FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA 2013

SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTAYHTYMÄN ALUE, ANNETTAVAT PALVELUT JA ORGANISAATIO... 1 2. YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS... 3 3. YHTYMÄHALLITUKSEN KERTOMUS... 5 3.1 Yleistä... 5 3.2 Toiminnallinen tulos... 5 3.3 Taloudellinen tulos... 5 3.4 Henkilöstö... 6 3.5 Kehittämishankkeet... 6 3.6 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä... 9 3.7 Yhtymähallituksen esitys tuloksen käsittelystä... 10 4. VASTUUALUEKOHTAINEN TOIMINTA... 11 4.1 Yleishallinto... 11 4.2 Mielenterveystyön vastuualue... 17 4.3 Perusterveydenhuollon vastuualue... 21 4.4 Erikoissairaanhoidon vastuualue... 23 4.5 Sairaanhoidollisten palvelujen vastuualue... 25 4.6 Tukipalvelujen vastuualue... 28 4.7 Hoitopalvelujen vastuualue... 30 4.8 Rahoitus... 32 5. SUORITETOTEUMA VUODELTA 2013... 33 5.1 Mielenterveystyö... 33 5.2 Perusterveydenhuolto... 34 5.3 Erikoissairaanhoito... 35 5.4 Sairaanhoidolliset ja muut palvelut... 36 6. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 37 6.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 37 6.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 39 6.3 Tase ja sen tunnusluvut... 40 6.4 Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot... 41 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 42 7.1 Käyttötalouden toteutuminen... 42 7.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 43 7.3 Investointien toteutuminen... 45 7.4 Rahoitusosan toteutuminen... 46 7.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 47 7.6 Kuntien maksuosuudet 2013 (1 000 )... 48 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 50 9. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 53

1 1. KUNTAYHTYMÄN ALUE, ANNETTAVAT PALVELUT JA ORGANISAATIO Jäsenkuntia 5 Asukasmäärä 34.928 (1.1.2013) + Somero (ympäristöterveydenhuolto) FORSSA Terveysasema/pääterveysasema - lääkärin vastaanotto - neuvola - hammashoitola - työterveyshuolto - lasten- ja nuorisopsykiatria Terveysasema/Korkeavaha - fysioterapia - osaamiskeskus - välinejakelu Kutomo -hammashoitola (toiminta siirtyi pääterveysasemalle 9/2013) Siurila - eläinlääkäriasema Ympäristöterveysasema A-klinikka Perheneuvola Sairaala - ea-poliklinikka (ilta- ja yöpäivystys) - sisätaudit - kirurgia - lastentaudit - naistentaudit ja äitiyspoliklinikka - neurologia - syöpätaudit - aikuispsykiatria - anestesia - radiologia - laboratorio HUMPPILA - lääkärin vastaanotto - neuvola - hammashoitola JOKIOINEN - lääkärin vastaanotto - neuvola - hammashoitola TAMMELA - lääkärin vastaanotto - neuvola - hammashoitola YPÄJÄ - lääkärin vastaanotto - neuvola - hammashoitola Sairaansijat: Muut hoitopaikat: Sisätaudit 40 Dialyysi 6 Kirurgia 32 Tehostettu valvonta 4 Naistentaudit 2 Päiväkirurgia 6 Psykiatria 33 Perusterveydenhuolto 25

2 Y H T Y M Ä V A L T U U S T O Y HT Y M Ä H A L L I T U S Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Y H T Y M Ä J O H T A J A Hallintopalvelut -Yhtymähallinto - Tietohallintopalvelut Johtoryhmä Perusterveydenhuollon koordinaatioryhmä vastuualue (koordinaatioryhmä) Erikoissairaanhoidon koordinaatioryhmä vastuualue (koordinaatioryhmä) Mielenterveystyön vastuulalue koordinaatioryhmä (koordinaatioryhmä) Sairaanhoidollisten koordinaatioryhmä koordinaatioryhmä palveluiden Hoitopalveluiden Tukipalveluiden vastuualue vastuualue vastuualue koordinaatioryhmä (koordinaatioryhmä) (koordinaatioryhmä) koordinaatioryhmä (koordinaatioryhmä) koordinaatioryhmä perusterveydenhuollon hallinto erikoissairaanhoidon hallinto mielenterveystyön hallinto laboratorio hallintopalvelut tekniset palvelut avohoito pienet erikoisalat aikuispsykiatria lääkehuolto vuodeosastohoito ja poliklinikka materiaalihallinto työterveyshuolto kirurgia lasten- ja nuorten psykiatria fysioterapia pth:n avohoito erityistoiminnot naistentaudit ja synnytykset mielenterveystyön peruspalvelut radiologia välinehuolto (vo.hoito 18.2.2011 asti) osaamiskeskus sisätaudit A-klinikka suun terveydenhuolto lastentaudit ympäristöterveydenhuolto anestesia päivystystoiminta ulkopuoliset sairaalat

3 2. YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän 13. toimintavuosi oli samalla tässä muodossaan yhtymän viimeinen. Vuoden 2014 alusta toimintaa on jatkanut Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, joka vastaa kaikista kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista niitä itse tuottamalla tai tilaamalla. Tämä horisontaalinen palveluiden integraatio Forssan seudulla oli Paras puitelain aikaisen palvelurakenneselvityksen liikkeellepanema, ja toisaalta valmistautumista uuteen sote järjestämislakiin. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole tarkkaa tietoa mihin valtakunnassa päädytään sote järjestämislaissa, mutta on hyvin todennäköistä, että järjestämisvastuu tulee siirtymään Forssan seutua laajemmille väestöpohjille. Palveluiden tuotanto paikallisesti on kuitenkin jotenkin järjestettävä, ja tähän Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä sopii kaikissa olosuhteissa joko osana isompaa organisaatiota tai itsenäisenä hallinnollisena yksikkönä. Toiminta vuonna 2013 oli varsin suunnitelmallista, suoritteet, huomioiden yksikkökohtainen vaihtelu, toteutuivat varsin oletetusti. Trendit ovat suhteelliset selvät; vanhusten palvelutarve kasvaa, lasten ja nuorten psykososiaalisia ongelmia joudutaan jatkuvasti hoitamaan aikaisempaa enemmän ja hoitopäivät erikoissairaanhoidossa vähenevät. Taloudellisesti toteutuma oli kahteen aikaisempaan vuoteen verrattuna erinomainen. Kuntayhtymän tilinpäätös on ylijäämäinen. Palveluiden käytössä oli jonkun verran vaihtelua kuntien välillä, hinnaston mukainen käyttö ylitti suunnitteen, myös sairaanhoitopiirin osalta käyttö ylittyi 6.9 %, mikä vaikeuttanee vuoden 2015 talousarvion laadintaa Forssan seudulla. Investointibudjetti alittui selkeästi, mikä paransi olennaisesti kuntayhtymän kassatilannetta. Toimintavuoden aikana erityisesti painottuen syksyyn, korostui hyvinvointikuntayhtymän valmistelu. Valmistelu tehtiin omana työnä ilman ulkopuolista apua, ja tämä huomioiden se onnistui suhteellisen hyvin. Kuntien kannoissa syksyn mittaan oli jonkin verran vaihtelua ja epävarmuuttakin, mutta lopulta oltiin varsin yksimielisiä kuntayhtymän toimintamallista ja toiminnan sisällöstä. Terveydenhuollon kuntayhtymän puolelta oikeastaan ainoa keskusteluttanut asia oli hoitotyön vastuualueen lakkauttaminen ja hoitotyön sisällyttäminen linjaorganisaation sisään. Päätökset tästä tehtiin ohjausryhmässä jo useita vuosia sitten, asiaa käsiteltiin useasti yhteistyöryhmässä ja luottamusmiespalavereissa, hallituksen budjettiseminaarissa sekä johtoryhmässä. Omistajakuntien ja päätöksentekijöiden tahtotila oli kuitenkin selkeästi se, että johtamisjärjestelmä pitää olla yksilinjainen ja asiakastarpeisiin perustuva, eikä ammatillisista lähtökohdista juontuva. Omalta osaltani tämä on myös viimeinen yhtymäjohtajan katsaus, ja haluan tässä vaiheessa eläkkeelle siirtyessäni kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita. Erityisesti haluan kiittää kaikkia Forssan seudun asukkaita, jotka ovat käyttäneet palveluitamme ja antaneet niistä palautetta. Niiden perusteella palveluita on pyritty kehittämään. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on sujunut todella hienosti.

Myös kuntayhtymän työntekijät ansaitsevat suuren kiitoksen. Päättäjien ja omistajien kanssa yhteistyö on ollut mutkatonta, asioita on hoidettu suuressa yhteisymmärryksessä ilman turhia ristiriitoja. Keskustelu kehittämislinjoista on ollut asiallista ja tavoitteellista. Toivotan uudelle kuntayhtymälle ja erityisesti seuraajalleni ja hallituksen puheenjohtajille ja muille päättäjille hyvää ja menestyksekästä jatkoa vaativien tehtävien hoidossa. 4 23. maaliskuuta 2014 Markku Puro yhtymäjohtaja

5 3. YHTYMÄHALLITUKSEN KERTOMUS 3.1 Yleistä Vuosi 2013 oli Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kolmastoista toimintavuosi. Kuntayhtymä tuottaa itse tai ostaa jäsenkunnille kaikki terveydenhuollon palvelut, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon. Kuntayhtymässä toteutettiin useita kehittämishankkeita koskien koko kuntayhtymän toimintaa sekä eri toimintoja. Kuntayhtymässä on käytössä sopimusohjausjärjestelmä, joka noudattelee Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin sopimusohjausjärjestelmän periaatteita. Kuntien kaikki terveydenhuollon laskutus tapahtui kuntayhtymän kautta. Kiinteät sopimukset koskivat vuonna 2013 koko terveydenhuoltoa, myös ulkopuolista laitoshoitoa. 3.2 Toiminnallinen tulos Perusterveydenhuollon suoritteet toteutuivat kokonaisuudessaan hieman alle suunnitteen, mutta toimintokohtaisia eroja oli. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 112,2 prosenttisesti. Erikoissairaanhoidon osalta suoritteet toteutuivat erikoisaloittain kokonaisuutena tarkasteltuna avohoidon osalta yli suunnitellun 2,8 % ja vuodeosastohoidon osalta hoitopäivät 2,1 % alle suunnitteen ja hoitojaksot 2,8 % yli suunnitteen. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 107,9 prosenttisesti. Mielenterveystyön vastuualueella aikuis- ja lastenpsykiatrian avohoitokäynnit ylittivät suunnitteen 1,1 prosenttiyksiköllä, nuorisopsykiatriassa ne ylittyivät 4,7 %. Psykiatrian vuodeosastohoidon suoritteet toteutuivat noin 11,7 % alle suunnitteen. Mielenterveystyön peruspalveluissa, joita ovat psykologitoiminta, puheterapia, perheneuvola ja oppilashuolto, kokonaissuoritemäärä ylitti suunnitteen 11,89 % -yksiköllä. A- klinikan käyttö ylitti suunnitteen 4,0 %. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 125,6 prosenttisesti tällä vastuualueella. Oma ulkopuolinen laitoshoito alittui 12,0 %:lla ja oli 880 000 euroa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja sitä kautta laskutettava ulkopuolisten laitosten käyttö ylitti suunnitteen ja hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien käyttö ylittyi näiden osalta 6,9 prosenttia. 3.3 Taloudellinen tulos Toimintatuotot toteutuivat vuonna 2013 lähes suunnitellusti ja olivat 68,3 milj. muutettuun talousarvioon nähden. Toimintakulut olivat 66,3 milj. ja toteutumisprosentti oli vastaavasti 99,3 %. Vuosikate oli 1,96 milj. ja tulos 88 655. Toimintavuoden ylijäämäksi muodostui 88 655. Investointimenot vuonna 2013 olivat noin 0,82 milj. ja muutettuun talousarvioon verrattuna toteutuivat n. 74,1 prosenttisesti. Kuntayhtymän myynti ulkopuolisille kunnille ja kuntayhtymille oli 1,95 milj. ja se alittui 6,0 prosenttia.

6 3.4 Henkilöstö Kuntayhtymässä oli 31.12.2013 vakituisia vakansseja yhteensä 573, joista 569 oli kokoaikaisia ja 4 osa-aikaista. 2011 2012 2013 Yhtymähallinto 13 13 13 Mielenterveystyö 33 + 2 35 + 2 37 Perusterveydenhuolto 60 60 60 + 4 Erikoissairaanhoito 25 25 25 Sairaanhoidolliset palvelut 8 8 8 Tukipalvelut 30 30 30 Hoitopalvelut 390 + 1 394 + 2 396 Yhteensä 559 + 3 565 + 4 569 + 4 Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 naisten 48,9 ja miesten 50,6 vuotta. Keski-ikä on pysynyt edellisvuoteen verrattuna lähestulkoon samalla tasolla. Tarkemmat henkilöstöä koskevat tiedot löytyvät erillisestä henkilöstöraportista. Kuntayhtymä maksoi vuonna 2013 palkkoja ja palkkioita 22,2 milj. ja henkilösivukuluja 6,4 milj.. Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä yhteensä 304 000 euroa. Henkilöstökulut alittivat 0,6 milj. euroa talousarvioon varatun määrärahan. Sijaispalveluja ostettiin 875 000 eurolla. 3.5 Kehittämishankkeet (taulukko hankeseuranta s. 55) Kuntayhtymä tunnetaan innovatiiviseksi ja aloitteelliseksi terveydenhuollon toiminnan kehittäjäksi myös valtakunnallisellakin tasolla. Kuntayhtymän strategian tavoitteiden mukaan on luotu hyviä uusia ja toimivia käytäntöjä alueen väestön terveyspalvelujen järjestämiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Kuntayhtymässä on menneenä vuonna 2013 toteutettu ja osallistuttu edelleen aktiivisesti erilaisiin hankkeisiin. Valtaosa hankkeista on ollut useampivuotisia systemaattisia usean vastuualueen yhteisiä projekteja. Kuntayhtymän henkilökunta on kiitettävästi osallistunut oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen vuoden 2013 aikana. Kulunut vuosi oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi Etsivän nuorisotyön hankkeessa, joka alkoi lokakuussa 2012. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Ensisijainen tehtävä on auttaa alle 29 -vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Kaiken kaikkiaan alueen etsivät nuorisotyöntekijät tavoittivat 140 nuorta koko alueella. Nuoria tavattiin toimistossa, kahviloissa, kunnantaloilla, kouluissa ja nuorten kotona. Lokakuun lopussa päästiin muuttamaan isompaan yhteiseen tilaan nuorisoneuvojan kanssa ja nuoria voitiin loppuvuodesta tavata paremmin isommissa tiloissa vanhassa puutalossa sairaalan takana. Muuton yksi tavoite olikin työajan tehokkaampi käyttö, kun nuoret tulevat eri kunnista asiointikäynneille toimistolle. Kehittämiseen ja työn mallintamiseen seutukunnallisesti ostettiin tukipalveluna Ajatustalo Oy:n palveluita. Forssassa mm. suunniteltiin nuorten matalan kynnyksen toimintamallia, johon haettiin oppia mm Vamoksen toiminnasta Helsingistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa alueen kunnat olivat mukana asukasmäärän mukaisesti. Kokonaisbudjetti hankkeelle (2013) oli 60.000, josta ministeriön osuus oli 30.000. Rajanylittäjät-hankkeen viimeinen vuosi 2013 sujui tavoitteiden mukaisesti. Nuorisoneuvojan työ on kytkeytynyt suunnitellusti osaksi systemaattista nuorisopalveluiden viranomaisyhteistyötä ja -verkostoa. Monialaista seudullista yhteistyötä jatkettiin edelleen mm. osallistumalla moniin seudullisiin kehittämistyöryhmiin, joissa paikallisesti kehitetään esim. nuorten elinoloja mielenterveyden edistämisen, työttömyyden/toimeentulon ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Lisäksi varhaiseen puuttumiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn perustuvan keinovalikoiman kehittämiseksi Rajanylittäjät -hanke järjesti syksyllä 2013 kaksipäiväisen OMIN JALOIN - menetelmäkoulutuksen. Suunniteltu palvelupankki toteutettiin tietokantapohjaisesti nuorten ja seudun nuorten parissa toimivien ammattilaisten tueksi. Palvelupankista käy ilmi työttömille nuorille seudulla tarjolla olevat palvelut linkkeineen. Rajanylittäjien marraskuussa 2013 järjestetyssä, paikallisessa hankkeen päätösseminaarissa palvelupankkiin tuli lisää kehittämisideoita, joiden päivittämistä on tarkoitus jatkaa hankkeen päätyttyä, niin että se jää palvelemaan seudun nuoria ja ammattilaisia jatkossakin. ESR -rahoitteinen KOPPI - Kohti parempia työelämäpalveluita hanke 2011-2014 jatkuu. Hanketoiminnan kautta seutukunnalla on lisääntynyt kuntouttavan työtoiminnan paikkojen määrä ja laatu. KOPPI -hanke on tuonut näkyviä myönteisiä muutoksia kaikkien kuntien kuntouttavan työtoiminnan kehitykseen. Hankkeen toimesta on ideoitu uusia mallinnuksia ja projektin aloitteesta on saatu seutukunnan kuntouttavaan työtoimintaan konkreettisia muutoksia ja kehitetty hyvät käytännöt, mm. kuntouttavasta työtoiminnasta hoiva-alalle kokonaisuus (kotihoidon- ja vanhustyön apuryhmät ja hoiva-avustajan koulutus), LääKE (lääkärit ja Kela)- yhteistyöryhmän toiminta, foorumi ja kenttätoiminnan aktivointi, Intro-työpajan syntyminen, Hyvän mielen avaimet -koulutus yms. KOPPI -hanketta koordinoi kokonaisuudessaan THL. Forssan seudun hankkeen lisäksi muut osahankkeet ovat Vantaalla ja Espoossa. Väli-Suomen kaste-ohjelmaan kuuluva POTKU II hanke (2013 2014 on jatkohanke POTKU hankkeelle (2010-2012). FSTKY on mukana HämePotku osahankkeessa yhdessä Riihimäenseudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitoksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on pitkäaikaissairauksien hoidon kehittäminen perusterveydenhuollossa. Pitkäaikaissairauksien hoitoa pyritään parantamaan tekemällä kehittämistyötä kaikilla Terveyshyötymallin (Chronic Care Model) osa-alueilla, joita ovat yhteisö, omahoidon tuki, palveluvalikoima, johto, kliiniset tietojärjestelmät sekä päätöksenteon tuki. Hankkeessa on edetty vuoden 2013 aikana lähinnä neljän ensiksi mainitun tavoitteen osalta. Tietojärjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittämiseen on käynnistetty kuntayhtymässä muita hankkeita, joiden edistymistä ja tuotoksia seurataan ja hyödynnetään Potku II hankkeessa mahdollisuuksien mukaan. Teknologiasta tuottavuutta palveluketjuihin hanke on 1.5.2013 alkanut yhteishanke, johon osallistuvat osatoteuttajina FSHKY, HAMK ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos. Koko hankkeen hallinnoijana toimii Innopark Programmes Oy. Hankkeen tavoitteena on rakentaa hyvinvointisuunnitelmalomake, joka sisältää sekä terveys- ja hoitosuunnitelman (THS) että hoito- ja palvelusuunnitelman. Lomake on asiakkaiden saatavilla sähköisesti Taltioni yhteyttä käyttäen. Lomakkeeseen tehtävät määritykset rakennetaan hankkeen aikana lomaketta pilotoiden. Tällä hetkellä hankkeessa on kilpailutettu tekninen toteuttaja ja määritelty ensimmäisen vaiheen sisältö lomakkeeseen. Ensimmäinen pilotointi on tarkoitus tehdä huhtikuussa 2014. Vuoden aikana jatkui Central Baltic ohjelman rahoittama emedic -hanke 2011-2013, jossa edistettiin etälääketieteen menetelmien käyttöönottoa ja vakiintumista mm. diabeteksen hoidossa. FSTKY toimi pilottialueena hankkeessa. Vuoden aikana käytettiin haavan hoidon ja diabeteksen seurannassa etälaitteita. Viidellä diabetesta 7

sairastavalla potilaalla oli käytössä verensokerin etäseurantalaite. Hanke päättyi vuoden lopussa, mutta etäseurantaa on tarkoitus jatkaa hankkeen päättymisestä huolimatta. Omarahoituksena jatkui psykiatrisen palvelurakenteen selvittäminen ja uudelleen sijoittumisen suunnittelu. Psykiatrisen palvelurakenteen suunnitelma (osasto 13 muuttaminen avopalveluyksiköksi) valmistui. Potilasturvallisuustyötä vietiin eteenpäin omana työnä. THL:n tuottama Potilasturvallisuuden verkkokurssi käynnistyi. Potilasturvallisuuden painopisteinä olivat kaatumisten ehkäisy ja lääkehoito. Kuntayhtymä oli mukana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Kaatumisten ehkäisy -projektissa. Kuntayhtymän omista kehittämismäärärahoista myönnettiin rahoitusta 13:llekohteelle vuoden aikana. Kohteina ovat olleet mm. Seudullinen saattohoidon kehittämisprojekti, poliklinikkatyön henkilöstöresurssien suunnittelu, työyhteisövalmennus, DKT- koulutus ja laatupalkinto. Vuoden 2012 aikana valmistuneista laatutöistä 3 ilmoitettiin kilpailuun. Palkittu työ koski Päihdeongelmaisten avokuntoutuskurssin kehittämistä FSTKY:ssä. ITE -arviointeja tehtiin kuntayhtymän 15 yksikössä vuonna 2013: A-klinikka, terveyden edistämisen yksikkö, radiologia, fysioterapia, työterveyshuolto, lääkekeskus, suun terveydenhuolto, poliklinikka, lasten ja nuorten psykiatria, perheneuvola, oppilashuolto, os.11, os.13,psykiatrian poliklinikka ja välinehuolto. Yhdeksän yksikköä teki toiminnan ja laadun kehittämisen jatkosuunnitelmat arvioinnin pohjalta. Asiakaspalautteita, asiakkaiden antamana palautteena joko suoraan, henkilöstön välityksellä kirjattuna tai lehtien sivuilta, saatiin vuoden aikana ennätysmäärä 312. Kaikki palautteet käsiteltiin johtoryhmässä ja nimellä tulleisiin palautteisiin vastattiin. Positiivisen palautteen määrä oli 41 % (v.2012 46 %, v.2011 35 %) tulleista palautteista. Korjaavaa palautetta kohdistettiin eniten kohteluun ja henkilökunnan käytökseen. Poliklinikalla ja päivystyksessä tehtiin asiakastyytyväisyyskysely saadusta palvelusta ja hoidosta. Kysely tehtiin viikolla 11. Tyytyväisimpiä oltiin asiakaspalveluun, yhteyden saantiin ja hoitoon pääsyyn. Tyytymättömyyttä aiheutti toimipisteen viihtyvyys ja odotusaika yli sovitun. Terveydenhuollon organisaatiot ryhtyvät käyttämään kansallista potilasarkistoa nykysuunnitelmien mukaan syksyyn 2014 mennessä. Tämän ns. KanTa -hankkeen ensimmäinen vaihe oli ereseptin käyttöönotto, jonka valmistelu aloitettiin FSTKY:ssä elokuussa 2011. Ohjelmisto otettiin käyttöön perusterveydenhuollossa aikataulun mukaisesti joulukuun alussa 2011 ja erikoissairaanhoidossa 2013. Kokonaisuudessaan ereseptin käyttöönotto ei edennyt suunnitelmien mukaisessa tahdissa ohjelmassa ilmenneiden potilasturvallisuutta vaarantavia virheiden ja toiminnallisten puutteiden vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmää laajennettiin vuonna 2012 siten, että perusterveydenhuollon avohoidosta (AvoHILMO) kerättiin yksilötason tietoja kansalliseen rekisteriin. Tähän saakka tiedot on kerätty pakollisina laitoshoidosta. Tietojen keruusta vastaa terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). FSTKY aloitti Avo- HILMOn käyttöönoton valmistelun marraskuussa 2011 ja vuoden 2012 aikana aloitettiin Käyntisyyn kirjaaminen. AvoHILMON käyttöönoton laajentaminen jatkui 2013. 8

3.6 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuntayhtymän sisäinen valvonta on järjestetty yhtymähallituksen 23. päivänä huhtikuuta 2001 hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen perusteella. Sitä täydennetään vuosittain hyväksyttävässä kuntayhtymän talousarvion käyttösuunnitelmassa annettavalla lähinnä taloushallintoa koskevalla ohjeistuksella. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvien työvaiheiden tai erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Jokainen esimies vastaa johtamansa toiminnan sisäisestä tarkkailusta. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan aiotulla, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Kuntayhtymän toimintaperiaatteet on määritelty useissa säännöissä ja ohjeissa (mm. hallintosääntö, hankintaohje jne.) sekä taloussuunnitelmassa, joiden noudattamisen valvonta kuuluu esimiehille. Seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat velvoitteiden asettaminen, raportoinnin toteutuksen valvonta ja tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu. Talousarvion ja toiminnan toteutumisesta raportoidaan yhtymähallitukselle, johtoryhmälle, kunnanhallituksille sekä kunnanjohtajille ja perusturva-/sosiaalijohtajille kuukausittain. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtävää valvontaa. Tarkastuksen kohde tietää suorituksensa olevan arvioinnin kohteena. Sisäinen tarkastus tapahtuu toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Sisäisen valvonnan kokonaisuudesta sisäinen tarkastus on toissijaista. Kuntayhtymän arvopaperit ja vakuudet sekä varastot tarkastetaan vuosittain. Riskienhallinta on kuntayhtymän hallintosäännön mukaan yhtymäjohtajan vastuulla. Kuntayhtymässä ei ole yhtymähallituksen hyväksymää kirjallista riskienhallintapolitiikkaa. Strategiatason riskit Kuntayhtymän strategia on vuonna 2007 tarkistettu ulottumaan vuoteen 2015 saakka. Siinä on varauduttu eri kehittämishankkeiden avulla niihin havainnoituihin riskeihin, joihin voidaan omalla toiminnalla vaikuttaa. Näistä ovat esimerkkeinä mm. jatkuva johtamiskoulutus sekä panostaminen lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Työsuojelulliset riskit Kuntayhtymässä on käytössä työsuojelullisten riskien arviointia varten tietokoneohjelmisto (Riski-Arvi 3.0), jonka avulla yksiköittäin arvioidaan työsuojelullisia riskejä kolmen vuoden frekvenssillä ja aina, kun tapahtuu merkittäviä muutoksia. Arviointeja tehtiin 31 yksikössä vuonna 2013. Näiden arviointien pohjalta sovitaan tarvittavista toimista esiin tulleiden riskien torjumiseksi. Työsuojelujaosto käsitteli tilanneilmoitukset ja esitettiin parannusehdotuksia, seurattiin ja otettiin kantaa vartiointiraportteihin. Kuntayhtymässä on otettu käyttöön HaiPro ohjelma, joka on terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä (potilasturvallisuus). Sen avulla pystytään ana- 9

lysoimaan sattuneita tapahtumia sekä läheltä piti -tilanteita ja oppimaan niistä. Ohjelma on jatkuvassa käytössä. Kuntayhtymässä toimii sisäilmatyöryhmä, jossa moniammatillisesti selvitetään sisäilmaan liittyviä asioita, oireilujen syitä ja tehdään tarvittavia korjausehdotuksia. Toiminnalliset riskit Toiminnalliset riskit kartoitetaan vuosittaisen suunnitteluprosessin yhteydessä ja niiden välttämiseen varaudutaan taloussuunnitelmassa. Suurin toiminnallinen riski sisältyy avainhenkilöstön rekrytointiin, missä viime vuosina on kuitenkin onnistuttu hyvin. Tukipalvelujen toteuttaminen yhteistyössä Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n kanssa on osa toiminnallisiin riskeihin varautumista. Taloudelliset riskit Kuntayhtymän tuloista valtaosa tulee jäsenkunnilta, joten taloudelliset riskit keskittyvät kuntatalouden tilaan, johon kuntayhtymä ei suoranaisesti voi vaikuttaa. Kuntayhtymällä on ajan tasalla olevat vakuutukset sekä tilojen että toiminnan osalta. Kuntayhtymän kiinteistöjä hoidetaan säännöllisillä peruskorjauksilla, joten kiinteistöt pysyvät teknisesti ja taloudellisesti hyvässä kunnossa. Kuntayhtymässä on käytössä miltei kattava kulunvalvontajärjestelmä kaikissa omissa kiinteistöissä, minkä lisäksi on murtohälytysjärjestelmät. Muu ohjeistus on yhtymähallituksen hyväksymissä erilaisissa ohjeissa kuten hankintaohje, hankkeiden hallinnoinnin ohje, jätehuolto-ohje, tietoturvapolitiikka, tietohuoltoohje, lääketieteellistä ja muuta terveystieteellistä tutkimusta koskevat ohjeet ja määräykset, arkistotoimen ohje, jossa on myös liitteenä potilasrekisteriä ja tietosuojaa koskevat ohjeet. 10 3.7 Yhtymähallituksen esitys tuloksen käsittelystä Yhtymähallitus esittää, että vuoden 2013 tilikauden tulos 88 655,37 siirrettäisiin yli/alijäämätilille.

11 4. VASTUUALUEKOHTAINEN TOIMINTA 4.1 Yleishallinto Hyvinvointikuntayhtymän valmistelu ja valtuustokauden vaihtuminen näkyi luonnollisesti myös kuntayhtymän luottamuselinten toiminnassa. Jo aiemmin kunnissa sovittu hyvinvointikuntayhtymän valmistelu ei ollut edennyt vuoden 2012 aikana, mutta alkuvuodesta 2013 hykyn perustamista ryhdyttiin uudelleen suunnittelemaan eikä jääty enää odottamaan valtiovallan päätöksiä kuntarakenteesta tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Forssan seudun palvelurakennetyön ohjausryhmä ja ryhmän kuntajohtajista koostuva sihteeristö valmistelikin ripeästi terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista ja se hyväksyttiin jäsenkuntien valtuustoissa kesän ja syksyn 2013 aikana. Hyvinvointikuntayhtymän aloittamisen aikaistamisella - jo vuoden 2014 alusta- pyrittiin ja pyritään osoittamaan hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiomalli ja sitä kautta turvaamaan toiminnan jatkuminen ja mahdollisen tarvittavan poikkeusluvan saaminen sote -järjestämislain osalta. Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa ja järjestää entisten terveydenhuollon palveluiden lisäksi myös jäsenkuntien sosiaalipalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Perussopimus tuli voimaan 1.1.2014 ja samasta ajankohdasta käynnistyi uuden Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän toiminta. Valmistelu tehtiin syksyn aikana erittäin tiiviissä aikataulussa ns. omana työnä ilman ulkopuolista konsulttiapua niin kuntayhtymän henkilökunnan kuin jäsenkuntien perusturvan henkilöstön voimin seudullisen palvelurakenneohjausryhmän ohjauksessa ja koordinoimana. Kunnallisvaalit oli käyty syksyllä 2012 ja FSTKY:n yhtymävaltuusto kokoontui maaliskuussa 2013 ensimmäiseen kokoukseensa valiten uuden yhtymähallituksen ja tarkastuslautakunnan. Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Heidi Cavén ja yhtymähallituksen puheenjohtajaksi Sirkka-Liisa Anttila. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana aloitti Sakari Raiskio. Kesäkuussa yhtymävaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen, sai tiedokseen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ja valitsi tilintarkastusyhteisön v. 2013 2016. Perussopimuksen muutos sisälsi muutoksia myös kuntayhtymän hallintoon. Yhtymävaltuuston tilalla hyvinvointikuntayhtymässä toimii yhtymäkokous, joten yhtymävaltuusto kokoontui viimeiseen kokoukseensa 4.12.2013 päättämään talousarviosta ja hyväksyi mm. tulevan yhtymäkokouksen työjärjestyksen sekä hyvinvointikuntayhtymän hallintosäännön. Yhtymävaltuusto valitsi myös uuden yhtymäjohtajan eläkkeelle 1.6.2014 siirtyvän Markku Puron seuraajaksi. Yhtymäjohtajaksi valittiin Juha Heino Tampereelta. FSTKY:n yhtymähallitus kokoontui v. 2013 11 kertaa ja käsitteli 231 asiaa. Asialistalla oli mm. kaavalausuntoja lausuntoja ympäristöluvista käyttöönottoilmoituksia erilaisia vakanssiasioita, esim. vakanssimuutokset lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta savuttomuusohjelman ohjeiden tarkistaminen suun terveydenhuollon keskitetyn arkipäivystyksen palvelutuottajan valinta varhaisen tuen toimintamalli Forssan seudun ikäihmisten kuntalaislähtöinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä projekti 2010-2012, maksatuspäätös selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle koskien opiskeluterveydenhuollon lääkäripanosta

osallistuminen Teknologialla tuottavuutta palveluketjuihin EAKR-hankkeen Terveys- ja hoitosuunnitelman integraatiot palvelusuunnitelmaan ja Taltioniin osaprojektiin Hyvästä Parempi hankkeen tuloksen ja taloudellisen loppuselvityksen hyväksyminen seudullinen Etsivän nuorisotyön kehittäminen hanke 2013 2014 KOPPI- kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Lääkehoidon ketju kuntoon hanke talousarviolainan ottaminen verensokerimittareiden ja liuskojen hankinta hammaslääkäripäivystyksen palauttamista koskeva valtuustoaloite lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän raportista Forssan kaupungin konserniohjeiden tarkistaminen siirtosopimuksen hyväksyminen esitys Someron kaupungille FSHKY:n perussopimuksen hyväksymisestä ja osajäsenyyssopimuksen siirtäminen 1.1.2014 perussopimuksen liitteeksi hyvinvointikuntayhtymän yhtymäkokous ja pyyntö jäsenkunnille nimetä yhtymäkokousedustajat esitykset yhtymävaltuustolle yhtymäkokouksen työjärjestyksen ja hallintosäännön hyväksymisestä talousarvion 2013 muuttaminen ja ylitysoikeudet v. 2013 talousarvioon yhtymähallinnon organisointi delegointisääntö 1.1.2014 alkaen henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit ja palkkiot v. 2014 asiakasmaksut v. 2014 koneellista lääkejakelua koskeva suorahankinta. 12 Tarkastuslautakunnan kokouksia oli kahdeksan, joista kaksi ns. vanhan lautakunnan (2009 2012) ja kuusi uuden v. 2013 valitun lautakunnan kokousta. Lautakunnan arviointisuunnitelmaan v. 2013 2014 talouden seurannan ohella on kirjattu omistajien äänen kuuluminen kuntayhtymässä, luottamushenkilöiden vaikuttaminen sekä kuntayhtymän muuttuminen hyvinvointikuntayhtymäksi ja tämän muutosprosessin arviointi. Vuonna 2013 tilastoitiin 25 työtapaturmaa, joista 5 työmatkalla sattunutta. Vuonna 2013 ei todettu yhtään ammattitautia. Vakuutusyhtiön korvaamia sairauspäiviä työtapaturmista oli 31 ja työmatkatapaturmista 11. Vakuutusyhtiö maksoi korvausta työtapaturmista 3500 ja työmatkatapaturmista 1238. Haipro -työturvallisuusilmoituksia tehtiin v. 2013 yhteensä 53 kappaletta. Ilmoituksia tehtiin eniten osastolta 3 (10 kpl), A-klinikalta (7 kpl) ja osaamiskeskuksesta (4 kpl). Henkilöstölle toteutettiin yhdessä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa palokoulutuksia ja sammutusharjoituksia 10:ssä eri koulutustilaisuudessa. Koulutukseen osallistui n. 140 työntekijää. Koko henkilökunnan yhteinen syyspäivä pidettiin 25.9.2013, tällä kertaa juhlapuhujana oli professori Jussi Huttunen. Kuntaliiton kultaisella ansiomerkillä palkittiin 20 työntekijää. Tilaisuudessa jaettiin myös laatupalkinto, sen sai työ Päihdeongelmaisten avokuntoutuskurssi. Vuoden hyvä työyksikkö kunniamaininnan sai vuonna 2013 Dialyysi -yksikkö.

Talousarvion toteutuminen (1000 ) Suunnite 2013 Ta:n muutos 13 Toteuma 2013 Tulot 208 200 452 Menot 3 223 3 068 Toimintakate 2 816 200 2 616 Poistot 261 227

14 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Yksikkö: Forssan seudun terveydenhuollon ky. Strategiset päämäärät: Seudun väestön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen, sairauksien hyvä hoito ja kuntoutus, taloudellinen ja vaikuttava toiminta, joka tuottaa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman suuren terveyshyödyn, palveluita itse tuottamalla tai niitä tilaamalla, yhteistyössä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa. Kriittiset menestystekijät: Lasten ja nuorten psykososiaalisten ongelmien ehkäisy ja hoito, nuorten syrjäytymiskierteen havaitseminen ja katkaisu. Lasten huomioiminen perheen jonkun jäsenen sairastuessa, kroonisten sairauksien hoidon vaikuttavuuden parantaminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito, vanhustenhoidon parantaminen organisaatiorajat ylittävällä asiakaslähtöisellä yhteistyöllä ja hyvinvointiteknologian avulla, tavoitteena turvata itsenäinen asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Arviointi: Hyvinvointi-indikaattorit, vastuualuekohtaiset ja hankekohtaiset arviointimittarit, tarve- ja ikävakioidut kustannukset. Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) Koko kuntayhtymän tavoitetaso 1. Potilasturvallisuuskulttuurin parantaminen 2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutuminen Tavoitteen toteutumisen seuranta 1. HaiPro ilmoitusten perusteella puolet yksiköistä on tehnyt kehittämissuunnitelmia. Potilasvahingot vähenevät. Asiakastyytyväisyys pysyy vähintään aikaisemmalla tasolla. Potilasturvallisuussuunnitelman (s. 26) mukaiset mittarit käytössä 2. Pysyttävä jatkuvasti lainsäädännössä annetuissa aikarajoissa ja saavutettavuustavoitteissa. Seuranta/toteuma 31.12. 1. Toteutui. Asiakaspalautteista 41 % oli positiivista palautetta, joka on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ei oleellista muutosta. Toteutui. 2. Hoitoon pääsyssä pysyttiin hoitotakuulainsäädännössä vaadituissa määräajoissa. 3. Talousarvion toteutuminen niin, että alijäämä ei kasva ja erikoissairaanhoidon ulkokuntamyynti kasvaa 4. Työhyvinvoinnin parantaminen: a) hyvä johtaminen ja esimieskoulutus b) ITE 3. Ylijäämäinen tuloslaskelma ja myynnissä kasvua. 4. Työhyvinvointibarometri tehty v. 2012, tulosten hyödyntäminen a) esimiesten jatkuva johtamiskoulutus, vähintään 4 päi- 3. Toteutui talousarvion osalta. 4. a) Toteutunut osittain

c) kehityskeskustelut d) onnistunut rekrytointi ja vakituisen henkilöstön pysyvyys 5. Lasten tilanteen arviointi perheen aikuisen sairastuessa. vää/vuosi b) arviointien määrä ja niistä nousevat parantamistoimenpiteet, 1-2/yksikkö c) kehityskeskustelut kaikille henkilöstöohjelman mukaan d) vakituisista vakansseista täytettynä vähintään 95 %, kaikkien uusien työntekijöiden arvio perehdyttämisestään ja opiskelijoilta kahdesti vuodessa. 5. Seuranta Effica tilastoinnin avulla. TLP menetelmäkoulutukseen osallistuminen b) arviointeja tehtiin 15 yksikössä ja 9 yksikössä tehtiin jatkosuunnitelma c) toteutunut. d) lääkärirekrytoinnissa ei onnistuttu tavoitteen mukaisesti, uusien työntekijöiden arvioinnit perehdytyksestä kerättiin webropol kyselyllä 15 5. TLP koulutukset: Koko päivän koulutukset 12 henkilöä ja puolen päivän koulutukset 50 henkilöä. 6. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy - Ankkuri toiminta - KOPPI hanke - Rajanylittäjät hanke - nuortenneuvojan työn vakiinnuttaminen osaksi viranomaisyhteistyötä - seudullinen etsivän nuorisotyön kehittäminen -hanke 7. Kroonisten sairauksien hoidon ja avosairaanhoidon vaikuttavuuden parantaminen. - Potku hanke, Potku II - Hyvästä Parempi hanke (11/12 päättyy) 6. Hankearviointi: rahoittajien, Sosiaalikehityksen ja oma arviointi. 7. Hankearviointien yhteydessä. 6. Toteutunut suunnitellusti. Ankkuri-toiminta on vakiintunutta toimintaa. KOPPI hanke sai jatkoa v 2014 loppuun, valtakunnallinen ohjausryhmä on ollut tyytyväinen tavoitteiden saavuttamiseen. Nuortenneuvojan työ on vakiintunut etsivään nuorisotyöhön. Palvelupankin toteuttaminen on vielä vaiheessa. 7. POTKU 2 hanke on edennyt suunnitelmallisesti Terveyshyötymallin osaalueiden mukaisesti. 8. Osaamiskeskuksen tiimien onnistuminen 8. Asiakastyytyväisyys. Toiminnan tuloksellisuus 8. Positiivisten palautteiden määrä suurempi kuin v. 2012. Keskimääräinen hoitojakson pituus lyheni 20.7 % intensiivi-kuntoutuksessa ja 18.6 % jaksohoidossa. Kuntoutuk- sen tulosmittaritulos oli vuoden 2012 tulosta parempi.

Lyhyet selvitykset hankkeista (tarkemmin strategian toteuttaminen kohdassa ja vastuualuekohtaisissa teksteissä) HaiPro on terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. ITE on työyksikön itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä. Ikä- ja tarvevakioinnilla tarkoitetaan ikärakenteen, sukupuolen ja sairastavuuden vaikutuksien poistamista kustannuksia esitettäessä, maan keskiarvoa kuvataan yleensä luvulla 100. Ankkuri toiminta tarkoittaa varhaista puuttumista alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen ja perheväkivaltaan. KOPPI hanke: kuntouttavan työtoiminnan sisällön ja roolin selkiyttäminen Rajanylittäjät hanke tuottaa nuoren arkeen entistä yhtenäisemmät tuki- ja ohjauspalvelut ja palveluiden katvealueet vähenevät ja nuoret ohjautuvat heidän tilanteidensa edellyttämiin palveluihin. Hyvästä Parempi hanke henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä parannetaan työviihtyvyyttä ja käytettävissä olevilla resursseilla saadaan vaikuttavuutta, terveyshyötyä ja asiakastyytyväisyyttä. Potku Potilas kuljettajan paikalle hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti. Forssan seudun ikäihmisten kuntalaislähtöinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä - hanke hioo organisaatiot ylittävät palveluketjut ja toiminnan asiakaslähtöisiksi TLP toimiva lapsiperhe menetelmä, jossa kaksi strukturoitua työtapaa: lapset puheeksi ja lapsiperheinterventiot 16

17 4.2 Mielenterveystyön vastuualue Vuoden 2013 aikana, loppuvuotta kohden kiihtyvällä tahdilla vastuualue osallistui hyvinvointikuntayhtymän perustamisen suunnitteluun. Mielenterveystyön vastuualueella muutokset kohdistuivat mielenterveystyön peruspalveluihin. Puheterapeutit, oppilashuolto ja perheneuvola valmistautuivat siirtymään perhepalvelujen palvelualueelle terveyskeskuspsykologien jäädessä mielenterveys- ja päihdetyön palvelualueelle ja nuorisoneuvojan siirtyessä aikuissosiaalityön alaisuuteen. Samoin päätettiin siirtää aiemmin kuntien sosiaalityöntekijöiden vastuulla olleet SHL-lain mukaiset mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut mielenterveys- ja päihdetyön palvelualueelle. Toimiva lapsi&perhe -menetelmien juurruttaminen jatkui. Vastuualue järjesti yhden päivän koulutuksen, jossa puolet päivästä tarjottiin tietoa menetelmästä koko fstky:n henkilökunnalle ja toinen puolikas päivästä syvennettiin menetelmään koulutettujen työntekijöiden osaamista. Kouluttajana toimi FT Mika Niemelä THL:sta. Edellisvuoteen verrattuna interventioiden määrä väheni, koska 2012 aikana toteutettuun koulutukseen liittyen TL&P-interventioita tehtiin runsaasti. Vuonna 2013 vastuualueelle myönnettiin kehittämisraha dialektisen käyttäytymisterapian (DKT) järjestämiseen. Vuonna 2014 toteutettavassa koulutuksessa tavoitellaan laajaa osaamisen lisäämistä tämän haasteellisen potilasryhmän kohdalla. Mielenterveystyön peruspalveluissa päästiin maaliskuussa 2013 tilanteeseen, jossa kaikki toimet olivat täytetty. Tämä mahdollisti palveluprosessien kehittämisen mm. kouluvalmiustutkimusten ja lasten psykologisten tutkimusten osalta. Oppilashuollossa kouluttauduttiin Työrauhaa kaikille menetelmään. Yksi perheneuvolan psykologi jatkoi asiantuntijana Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa oikeusministeriön Follo-projektissa. Projektin tavoitteena on kehittää asiantuntijaavusteista sovittelua huoltoriitoihin. Puheterapeutit muuttivat Kutomon hammashuollon alta Korkeavahaan joulukuussa 2013. A-klinikan käynneissä tapahtui kasvua. Kehittämishankkeena vuonna 2012 järjestetty A-klinikan avokuntoutuskurssi palkittiin laastupalkinnolla. Kurssi järjestettiin myös syksyllä 2013 ensimmäisen kurssin saaman myönteisen palautteen rohkaisemana. Asiakaspalveluostoihin varattu määräraha ylitettiin, kuten jo monena edeltävänä vuonna. Alkoholia myydään Forssassa noin neljä litraa enemmän/asukas kuin koko maassa. Ehkäisevässä päihdetyössä jatkettiin PAKKA työtä (Anniskelutyöryhmä, Tarjontatyöryhmä) ja käynnistettiin seutulupalausuntokokeilu ja työryhmältä pyydettiin lausuntoa neljään alkoholilupahakemukseen. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden palveluiden kysyntä kasvoi selvästi edellisistä vuosista. Lastenpsykiatrian poliklinikan suoritteet ylittivät selvästi suunnitteen (128 %). Nuorisopsykiatrian poliklinikalla ei enää loppuvuodesta 2012 pystytty vastaamaan lisääntyneeseen palveluiden kysyntään hoitotakuun määräämissä ajoissa, minkä vuoksi nuorisopsykiatrian poliklinikalle palkattiin tilapäiseen työsuhteeseen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä on perheterapeutti ja lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkaiden sosiaalietuuksien hoitamisen lisäksi hän on ollut vahvasti mukana nuorisopsykiatrian perhetyössä. Yhtymähallitus edellytti, kun päätös tilapäisen työntekijän palkkaamisesta tehtiin, että palkkakulut katetaan ulkokuntalaskutuksella.

Tässä tavoitteessa onnistuttiin, tulosyksikön vuoden 2013 ulkokuntalaskutus oli 124 253. On ilmeistä, että vastaavanlaista lisäresurssointia tullaan tulevinakin vuosina tarvitsemaan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla, koska nähtävissä on ennemminkin hoidon tarpeen lisääntyminen kuin väheneminen. Lastenpsykiatrian poliklinikan tutkimuksissa ja hoidoissa pyritään lisäämään nuorempien alle kouluikäisten ikäryhmien käyntejä. Tämän vuoksi työryhmästä psykologi osallistui vauvojen varhaisen vuorovaikutuksen koulutukseen ja vs. psykoterapeutti osallistui vuorovaikutusarviointikoulutukseen. Lastenneuvolan kanssa jatkettiin myös yhteistyötä ns. korkean riskin pikkulapsiperheiden asioissa. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla jatkettiin tiivistä yhteistyötä koulujen oppilashuollon sekä perheneuvolan nuorten kanssa työskentelevän henkilön kanssa. Aikuispsykiatrian hoitoprosesseja kuvattiin ITE-kyselyistä nousseen kehittämisidean pohjalta, kirjalliseen muotoon prosessikuvaukset tuotti poliklinikan psykiatrinen sairaanhoitaja lisäopintojensa lopputyönä. Toiminta aikuispsykiatrian poliklinikalla jatkui entisin rakentein: akuuttityöryhmä, kaksi solua ja vanhuspsykiatrinen vastaanotto. Avohoidon yksi haaste on nuorten aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmien vyyhteytyminen yhdessä persoonallisuushäiriöiden, opintojen keskeytymisen, taloudellisten vaikeuksien ja sosiaalisen tuen puuttumisen vuoksi. Osasto 11A jatkoi katkaisuhoitojen sisältöjen ja päihdepsykiatrisia arvioiden kehittämistä yhteistyössä A-klinikan kanssa. Osasto 11A vastaa viikonloppuisin ja arkipyhinä opioidikorvaushoitopotilaiden lääkejaosta, ja kävijöiden määrä kasvoi merkittävästi. Kaiken kaikkiaan polikliinisia käyntejä osastolla 11 oli vuonna 2013 2308, kun vastaava luku oli vuonna 2012 2150. Osasto 11B:lla hoidettiin psykoottisia, vaikeasti masentuneita ja orgaanisista syistä sekavia potilaita. Ajoittain muistisairaiden vanhuspotilaiden hoitoajat pitkittyivät sopivan jatkohoitopaikan löytymisvaikeuksien vuoksi. Kesällä 2013 osaston 11 kuormitus oli ajoittain erittäin matala, mikä huomioidaan vuoden 2014 kesän suunnittelussa. Syksyllä 2013 osaston 13, päiväosaston ja päivätoimintakeskuksen henkilökunta alkoi systemaattisesti informoida potilaita ja heidän läheisiään tulevasta muutoksesta. Osaston 13 toiminta viikko-osastona päättyi joulun alla, ja virallisesti kyseiset kolme yksikköä yhdistettiin Tehostetun tuen yksiköksi vuoden vaihteessa. Samalla Sopukan asuntojen vuokraustoiminta päättyi. Syksyn 2013 aikana jokaisen jaksohoitopotilaan ja hänen verkostonsa kanssa pidettiin hoitosuunnitelmapalaveri, ennakoitiin tulevaa muutosta ja tehtiin uusien olosuhteiden mukainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.. Vuoden 2012 aikana järjestettiin näiden kolmen yksikön henkilöstölle yhteinen kehittämiskoulutus, ja yhteisen toimintastrategian ja yhdessä sovittujen työkäytäntöjen kehittämistä jatkettiin vuoden 2013 aikana työnohjauksellisessa viitekehyksessä työnohjaaja Anne Saarnio-Jokisen johdolla. Syksyn kuluessa toimintoja alettiin yhdistää, vaikka virallista yhdistymistä ei vielä ollut tapahtunut. Talousarvion toteutuminen (1000 ) Suunnite 2013 Ta:n muutos 18 Toteuma 2013 Tulot 1 305 0 1 789 Menot 4 162 549 4 586 Toimintakate 2 857 549 2 797 Poistot 3 0 16

19 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Yksikkö: Mielenterveystyön vastuualue Strategiset päämäärät: Tarpeenmukaisen tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen tarjoaminen Kriittiset menestystekijät: sitoutunut, motivoitunut, ammattitaitoaan ylläpitävä ja kehittävä henkilöstö, mielenterveyden edistäminen läpileikkaavana periaatteena palvelujen järjestämisessä Arviointi: asiakaspalautteet, yhteistyökumppaneiden palautteet, toteutetut työn sisällölliset muutokset Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT TAVOITETASO 2013 ARVIOINTI 1 1.Tuen, tutkimuksen ja hoidon piiriin pääsee oikeaaikaisesti ja hoitosuhteissa toteutuu jatkuvuus 1. vakanssien täyttöaste ja vakituisten työntekijöiden osuus henkilökunnasta 1. Henkilökunnan vaihtuvuus vähäistä 1. Henkilökunnan vaihtuvuus pääasiallisesti eläkkeelle siirtymisten vuoksi 2. Hoitatakuun toteutuminen 2. THL-seuranta 2. toteutuu 2. Toteutunut 3. Lasten huomioiminen aikuispalveluissa 4. Läheisten tuen tarpeen arviointi ja tarjoaminen 3. toteutuneet lapset puheeksi- ja lapsiperheinterventiotlastensuojeluilmoitukset-perhekeskeiset työmenetelmät ja yhteistyö lapsiperhepalvelujen kanssa 4. toteutuneet perhe- ja verkostotapaamiset 3.Päihde- ja mtasiakkaiden, joilla lapsia, perhetilanne arvioi-daan ja tarjotaan tarkoituksenmukaisia tukitoimia 4. määrä säilyy ennallaan tai lisääntyy 3. 7 perheinterventiota, 8 lapset puheeksiinterventiota sekä 2 seurantakäyntiä 2 1.Mielenterveyden edistämistyön jatkuvuudesta huolehtiminen 2.Kuntoutujan tarvearviointiin perustuva kuntoutus- ja asumispalvelu päihde- ja mielenterveyspotilailla 3. prosessien kehittäminen kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjauksien mukaisesti 1.Eemeli-työryhmän kokousten toteutuminen Terveyden edistämissuunnitelmassa mielenterveyden edistä-minen mukana 2.Vertaillaan ja arvioidaan erilaisia kuntoutus- ja asumispalvelun tarjoajia 3. Kansallisen suunnitelman kärkihankkeiden toteutuminen vastuualueella 1. Eemeli-työryhmä toimii aktiivisesti ja seuraa sekä edistää Hyvillä mielin -suunnitelman toteutumista 2.Case-tyyppisesti laadittuja kuntoutus- ja asumispalvelunkuvauksia 3. sosiaalisen periytyvyyden vähentäminen, kokemusasiantuntijoiden mukaanotto toiminnan kehittämiseen 1- EEMELI kokoontunut säännöllisesti,kehitetty tilastointia, muuhun seurantaan ei resursseja 2. siirretty vuodelle 2014, kun vastuu asumispalveluista siirtyy palvelualueelle 3. mm neuvolan ja lapsy korkean riskin työ,,konsultaatiot,,tl&p -perheneuvolassa koulutettu kokemusasiantuntijoita eroiltojen vetäjiksi

20 3 1.Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja henkilöstöpolitiikan kehittäminen 1. ITE-kyselyjen toteutuminen toteutuneet työnohjaukset 1. ITE-kysely toteutetaan kaikissa yksiköissä ja kyselyt hyödynnetty yksiköiden kehittämisessä lakisääteinen työnohjaus järjestetty ITE-kyselyt toteutettu, kehittämissuunnitelmia laadittu työnohjaus halukkaille järjestetty 2.psykiatrisen ja psykoterapeuttisen erityisosaamisen turvaaminen 4 1.Palveluita tarjotaan kustannustehokkaasti käytettävissä olevilla resursseilla 2. viroissa ja toimissa vakituiset työntekijät 2. k.o. koulutuksiin osallistuvien määrä, poistuvan osaamisen kartoitus (eläköityminen, irtisanoutuvat) 1.talousarvioseuranta 2. virkojen ja toimien täyttöaste 2.Yksi paikallinen pidempi koulutus meneillään 2010 tehdyn koulutuskartoituksen päivitys ja sen pohjalta laaditaan useamman vuoden koulutussuunnitelma 1. suunnitteet toteutuvat talousarvion puitteissa hinnat kilpailukykyiset 2. 90 % täyttöaste 2. anottu ja saatu kehittämismääräraha DKT (dialektinen käyttäytymisterapia)-koulutuksen järjestämiseen, koulutuksen toteutus v 2014 1. toteutunut, joissakin yksiköissä ylittyi 2. toteutunut

21 4.3 Perusterveydenhuollon vastuualue Toiminnan sisältö ja määrä vastasivat pääosiltaan vuodelle 2013 asetettuja tavoitteita huolimatta siitä, että kaikkiin virkoihin ja toimiin ei saatu suunniteltua henkilöstömäärää. Avosairaanhoidon käyntejä ja hoito-ohjeen sisältäviä puhelinkontakteja yhteensä oli 6 % yli suunnitteen. Terveydenedistämistyön käynnit jäivät alle tavoitteen. Painopiste oli kokonaisvaltaisessa ohjauksessa ja neuvonnassa aikuisneuvonnassa, perhe- ja verkostotyössä neuvolatyössä ja asetuksen mukaisissa laaja-alaisissa terveystarkastuksissa kouluterveydenhuollossa. Suun terveydenhuollon käyntimäärä alittui 10 %, tärkeimpänä syynä hammaslääkärivaje. Arkipyhien ja viikonloppujen hammaslääkäripäivystys siirrettiin Varsinais-Suomen päivystysrenkaan hoidettavaksi TYKS:n päivystyspoliklinikalle. Maksuttomien sairaanhoitotarvikkeiden jakelun piiriin tulivat uutena ryhmänä pitkäaikaisen haavanhoidon tuotteet. Jakelun määrä ja käytön ohjaustarve jatkoivat kasvuaan, asiakasmäärä kasvoi 8 %. Ravitsemusterapiakäyntimäärä ylitti selvästi suunnitteen ja vuoden 2012 toteutuman. Someron kaupunki oli ensimmäistä vuotta FSTKY:n osajäsenenä ympäristöterveydenhuollon osalta. Yhteinen eläinlääkärikäyntien määrä ylitti suunnitteen 6 %:lla. Terveysvalvonnan tarkastusten määrä jäi 17 % alle suunnitteen toiminnan sisällön muutosvaiheesta johtuen. Osaamiskeskus tuotti intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon ja sen sisällä päiväsairaalan ja saattohoidon sekä hyvinvointiteknologian palveluja ja toimi hyvin läheisessä yhteistyössä mm FSTKY:n avosairaalan ja Forssan kaupungin Kotiin sairaalasta - tiimin ja muiden kuntien kotiutustiimien kanssa. Intensiivikuntoutus käytti keskimäärin 8.1 paikkaa ja jaksohoito 14.5 paikkaa. Intensiivikuntoutuksen suhteellisen osuuden nousu vuodesta 2012 oli tavoitteen mukaista tehokkaan kuntoutusprosessin toteuttamiseksi. Intensiivikuntoutuksen hoitojaksojen keskimääräinen pituus lyheni 23.3 hoitopäivään (v.2012 29.4 hpv) ja jaksohoidon hoitojaksojen pituus 4.8 hoitopäivään (v.2012 5.9 hpv). Hoidon tarpeen arvioinnissa tai hoitoon pääsyssä annetussa määräajassa ei ollut ongelmia. Puhelinliikenteen sujuvuuden parantamiseksi puhelinliikennettä analysoitiin tarkemmin ja vastaajapanosta kohdennettiin ruuhka-aikoihin ja soittoja asiakkaiden suuntaan lisättiin. Pitkäaikais- ja monisairaiden potilaiden ennalta ehkäisyn ja hoidon uudistamista jatkettiin terveyshyötymallin mukaiseksi HämePotku hankkeessa. Avosairaanhoidon prosessien kehittämistyön Hyvästä parempi hanke päättyi, mutta toiminnan uudistamista jatkettiin hankkeen tulosten mukaisesti ja tiimityömalli laajeni kaikkiin väestövastuuryhmiin. Vastuualueen talousarvion ulkoisten erien tulos ilman poistoja oli 115 306 euroa (2,5 %) tavoitetta heikompi. Toimintatuotot ylittyivät 86 539 eurolla (2,3 %), toimintakulut ylittyivät 201 845 eurolla (2,4 %). Myyntituotot ylittyivät 180 220 eurolla (10 %), selvimmin kiireellisten ja maksusitoumusasiakkaiden kotikuntakorvaukset ja työterveyshuollon myynti. Asiakasmaksutuotot jäivät 105 219 euroa (5,6 %) alle tavoitteen, selvimmin suun terveydenhuollossa ja avohoidossa. Terveysvalvonnan taksakertymä ylitti tavoitteen. Toimintakuluissa palkkakulut sivukuluineen ylittivät niukasti budjetoidun (38 713 euroa, 0,7 %). Asiakaspalvelujen ostot omaan toimintaan pysyivät budjetissa (alitus 26 996 euroa, 3,7 %). Tärkein vastuualueen budjettiylitykseen vaikuttanut tekijä oli uusien tarvikeryhmien tulo maksuttomien hoitotarvikkeiden jakelun piiriin vuodelle 2013 sekä tarvikejakelun asiakasmäärän tuntuva kasvu. Vastuualueen vuoden 2013 toimintakate oli kuitenkin 1.3 % parempi kuin vuonna 2012. Talousarvion toteutuminen (1000 ) Suunnite 2013 Ta:n muutos Toteuma 2013 Tulot 3 825 140 3 771 Menot 8 401 104 8 498 Toimintakate 4 576 36 4 727 Poistot 92 0 104

22 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Yksikkö: Perusterveydenhuollon vastuualue Strategiset päämäärät: Asiakkaiden palvelujen saatavuuden turvaaminen muuttuvat palvelutarpeet huomioiden. Kriittiset menestystekijät: Riittävä ja osaava henkilökunta. Ajanmukaiset tilat ja laitteet. Arviointi: Asiakaspalautejärjestelmä. Hoitotuloksen ja saatavuuden mittarit. Toteutetut toiminnan sisäl-tö-muutokset. Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET 1 1. Yhteyden saanti ja kiireettömän hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy avopalveluyksiköihin hoitotakuulainsäädännö n edellyttämässä ajassa. 2 1. Tarkastelun painopisteenä osaamiskeskus, jonne hoitoon pääsy on joustavaa ja jossa toiminta on tehokasta ja vaikuttavaa. 3 1. Pitkäaikais- ja monisairaiden avohoidon palvelujen uudistaminen. 2. Avosairaanhoidon tiimien työn uudistaminen. 4 1. Onnistunut rekrytointi ja henkilöstöpolitiikka. MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT 1. Puhelinyhteysaikojen seurannan raportit, odotus- ja jonoaikojen raportit. 1. Hoitoon pääsyn seurantamittarit, kuntoutustuloksen mittarit. 1. POTKU-hankkeen toteutumisen seurannan mittarit. 2. Hyvästä parempihankkeessa sovitut seurannan mittarit. 1. Henkilöstösuunnitelman toteutumisen seuranta. TAVOITETASO 2013 1a. Puhelimitse terveyskeskukseen viimeistään 5 minuutissa 1b. Avopalveluyksikköjen suoriin numeroihin soittojen ensimmäisen läpipääsyn osuus vähintään 90 % 1c. Kiireettömään hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. 1a. Intensiivikuntoutukseen viimeistään 7 vrk:ssa. 1b. Kuntoutustulosmittarin (FIM) ja hyvinvointimittarin (15d) arvo jakson lopussa 80 %:lla asiakkaista on 1½ kertaa parempi kuin jakson alussa. 1. Pitkäaikaissairaiden terveys- ja hoitosuunnitelmien laadinta ja päivitys sekä diagnoosien/käyntisyiden tallennus ovat osa normaalikäytäntöä vuoden loppuun mennessä. 2. Kaikki ryhmät toteuttavat uutta toimintamallia vuoden loppuun mennessä. 1. 90 %:ssa vakituisiksi suunnitelluista budjetoiduista viroista ja toimista on vakituiset työntekijät. ARVIOINTI 1a. Toteutui 1b. Toteutui (osuus 91%) 1c. Toteutui 1a. Toteutui 1b. Toteutui. Fim - mittariarvo keskimäärin 1.55 kertaa parempi jakson lopussa alkuarvoon verrattuna. 15d mittari ei ollut käytössä. 1. Ei toteutunut. Laadinta, päivitys ja tallennus vain pienellä osalla pitkäaikaispotilaista. 2. Tiimityömalli toteutui kattavasti väestövastuuryhmissä. 1.Hammaslääkäreiden osalta ei toteutunut.

23 4.4 Erikoissairaanhoidon vastuualue Vuosi 2013 oli erikoissairaanhoidolle varsin työntäyteinen ja taloudellisesti hyvä. Vastuualue teki ylijäämäisen tilinpäätöksen. Toimintatuotoissa jäimme hivenen alla tavoitteiden. Suoritteet ovat toteutuneet tavoitteiden mukaisesti, käyntimäärät ovat nousseet lähes 47 000:een, myös hoitojaksot ovat kasvaneet. Keskimääräiset hoitoajat ovat edelleen lyhentyneet kun hoitopäivät ovat vähentyneet reiluun 22 000 hoitopäivään. Suhteellisesti merkittävin lasku suoritteissa on ollut naistentaudeilla ja äitiyspoliklinikan käynneissä, koska kesällä jouduttiin ensimmäistä kertaa sulkemaan poliklinikat kuukaudeksi lääkärivajeen takia. Neurologian ylilääkärin siirryttyä muihin tehtäviin, jouduttiin neurologian palveluja hankkimaan ostopalveluina. Lääkäritilanne on yleisesti pysynyt varsin hyvänä, rekrytointivaikeuksia on ollut neurologiassa ja naistentaudeilla. Merkittävin kasvu käynneissä oli urologiassa, talousarviovuonna potilaita oli kolmanneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin, käyntejä oli yli 1000. Lähetteiden määrä nousi ensimmäistä kertaa yli 11000:een, kasvua edellisestä vuodesta oli 5,6 %. Muuten ostopalveluissa, sairaanhoitopiirin ulkopuolisten sairaaloiden sekä keskussairaalan käytössä pysyttiin talousarviossa ja tehdyissä suunnitteissa. Attendo Oy on hoitanut jo vuodesta 2005 lähtien kuntayhtymän päivystyksen. Päivystyspalvelut ovat toimineet sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Päivystyskäyntien määrä on erikoissairaanhoidossa noussut 10 000:een, ja kun perusterveydenhuollon käynnit ovat vähentyneet, yhteensä käyntejä kertyi viime vuonna 20 000. Päivystyksen ulkoistaminen on tuonut helpotusta ennen kaikkea siihen, että kuntayhtymän omien lääkäreiden päiväaikaista työpanosta sekä toiminnan sujuvuutta on voitu lisätä. Päivystys on toiminut varsin kustannustehokkaasti, keskimääräinen nettokustannus per päivystyspotilas on 131 euroa. Vuosi 2013 muodostui varsin hektiseksi uuden hyvinvointikuntayhtymän perustamishankkeen takia. Erikoissairaanhoito oli mukana omalla työpanoksellaan ja Hykyn toteutuksessa saavutettiin varsin hyvä lopputulos. Erikoissairaanhoidon osalta merkittävintä oli hoitopalvelujen lakkauttaminen ja hoitohenkilökunnan siirtyminen erikoissairaanhoidon palvelualueelle. Päätös tulee selkeyttämään johtamista. Erikoissairaanhoidon palvelualueelle siirtyi lisäksi radiologia, laboratorio ja lääkehuolto Hoitotakuun toteutumisen suhteen meillä ei ole ollut ongelmia, ja olemme edelleen osallistuneet Kanta-Hämeen keskussairaalan jononpurkuun painopisteen siirtyessä ortopediasta enemmänkin plastiikkakirurgiaan. 70 % leikkausalihenkilökunnasta vaihtui vuoden 2013 aikana, mikä aiheutti toimintaan omat haasteensa. Talousarvion toteutuminen (1000 ) Suunnite 2013 Ta:n muutos Toteuma 2013 Tulot 21 857 0 21 543 Menot 26 898 188 26 303 Toimintakate 5 041 188 4 759 Poistot 133 0 121

24 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Yksikkö: Erikoissairaanhoidon vastuualue Strategiset päämäärät: Turvata väestölle riittävät, kustannustehokkaat ja laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut Kriittiset menestystekijät: Avopalveluiden kehittäminen ja säilyttäminen, Leikkaussalien tehokas käyttö, Potilasturvallisuus Arviointi: Asiakaspalautteet Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT TAVOITETASO 2013 ARVIOINTI 1 Hoitoon pääsyn turvaaminen hoitotakuun puitteessa. Avopalveluiden säilyttäminen riittävän laajana Potilasturvallisuuden lisääntyminen 2 Yhteistyö jonojen purkamisessa KHKS:n kanssa Toimivat lähiostopalvelut Avoin ja keskusteleva työyhteisö potilasvahingoissa ja läheltäpiti tilanteissa 3 Henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen Analysoiva ja ammattimainen ote potilasvahingoissa Tilastot Asiakaskyselyt Avopalveluiden määrä Potilasvahinkojen ja läheltäpiti tilanteiden kirjaaminen Jonopurkuleikkausten määrä Palautteet, tilastot Lähetteiden käsittely ja pääsy poliklinikoille sujuvaa ja hoitotakuun puitteissa Potilasturvallisuuteen liittyvien mittarit Koulutuksen tarkoituksenmukaisuus, määrä ja laatu Potilasvahinkojen läpikäyminen Kehityskeskustelut Hoitotakuu toteutuu 100 % Positiivisten palautteiden määrä yli 50 %. Nykyisen avopalveluiden määrän säilyttäminen Potilasvahinkojen ja läheltäpititilanteiden kirjaaminen 80 % tapauksista Jonopurkuleikkausten määrä vähintään ed. vuoden tasoa Ostopalveluiden lähetteet käsitellään 100 % Forssan sairaalassa ja määräajassa Mittarit kehitetty ja otettu käyttöön Seuranta, koulutuspäiviä vähintään 7 Tiedossa olevat potilasvahingot käyty lävitse ja tehty johtopäätökset Kehityskeskustelut 1-2 kertaa vuodessa Toteutunut Ei toteutunut Toteutunut Toteutui joskin epävarmuutta tuliko kaikki kirjattua Pysynyt samalla tasolla, tekonivelleikkausten määrä vähentynyt Toteutunut, ihotauti lähetteet katsotaan KHKS:ssa Vaiheessa Toteutunut Osa potilasvahingoista käyty lävitse kokouksissa Toteutunut 4 Resurssit jaettu tarkoituksenmukaisesti.. Kustannustehokkuuden säilyttäminen tai parantaminen Kustannukset tasapainossa, talousarvioseuranta THL:n benchmarking Talousarviossa pysyminen Benchmarking aineistossa pysyminen 6 parhaimman sairaalan joukossa Talousarviossa pysytty FS 4:ksi tehokkain

25 4.5 Sairaanhoidollisten palvelujen vastuualue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta toteutui pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti. Vastuualueen tulot ylittyivät sisäisessä myynnissä. Vastuualueella tavoitteena on edelleen ollut lähipalvelujen turvaaminen, palvelujen saaminen diagnostiikan ja hoidon vaatimassa ajassa ja laadukas toiminta. Toiminta on jatkunut omana toimintana täydentäviä palveluja ostaen ja alueellista toimintaa kehittäen. Sairaanhoidollisten palvelujen yksiköt ovat järjestäneet koulutusta muulle henkilökunnalle sekä sidosryhmille suunnitelman mukaisesti. Toiminnan kehittämisessä tärkeinä apuvälineinä ovat olleet ITE-arviointi ja työhyvinvointikysely sekä niiden perusteella tehdyt jatkosuunnitelmat. Vastuualueen suurin hankinta toimintavuonna oli radiologian yksikön mammografialaitteen hankinta. Hankinta, joka oli budjetoitu vuosille 2013 ja 2014, toteutettiin vuoden lopussa. Laitteen käyttöönotto ja koulutus toteutui vuoden 2014 alussa. Vastuualueen sisäiset tulot ylittyivät menoja enemmän ja tämä ylitys palautettiin tutkimuksia tilanneille tulosyksiköille tutkimusten käytön suhteessa. Radiologian osalta palautus oli noin 400 000 euroa ja laboratorion osalta 270 000 euroa. Radiologialla toimittiin toimintavuoden ajan ostettujen radiologipalvelujen varassa. Radiologipalvelut ostettiin sopimuksen mukaisesti ensisijaisesti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Radiologipula hankaloitti toimintaa ja aiheutti tutkimusviiveitä erityisesti ultraäänitutkimuksissa kesän aikana. Lisäksi lausuntojen saanti viivästyi tavoitteeseen verrattuna. Täydentävästi tarvittiin myös yksityisten palveluntuottajien palveluja. Radiologian tutkimuksia tehtiin tavoitteen mukainen määrä. Magneettitutkimukset toteutuivat 93 %. Radiologien rekrytointi onnistui vuoden lopussa niin, että vuoden 2014 alusta alkaen radiologian yksikössä työskentelee kolme osa-aikaista radiologia, joista yksi on vakituisessa virassa. Omassa laboratoriossa tehtyjen tutkimusten määrä lisääntyi maltillisemmin kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2013 tehtiin itse 378 322 tutkimusta, joka ylittää vuoden 2012 toteuman 1,5 % ja vuoden 2013 suunnitteen 5,1 %. Laboratorion omavaraisuusaste pysyi entisellä tasolla. Laboratoriossa otetaan ja tutkitaan myös keskussairaaloiden potilaiden näytteitä. Nämä tutkimukset nostavat osaltaan menoja, mutta näkyvät vastaavasti myös tuloissa. Verikeskusohjelman käyttöönotto siirtyi vuodelle 2014. Lääkekeskus on osallistunut Fimean moniammatillisen työryhmän työskentelyyn, jonka tarkoituksena on vanhusten lääkkeiden käytön järkevöittäminen. Vuoden lopussa alkoi myös Tekesin rahoittama lääkehoidon Ketjut kuntoon hanke. Molemmat hankkeet jatkuvat vuonna 2014. Lääkekeskus on jatkanut osastofarmasian toteuttamista erikoissairaanhoidon osastoilla. Lisäksi syksyllä farmaseutti osallistui toisinaan myös lääkärikierroille. Lääkehoidon kokonaisarviointeja on tehty suunnitelman mukaan. Lääkekeskus jatkoi lääkehuollon palvelujen tuottamista Someron kaupungin toimipisteisiin ja Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:lle. Fysioterapian suoritteet toteutuivat lähes suunnitellun mukaisesti ja saatu asiakaspalaute pysyi hyvänä. Asiakaskysely toteutettiin joulukuussa. Fysioterapeutit ovat edelleen osallistuneet hoitohenkilöstön potilaiden toimintakykyä edistävän hoitotyön kehittämiseen, mutta henkilökohtaisen opastuksen toimintamallin kehittäminen ei ole vielä toteutunut. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden kulut ylittivät budjetin 40 736 eurolla, josta suurin osa meni henkilökohtaisiin apuvälineisiin (esim. proteesit ja ortopediset jalkineet). Terapiapalveluihin varatut määrärahat riittivät toimintaan kokonaisuutena, mutta kuntakohtaiset erot suunnitteiden ja toteuman välillä olivat suuria.

26 Talousarvion toteutuminen (1000 ) Suunnite 2013 Ta:n muutos Toteuma 2013 Tulot 718 0 693 Menot 3 093 90 3 328 Toimintakate 2 376 90 2 636 Poistot 177 0 175 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Yksikkö: Sairaanhoidollisten palvelujen vastuualue Strategiset päämäärät: Laadukkaiden sairaanhoidollisten palveluiden tuottaminen ilman viiveitä Kriittiset menestystekijät: Riittävä koulutettu henkilökunta Arviointi: Asiakaspalautteet, talouden ja tilastojen seuranta Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT TAVOITETASO 2013 ARVIOINTI 1 1. Sairaanhoidollisten palvelujen saatavuus 2. Laadukkaat tuotantotavat 2 1. Alueellisen yhteistyön tehostaminen 1. Viiveet Tutkimusjono 2. Asiakaskyselyt Auditoinnit 1. Aktiivinen osallistuminen yhteistyöhön 1. Palvelujen saatavuus diagnostiikan ja hoidon edellyttämässä aikataulussa 2. Laaduntarkkailutulokset sovituissa rajoissa 1. Toimiva työnjako lähipalvelut turvaten 1. Toteutunut osittain, mutta radiologivajeen vuoksi osan vuodesta viiveitä radiologian tutkimuksissa. 2. Toteutunut 1. Toteutunut osittain, radiologipula haitannut radiologian osalta. 2. ITE-arvioinnin ja työhyvinvointitutkimuksen jatkosuunnitelmien mukaiset toimenpiteet 2. Jatkosuunnitelmien toteutuminen 2. 80 % toteutettu 2. Toteutunut 60 % 3.Yhteistyömallin kehittäminen sosiaalitoimien kanssa asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja onnistuneen kotiutuksen edistämiseksi 3. Kuvattu yhteistyömalli asiakkaiden toimintakyvyn edistämiseksi, apuvälinepalvelujen ja asunnonmuutostöide n järjestämiseksi 3. Malli kuvattuna ja toiminnassa vuoden lopussa 3. Kokeiluja kotiuttamiskäynneistä on tehty. Kotiuttamisprosessin kehittäminen jatkuu v. 2014 3 1. Jatkuvan koulutuksen ja uudistamisen periaate, muuttuviin tarpeisiin vastaaminen 1. Koulutustilastot St 1.7. ohjeen seuranta Koulutustilaisuuksien ja tutustumiskäyntien järjestäminen muulle henkilökunnalle 1. vähintään 3 koulutuspäivää/henkilö Vähintään 10 järjestettyä koulutustilaisuutta 1. Koulutuspäivät toteutuneet osittain. Koulutustilaisuudet toteutuneet.

27 2. Verikeskusohjelman kattava käyttö 3. Lääkehoidon kokonaisarvioinnit säännöllisiä 4 1. Magneettitutkimuslaitteen hyödyntäminen 2.Laboratoriotutkimusten määrän kasvun hillintä 3. Kuntoutuksen vaikuttavuus 4. Lääkekeskuksen toimitusrivien määrän vakiintuminen 2. Verituotetilaukset atk:lla 3. Arviointien määrä 1. Tutkimusmäärä Budjetin toteutuminen 2. Suoritetilastot 3. FIM-mittarin käyttö 4. Toimitusrivien määrä 2. 90 % verituotetilauksista atk:lla 3. Arviointeja 20-30 vuodessa 1. Radiologian tutkimuksia 25 500, joista magneettittutkimuksia 2300 2. Laboratoriotutkimusten määrä vuoden 2012 tasolla 3. FIM-mittari käytössä avojatkokuntoutuksess a 2. Verikeskusohjelman käyttöönotto siirtynyt v. 2014. 3.Arvioinnit toteutuneet suunnitellusti. 1. Radiologian kokonaistutkimusmäärä toteutunut, magneettitutkimukset toteutuneet 93 %. 2. Laboratoriotutkimusten määrän nousu 1,5 %. 3. FIM-mittari osittain käytössä. 4. Toimitusriveja noin 30 000 4. Toteutunut.

28 4.6 Tukipalvelujen vastuualue Materiaalihallinnon osalta on vuonna 2013 jatkettu yhteistyötä niin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hankintatoimiston kuin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin materiaalitoimintojenkin kanssa. Näiden lisäksi yhteistyötahoja ovat olleet tavarantoimittajien ohella KuntaPro Oy sekä KL-Kuntahankinnat Oy. Kuntayhtymän omia materiaali- ja laitekilpailutuksia olivat mm. suun terveydenhuollon tarvikkeet, suoradigitaalinen mammografialaite sekä ultraäänilaite. Modulaarisen osastotäydennyksen suorittamista on jatkettu edelleen vuonna 2013. Keskusvarastosta on myös jalkauduttu eri toimipisteisiin kuntien alueella tukemaan hoitotarvikkeiden hyllypaikkamerkintöjen tekemistä. Syksyllä 2013 ryhdyttiin materiaalihallinnossa valmistelemaan siirtymistä hyvinvointikuntayhtymään määrittelemällä asioita, jotka tuli ottaa huomioon organisaation muuttuessa. Näitä olivat esim. muuttuva kustannuslaskenta materiaalikulutuksen osalta, mikä vaati muutamia parametrien muutoksia materiaalihallinnon Keybox - toiminnanohjausjärjestelmään. Teknisten palveluiden osalta yhteistyötä jatkettiin Forssan kaupungin teknisen toimen kanssa esimerkiksi yhteisillä tarjouspyynnöillä. Jokioisten kunnan puhelinvaihde siirrettiin kuntayhtymän vaihteeseen. Ilman laadun vuoksi jouduttiin luopumaan Kutomon hammashuollon tiloista ja rakentamaan pääterveysasemalle korvaavat tilat nk. hammashuollon siipeen. Kyseisistä tiloista puheterapeutit siirtyivät Korkeavahan terveysasemalle, jonne heille kunnostettiin tilat. Ypäjän kellarikerroksen sosiaalitilat kunnostettiin kosteusepäilyjen vuoksi. Humppilan terveysaseman käyttövesiverkosto uusittiin kokonaisuudessaan lukuisten vesivuotojen vuoksi. Samalla korjattiin vuodoista johtuvat vauriot. Forssan sairaalassa jatkettiin aloitettua ikkunoiden vaihtotyötä. Forssan sairaalan paineilmakompressorit uusittiin normaali- sekä instrumenttiilmaverkostoon. Hallinnon uusien tilojen ensimmäisen vaiheen saneeraus aloitettiin. Talousarvion toteutuminen (1000 ) Suunnite 2013 Ta:n muutos Toteuma 2013 Tulot 233 0 236 Menot 2 974 0 2 973 Toimintakate 2 741 0 2 738 Poistot 1 187 0 1 208

29 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Yksikkö: Tukipalvelujen vastuualue Strategiset päämäärät: Tukipalvelujen tuottaminen tarvetta vastaavasti Kriittiset menestystekijät: Oma ja ostetun palvelun saatavuus Arviointi: Raportit, palautteet, kyselyt Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT TAVOITETASO 2013 ARVIOINTI 1 Sovittujen palveluiden tuottaminen oikeaaikaisesti Asiakaskyselyt ja - palautteet Kielteisen palautteen osuus < 5 % Toteutui. 2 Ennakkohuoltojen suorittaminen niille laaditussa aikataulussa. Keybox-ohjelman ylläpito. Huoltojen toteutuminen aikataulussa. Katkosten lukumäärä/vuosi. Ennakkohuoltojen suorittaminen 80 %:sti aikataulussa. Ohjelman toiminta ilman käyttökatkoa. Toteutui. Keybox-ohjelmassa ollut muutamia katkoja tulostuksen osalta. Siirrytty pois Jet- Form-tulostuksesta + CGI korjannut tulostusjonon ongelman. Modulaarisen osastotäydennyksen laajentaminen 3 Koulutus Hoitohenkilökunnan työajan säästyminen. Osallistuminen koulutukseen Modulaarinen osastotäydennys laajennetaan osaamiskeskukseen Koulutuspäiviä 3-5/hlö Laajentaminen Osaamiskeskukseen odottaa tulossa olevan remontin valmistumista. Ei toteutunut. 32 koulutuspäivää, n. 1 päivää/hlö. Työhyvinvointi Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolojen väheneminen 5 % Materiaalihallinto: Ei toteutunut. Tekniset palvelut: Toteutui. Vuosityösuunnitelma 4 Investointien toteuttaminen määrärahojen puitteissa. Aikataulussa pysyminen Taloudelliset loppuselvitykset. Pysytään 90 %:sti aikataulussa Budjetissa pysyminen Toteutui. Investoinnit suoritettiin tavoitteiden mukaisesti.

30 4.7 Hoitopalvelujen vastuualue Hoitopalvelujen vastuualue on toiminut koko FSTKY:n 13 vuotisen toiminnan ajan. Vastuualueen tehtävänä oli tuottaa eri koulutuksen omaavien hoitajien, välinehuoltajien ja osastonsihteerien työpanos muiden vastuualueiden määrittämässä laajuudessa. Hoitopalvelujen vastuualueen tavoitteena oli hyvän ja laadukkaan hoitotyön toteuttaminen vastuualuerajoja ylittävällä yhteistyöllä. Viime vuoden toimintaa sävytti vastuualueen lakkauttaminen vuoden lopussa. Tulevasta palvelurakennemuutoksesta keskusteltiin osastonhoitajakokouksissa. Tutustumalla ohjausryhmän ja työvaliokunnan muistioihin saatiin kuvaa tulevasta. Työvaliokunnassa ei ollut hoitopalveluiden edustajaa. Vuonna 2013 sairauspoissaolot lisääntyivät yli 500 päivällä verrattuna edelliseen vuoteen. Perhevapaita pidettiin 1264 päivää enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Varahenkilöistä ns. kiertohoitajat sijaistavat pääsääntöisesti eri vuodeosastoilla enintään kolme työpäivää kerrallaan alkavaa sairauspoissaoloa kohden. Kiertohoitajien työpanoksella korvattiin muun henkilökunnan äkillisiä poissaoloja. Koska sijaisten saaminen äkillisiin poissaoloihin on heikentynyt, on kiertohoitajien toiminta koettu yksiköissä erityisen tarpeellisena niin hoitotyön toteuttamisen kuin henkilökunnan jaksamisenkin parantamiseksi ja turvaamiseksi. Varahenkilöt korvaavat muun henkilökunnan poissaoloja. Nykyisen toimintatavan mukaisesti varahenkilöt ovat pääsääntöisesti toimineet vain kotiosastoillaan. Varahenkilöiden työsuunnittelun ja koordinoinnin tehostamisen suunnittelu aloitettiin. Avoimeksi tulleet hoitotyön vakanssit jätettiin syksyllä vakinaisesti täyttämättä meneillään olleen palvelurakenneselvityksen vuoksi. Vakansseille oli rekrytoituna määräaikaiset työntekijät. Työkierron sulautuminen normaaliksi käytänteeksi on osoittautunut haasteelliseksi. Kuitenkin työkierron on todettu olevan yksi tehokkaimmista toimintatavoista henkilökunnan osaamisen vahvistamiseksi. Kuluneena toimintavuotena 10 henkilöä toteutti suunnitellun yhdeksän viikon työkierron. Hoitotyön sisällön kirjaamisen muutos ns. rakenteisen kirjaamisen mukaiseksi on iso haaste koko henkilökunnalle. Kirjaamisella varmistetaan potilaan hoidon perusasioiden kirjatuksi tuleminen kaikissa tilanteissa. Rakenteiseen kirjaamiseen siirtymisen tavoitteena on yhtenäistää kirjaamiskäytäntöjä, parantaa kirjaamisen ja hoidon laatua sekä saada laadukas hoitotyö näkyväksi. Uuden kirjaamismallin koulutus ja käytäntöön vienti aloitettiin. Yksikkötasolla suuri toiminnallinen muutos oli psykiatrian kuntouttavan osaston, osasto 13, lakkauttaminen ja muuttaminen uudeksi psykiatrisen avohoidon kuntoutusyksiköksi yhdessä avohoidon yksiköiden kanssa. Henkilökunnan toiminnan pääpaino oli potilaiden ohjaaminen ja valmentaminen tulevaan uuteen toimintatapaan. Muutostyössä henkilökunnalla oli apuna ulkopuolista suunnitelmallista työnohjausta. Taloudellisesti tarkasteltuna vastuualue onnistui hyvin, toteuma oli 1,1 % alle määrärahavarauksen. Tilitasolla tarkasteltuna ylitystä oli erilliskorvauksien käytössä sekä asiakaspalvelujen ostossa. Kate asiakaspalvelujen ostoon tuli vakinaisen henkilökunnan palkkavarauksista (avoimet vakanssit). Eläkemaksuja maksettiin vähemmän ja sairausvakuutuskorvauksia tuloutui enemmän kuin oli budjetoitu.

31 Talousarvion toteutuminen Suunnite Ta:n muutos Toteuma -1000 2013 2013 Tulot 40 0 31 Menot 17 721 0 17 514 Toimintakate 17 681 0 17 483 Poistot 15 0 15 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Strategiset päämäärät: Laadukas ja turvallinen hoitotyö Hoitopalvelut Kriittiset menestystekijät: Ammatillisesti monitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö Arviointi: Asiakas- ja sidosryhmäpalaute Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT TAVOITETASO 2013 ARVIOINTI 1 Osaava ja monitaitoinen henkilöstö, joka tekee laadukasta hoitotyötä sekä osaltaan tukee asiakkaan/potilaan itsenäistä kotona pärjäämistä. 2 Esimiestyössä tukeminen. Varahenkilöiden sekä kiertohoitajien käyttö. Osastonhoitajien suunnitelmallinen koulutus. Henkilöstön tarpeenmukainen ja joustava käyttö. Tehostunut edellisestä vuodesta. Koulutuksiin osallistuminen. Toteutunut erityisesti kiertohoitajien kohdalla sekä avosairaanhoidossa. Toteutunut. Kaksi koulutustilaisuutta. Hoitosuunnitelman kirjaaminen. 3 Henkilöstön osaamisen kehittäminen. 4 Ennakoiva henkilöstösuunnittelu huomioiden todelliset toimintatarpeet sekä tulevien vuosien eläkkeelle siirtymät. Hoitoprosessi kuvattuna. Henkilökierto (työkierto). Perehdyttämisohjelma yksiköissä. Osaamisen huomioiminen suhteessa tehtävään. Käynnistynyt kaikissa yksiköissä. Toteutuu. Kirjattuna. Suunnitelman kirjaus ja päivittäminen. Toteutunut yksiköissä. Toteutunut. Työkiertoon osallistui 10 työntekijää. Yksiköiden perehdytysohjelmat päivitetty. Toteutunut osittain. Taustalla organisaatiomuutos.

32 4.8 Rahoitus Talousarvion toteutuminen Suunnite Toteuma (1000 ) 2013 2013 Tulot 40 107 39 774 Menot 105 0 Toimintakate 40 212 39 774

33 5. SUORITETOTEUMA VUODELTA 2013 5.1 Mielenterveystyö Toteuma Suunnite Toteuma Toteutumis% 2012 2013 2013 AIKUISPSYKIATRIA - pkl-käynnit 13 076 11 800 13 199 111,9 joista poliklinikka 5 524 6 300 5 671 90,0 joista os 11 2 150 800 2 308 288,5 joista os 13 3 747 3 200 3 713 116,0 joista päiväosasto 1 655 1 500 1 507 100,5 -toimintakeskuskäynnit 1 918 2 200 2 003 91,0 - lähetteet 708 742 - hoitopäivät vuodeosastoilla 6 024 6 100 5 389 88,3 joista yleislääketieteen hpvt 600 525 - hoitojaksot 641 750 644 85,9 LASTEN- JA NUORTENPSYKIATRIA - lastenpsykiatriakäynnit 1 257 1 100 1 408 128,0 - lähetteet 38 49 - nuorisopsykiatriakäynnit 39 1 900 1 989 104,7 - lähetteet 72 91 MIELENTERVEYSTYÖN PERUSPALVELUT - psykologitoiminta, käynnit 518 250 169 67,6 - puheterapia, käynnit 2 050 2 140 1 794 83,8 - perheneuvola, käynnit 2 201 2 000 2 187 109,4 - oppilashuolto, käynnit 3 004 2 180 3 201 146,8 A-KLINIKKA - käynnit 9 334 8 600 8 943 104,0 Käynnit yhteensä 33 397 32 170 34 893 108,5 Lähetteet yhteensä 818 882 Hoitopäivät yhteensä 6 024 6 100 5 389 88,3 Hoitojaksot yhteensä 641 750 644 85,9

34 5.2 Perusterveydenhuolto Toteuma Suunnite Toteuma Toteutumis% 2012 2013 2013 AVOHOITO - avosairaanhoito, käynnit 66 076 63 000 65 854 104,5 - avosairaanhoito, puhelut 19 754 18 000 19 666 109,3 - terveyden edistäminen, käynnit 37 309 48 000 38 905 81,1 Käynnit yhteensä 123 139 129 000 124 425 96,5 ERITYISTOIMINNOT - välineneuvonta, käynnit 1 054 1 100 1 144 104,0 - ravitsemusterapia 145 120 186 155,0 OSAAMISKESKUS Intensiivikuntoutus - hoitopäivät 2 795 3 400 2 844 83,6 - hoitojaksot 95 140 122 87,1 - päiväsairaalakäynnit 42 120 106 88,3 Jaksottaishoito - hoitopäivät 3 036 2 700 2 533 93,8 - hoitojaksot 507 540 528 97,8 - päiväsairaalakäynnit 1 091 1 050 1 036 98,7 Saattohoito - hoitopäivät 167 290 325 112,1 - hoitojaksot 15 34 18 52,9 - kotikäynnit 0 65 0 0,0 SUUN TERVEYDENHUOLTO - käynnit 46 176 50 000 44 666 89,3 TERVEYSVALVONTA - terveysvalvonnan tarkastus 2 133 2 200 2 018 91,7 - eläinlääkintähuolto, käynnit 4 585 4 420 4 965 112,3 - eläinsuojelu, maksava asiakas 37 42 64 152,4 - eläinsuojelu, eläin 45 92 SOMERON TERVEYSVALVONTA - tarkastus 1 161 750 64,6 - eläinlääkintähuolto, käynnit 2 662 2 537 95,3

35 5.3 Erikoissairaanhoito Toteuma Suunnite Toteuma Toteutumis% 2012 2013 2013 PÄIVYSTYS 20 260 20 600 19 607 95,2 - esh-käynnit 10 072 10 000 10 089 100,9 - pth-käynnit 10 188 10 600 9 518 89,8 KIRURGIA - pkl-käynnit, joista 7 169 7 200 7 892 109,6 * urologian pkl 946 800 1 064 133,0 - lähetteet 4 225 4 555 - hoitopäivät 9 729 9 300 9 291 99,9 * joista päiväk irurgia 884 850 861 101,3 - hoitojaksot 2 383 2 300 2 506 109,0 * joista päiväk irurgia 884 850 861 101,3 SISÄTAUDIT - pkl-käynnit 5 187 5 000 5 876 117,5 - avosairaala 3 514 3 200 3 628 113,4 - lähetteet 3 349 3 663 - hoitopäivät 13 582 13 200 12 902 97,7 - hoitojaksot 2 321 2 300 2 283 99,3 NAISTENTAUDIT - pkl-käynnit 1 581 1 700 1 374 80,8 - lähetteet 767 702 - hoitopäivät 295 400 223 55,8 * joista päiväk irurgia 84 100 78 78,0 - hoitojaksot 174 200 146 73,0 * joista päiväk irurgia 84 100 78 78,0 SYNNYTYKSET - pkl-käynnit 1 067 1 100 875 79,5 - lähetteet 550 534 LASTENTAUDIT - pkl-käynnit 2 019 2 000 2 012 100,6 - lähetteet 561 569 DIALYYSI - käynnit 1 699 1 700 1 820 107,1 NEUROLOGIA - käynnit 915 600 768 128,0 - lähetteet 355 340 ONKOLOGIA - käynnit 1 760 1 600 1 602 100,1 *joista sytostaattipaikat 413 450 319 70,9 - lähetteet 155 171 KORVATAUDIT - käynnit 452 450 457 101,6 - päikit 32 60 36 60,0 - lähetteet 292 296 IHOTAUDIT - käynnit 951 550 277 50,4 - valohoitokäynnit 600 807 134,5 - lähetteet 206 221 Käynnit yhteensä 46 574 45 700 46 995 102,8 Lähetteet yhteensä 10 460 11 051 Hoitopäivät yhteensä 23 606 22 900 22 416 97,9 Hoitojaksot yhteensä 4 878 4 800 4 935 102,8

36 5.4 Sairaanhoidolliset ja muut palvelut Toteuma Suunnite Toteuma Toteutumis% 2012 2013 2013 Laboratoriotutkimukset 372 723 360 000 378 322 105,1 Röntgentutkimukset, joista 25 804 26 000 25 589 98,4 - magneettitutkimukset 2 100 2 300 2 128 92,5 Fysioterapia - yksilöterapiatapahtumat 17 560 18 200 17 586 96,6 Leikkaukset ja muut diagn.tp:t 1 684 1 700 1 637 96,3 Välinehuolto - toimitetut tuotteet 34 505 36 000 32 947 91,5

37 6. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 6.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2 013 2 012 2 011 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 68 288 65 855 63 480 Toimintakulut -66 270-65 203-62 977 Toimintakate 2 018 652 503 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 1 6 Muut rahoitustuotot 6 6 3 Korkokulut -67-49 -57 Muut rahoituskulut -2-3 -1 Vuosikate 1 956 607 454 Poistot ja arvonalentumiset -1 867-1 908-1 784 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos 89-1 301-1 330 Poistoeron vähennys 0 28 28 Varausten vähennys Tilikauden yli-/alijäämä 89-1 273-1 302 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 103,05 % 101,00 % 100,80 % Vuosikate/Poistot, % 104,77 % 31,81 % 25,45 % Vuosikate, /asukas 55,99 17,28 12,87 Asukasmäärä 34 928 35 120 35 286

38

39 6.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 2012 2011 1 000 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 955 607 454 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot -825-2500 -1812 Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta 1 131-1893 -1358 Rahoituksen rahavirta Antolainasaamiset lisäykset Sijoitukset/muut saamiset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -464-165 -165 Lyhytaikaisten lainojen muutos -858 1158 178 993-165 Oman pääoman muutokset 46 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 34-3 15 Vaihto-omaisuuden muutos -42 83-12 Saamisten muutos -2040 742 609 Korottomien velkojen muutos 694 79 907 Ed. yhteensä -1354 1894 1189 Rahoituksen rahavirta -1130 1-4 Rahavarojen muutos 1 1-3 Rahavarat 31.12., 1000 2 2 1 Rahavarat 1.1., 1000 1 1 4 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT (mikäli konsernitili olisi kassavaroissa) Investointien tulorahoitus, % 237,05 % 24,28 % 25,07 % Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä 5 v. -1 785-2 714 Lainanhoitokate 3,56 3,07 2,98 Kassan riittävyys, pv 118,58 0,85 3,87 Kassan riittävyys, pv (sis. konsernitili) 0,15 0,01 0,006 Asukasmäärä 34 928 35 120 35 286

40 6.3 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA v. 2013 v.2012 VASTATTAVAA v. 2013 v. 2012 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 24 715 25 756 A OMA PÄÄOMA 17 658 17 523 I Aineettomat hyödykkeet 371 375 I Peruspääoma 20 406 20 360 1. Aineettomat oikeudet 371 375 III Arvonkorotusrahasto 83 83 II Aineelliset hyödykkeet 24 163 25 203 IV Muut omat rahastot 195 195 1. Maa- ja vesialueet 256 256 V Edellisten tilikausien alijäämä -3 115-1 843 2. Rakennukset 21 197 22 142 VI Tilikauden alijäämä/ylijäämä 89-1 272 4. Koneet ja kalusto 2 709 2 805 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 0 B POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 0 1.Poistoero 0 III Sijoitukset 181 170 1. Osakkeet ja osuudet 181 170 IV Muut saamiset 1.Muut saamiset osakk.yht. 8 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 73 41 1. Valtion toimeksiannot 53 21 2. Lahjoitusrahast.erityiskatt. 20 20 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 160 94 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 005 1 924 1. Valtion toimeksiannot 123 63 I Vaihto-omaisuus 484 442 3. Muut toimeksiant. Pääomat 37 31 1. Aineet ja tarvikkeet 480 437 5. Ennakkomaksut 4 5 E VIERAS PÄÄOMA 10 975 11 140 I Pitkäaikainen 2 066 1 030 II Saamiset 3 519 1 480 2. Lainat rahoitus. ja vak.lait. 1 829 741 3. Lainat julkisyhteisöiltä 237 289 Lyhytaikaiset saamiset 3 519 1 480 1. Myyntisaamiset 921 913 II Lyhytaikainen 8 909 9 074 2. Lainasaamiset 1 944 0 2. Lainat rahoitus- ja vak.lait. 412 112 3. Muut saamiset 424 371 3. Lainat julkisyhteisöiltä 53 1 211 4. Siirtosaamiset 230 196 5. Saadut ennakot 11 6. Ostovelat 2 606 2 110 IV Rahat ja pankkisaamiset 2 2 7. Muut velat 531 473 8. Siirtovelat 5 296 5 168 VASTAAVAA YHTEENSÄ 28 793 27 721 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28 793 28 757 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 61,35 % 60,89 % Rahoitusvarallisuus /asukas -213,10-245,5 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 16,06 % 15,34 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000-3 026,00-3 115,00 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -86,64-88,70 Lainakanta 31.12., 1000 2 531 2353 Lainakanta 31.12., /asukas 72,46 67 Asukasmäärä 34 928 35 120

41 6.4 Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot 2013 TULOT M % MENOT M % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 68,35 97,8 Toimintakulut 66,27 97,0 Korkotuotot 0 0,0 Korkokulut 0,07 0,1 Muut rahoitustuotot 0,01 0,0 Muut rahoituskulut 0,00 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Investoinnit - Käyttöom. myyntivoitot 0 0,0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 0,82 1,2 Investoinnit 0,0 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,16 0,2 Rahoitustoiminta 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1,00 1,5 Oman pääoman lisäykset 0,05 0,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1,50 2,1 Kokonaistulot yhteensä 69,91 100,0 Kokonaismenot yhteensä 68,32 100,0

42 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 7.1 Käyttötalouden toteutuminen Talousarvio Käyttö- käyttösuunnit. suunnit. muutoksen Vastuualue Alkup. TA muutokset jälkeen Toteutuma Poikkeus YLEISHALLINTO Talous Toimintatulot 207 600 200 000 407 600 452 080,22 44 480,22 Toimintamenot -3 223 000-3 223 300-3 068 051,87 155 248,13 Toimintakate -3 015 400 200 000-2 815 700-2 615 971,65 199 728,35 Perustelutiedot Poistot -260 700-260 700-227 183,23 33 516,77 MIELENTERVEYSTYÖ Talous Toimintatulot 1 304 700 1 304 700 1 788 798,40 484 098,40 Toimintamenot -4 162 100-549 000-4 711 100-4 585 765,23 125 334,77 Toimintakate -2 857 400-549 000-3 406 400-2 796 966,83 609 433,17 Perustelutiedot Poistot -4 300-4 300-16 352,55-12 052,55 PERUSTERVEYDENHUOLTO Talous Toimintatulot 3 825 000-140 000 3 685 000 3 771 439,22 86 439,22 Toimintamenot -8 401 000 104 400-8 296 600-8 498 445,39-201 845,39 Toimintakate -4 576 000-35 600-4 611 600-4 727 006,17-115 406,17 Perustelutiedot Poistot -92 100-92 100-104 057,07-11 957,07 ERIKOISSAIRAANHOITO Talous Toimintatulot 21 857 000 21 857 000 21 543 434,51-313 565,49 Toimintamenot -26 898 000 188 000-26 710 000-26 302 685,13 407 314,87 Toimintakate -5 041 000 188 000-4 853 000-4 759 250,62 93 749,38 Perustelutiedot Poistot -133 000-133 000-121 365,72 11 634,28 SAIRAANHOIDOLLISET PALVELUT Talous Toimintatulot 717 500 717 500 692 683,14-24 816,86 Toimintamenot -3 093 000-90 100-3 183 100-3 328 217,42-145 117,42 Toimintakate -2 375 500-90 100-2 465 600-2 635 534,28-169 934,28 Perustelutiedot Poistot -177 000-177 000-175 075,55 1 924,45 TUKIPALVELUT Talous Toimintatulot 233 000 233 000 235 530,37 2 530,37 Toimintamenot -2 973 800-2 973 800-2 973 236,01 563,99 Toimintakate -2 740 800-2 740 800-2 737 705,64 3 094,36 Perustelutiedot Poistot -1 186 700-1 186 700-1 208 186,87-21 486,87 HOITOPALVELUT Talous Toimintatulot 40 100 40 100 30 692,98-9 407,02 Toimintamenot -17 720 600-17 720 600-17 513 562,09 207 037,91 Toimintakate -17 680 500-17 680 500-17 482 869,11 197 630,89 Perustelutiedot Poistot -14 600-14 600-14 618,78-18,78 RAHOITUS Talous Toimintatulot 40 107 000 40 107 000 39 773 573,80-333 426,20 Toimintamenot 105 000 105 000 0,00 105 000,00 Toimintakate 40 212 000 40 212 000 39 773 573,80-438 426,20

43 7.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Alkup. TAtalousarvio muutos Toteutuma Poikkeama Poikkeama% Toimintatuotot 68 291 800 60 000 68 288 232,67-63 567,33-0,09 Myyntituotot 64 137 700-75 000 64 128 149,62 65 449,62 0,10 Maksutuotot 3 718 200-65 000 3 495 794,78-157 405,22-4,23 Tuet ja avustukset 180 900 0 199 541,19 18 641,19 10,30 Muut toimintatulot 255 000 200 000 464 747,08 9 747,08 3,82 Toimintakulut -66 366 500-347 000-66 269 963,14 443 536,86-0,67 Henkilöstökulut -29 805 100 564 000-28 673 985,33 567 114,67-1,90 Palvelujen ostot -29 805 600-911 000-31 035 888,76-319 288,76 1,07 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 053 200-5 971 426,14 81 773,86-1,35 Muut toimintakulut -702 000-588 528,36 113 471,64-16,16 Avustukset -600-134,55 465,45 Toimintakate 1 925 300 2 018 269,53 92 969,53 4,83 Rahoitustuotot ja -kulut -57 800-62 774,39-4 974,39 8,61 Korkotuotot 2 500 549,76-1 950,24-78,01 Muut rahoitustuotot 5 100 6 023,34 923,34 Korkokulut -64 000-67 194,71-3 194,71 4,99 Muut rahoituskulut -1 400-2 152,78-752,78 53,77 Vuosikate 1 867 500 1 955 495,14 87 995,14 4,71 Poistot ja arvonalentumiset -1 867 500-1 866 839,77 660,23-0,04 Suunnitelman muk. poistot -1 867 500-1 853 683,57 13 816,43-0,74 Kertaluontoiset poistot -13 156,20-72 440,72 Tilikauden tulos 0 88 655,37 88 655,37 Varausten vähennys Tilikauden alijäämä 0 88 655,37 88 655,37

44