen ajouralle näkyvien vaurioiden perusteella
Puustovaurioiden määrittäminen ajouralle näkyvien vaurioiden perusteella Metsätehon tuloskalvosarja 3/2019 Niklas Peltoniemi, Jyry Eronen, Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Heikki Ovaskainen, Metsäteho
LisätiedotMetsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
LisätiedotMyrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015
Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Kalle Kärhä & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Tuomas Anttonen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
LisätiedotKehittämishanke : Käytäväharvennus Menetelmä nuorten männiköiden ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen
Kehittämishanke 2017-2018: Käytäväharvennus Menetelmä nuorten männiköiden ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen Hankkeen tausta & toteutus & tämänhetkinen tilanne Yrjö Nuutinen Tutkija, MMT, Dosentti
LisätiedotKoneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotHeikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
LisätiedotÄlykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen
Älykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen Kari Väätäinen, Sami Lamminen, Matti Sirén, Jari Ala Ilomäki and Antti Asikainen PUU ohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012 Kuljettajaa
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
LisätiedotViimeistely Ajourien huomiointi puutiedoissa ja lopullinen kuviointi. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 LIITE 4 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Viimeistely Ajourien huomiointi puutiedoissa ja lopullinen kuviointi Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 LIITE 4 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Viimeistely ajourien huomiointi ja lopullinen kuviointi
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotPuunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos
Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa Metsälakiseminaari, Lahti 22.10.2014 Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Poimintahakkuiden korjuujäljestä niukasti tietoa Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki
LisätiedotPuunkorjuun laaturaportoinnin automatisointi ja tehostaminen
Puunkorjuun laaturaportoinnin automatisointi ja tehostaminen VÄITÖSKIRJAHANKE, JYRY ERONEN OHJAAJAT: TEIJO PALANDER, KALLE KÄRHÄ & HEIKKI OVASKAINEN 19.10.2016 HELSINKI Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Esitelmän
Lisätiedote ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA
,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA
ALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Evo, työn kansituspvm. Oma Allekirjoituksesi Tuomo Väre TIIVISTELMÄ Evo Metsätalouden
LisätiedotFixteri FX15a kokopuupaalaimen tuottavuus ja työprosessit nuorten mäntyvaltaisten metsien energiapuun korjuussa
ISBN 978-951-40-2458-0 (PDF) ISSN 1795-150X Fixteri FX15a kokopuupaalaimen tuottavuus ja työprosessit nuorten mäntyvaltaisten metsien energiapuun korjuussa Yrjö Nuutinen ja Rolf Björheden www.metla.fi
LisätiedotHakkuualueen rajan muodostus hakkuukoneen sijaintitietoon perustuen
Hakkuualueen rajan muodostus hakkuukoneen sijaintitietoon perustuen Metsätehon tuloskalvosarja 5/2017 Timo Melkas Kirsi Riekki CHM Arbonaut Oy Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli luoda menetelmä hakkuualueen
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotLahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö
Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotMetsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö
Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen
LisätiedotMetsätehon tuloskalvosarja 9/2017 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Puiden paikannustarkkuus hakkuukoneen tallennettuun sijaintiin ja kouran anturointiin perustuen laskennallinen algoritmi kouran sijainnin tarkentamiseksi Metsätehon tuloskalvosarja 9/2017 Timo Melkas Kirsi
LisätiedotMDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI
MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin
LisätiedotTAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden
LisätiedotJoukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella
ISBN 978-951-40-2381-1 (PDF) ISSN 1795-150X Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella Juha Laitila ja Kari Väätäinen www.metla.fi Metlan työraportteja
LisätiedotPUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela
PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu
LisätiedotMenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela
MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio
LisätiedotKokopuun paalauksen kilpailukyky. Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen
Kokopuun paalauksen kilpailukyky Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8/2013 Johdanto Fixteri kokopuupaalain on pienpuun paalaukseen kehitetty laite Paalain valmistaa hakatuista
LisätiedotKorjuri ainespuun korjuussa
Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen
LisätiedotVäkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä
Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotHakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS
Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen 20.5.2011
ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA Esa Kinnunen 20.5.2011 Koneellista korjuuta tehokkaimmillaan Karhukoplan uusi yksi heilautus -harvesteri hakkaa energiapuuta hehtaarin kerralla. Hyvin suunniteltu, puoliksi
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun
Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo
Lisätiedot