Käyttäjätutkimustiedon analysointi tiedon analysointi laadullisessa tutkimuksessa contextual inquiry / design tehtäväanalyysi käyttäjätutkimustiedon analysointi ja konseptisuunnittelu
Käyttäjätutkimuksen tavoite riittävä tieto käyttäjistä ja käyttökontekstista! konseptien ideointi (tuote)ominaisuuksien määrittely ja rajaus muut suunnitteluratkaisut konseptien havainnollistaminen (käyttötilanne) lukijakunta lähes "ulkopuoliset" käytännössä kaiken hiljaisen ja epäsuoran tiedon siirtäminen on lähes mahdotonta
Tiedon analysointi kerätty tieto vaikuttaa analysointikeinoihin määrällinen analyysi massakyselyt (kokonaiskuva), yhteiset piirteet, erot, "keskiarvot" excel+ riittää yleensä laadullinen analyysi lähes kaikki muut käyttäjätutkimuksen menetelmät kokonaiskuva, ilmiöiden ymmärtäminen, syyt ja seuraukset kynä ja paperia tai tekstieditori ;-)
Analysoinnin spiraali Creswell, J., W., Qualitative Inquiry and Research Design, 1998
Laadullinen analyysi käyttäjätutkimustiedolle tavoite: löytää olennainen aineistosta tiivistäminen yleistäminen kattavaa yleistä ohjetta on vaikea tehdä; jokainen tutkimus ja aineisto on yksilöllinen analysointi on jo alkanut! käyttäjäryhmän valinta, tutkimukselle asetetut tavoitteet, menetelmä valinnat, menetelmien iterointi
analyysin kulku on syytä tallentaa, jotta tulosten laatua on myöhemmin mahdollista arvioida analysointivaiheessa tulee usein vastaan tuote- ja konsepti-ideoita. Ideat kannattaa tallentaa jatkoa ajatellen, mutta pitää erillään analysoinnista analysointi ja ideointi ovat eri asioita analysointi ja tuotesuunnittelu ovat eri asioita
Contextual inquiry tavoitteena kokonaisvaltainen ymmärrys työstä ja tehtävistä mentaaliset mallit, työkalut, termit ja kieli, työmenetelmät, tavoitteet, arvot analyysimenetelmänä affiniteettidiagrammi ja mallinnus tuloksena malleja kulku/vuo/prosessikaaviot (tieto, tietämys ja artifaktit) sekvenssimallit (tehtävät) artifaktimallit (käyttötavat) fyysiset mallit / kontekstimallit (ympäristö) kulttuurimallit (arvot, vastuut, tunteet)
Affiniteettidiagrammi (a.k.a. KJ diagrammi) "affiniteettidiagrammi näyttää yhdessä paikassa kaikki ydinasiat, huolenaiheet, keskeiset elementit ja työtavat, jotka ovat relevantteja tiimin kiinnostuksen kohteiden kannalta" -Beyer & Holtzblatt havaintojen hierarkinen ryhmittely affiniteettidiagrammi rakennetaan alhaalta ylös ryhmien nimet nousevat ryhmistä; ei ennakkopäätöksiä (esim. laatu, tiedonetsintä,...) affiniteettidiagrammi kuvaa ryhmän yhteisen näkemyksen ryhmittely on siis neuvottelua ja keskustelua
9 askeleella onneen 1. Käy läpi raakadata ja kirjoita muistiin yksittäiset havainnot (työkaluista, sekvennseistä, vuorovaikutuksesta, mentaaleista malleista,...). Numeroi laput ja merkitse lähde (käyttäjä ja tarvittaessa menetelmä). Älä käytä käyttäjien oikeita nimiä. (yhdestä kahden tunnin haastattelusta syntyy 50-100 merkintää) 2. Kasaa analysointi tiimi yhteen rauhalliseen paikkaan, jossa on riittävän suuri tyhjä seinä/valkotaulu/ikkuna. Tiimin koko on n. merkintöjen määrä/100. Varaa aikaa yksi kokonainen päivä. 3. Jaa analysointitiimi pareihin ja anna jokaiselle parille osa havaintomerkinnöistä (100-200 kpl). 4. Kirjoita havaintomerkintä keltaiselle post-it -lapulle ja kiinnitä lappu seinälle/ taululle/ikkunaan. 5. Pyydä pareja laittamaan lapussa olevaan merkintään liittyvät muut merkinnät lapuille (yksi merkintä ja yksi lappu) ja kiinnittämään laput ensimmäisen lapun ympärille yksitellen. Liittymistapa tai syy ei ole merkityksellinen, kunhan koko ryhmä on sitä mieltä, että yhteys on olemassa.
9 askeleella onneen (jatkoa) 6. Kun ryhmään ei enää löydetä lisää merkintöjä laita sininen post-it -lappu ryhmän viereen ja kirjoita siihen ryhmän nimi. Nimen tulisi kertoa tiiviisti mistä ryhmässä on kyse. (ei teknistä termistöä, vaan yksinkertainen selitys ja mielellään käyttäjien termejä) 7. Toista vaiheet 4-6 lopuilla merkinnöillä. 8. Pyri pitämään keltaisten lappujen ryhmät melko pieninä (2-4). Yksi lappu ei ole ryhmä ja suuret ryhmät voi todennäköisesti jakaa pienemmiksi. Todellista ylärajaa lappujen määrälle ei ole. 9. Kun ryhmiä syntyy lisää mieti mitkä ryhmät liittyvät toisiinsa ja nimeä ne vaaleanpunaisilla lapuilla. Vaaleanpunaisista lapuista muodostetut ryhmät puolestaan nimetään vihreillä lapuilla.
Affiniteettidiagrammi (jatkoa) valmis affiniteettidiagrammi näyttää kuinka kaikki tulkinnat (otsikot) ovat syntyneet ja sitoo ne oikeisiin tapahtumiin (havainnot) mallit rakennetaan affiniteettidiagrammin avulla
Affiniteettidiagrammi (Jatkoa) havaintojen tai lappujen määrä ei takaa havainnon tärkeyttä on keskeistä tietää tapahtumien syyt Esim. työntekijät merkitsevät kynällä paperille muistiin asioita muistioista ja käyttävät muistilappuja myöhemmin työssään lappujen tekstien tulee olla ryhmän kannalta yksiselitteisiä kokonaisia lauseita tai useita lauseita. Esim. "yksittäistä tietoa etsitään 'full page' -näkymässä. Otsikot ohjaavat voimakkaasti etsintää."
Tehtäväanalyysi tavoitteena ymmärtää kuinka käyttäjät suorittavat tehtävänsä nykyään tavoitteet todelliset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi käyttäjien henkilökohtaisten, sosiaalisten ja kulttuuristen ominaisuuksien vaikutus tehtäviin fyysisen ympäristön vaikutus käytäjien aikaisemman kokemuksen ja tietämyksen vaikutus käyttäjien arvot uuteen tuotteeseen liittyen (nopeus, tarkkuus, virheettömyys, hauskuus, haasteellisuus, sosiaaliset kontaktit) menetelminä listat, kaaviot, mallit ja kuvaukset tuloksena listoja, kaavioita, malleja ja kuvauksia ;-) lukekaa esitenttimateriaali!
http://www.smartdraw.com/index.htm
Tehtäväanalyysi käyttäjätiedon analysointi tehtävien pilkkominen tehtävät pilkotaan yksittäisiksi toimiksi (usein vaikeampaa kuin luulisi) jokainen toiminto kuvataan tarkasti (tavoite, käynnistävä tekijä, vaihtoehdot, toiminnan kohteet,...) hierarkinen tehtäväanalyysi (a.k.a. tehtävien rakentaminen) pilkkominen ja rakentaminen voidaan tehdä peräkkäin, mutta vain toistakin voidaan käyttää
Hierarkinen tehtäväanalyysi Järjestele ja ryhmittele haastatteluissa ja havainnoinneissa löytyneet samaan tavoitteeseen liittyvät toimet (rinnakkain, peräkkäin, vaihtoehtoisesti tapahtuvat asiat) Nimeä ryhmät (nämä ovat alitavoitteita) Järjestä ja ryhmittele alitavoitteet niiden lopputuotoksien/saavutuksien mukaan Nimeä nämä uudet ryhmät (nämä ovat tavoitteita) Jatka kunnes kaikki toiminnot on ryhmitelty ja kaikki ryhmät järjestetty ja nimetty Piirrä kaavio järjestelemällä alitavoitteet tavoitteiden alle ja linkittämällä ne nuolin (nimeä nuolet, jotta tiedetään miten alitavoite liittyy tavoitteeseen)
Tehtäväanalyysi uusien tuotteiden suunnittelu useat näkökulmat auttavat uuden keksimisessä käytä monia menetelmiä. siirry menetelmästä toiseen (esim. listat -> tehtäväskenaariot) muista syyt ja seuraukset mistä eri vaiheet johtuvat mitä nykyiset työvälineet aiheuttavat käyttäjäprofiilit auttavat konsepti-ideoiden arvoinnissa
Konseptisuunnittelu käyttäjätutkimustiedon analysointi ja esittäminen käyttäjä- ja kontekstitietämystä tarvitaan konseptien ideointiin ideoiden kehittelyyn ideoiden arviointiin ideoiden havainnollistamiseen jatkokehitykseen & jatkotutkimuksen suunnitteluun käyttäjätutkimuksen tulokset pitää siis esittää monitasoisesti ja -näkökulmaisesti
Käyttäjätutkimustiedon- analysointikehys analysointikehys jäljitettävyys tulosten raportoinnin/ esittämisen tuki mahdollistaa iteratiivisen analysoinnin
Ilmiöt ja luokittelut Luokittelu = Käyttäjän toimintaan tai ympäristöön kohdistettu ulkopuolinen rajaus esim. raportointiin liittyvät tehtävät ja asiat, kommunikointi ystävien kanssa Ilmiö = Toistuva havainto esim. lapset vievät vanhempansa (usein kädestäpitäen) katsomaan löytämiään hienoja ja hauskoja kohteita (Heurekassa)
Suunnittelulähtökohdat suunnittelua ohjaavat ja avustavat perustellut näkemykset Tarve = Käyttäjän toiminnasta johdettu asia, jota käyttäjä tarvitsee lapsilla on tarve jakaa ja varmistaa kokemukset (luotettavien) vanhempien kanssa Vaatimus = Käyttäjän toiminnasta, ympäristöstä tai tehtävien tavoitteista johtuva vaatimus Toimistorakennuksen suuretkin ikkunat pitää pystyä avaamaan ja pesemään yksin (siivoajat toimivat yksin) Rajoitus = usein ympäristöstä johtuva käyttäjän toimintaa rajoittava tekijä avokonttorissa ei voi meluta, koska silloin häiritsee muita
Näkökulmat kokonaisuuteen Näkökulma = Kokonaisvaltainen kuvaus tutkimuksen kohteesta katsottuna jostain tietystä näkökulmasta. ympäristökuvaus, arkityöpäivän kuvaus, keskeisimpien tehtävien sekvenssikaaviot, käyttäjäprofiili
Analysointi käytännössä "kokonaisuus tulee ymmärtää yksittäisestä ja yksittäinen kokonaisuudesta" -Gadamer 1. Yhteisen kokonaiskuvan hankinta 2. Ilmiöiden metsästys ja tiedon luokittelu 3. Suunnittelulähtökohtien työstäminen ilmiöiden ja luokitteluiden avulla 4. Kokonaisnäkökulmien rakentaminen suunnittelulähtökohtien (ja ilmiöiden sekä luokitteluiden avulla) Käytännössä ei ihan näin yksinkertaista Oikeat esimerkit ja havainnot eivät saa unohtua Yksityiskohtaisesti yleistäminen
1. Yhteisen kokonaiskuvan hankinta jokainen kirjoittaa "omista" raakadatoista keskeisimmät asiat muistiin järjestetään ryhmäpalaveri jokainen käy läpi oman materiaalinsa muut kirjoittavat huomioita muistiin yhdistetään omistajan ja muun ryhmän huomiot lopuksi mietitään kokonaisuutta muutamasta näkökulmasta (design brief, käyttäjätutkimuksen tavoitteet, tutkimuksen keskeisimmät havainnot) tuloksena syntyy priorisoitu kokonaiskuva datasta (tosin paperilla on vasta huomiot) priorisoinnilla nostetaan tutkimuksen kannalta oleellinen tieto esiin (näkökulmat!)
2. Ilmiöiden metsästys ja tiedon luokittelu käydään läpi huomiot ja muotoillaan ne kaikkien hyväksymiksi ja ymmärtämiksi lauseiksi lapuille (esmes. post-it) voi vaeltaa läpi omassa järjestyksessä (tai vaikka Contextual Designin ehdottamalla tavalla) seinälle tms. syntyy lappumeri, jota järjestellään yhteisesti keskustellen ryhmät nimetään samoin kuin laput eli yhteinen hyväksyntä ja ymmärrys ryhmät ovat (todennäköisesti) ilmiöitä ja luokitteluita! tarvittaessa tehdään myös suurempia ryhmiä (useasta aliryhmästä), täydellistä hierarkiaa ei kuitenkaan kannata tavoitella! jos samaa huomiota tarvitaan moneen ilmiöön tai luokkaan kirjoitetaan uusia lappuja jos samoja huomioita on useita kappaleita ylimääräiset voi siirtää sivuun ilmiöt ja niihin liittyvät laput kirjoitetaan muistiin datasta muodostuvan luokittelun lisäksi kannattaa kokeilla design brief:iin ja tutkimuskysymyksiin pohjaavia luokitteluita
3. Suunnittelulähtökohtien työstäminen käytännössä ilmiöiden ja luokitteluiden yhteydessä syntyy jo tarve-, vaatimus- ja rajoituskuvauksia monet asiat ovat kuitenkin piilossa ilmiöt ja luokittelut pitää siis analysoida pilkkominen ja kokoaminen syiden ja seurauksien etsiminen yleistäminen tulkinta tuottaa siis suunnittelulähtökohtia prosessissa syntyy varmasti myös konsepti-ideoita, ne kannattaa kirjoittaa muistiin myöhempiä vaiheita varten suunnittelulähtökohdat kirjataan muistiin perusteluineen
4. Kokonaisnäkökulman muodostamienn desgin brief ja tutkimuksen tavoitteet vaikuttavat "tarvittaviin" näkökulmiin analysointi on tuottanut luokitteluita ja suunnittelulähtökohtia, jotka antavat viitteitä kokonaisnäkökulmien esittämiseen sekvenssit, mallit, skenaariot, tarinat, ympäristökuvaukset muistakaa ainakin käyttäjä konteksti toiminta
Tulosten raportointi analysointikehys tukee raportointia lyä. Tästä syystä käyttäjätutkimuksessa havaittuja ilmiöitä ja työn osatehtätettu ideoinnin varsinaisiksi lähtökohdiksi, vaan ne vaikuttivat ideointiin änkin taustatietona samoin kuin hankkeessa jo aiemmin suunnittelijoiden pidetyn aivoriihen tulokset. kunhan juttuja kirjoitetaan välillä muuallekin kuin enaarioiden yhteyteen liitettyjen tarralappujen pohjalta rakennettiin affiniavio yhdistämällä toisiinsa liittyviä ideoita ryhmiksi suurella paperiarkilla. yhmiteltiin aluksi aihealueiltaan toistensa lähelle ja kun yleiskuva oli muot, ne siirrettiin seuraamaan työjärjestystä, joka ei tulevaisuudessakaan luulmuutu. Kuva 17 esittää kyseisen työjärjestyksen. Ajatuksena tässä menetelon löytää näkökulmia, joita normaalilla ongelmakeskeisellä kokonaisuuksityiskohtiin etenevällä ajattelulla ei pysty havaitsemaan. aika erivärisille post-it -lapuille! tutkimuksen kohde vaikuttaa esitystapojen valintaan huolto tehtävän saanti paikalle saapuminen vian korjaus Aamukahvin jälkeen katsotaan päivän keikat koneelta eli R:ltä näkyy kerralla omat ja kaikkien kavereiden keikat, joten voi kats jos itsellä sattuisi olemaan vähän vapaata aikaa. Kesken päivän a tarkistaa, sillä keikat kuittaantuvat järjestelmään vasta sitten, kun kapulan 1 illalla toimistolle. tehtävän päättäminen Kuva 17: Oletettu työjärjestys, jota huoltotyö tulevaisuudessakin tulee noudattamaan. ällä oletettua työjärjestystä lappujen ryhmittely saatiin sidottua työn eri iin. Näin usean eri tahon vaikutukset saatiin myös otettua huomioon. Esisi asiakkaat ja työturvallisuus on lähes aina otettava huomioon varsinaisen yhteydessä. Seuraavanlaiset ryhmät alaryhmineen osoittautuivat ideoinnin Kuva 4: Riihiaho (Toim.), Proaktiivisen tietotekniikan vaikutukset huoltotyöhön Huoneen perällä on toimiston tietokone, josta on yhteys R:ään.
Raportin sisältö esittely: design brief, tavoite, tehtävän määrittely, käytetyt menetelmät kokonaiskuva käyttäjistä, toiminnasta ja ympäristöstä ( 2 tai useampia) jäljitettävyyskaavion alku
suunnittelulähtökohtien esittely lähtökohta1 keskeisten ilmiöiden esittely ilmiö1 Raportin sisältö Kuva 4: Huoneen perällä on toimiston tietokone, josta on yhteys R:ään. (jatkoa) esimerkit op maalissa pohjalta ja, jo Opettelemista on mu saattavat vaihdella mallista mistajien hissit ovat muutenkin yhtä paljon tietoa tarjolla kuin yrityk kaaviot ja ohjaustaulut ovat erilaisia, samo tehdään. Etupäässä R:ssä näkyvät samat vikakeikat kuin kännykässä sekä huollon tarpeessa olevat automaatit. Automaateille on säädetty oletusarvoisesti 90 päivän huoltoväli, mutta sitä voi muuttaa, jos tuntee automaatin toiminnan paremmin. Esimerkiksi kuraisen ja vilkkaan huoltoaseman eteisessä oleva automaatti vaatii huoltoa jopa puolet tiuhempaan kuin siistissä paikassa vähällä käytöllä oleva automaatti. Lisäksi järjestelmässä näkyvät tulevat työtilaukset. Ne liittyvät usein automaattien myyntiin tai sijoituspaikan muihin järjestelyihin. Välttämättä ne eivät koske huoltoa, vaan erillinen kuljetustiimi hoitaa homman. Huollon tulee olla vain tietoinen asiasta. kuvaus R:ssä olisi paljon enemmänkin tietoa, mutta sitä ei aamuisin juurikaan kaivata. Jos tulee jotain erikoisempaa tai ei muista sijoituspaikan eli sipan juttuja, niin sellaiset tulee tarkistettua. Jos tuuraa toista, joutuu katsomaan enemmänkin liittyvät ilmiöt ja perustelut tietoja. 3.4! Huoltotyön ilmiöt Havainnoinnin ja haastattelujen pohjalta huoltotyöstä tuli esiin joita käsitellään tarkemmin tässä luvussa. Nämä ilmiöt ovat: 1.! sosiaalisuus työssä 2.! tietoteknistyvä ympäristö ja riippuvaisuus muista j 3.! oman työn kontrolli 4.! oma alue oman työn jäljet 5.! tekniikan luotettavuus robustisuus 6.! tiedonkulun suoruus 7.! ongelmanratkaisu vähäisen ja puutteellisen 8.! laiteohjattu huolto 9.! liikkuminen ja esteetön kulku 10.!ennakoiva huolto vs. vikakorjaukset. 24 Tietokoneen esimerkit ääressä tulee samalla luettua firman sähköposti ja tiedotteet. Joskus täytyy hoitaa myös vähän omia asioita ja pistäytyä verkkopankissa. Ennen toimistolta lähtöä pitää vielä ottaa mukaan rahastuskapulan akku ja tarkistaa, että laite on purettu edellisen päivän jäljiltä. Huoltoon tarvittavat tavarat pakataan takakonttiin (Kuva 5). Lähdön yhteydessä pitää kuvaus vielä ottaa kilometrilukema ylös ajopäiväkirjaan matkalaskua varten. Kuva 5: Huoltoon tarvittavat tavarat kulkeentuvat auton takakontissa.
Entäs jatkot? tuoteideointi tarvitsee lihaa rattaisiin kokonaiskuva ja ilmiöt sekä suunnittelulähtökohdat käyttäjätieto ohjaa ideoiden jatkokehittelyä suunnittelulähtökohdat ja kokonaiskuva sekä ilmiöt jatkuu seuraavassa jaksossa...
Kysymyksiä? Beyer & Holtzblatt, Contextual Design: Defining Customer-Centered Systems, 1998 Hackos & Redish, User and Task Analysis for Interface Design, 1998 Kuniavsky, Observing the User Experience: A Parctitioner's Guide to User Research, 2003 Creswell, J., W., Qualitative Inquiry and Research Design, 1998 Fetterman, Ethnography Step by Step, 1989 Gadamer, Hermeneutiikka: Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa