KALEVAN RKY-ALUE Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

KALEVAN RKY-ALUE Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje YLEISÖTILAISUUS 14.1.2015 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYYTINEN ARKKITEHDIT MY

PERUSTIEDOT - Tampereen Kalevan valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009) - Valtuustoaloite 22.10.2012 Kalevan RKY-alueen korjausrakentamista ohjaavan rakentamistapaohjeen laadinnasta - Työn tilaajat: Tampereen kaupungin Rakennusvalvonta ja Maankäytön suunnittelu - Selvityksen ja rakentamistapaohjeen laatii työyhteenliittymä Arkkitehdit MY Oy ja Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy - Työtä valvoo kaupungin nimeämä ohjausryhmä (Asemakaavoitus, Rakennusvalvonta, Maakuntamuseo) - Taustaselvityksen ja rakentamistapaohjeen tavoitteena on tuottaa ohjausvälineistö, joilla Kalevan RKY -alueen korjaus- ja rakentamistoimia ohjataan alue- ja korttelikokonaisuuksien arvoja säilyttävästi. Selvitys- ja ohjeistustyö koskee rakennusten lisäksi piha-, katu- ja puistoalueita. - Rakentamistapaohje on sekä rakennusvalvonnan että rakennushankkeeseen ryhtyvän työväline

RKY 2009: Kalevan kirkko ja kaupunginosa Tampereen Kaleva on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista kaupunginosista, joka on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Kalevan kirkko on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki. www.rky.fi

ALUERAJAUS RKY-alue Tarkastelualue

TYÖOHJELMA JA AIKATAULU 5/2014 6/2014 9/2014 1-5/2015 1. Aloitus: lähtötietojen koostaminen 2. Selvitysvaihe: alueen ja rakennusten historian ja ominaispiirteiden sekä nykytilan kuvaus a. kaavoitus- ja rakentumishistorian koostaminen b. aluekokonaisuuksien ja kortteleiden analyysi ja tyypittely c. katu- ja puistoalueiden tarkastelu d. selvitys eri aluekokonaisuuksiin liittyvistä ominaispiirteistä ja arvoista e. arvottamisen reflektointi korjausrakentamisen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin 3. Rakentamis- ja korjaustapaohjeen laadinta a. rakennusosakohtainen rakentamis- ja korjaustapaohjeen laatiminen i. julkisivut ii. ikkunat, ovet ja sisäänkäyntikatokset iii. parvekkeet iv. vesikatto ja ullakko v. aulat, porrashuoneet ja hissit vi. piha-alueet, pysäköinti, rakennelmat ja katokset, istutukset b. katu- ja puisto-alueiden ohjeistuksen laatiminen c. täydennysrakentaminen (kaavan puitteissa) 4. Korjausprosessiin liittyvän tietopaketin laatiminen taloyhtiöille 5. Raportin koostaminen

RAPORTOINTI OSA 1. SELVITYS RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ (n. 25-30 s.) Alueen ja rakennusten historian ja ominaispiirteiden sekä nykytilan kuvaus a. kaavoitushistorian koostaminen b. rakentumishistorian koostaminen c. aluekokonaisuuksien ja kortteleiden analyysi ja tyypittely d. katu- ja puistoalueiden tarkastelu e. selvitys eri aluekokonaisuuksiin liittyvistä ominaispiirteistä ja arvoista f. arvottamisen reflektointi korjausrakentamisen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin OSA 2. RAKENTAMISTAPAOHJE (n. 25-30 s.) a. rakennusosakohtainen rakentamis- ja korjaustapaohje i. julkisivut ii. ikkunat, ovet ja sisäänkäyntikatokset iii. parvekkeet iv. vesikatto ja ullakko v. aulat, porrashuoneet ja hissit vi. piha-alueet, pysäköinti, rakennelmat ja katokset, istutukset vii.katu- ja puisto-alueet viii. täydennysrakentaminen (kaavan puitteissa) b. korjausprosessiin liittyvä tietopaketti taloyhtiöille ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

RAPORTOINTI OSA 1. SELVITYS RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ (n. 25-30 s.) Alueen ja rakennusten historian ja ominaispiirteiden sekä nykytilan kuvaus a. kaavoitushistorian koostaminen b. rakentumishistorian koostaminen c. aluekokonaisuuksien ja kortteleiden analyysi ja tyypittely d. katu- ja puistoalueiden tarkastelu e. selvitys eri aluekokonaisuuksiin liittyvistä ominaispiirteistä ja arvoista f. arvottamisen reflektointi korjausrakentamisen uhkakuviin ja mahdollisuuksiin OSA 2. RAKENTAMISTAPAOHJE (n. 25-30 s.) a. rakennusosakohtainen rakentamis- ja korjaustapaohje i. julkisivut ii. ikkunat, ovet ja sisäänkäyntikatokset iii. parvekkeet iv. vesikatto ja ullakko v. aulat, porrashuoneet ja hissit vi. piha-alueet, pysäköinti, rakennelmat ja katokset, istutukset vii.katu- ja puisto-alueet viii. täydennysrakentaminen (kaavan puitteissa) b. korjausprosessiin liittyvä tietopaketti taloyhtiöille

KAAVOITUSHISTORIAA Kalevan asemakaavaa edeltävät vaiheet - 1900-luvun vaihteessa, ennen alueen rakentamista, Kalevan alue oli peltomainen maalaismaisema Tammelan vainio. Viljeltyjen peltojen lisäksi oli alueella muutamia tiilitehtaita (1891 alk.) sekä yksittäisiä torppia ja työväen asuntoja. - 1900-luvun alussa alueelle perustettiin mm. Hippoksen ravirata (1910) sekä venäläisten sotajoukkojen kasarmialue (1914), joka myöhemmin toimi sekä vankileirinä ja tilapäisasuntoina. Viimeiset parakit purettiin 1953. - Alueen pohjoisreunalle perustettiin Litukan kasvitarhamaat opetuskäyttöön sekä 1920-luvulla Litukan siirtolapuutarha. Liisankalliolla oli ennen II maailmansotaa rakennettu hyppyrimäki. Kaavio Tammelan vainion alueesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuva: Tammerkoski 4/1964. - Etelässä Kalevaa reunusti 1800-luvulla rakennettu Kalevankankaan hautausmaa ja Yleisen sairaalan alue. Pohjoisessa Litukan lisäksi aluetta rajasi 1921 asemakaavoitettu Petsamon pientaloalue, joka rakentui alkuosaltaan valmiiksi jo 1920-luvun kuluessa. Kuvia Tammelan vainion alueelta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuvat: Hilden (1996).

KAAVOITUSHISTORIAA Kalevan asemakaavaa edeltävät vaiheet - 1922 järjestettiin laaja asemakaavakilpailu XIX ja XX kaupunginosien alueelta. Jaetun toisen palkinnon voittivat Carolus Lindberg ja Birger Brunila. Kilpailun pohjalta Brunila laati yleisasemakaavan, joka valmistui vuona 1924. - Suunnitelma on 1920-luvun klassistisen suunnittelun mukainen ja koostuu selkeistä pääkatuakseleista ja aukioista sekä niitä rajaavista umpikortteleista. Birger Brunilan laatima yleisasemakaava vuodelta 1924. - Kalevan suunnittelua jatkettiin useissa eri vaiheissa 20- ja 30-luvuilla. 1929 perustettiin asemakaava-arkkitehdin virka. Kalevan suunnittelusta vastasi jatkossa asemakaavaarkkitehti Eelis Kaalamo avustajineen. Kuva Puolimatkankadun (nyk. Itsenäisyydenkatu) päästä Tammelan vainioille 1930-luvulla. Kuva: Tampere-Seuran kuva-arkisto, K.O.Lumme Kaavamainen yleiskartta, Georg Henrikssonin laatima luonnos vuodelta 1933. Kuva: Tampereen kaupunki, kaupunginarkisto.

KAAVOITUSHISTORIAA Itäisten alueiden yleisasemakaava 1938 ja Kalevan asemakaava 1940 - Kalevan alueen rakentumisen päälinjat vahvistuivat lopulta vuonna 1938, kun valmistui Itäisten alueiden yleisasemakaava. Sen perusteella laadittiin, osin nykyisinkin voimassa oleva, XX ja XXI kaupunginosien asemakaava vuonna 1940. - Kaavassa Kalevan perusrakenne rakentuu Teiskonkadun (nyk. Teiskontie) ja Sammonkadun varaan Puolimatkankadun (nyk. Itsenäisyydenkatu) jatkeena. Itä-länsi suuntaisina katuina pääkatujen suuntaa vapaamuotoisesti mukailevat Tammelan ruutukaavan jatkeena Kullervonkatu, Väinölänkatu, Ilmarinkatu sekä etelässä Salhojankadusta erkanevat Kaskitie, Nyyrikintie ja Oravanpolku. Kalevan puistotien suuntaisina lähes koko alueen läpi kulkevat Petsamonkatu ja Kaupintie. - Umpikorttelirakenne oli muutettu avoimiksi lamellitalokortteleiksi. - Nykyisen Kalevan perusrakenne on toteutunut asemakaavan pääsääntöisesti asemakaavan mukaan - Suurimmat muutokset: - julkisten rakennusten sijoittuminen - puistojen sisäinen rakenne - Sammonkadun, Teiskontien ja Petsamonkadun rajaama keskeisalue XX ja XXI kaupunginosien asemakaava vuodelta 1940. Kuva: Tampereen kaupunki, asemakaava-arkisto.

KAAVOITUSVAIHEET Itäisten alueiden yleisasemakaava 1938 ja Kalevan asemakaava 1940 I rakentumisvaiheen jälkeiset asemakaavamuutokset ja laajennukset 1949-59 Taka-Kalevan kaavoitus 1960 Julkiset rakennukset ja puistot 1959-

1958 1949 1950 1954 1953 1958 1954 1955 1955 Muutokset ja uudet kaava-alueet 1949-1955

KAAVA n:o 371 1953 3. I rakentumisvaiheen eli toisen maailmansodan jälkeiset asemakaavamuutokset ja laajennukset 1949-59 - Alueiden rakentumisen käynnistyessä tuli tarve muuttaa alkuperäistä asemakaavaa. Sen laadinnasta oli kulunut jo yli kymmenen vuotta ja mm. liikenteen kehitys aiheutti muutostarpeita kortteleiden sisällä. Myös asemakaava-alueen laajentaminen itään tuli ajankohtaiseksi jo 1940-luvun lopulla. Vuonna 1952 valmistui Kaupinkadusta itään laajenevan Kalevan kaupunginosan asemakaavaluonnos. Kaavaa ei kuitenkaan koskaan tehty valmiiksi ja vahvistettu, vaan kaava-aluetta laajennettiin pienemmillä kaavaaluekokonaisuuksilla. Luonnos kuitenkin toimi näiden osakaavojen pohjana ja monissa kaavapiirroksissa onkin taustalla näkyvissä miten pienemmät osat oli ajateltu liitettäväksi suurempaan kokonaisuuteen. - Kaava-aluetta laajennettiin erityisesti Teiskonkadun (myöh. Teiskontie) ja Sammonkadun varsien suunnissa. Merkittäviä asemakaavoja olivat mm. Teiskonkadun varren kortteleiden asemakaava nro 371 vuodelta 1953. Siinä lamellitalojen sarjaa sekä jatkettiin itään että samalla myös väljennettiin poistamalla rivistä yksi rakennus. Samalla matalia väliosia korotettiin kaksikerroksisiksi. Koillisen suunnalla merkittävä laajennus oli Ilmarinkadun varrelle suunnitellun toisen suurkorttelin, As Oy Koskentien asemakaavoitus jo 1940-luvun lopulla. - Teiskontien ja Sammonkadun varsilla lamellitalojen rivien korkeuksia ja kerroslukuja täsmennettiin. Aiemmin 6-kerroksisiksi määrätyt rakennukset sallittiin yleisen 22m rakennusjärjestyksen ja matalien kerroskorkeuksien puitteissa rakentaa 7-kerroksisiksi. Alimpaan kerrokseen lisättiin eri painotuksilla joko autotalleja (esim. Teiskontien kaava 443 / 1953) tai asuntoja (Sammonkadulla kaava 577, 1954). Sammonkadun puolella 22 metrin korkeudesta myös jonkin verran annettiin vapauksia ja se muutettiin paikoin räystäskorkeudeksi maksimikorkeuden sijaan (korttelin 415 kaava 1060, 1957). KAAVA n:o 1060 1958 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

- Alueen laajenemisen kannalta merkittäviä uusia asemakaavoja olivat Sammonkadun varrella kaava-alueen laajennus pitkälle itään, jopa Lemminkäisenkadulle asti (kaava nro 652, 1955). Suunnitelma oli laaja kattaen mm. keskuspuiston alueita, joita tosin ei vielä vahvistettu paikalla toimineen tiilitehtaan vuokrasopimuksen voimassaolon takia. Kaavaan sisältyi sekä tuttuja Sammonkadun varren rakennustyyppejä että ajan hengen mukaisia uusia pidempiä ja kytkettyjä lamellitalotyyppejä sekä mm. Norjassa kehitettyjä Selvaagtyyppiparitaloja (jotka tosin eivät toteutuneet). - Toinen merkittävä kaava-alueen laajennus oli Kalevankartano eli ns. Kiinanmuurin kortteli Sammonkadun eteläpuolella, jonka synty perustui vuonna 1952 järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun (ks. rakennusosio lisätietoja). Tontille sovitettu tornitalojen ja pitkien lamellitaloketjujen kortteli muodostaa Kalevan alueella ainutlaatuisen poikkeuksen, mutta samalla mukautuu Etu-Kalevan lamelli- ja tornitalojen mittakaavaan. Alueen asemakaava valmistui 1955. KAAVA n:o 652 1955 KAAVA n:o 745 1955 KAAVA n:o 421 muutoskaava 1953, alkuperäinen kaava 1940-l. lopulla ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

Muita muutoksia asemakaavoissa 1950-luvulla olivat mm: - Lastentalon sijoittaminen Saukonpuiston kulmalle 1950 - Kalevan tornien autotallien lisäys 1950 - Kalevan tornien Y-korttelialueen muutos yhdeksi lisätornitaloksi 1954 - Autotallien lisääminen As Oy Koskentien kortteliin Y- korttelialueen paikalle 1953 - Sammon koulun tontin osoittaminen 1953 - Sammonaukion kortteleiden 410, 411 ja 413 poistaminen, risteysalueen uudelleenjärjestely liikenteen kasvun mukaan ja korttelialueiden muuttaminen puistoksi 1957 - Saukonpuiston koulun uudelleen sijoittava asemakaava 1958. Samassa kaavassa Väinölänkatu on uudelleen linjattu Saukonpuiston poikki. Tarkoituksena on liittyä suunniteltuun kehätiehen eli tulevaan Kekkosentiehen, jonka linjaus esitettiin asemakaavassa myös jo 1960 Kalevan itäreunalle. KAAVA n:o 535 1954 KAAVA n:o 1242 1958

KALEVA 1960

KAAVA n:o 1494 1960 Kalevan kaupunginosan (taka-kaleva) kaavoitus 1960 - Kalevan itäosan kaavoitus oli ollut vireillä jo 1950-luvulla, mutta toteutunut pienempinä asemakaavakokonaisuuksina. Koko itäistä Kalevaa koskeva ja osin vanhoja Sammonkadun suunnan kaavoja uudistava asemakaava laadittiin vuonna 1960. - Kaavassa on mm. laajat lisärakennusalueet asuinrakennuksille ja uusi liikenneverkko, jossa sekä osoitetaan kehätielinjaus että katkaistaan vanhoja ja suunniteltuja yhteyksiä, etenkin Kissanmaan ja Hippoksen suuntaan. - Kaava sisältää laajan Keskuspuistoalueen sekä siihen liittyen monia yleisten rakennusten varauksia, jotka tosin rakennussuunnitelmien valmistuttua kaavoitettiin myöhemmin uudelleen, jatkuen 1970-2000- luvuille asti. - Asemakaavan korttelialueet eivät varsinaisesti koske tarkastelussa olevia RKY-alueita, mutta puistoalueita kyllä.

2003 1963 1976 1977 1959 JULKISET RAKENNUKSET

KAAVA n:o 1115. Risteysalueen uudelleenjärjestely ja ja Y-korttelien 410, 411 ja 413 muuttaminen puistoalueeksi 1958 5. Julkisten rakennusten ja puistojen suunnitelmat 1959- - Kalevan asuinkortteleiden rakentaminen eteni nopeaa vauhtia. Asuntojen kysyntä oli hurjaa, moni paikoin vain alle kymmenes asuntoa hakeneista sai asunnon tiiviistä rakentamistahdista huolimatta. - Yleisten rakennusten suunnitelmat ja toteutukset eivät edenneet täysin samassa tahdissa. 1950-luvulla toteutettiin tosin jo monta kohdetta (Tammelan koulun laajennus, Lastentalo, Saukonpuiston koulu, Sammon koulu), mutta varauksia kaavoissa oli osoitettu myös lähes yhtä monelle muullekin rakennukselle, mm. keskeisellä Sammonaukiolla kirkolle ja teknilliselle oppilaitoksille sekä etelässä Kalevanaukiolla. - Tämä keskusakselin ja Keskuspuiston julkisten rakennusten sarjan rakentuminen käynnistyi alueen länsipäästä 1950-luvun lopulla, kun sekä työväenopiston ja jatkokoulun rakennuksesta että uudesta kirkosta järjestettiin suunnittelukilpailut (1958 ja 1959). - Sampola valmistui vuonna 1962 Kalevantien ja Sammonkadun kulmatontille, joka alun perin oli varattu asuinrakennusten korttelialueeksi 1940. Kalevan kirkko puolestaan valmistui 1966 lähes alkuperäiselle paikalleen Liisanpuiston ja Sammonaukion väliin, jossa kaavaa oli jo muutettu puistomaiseen suuntaan vuonna 1957 (kirkon uusi kaava 1963). KAAVA n:o 2124 1963 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

KAAVOITUSVAIHEET Itäisten alueiden yleisasemakaava 1938 ja Kalevan asemakaava 1940 I rakentumisvaiheen jälkeiset asemakaavamuutokset ja laajennukset 1949-59 Taka-Kalevan kaavoitus 1960 Julkiset rakennukset ja puistot 1959- ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

RAKENTUMINEN RAKENNUSTEN VALMISTUMISVUODET ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

1948

1956

1966

1949 Tampere-Seuran arkisto / K.O.Lumme

1956 Tampere-Seuran arkisto / V.O.Kanninen

1964 Tampere-Seuran arkisto / Veikko Lintinen

KATUVERKKO 1948 ILMARINKATU KALEVAN PUISTOKATU TEISKONTIEN LINJA SAMMONKADUN ALKU PETSAMONKATU ILVESTIE VÄINÖLÄNKATU SALHOJAN KATU KASKITIEN ALKU TAKOJANKATU

1956 ILMARINKATU KALEVAN PUISTOKATU TEISKONTIE SAMMONKATU PETSAMONKATU ILVESTIE VÄINÖLÄNKATU SALHOJAN KATU KASKITIE TAKOJANKATU NYYRIKINTIE ORAVANPOLKU KAUPINKATU

1966 ILMARINKATU KALEVAN PUISTOKATU TEISKONTIE SAMMONKATU PETSAMONKATU ILVESTIE VÄINÖLÄNKATU SALHOJAN KATU KASKITIE TAKOJANKATU NYYRIKINTIE ORAVANPOLKU KAUPINKATU LIISANKATU LIISANPUISTO VÄINÄMÖISENKATU HÄLLÄNPYÖRÄNKATU JOUKAHAISENKATU LEMMINKÄISENKATU

KAUPUNKISUUNNITTELUN TAITEKOHTA: MODERNISMIN VAKIINTUMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAKSI 1924 1940 Ote Birger Brunilan laatimasta yleisasemakaavasta 1924. Ote XX ja XXI kaupunginosien asemakaava sta vuodelta 1940.

Funktionalismi, modernismi: Ilma, valo ja vihreä = puhtauden estetiikka Le Corbusier

Modernismi Riitta Nikula: 1930-luku hajotti kaupungin vapaaksi tilaksi, missä talot kylpevät viheralueilla auringossa ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

Asumisen laadun paraneminen - Asumisväljyys kasvoi - Varustelutaso parani (lämmitys, vesijohto, sisä-wc, kylpyhuone) Tammela 1930-luvun lopulta Kuva: Aarne Pietinen Oy, Tampereen museoiden kuva-arkisto Amuri1950-luvulta Kuva: Niilo Koivisto, Tampereen museoiden kuva-arkisto

UUDEN JA VANHAN MAAILMAN VÄLINEN VEDENJAKAJA Kalevan puistotie 1954, Tampere-Seuran arkisto / V.O.Kanninen

KORTTELI- JA TALOTYYPIT

LAMELLITALOKORTTELIT: KASKITIE, NYYRIKINTIE 1941-1953 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

Bing Maps Google Maps ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

LAMELLITALOKORTTELIT: TEISKONTIE, ILMARINKATU 1941-1955 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

Bing Maps ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

Google Maps ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

Ilmarinkatu - Ilmarinkatu rakentui Kalevan runkoväylistä ensimmäisenä valmiiksi, seuraten vanhaa Kosken maantien linjaa. - Ilmarinkatu jatkaa Väinölänkadun tapaan linjaa Tammelan ruutukaavasta - Hildén (1996, s. 73) käyttää kaduista nimitystä kahden kaupunginosan napanuora. - Kadulle luonnetta antavat hieman viistoon sijoitellut rakennukset, sekä niiden väleissä avautuvat pihatilat. Vehreää luonnetta korostaa myös pienet, taskupuistomaiset viheralueet (Vakka-Suomen puisto, Ilmarin leikkikenttä ja Pamppulinnanpuisto), sekä Ilvespuisto, johon päästään myös Ilmarinkadulta. - Pihojen parkkipaikkojen lisääntyminen on vähentänyt vehreyttä ja muuttanut kadun luonnetta. Lisäksi katos- ja aitarakenteet ovat tuoneet katutilaan sulkeutuneisuutta. Ilmarinkatu vuonna 1956 Kuvaaja: Ensio Kauppila Hildén: Kaikkien aikojen Kaleva ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

PISTETALOJA KORTTELEISSA: KALEVAN TORNIT, AS OY KOSKENTIE, KALEVANKARTANO 1949-1960 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

Bing Maps

Bing Maps

PUISTOT

Puistot KALEVAN RTO VAIHE 2 - Puistot muodostavat pitkiä vyöhykkeitä. - Bulevardit rakenteen keskellä merkitsevät tärkeimmät kadut - Pihatilat lamellien välissä muodostavat yhtenäiset linjat kohti lähintä puistovyöhykettä. - Ilmarinkatua rytmittävät pienet puistot ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

KALEVAN RAKENTUMISEN MAISEMA - Kalevan maisema on pitkälti ollut savipeltoa. Alueella on sijainnut tiilitehdas, joka on nostanut tarvittavan saven ympäriltään. - Kalevanharjusta on nostettu soraa ja Kalevan kentän korkeusero selittyy paikalla sijainneella sorakuopalla. - Kalevan pohjoisosassa on kulkenut Ronganoja Tammerkoskeen. Ronganojan latvat ovat nykyisin näkyvissä Litukan puistossa Litukanojana. - Liisankallio on erottunut maisemassa pitkään. Ennen kirkkoa sillä ovat sijainneet mm. mäkihyppyri ja tanssilava. Vuoden 1872 Messukylän kartassa näkyy Kosken maantie, jonka linjaa Ilmarinkatu noudattaa, Liisankallio, Sorsapuiston lampi, sekä Kalevanharjun rinteen sorakuoppaa, jossa sijaitsee nykyisin Kalevan kenttä. I.J. Inberg, Kansallisarkisto, kuva J. Seppänen

Asemakaavoitetut puistot SAUKONPUISTO 1950 LITUKANPUISTO 1959 ASEMAKAAVOITETUT PUISTOT PAMPPULINNANPUISTO ILVESPUISTO 1954 LIISANPUISTO 1967/85 KIOVANPUISTO (ent. Keskuspuisto) 1964 KESKUSPUISTO KALEVAN KENTTÄ 1938 TARKONPUISTO 1955 KARJALANPUISTO (ent. Kalevankankaanpuisto) ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

Bing Maps

Bing Maps

Ilvespuisto 1954 - Teiskontornien keskellä sijaitsee Ilvespuisto. - Puistotila jatkuu rakennusten pihoissa erityisesti länteen ja etelään. Pohjoisen puistokatu on täynnä pysäköityjä autoja, eikä vehreä tila hengitä yhtä luontevasti siihen suuntaan. - Puiston puiset ilvespatsaat tervehtivät puistoon tultaessa eri suunnista. Kaava n:o 112, v. 1940 Asemakaavan muutos v. 1951. Kaavassa on osoitettu mm. ajotieksi rakennettava puistotie pohjoissivulla ja autotallien lisäys. Kaava n:o 535, v. 1954. Kaavamuutoksessa osoitettiin Kalevan tornien Y-korttelialueen muutos yhdeksi lisätornitaloksi.

Ajoittamattomat suunnitelmat pihaistutuksille ja puistolle. Täydennysistutusten suunnitelma 1989 Perusparannussuunnitelma 2000

Liisanpuisto 1967 - Liisanpuisto aloittaa Kalevan keskeisen puistovyöhykkeen. Samalla puisto johdattaa myös Kalevan kirkkoon. - Liikkumisepisodi kadun päästä kirkkoon on harkittu, muttei kovinkaan vaihteleva. Kalevan kirkosta julkaistuissa aikalaiskuvissa ympäröivä puisto on esitetty niin viitteellisesti, että todennäköisesti kirkkosuunnitelmalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta puiston jäsennöinteihin. - Liikennealueen keskeltä alkavan puiston tunnelma on rauhaton, mutta sen reitit ovat ilmakuvan mukaan pysyneet suhteellisen alkuperäisinä. Kaavamainen yleiskartta, luonnos v. 1933 Georg Henriksson Kaava n:o 2124, v. 1963 Kaava n:o 112, v. 1940 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

1948 1956 1966 1974 1987 Nykytila Liisankallio 1945 (Kuvaaja: Jussi Kangas) ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

Suhde Kalevan kirkkoon Lähestymisepisodi Kilpailuvaiheen asemapiirros Arkkitehti-lehden kilpailuliite 2/1959, s.5 Asemapiirros Arkkitehti 11-12/1966, s.152 Alkuperäistä reitin jäsennöintiä Arkkitehti 11-12/1966, s.152 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYTTINEN + ARKKITEHDIT MY 14.1.2015

KALEVAN RKY-ALUE Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje YLEISÖTILAISUUS 14.1.2015 ARKKITEHTITOIMISTO HANNA LYYTINEN ARKKITEHDIT MY