Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS

Samankaltaiset tiedostot
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Metsäenergia Pohjanmaalla

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Korjuri ainespuun korjuussa

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Energiapuun korjuutuet

Metsäohjelman seuranta

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Energiapuu ja metsänhoito

Metsäkonepalvelu Oy

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Suomen metsien inventointi

Tutkimustulokset käytäntöön Metka-koulutushankkeen avulla

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

Metsäenergiaa tarvitaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Suomessa vuonna 2005

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Juurikäävän torjunta

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Tukien pääperiaatteita

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Transkriptio:

Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS

Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat metsäenergian käyttötavoitteet Meillä harvennusrästejä noin 1,5 Mha / Ruotsissa 2,8 Mha hoitamatonta ensiharvennusmetsää hakkuista 10 TWh energiaa vuosittain Valtio ei taida enää tulla apuun saati EU Tarttisko tehrä jotain?

Johtopäätöksiä; Tapahtunutta ja tulevaisuutta Pienpuun korjuussa on menty kymmenen vuoden aikana selvästi järeämmän pienpuun korjuuseen: kun vuosituhannen alussa pienpuun korjuussa poistuman keskijäreys oli yleisesti 20 50 dm 3 kokopuuna, eli poistuman rinnankorkeusläpimitta oli keskimäärin 6 9 senttimetriä, nykyisin pienpuun korjuukohteissa poistuman keskijäreys on tyypillisesti 40 70 dm 3 rankapuuna, eli poistuman rinnankorkeusläpimitta on keskimäärin 9 12 senttimetriä. Jos jatkossakin pysytään suhteellisen järeissä pienpuun korjuukohteissa, on hyvin todennäköistä, että kustannustehokkuutta pienpuun korjuuseen haetaan edelleen perinteisestä hakkuukone-kuormatraktori -korjuuketjusta. Kärhä 2014 Toisaalta pienpuun koneellisen hakkuun tuottavuuden kehittäminen voi viedä tilannetta yllättäväänkin suuntaan 3

Metsäenergian käytön lisääminen Pienpuun korjuun lisääminen, mutta millä edellytyksillä? 4

Pitäisikö todellakin jotain tehdä? Pienpuun korjuun kannattavuus Ensiharvennus Kannattaako ylipäänsä puhua ainesja energiapuusta? Markkinat ratkaiskoot käyttötarkoituksen Nuoren metsän hoito Saadaanko korjuukustannuksia Alennettua vai mennäänkö tukien varassa? Taimikonhoito Entä jos taimikonhoidon kustannukset saisi katettua energiapuun myynnillä? 5

Ongelman ydin1 50 träd/ton TS för 8 cm grova träd 150 träd/ton TS för 5 cm grova träd SLU 6

Ongelman ydin2 Kärhä 2014 7

Kuormainkäytäväharvennus Todellakin yhdyssana yläkäsite geometrinen harvennus / käsitteet vakiintumattomia Puhutaan myös käytäväharvennuksesta (engl. boom corridor thinning / ruots. krankorridorgallring) Geometrinen, systemaattinen harvennusmenetelmä, jossa puut poistetaan kaavamaisesti ajouralta työskennellen Muodostetaan puomikäytäviä: kuljettaja poistaa kaikki puut kuormaimen ulottuvuudelta (1 m) ja kaatolaitteen leveydeltä (10 m) suorakaiteen, viuhkan tai kalanruodon muotoisilta kaistaleilta edetään työpiste kerrallaan pitkin ajouraa 8

Sama kuvana SLU 9

Kuormainkäytävämenetelmän tuottavuus ja kannattavuus Ruotsalaisten mukaan menetelmällä saavutetaan 10-15 % tuottavuuden kasvu alaharvennukseen verrattuna (tavanomainen hakkuulaite) Erikoislaittein tuottavuus voidaan jopa kaksinkolminkertaistaa Ruotsissa kannattavuusraja 8 cm:n keskilpm; erikoislaittein 6 cm (Nordfjell & Bergström) Käytävähakkuulaitetta ei vielä ole markkinoilla Niputtava kaato-kasauskone? 10 SLU

Kuormainkäytävä vs. perinteinen Lähde SLU 11

Kuormainkäytäväharvennus hakkuulaiteproto SLU 12

Kuormainkäytäväharvennuksen tekniikkaa ja hakkuulaiteidea 1 2 3 SLU 13

Tuottavuus? 14

Vaikutus puiden sijaintiin - alaharvennus 15

Geometrinen harvennus 16

Yllättävää? 17

Kuormainkäytäväharvennus + Leimikkovalinta helpottuu + Puun koko ei tiukasti määräävä tekijä + Tuottavuus mahdollista jopa 2-3 -kertaistaa erikoislaitteilla + Myöhästyneet taimikonhoitokohteet käsittelyyn + Pelastetaan tilanne ainakin väliaikaisesti + Kustannukset katetaan energiapuun myyntituloilla - Erikoiskone = rajallinen käyttöalue - Puuston kehittyminen arvoitus myöhemmät käsittelyt? - Kemerakelpoisuus? - Ennakkoasenteet - Vähän tutkittua tietoa 18

Tack så mycket! "Energived ger skogsägarna mer än massan" Mellanskog har börjat att driva energived i stor skala. Skogsägarna får 15 kronor mer per kubikmeter än för massaveden, lovar Yngve Norgren, virkesområdeschef.