Hätätilapotilaan hoitotiimin toimintamalli

Hätätilapotilaan hoitotiimin toimintamalli 20.1.2017 YAMK/SOSTERI Kosunen Jutta, Laukkanen Tiia

Sosteri eli Itä-Savon Sairaanhoitopiiri Sosteri eli Itä-Savon sairaanhoitopiiri vastaa Itä-Savon alueen väestön sosiaali- ja terveyspalveluista Prosesseja kehitetään uuden johtamistavan avulla siten, että väestö saa jatkossa tarvitsemansa palvelun ja hoidot ilman tarpeetonta viivettä Sosterissa toimii säädösten mukainen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden integroitu päivystys. Kirurgian, sisätautien ja anestesiologian päivystystä keskussairaalassa järjestetään vuorokaudenympäri. Riittävät päivystykseen liittyvät diagnostiset palvelut on myös turvattu vuorokaudenympäri

Savonlinnan keskussairaalan päivystys Sosterin päivystyspoliklinikalla hoidetaan ympäri vuorokauden potilaita, jotka tarvitsevat välitöntä hoitoa tai joita uhkaa hengenvaara. Potilaat hoidetaan hoidon kiireellisyyden ja tarpeen mukaan. Päivystyksen hoidontarpeen arvioinnin eli triage -arvion tekee, joko puhelinhoitajat, ensihoito tai vuorossa oleva triage -hoitaja. Päivystyksessä on käytössä Triage -asteikko jonka mukaan hoitaja arvioi potilaan kiireellisyyden. Luokka Aikaviive Määritelmä A Välitön Välitön hengenvaara, häiriö peruselintoiminnoissa B 15 min Akuutti yleistilaa uhkaava oire C 1 tunti Lääkärin arvio 1 tunnissa D 2 tuntia -> Lääkärin arvio, mutta vaiva ei tod.näk.pahene 2 tunnin aikana E Kiireetön Ei vaadi lääkärin arvioita 24 tunnin aikana

Savonlinnan keskussairaalan päivystys Päivystyspotilaita hoidettiin vuonna 2016 30 436 kpl. (Kiviharju 2017.) Päivystyksessä työskentelee lähihoitajia, lääkintävahtimestareita, perushoitajia ja sairaanhoitajia. Näistä 53 on vakituisessa työsuhteessa ja 9 määräaikaisessa. (Kiviharju 2017.)

Hätätilapotilas Päivystyshoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, kroonisen sairauden vaikeutumisen tai vammautumisen edellyttämää välitöntä hoitoa. Luonteen-omaista päivystyshoidolle on se, ettei sitä voi siirtää oireiden vaikeuden vuoksi. (Kemppainen 2013, 92 93.) Hätätilapotilas määritellään kriittiseksi potilaaksi, jos potilaalla on merkittävä tajunnan, verenkierron tai hengityksen häiriö tai riskioire, joka voi johtaa näihin (Martikainen & Ala-Kokko 2011, 8). Kriittisesti sairastuneen potilaan voi tunnistaa jo pelkästään huolellisen anamneesin sekä statuksen perusteella. Laboratoriokokeet ja muut tutkimukset täydentävät ja tarkentavat sairauden vaikeusastetta ja tilanteeseen johtaneita syitä. (Junttila 2012, 17.)

Hätätilapotilaan hoitotiimin toimintamalli Terveydenhuollon ammattihenkilöt kohtaavat työssään erilaisia hätätilanteita ja huonokuntoisia potilaita, jotka tarvitsevat kiireellistä hoitoa. Moniammatillisen ryhmän täytyy pystyä toimimaan saumattomasti yhdessä, vaikka he tapaisivat toisensa vasta ensimmäistä kertaa. Potilasturvallisuuden parantaminen akuuttitilanteissa on laadunparannustyötä, jota pitäisi tapahtua jatkuvasti. (Hoppu ym. 2014.) Perustuu potilasturvallisuuteen, asiakaslähtöisyyteen sekä tehokkuuteen

Hätätilapotilaan hoitotiimin toimintamalli Hätätilapotilaan toimintamalli on vielä Suomessa melko vieras käsite, mutta laajemmin käytössä olevaa traumatiimitoimintaa voidaan hyödyntää myös hätätilapotilaiden hoidossa (Väisänen 2011). Traumatiimin toiminta on tiimityötä. Se perustuu tiimin jäsenten väliseen kommunikaatioon, ennalta sovittuun työnjakoon, tilannetietoisuuteen ja päätöksentekoon. (Jääskeläinen 2016.) Keskeinen hoidon laatua kuvaava mittari on potilaan läpimenoaika, se on riippuvainen mm. koko hoitoketjun henkilökunnan toiminnasta. (Pommelin 2014.) Teknistä tehokkuutta parantaessa ei ole kysymys siitä, että tehdään asiat nopeammin. Tehokkuuden kasvattaminen on taitolaji, täytyy tehdä asioita järkevämmin, ei nopeammin. (Aaltonen 2008.)

Hätätilapotilaan hoitotiimi Savonlinnan keskussairaalan päivystyksessä Savonlinnan keskussairaalan päivystyksessä hoitajien määrä vaihtelee vuorikaudesta ja viikonpäivästä riippuen Ma-Pe klo 7-15 vuorossa on viisi (5) sairaanhoitajaa ja kaksi (2) lähihoitajaa/perushoitajaa/lääkintävahtimestaria La-Su klo 7-15 vuorossa on neljä (4) sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja/lääkintävahtimestari/perushoitaja Iltavuoroissa, viikonpäivästä riippumatta on neljä (4) sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja/lääkintävahtimestari/perushoitaja Yövuorossa on viikonpäivästä riippumatta kaksi (2) sairaanhoitajaa ja yksi (1) lähihoitaja/lääkintävahtimestari/perushoitaja TEVA:lla jokainen päivä klo 7-15 neljä (4) sairaanhoitajaa, ilta- sekä yövuoroissa kolme (3) sairaanhoitajaa

HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ TASO 1 ETUPÄIVYSTÄJÄ HOITAJA 1 (Sairaanhoitaja) HOITAJA 2 (Sairaanhoitaja, lähihoitaja, perushoitaja, lääkintävahtimestari) LAB. HOITAJA TASO 2 ETUPÄIVYSTÄJÄ HOITAJA 1 (Sairaanhoitaja) HOITAJA 2 (Sairaanhoitaja, lähihoitaja, perushoitaja, lääkintävahtimestari) LAB. HOITAJA RTG-VALMIUS TASO 3 ANESTESIALÄÄKÄRI ETUPÄIVYSTÄJÄ TEVA-HOITAJA HOITAJA 1(Sairaanhoitaja) HOITAJA 2 (Sairaanhoitaja, lähihoitaja, perushoitaja, lääkintävahtimestari) LAB.HOITAJA RTG-VALMIUS Miten hälytys käytännössä tapahtuu? Triage tekee hälytyksen Virve-puhelimella. Hälytys tehdään painamalla pitkään pohjassa sitä näppäintä minkä tason hälytys halutaan tehdä. (sis. hälytykset näppäimet 1-3 ja kir. hälytykset näppäimet 7-9) Hälytys lähettää automaattisesti ryhmään kuuluville henkilöille hälytys viestin. Viesti kuitataan painamalla ok. Hälytyksen lähettämisen jälkeen triage kertoo hälytetyn tason puheryhmässä (SKS TRAUMA HÄLY 1, SKS TRAUMA HALY 2, SKS TRAUMA HÄLY 3) lyhyesti minkälainen potilas on tulossa ja kauan saapumiseen menee. Tajuton potilas, tulee traumaan 15 min kuluttua

Tunnisteliivit

Toimintamallin implementointi Toimintamalli esitestattiin simulaatioharjoitusten avulla keväällä 2017. Myös toimintamalliin perehdytys yhdistettiin simulaatioharjoituksiin, joita pidetiin syksyllä 2017 Ennen simulaatioharjoituksia simulaatioon osallistuva sai kirjallisen materiaalin toimintamallista sähköpostiin Palautetta toimintamallin toimivuudesta kerättiin Webropol kyselyllä simulaatioharjoitusten jälkeen

Simulaatioharjoitukset Simulaatioharjoituksella tarkoitetaan todellisen tilanteen luomista ja jäljittämistä opetustilanteessa (Hallikainen & Väisänen 2007, 436). Kehittyvä teknologia on mahdollistanut terveydenhuollon koulutuksen viemisen ryhmäopetushuoneista ja luentosaleista realistisiin oppimisympäristöihin sekä työpaikoille. Simulaatioharjoitukset ovat 2000- luvulla nousseet suosituksi koulutusmuodoksi. (Hoppu ym. 2014.)

Simulaatioharjoitukset Vaikeasti vammautuneita potilaita tuodaan verraten harvoin päivystyspoliklinikoille ja näin taidot ja hoitorutiinit eivät pysy ja kehity. Lisäksi hoidon taso voi vaihdella eri tilanteissa huimasti. (Heinänen 2012.) Simulaatioharjoitukset kehittävät myös erilaisia kliinisiä taitoja. Harjoitusten avulla saadaan rohkeutta ja varmuutta käytännön työhön. (Hoppu ym. 2014, Rosqvist & Laurinsalo 2013; Vanhanen ym. 2017.) Tulosten perusteella potilaan tarpeista lähtevää hoitoa voidaan harjoitella simulaatioharjoituksissa (Vanhanen ym. 2017, 32).

Simulaatioharjoitukset Simulaation tehokkuus, kuten muissakin koulutusmenetelmissä riippuu siitä, kuinka sitä käytetään. Simulaatioita on lisännyt keskittyminen potilasturvallisuuteen, uusien toimintamallien harjoittelu sekä mahdollisuus testata ja harjoittaa omia taitoja turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. (Motola ym. 2013.) Blomgrenin (2015) mukaan simulaation tehokkuus perustuu henkilön aktivointiin. Etukäteen annettavalla informaatiolla simulaatioharjoitukseen osallistuvat henkilöt saavat harjoituksesta enemmän. Simulaatioharjoitusten järjestämisessä on tärkeää miettiä koulutuksen tavoite. Mikäli harjoituksen päätavoite on ryhmätoiminnan harjoittelussa, harjoitus saattaa olla vaikea suorittaa kiireisessä päivystyksessä. Mikäli tavoite olisi siirtää opitut tiedot ja taidot suoraan potilastyöhön, silloin ympäristön sekä laitteiston tulisi olla mahdollisimman todenmukaiset. (Hoppu ym. 2014.)

Simulaatioiden havainnointi Määrittelimme simulaatioharjoituksissa havainnoitavat kohdat teoreettiseen viitekehykseen pohjautuen. Näitä olivat: 1. Toimintamallin yleinen toimivuus eli onko joillain tiimin jäsenellä liikaa työtehtäviä ja kuinka toimintamalli toimii käytännössä 2. Moniammatillinen sujuva yhteistyö eli tiimityöskentely. Siihen sisältyy johtajana toimiminen, tiimin jäsenenä toimiminen sekä kommunikaatio. 3. Havainnoinnin kohteena oli myös toimintamallin mukainen toiminta eli pysytäänkö omassa työtehtävässä, tarjotaanko apua, priorisoidaanko tehtäviä sekä onko toiminta suunnitelmallista. 4. Viimeisenä havainnointikohteena oli potilaan asianmukainen hoito, missä arvioidaan, toteutuuko potilaan hoito ABCDE- mallin mukaisesti ja kuinka itse potilas huomioidaan tilanteessa.

Tulokset Kysely lähetettiin 59 päivystysalueen henkilökunnalle, siihen vastasi 31à vastausprosentti 52%

Työnjako Simulaatio harjoitukset ovat selkeyttäneet työnjakoa ja parantaneet tiimityöskentelyä huomattavasti. Kehityksen on huomannut käytännössä Erittäin hyviä harjoituksia nämä simulaatiot. Yhteistyö hioutuu saumattomaksi ja henkilökunta tottuu työskentelemään yhdessä ea/teva. toimintamalli tuo tilanteisiin selkeyttä

Johtajuus Kaipaa vielä harjoitusta sujuvuuden parantamiseksi. Toiminta riippuu paljon siitä kuka on johtajana

Kommunikaatio

Tiimin tehokkuus / sujuvuus Lähes kaikki vastaajista oli täysin (n=5) täysin samaa mieltä tai jonkin verran samaa mieltä (n=20), että tiimin työskentely oli sujuvaa. Vastaajista kaksi ei osannut sanoa ja kolme oli jonkin verran eri mieltä.

ABCDE- protokolla

Mitä siis tulisi kehittää? Tiimin kommunikaatiota à Closed loop Johtajuutta à Johtamista hätätilanteissa auttaa säännöllinen harjoittelu, kuten simulointi. (Brinck 2018.) Tilannetietoisuus koko tiimille à ABCDE- kertaus à missä mennään, mikä on tilanne

Lähteet: Aaltonen, J. 2008. Tehokkuus terveydenhuollossa. PDF-dokumentti. Saata-vissa: http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo97112.pdf Blomgren, K. 2015. Simulaatiot - melkein leikkiä, melkein totta. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo12860.pdf Hallikainen, J. & Väisänen, O. 2007. Simulaatio-opetus ensihoidossa. Fin-nanest 5. PDF-dokumenttu. Saatavissa: http://www.finnanest.fi/files/hallikainen_simulaatio.pdf Heinänen, M. Miten harjoitella vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa- traumatiimin simulaatioharjoittelu. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.soy.fi/files/sot_12012_miten_harjoitella_traumatiimin.pdf Hoppu, S., Niemi-Murjola, L. & Handolin, L. 2014. Simulaatiokoulutus potilas-turvallisuuden parantajana - oppia tiimityöstä. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11821.pdf Junttila, E. 2012. Yleistä peruselintoimintojen häiriöistä. Teoksessa Niemi- Murjola, L., Jalonen, J., Junttila, E., Metsävainio, K. & Pöyhiä, R. (toim.) Anes-tesiologian ja tehohoidon perusteet. Porvoo: Bookwell Oy, 17. Jääskeläinen, J. 2016. Tiimityö ja kommunikaatio traumahoitajan näkökul-masta. Traumapäivät Kuopiossa 12. - 14.10.2016. Luentomateriaali Kemppainen, M. 2013. Potilaan vastaanottaminen päivystyksessä. Teoksessa Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Taskinen, T. Ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 92-93 Kiviharju, K. 2017. Osastonhoitaja. Henkilökohtainen tiedonanto 1.2.2017. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ky. Martikainen, M. & Ala-Kokko, T. 2011. Kriittisesti sairaan potilaan tunnistami-nen ja hoitoperiaatteet. Teoksessa Mäkijärvi, M., Harjola, V., Päivä, H., Valli, J. & Vaula, E. Akuuttihoito opas. Porvoo: Bookwell Oy, 8. Motola, I., Devine, L., Chung, H., Sullivan, J. & Issenberg, S. 2013. Simulation in healthcare education: A best evidence practical guide. AMEE guide no. 82. PDFdokumentti. Saatavissa: http://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.3109/0142159x.2013.818632?needaccess=true Pommelin, P. 2014. Toiminnan kehittämisen käytännön haasteet terveyden-huollossa. Luentomateriaali. MOSAIC-työpaja 22.5.2014. Saatavissa: http://www.vtt.fi/files/sites/mosaic/4.pdf Rosqvist, E. & Lauritsalo, S. 2013. Traumatiimin simulaatiokoulutuksesta myönteisiä kokemuksia. Suomen lääkärilehti 6, 414-418b. Vanhanen, M., Hyvämäki, P., Varkki, E., Vakkala, M. & Tervaskanto-Mäentausta, T. 2017. Kokemuksia moniammatillisesta tehohoidon simulaa-tiokoulutuksesta. Tehohoito 1, 30-33. Väisänen, O. 2011. Trauma-teamin toimintaperiaatteet. PowerPoint-dokumentti. Saatavissa: http://www.sash.fi/files/luennot%20anestesiakurssi%202011/2011,%20trauma-teamin%20toimintaperiaatteet,%20anestesiakurssix%5b1%5d.pdf