Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Transkriptio

1 Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä miksi on tärkeää panostaa järjestelmäarkkitehtuurin suunnitteluun. 4. Selvitä miten RUP- prosessi yhdistää vesiputousmallin ja ketterien menetelmien parhaita puolia. 5. Selitä mitä UML- kaaviotyypeistä voitaisiin käyttää mallintamaan Korppi- järjestelmää ja mitä näkymiä järjestelmästä näillä kaavioilla voitaisiin esittää. 6. Selvitä myös mitä etuja visuaalisesta esittämisestä on ja kuka hyötyy visuaalisesta esittämistä. 7. Selitä miten laaditaan käyttötapausmalli ja miten se liittyy dynaamiseen mallintamiseen. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

2 Käytettyjen menetelmien määrä on vähentynyt myös siksi, että tieto- järjestelmiä ja ohjelmistotuotteita kehitetään nykyään yhä verkos- toituneemmassa globaalissa ympäristössä, jossa järjestelmäintegraattorit tuottavat asiakkailleen entistä kokonaisvaltaisempia ja modulaarisempia ratkaisuja ja niiden partnerit ja alihankkijat toteuttavat järjestelmien osia ympäri maailmaa. Verkostoitunut järjestelmäkehitys onkin erittäin vaikeaa, mikäli eri toimijat käyttävät eri menetelmiä ja työkaluja. Menetelmien kansainvälisen standardoinnin merkitys korostuu. (Leppänen ym., 2009).

3 Ke#erät menetelmät Vesiputousmalli Prosessimallin valinta perustuu tarpeisiin: Ø Perinteinen vesiputousmalli toimii kun työ voidaan suunnitella etukäteen Ø Ketterät menetelmät tapauksessa että on epävarmuutta tarpeista ja toteutuksesta.

4 Vesiputousmalli. Etuja: Helppo ymmärtää, selkeät vastuut ja tiimit. Ongelmia: Muutokset vaikeita, erityisesti myöhemmässä vaiheessa. Pahentaa se, että asiakas näkee jotain konkreettista vasta myöhemmissä vaiheissa.

5 4.iteraa4o 3.iteraa4o 2.iteraa4o 1.Iteraa4o Ketterät menetelmät. Etuja: Muutoksiin on helppo reagoida. Haittoja: Asiakkaan mukanaolo tärkeää, asiakas ei ole aina käytettävissä.

6 RUP- prosessimalli.

7 Järjestelmän ja mallien kehittäminen ja iteraatiot - Ongelma: vaikea saada kokonaiskuvaa, vaikea esittää tarkasti kaikkea jayksiselitteisesti - Ratkaisu: Iteraatiot ymmärryksen lisääntyessä. - ESIM. käyttötapaukset: 1. ilmeisimmät käyttötapaukset, 2. lisää käyttötapauksia ja käyttötapauskuvaukset, 3. jäsennellyt käyttötapaukset (mitkä on käyttötapausten väliset suhteet), tarkennetut kuvaukset ja prototyypit >> lopputulema on abstraktista tulee konkreettisempi, kattavampi ja yksityiskohtaisempi

8 RUP- prosessimalli perustuu: - Käyttötapauksiin - Arkkitehtuurin suunnitteluun - Iteraatioihin - Inkrementaalisuuteen

9 Malli Malli on työmenetelmän seuraamisen tulos Ø kuvaus jostain järjestelmästä tai sen osasta

10 RUP- prosessi ja tuotokset.

11 - Malli esittää kokonaisen näkymän järjestelmästä: tietyssä kehittämisen vaiheessa ja tietystä näkökulmasta. - Kaavio esittää jotain yksityiskohtaa järjestelmästä.

12

13 Visuaalinen esittäminen + eri mallit eri kohderyhmille; vain olennaiset tiedot asiakkaalle, koodareille, testaajille jne.; mahdollistaa kommunikoinnin + mallien edut; on nopeampi tehdä malli kuin itse toteutus + mallien edut; monimutkaisuuden hallinta + mallien edut; säännöt, vain notaation mukaisia merkintöjä Kolme asiaa mitä pitää osata kaavioista: 1. Mihin sitä voi käyttää? 2. Mistä merkinnöistä se koostuu? 3. Miten kaavio laaditaan?

14 Vaatimusten määrittämisen tarkoituksena on tuottaa kattava ja johdonmukainen kuvaus kehitettävän tietojärjestelmän toiminnallisista ja ei- toiminnallisista (so. laadullisista vaatimuksista) ominaisuuksista. (Leppänen ym., 2009). Määrityksen tulee olla kuvaus tarpeista, ei ratkaisuista. (Leppänen ym., 2009).

15 RUP- menetelmän jäsennus vaatimusmäärittelylle.

16 Neljä strategiaa vaatimusten keräämiselle (Davis ja Olson, 1985)

17 Kohdealueen prosessien mallintaminen aktiviteettikaavion avulla.

18 UML- aktiviteettikaavio (mihin sitä voi käyttää?) Yleiskäyttöinen dynaamisen mallintamisen työkalu. Käytetään usein mallintamaan organisaatioiden liiketoimintaprosesseja; työvaiheita, joilla on alku ja loppu sekä syötteitä ja tuotoksia. Muita käyttökohteita ovat esimerkiksi monimutkaisten algoritmien kuvaus, järjestelmän suorittamien rinnakkaisten prosessien mallinnus sekä käyttötapausten visualisointi vaihtoehtona tekstikuvaukselle. Käytetään ensisijaisesti vaatimusmäärittelyn yhteydessä kehitettävän järjestelmän ympäristön kuvaamiseen ja käyttötapausten etsimiseen.

19 UML- aktiviteettikaavio (mitä elementtejä siihen kuuluu?)

20 UML- aktiviteettikaavio (mitä elementtejä siihen kuuluu?)

21 UML- aktiviteettikaavio (mitä elementtejä siihen kuuluu?)

22 UML- aktiviteettikaavio (miten sellainen laaditaan?) 1. Aloita tarkastelemalla skenaarioita (so. kuvausta prosessista). Etsi toimintaan osallistuvat aktorit ja rajaa kaavioon kullekin oma kaistaleensa (swimlane). 2. Pyri luomaan aluksi suoraviivainen malli prosessin kulusta. Huomioi tässä vaiheessa mitkä toiminnot olisivat mahdollisesti rinnakkaisia (yhtäaikaisia) ja mille aktorille mikin tarkasteltava tila kuuluu. 3. Lisää kaavioon poikkeustapaukset käyttäen haarautumista. Tällätavoin saat ilmaistua ehdolliset poikkeavat reitit. 4. Tarkista onko järjestelmän logiikassa joitakin selviä virheitä ja korjaa ne ennenkuin mallinnat muita.

23 Vaatimusten määrittely käyttötapausmallin avulla.

24 Käyttötapauksella (use case) tarkoitetaan toimintosarjaa, jota järjestelmä toteuttaa käyttäjien tarpeiden tyydyttämiseksi. (Booch et al., 1999) Käyttötapausmalli koostuu käyttötapauskaaviosta sekä kirjallisista käyttötapauskuvauksista. Malli kuvaa aktorit, järjestelmän tarjoamat palvelut sekä yhteydet aktorien ja järjestelmän välillä. Lyhyesti tavat käyttää järjestelmää. (Leppänen ym., 2009)

25 Käyttötapauskaavio (mihin sitä voi käyttää?) Käy$ötapauskaaviota (use case diagram) käytetään kuvaamaan järjestelmän tarkoitusta, rajausta, toimintoja ja käy#äjiä ja toimii lähtökohtana analyysimallin laadinnalle. Käy#ötapauskaavio kuvaa yleisellä tasolla ne tavat ja 4lanteet, joita järjestelmä tukee, toimivat aktorit ja sen, mitkä aktorit missäkin käy#ö4lanteissa ovat osallisina vies4en lähe#äjinä/vastaano#ajina tai muulla tavalla toimijoina.

26 Käyttötapauskaavio (mitä elementtejä siihen kuuluu?) - Käy#ötapaus kuvaa palvelua, jonka järjestelmä tarjoaa käy#äjällä. Toisaalta se on toimintojen sarja jossa on useita syö#eitä tai tulosteita. - Aktori on eräänlainen rooli, jossa käy#äjät (esim. operaa#ori, 4etokannanhoitaja, peruskäy#äjä), lai#eet (esim. tulos4n) tai toiset järjestelmät (kirjan- pitojärjestelmä) toimivat ollessaan yhteydessä järjestelmään. - Kommunikoin4suhde aktorin ja käy#ötapauksen välillä osoi#aa järjestelmän kytkennän ympäristöön.

27 Käyttötapauskaavio (mitä elementtejä siihen kuuluu?)

28 Käyttötapauskaavio (miten sellainen laaditaan?) 1. Aloita tarkastelemalla kuvausta tarpeista, vaatimuslistoja, mahdollisia aktiviteettikaavioita tai skenaarioita. 2. Tunnista aktorit. 3. Tunnista käyttötapaukset. 4. Tunnista suhteet aktorien ja käyttötapausten välillä. 5. Tunnista suhteet käyttötapausten välillä 6. Iteroi.

29 Kaavio on tarkoitettu antamaan yleiskuva järjestelmästä. Sen ilmaisuvoima ei riitä kuitenkaan yksityiskohtien kuvaamiseen. Tästä syystä käyttötapauksia tarkennetaan lisäksi tekstimuotoisella käyttötapauskuvauksella. (Leppänen ym., 2009)

30 Käyttötapauskuvaus - rakenne