Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Transkriptio

1 Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010

2 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren metsän käsittelyyn on tarjolla useita vaihtoehtoisia korjuumenetelmiä: Korjuu voidaan tehdä perinteisesti erilliskorjuuna, eli leimikosta korjataan vain joko aines- tai energiapuuta. Integroituna korjuuna, eli työmaalta korjataan sekä ainesettä energiapuuta. Kummassakin korjuumenetelmässä energiapuu voidaan korjata joko koko- tai rankapuuna. Mikä vaihtoehtoisista korjuumenetelmistä kannattavin? Tässä tuloskalvosarjassa: 1) raportoidaan Metsäteho Oy:n ja TTS tutkimuksen tekemä aikatutkimus, kun käytettiin erilaisia hakkuumenetelmiä ja 2) esitetään kannattavuuslaskelmat, mikä olisi ollut kannattavin korjuumenetelmä hakatussa aikatutkimusleimikossa. 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 2

3 1) Aikatutkimukset Valokuvat: Arto Mutikainen, TTS tutkimus Kalle Kärhä & Arto Mutikainen 3

4 Kolmea hakkuumenetelmää tutkittiin Tutkimuksessa testattiin kolmea eri hakkuumenetelmää: 1) Energiapuun (kokopuun) erillishakkuu 2) Aines- ja energiapuun (kokopuun) integroitu hakkuu 3) Aines- ja energiapuun (rankapuun) integroitu hakkuu. Integroidussa hakkuussa kaikki ainespuuksi kelpaava puutavara hakattiin kuitupuuksi. Kuitupuu hakattiin käyttäen silmävaraista katkontaa. Tavoitelatvaläpimitta oli 4 8 cm ja -pituus 3,0 4,5 m. Rankapuulla ei ollut minimimittoja (rankapuuksi hakattava puutavara syötettiin karsintaterien läpi latvan päähän asti). Kokopuu hakattiin noin 4 6 metrin pituuteen. Aikatutkimuksessa oli Metsäkone Martti Sjöholm Oy:n Timberjack 1070D -hakkuukone, jossa oli Timberjack H754 -hakkuulaite ja TJ 180 -nosturi (ulottuvuus 9,7 m). 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 4

5 Tutkitut hakkuumenetelmät I Energiapuun (kokopuun) erillishakkuu Kaikki samaan kasaan energiapuuksi. Piirros: Juha Varhi Metsäteho Oy 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 5

6 Tutkitut hakkuumenetelmät II Aines- ja energiapuun (kokopuun) integroitu hakkuu Energiapuujae (kokopuuta) energiantuotantoon. Kuitupuujae metsäteollisuuteen. Aines- ja energiapuu eri kasoihin ja energiapuu kokopuuna talteen. Piirros: Juha Varhi Metsäteho Oy 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 6

7 Tutkitut hakkuumenetelmät III Aines- ja energiapuun (rankapuun) integroitu hakkuu Energiapuujae (rankapuuta) energiantuotantoon. Kuitupuujae metsäteollisuuteen. Aines- ja energiapuu eri kasoihin ja energiapuu rankapuuna talteen. Piirros: Juha Varhi Metsäteho Oy 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 7

8 Timberjack H754 joukkokäsittelyvarustuksella Paino (ilman rotaattoria): 960 kg Max. kertakatkaisuläpimitta: 62 cm Katkaisu: teräketju Karsinta: 5 karsintaterää Syöttö: 4 syöttörullaa Tekniset tiedot: John Deere Forestry Oy 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 8

9 Timberjack 1070D/H754 Kalle Integroidun Kärhä & korjuun Arto Mutikainen aikatutkimukset Iitissä 9

10 Tutkimusleimikkona tiheä, pienirunkoinen istutusmännikkö Hakkuumenetelmiä tutkittiin 26-vuotiaassa, pienirunkoisessa istutusmännikössä Kymenlaaksossa, Iitissä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Suokannan tilalla. Leimikko oli männyn intensiivikasvatuksen tutkimus- ja demonstraatiokohde. Kullekin hakkuumenetelmälle perustettiin yksi aikatutkimuskoeala. Hakkuukoneen kuljettajalla oli viiden vuoden kokemus hakkuukonetyöstä harvennuksilta. Aines- ja energiapuun integroidusta hakkuusta ja energiapuun hakkuusta kuljettajalla oli sen sijaan hyvin vähäinen työkokemus. 2/ Kalle Kärhä & Arto Mutikainen 10

11 Rehevällä kasvupaikalla sijainnut tutkimusleimikko Kalle Integroidun Kärhä & korjuun Arto Mutikainen aikatutkimukset Iitissä 11

12 Puolet poistumasta 9 12 cm Hakkuun aikatutkimus tehtiin kesäkuun puolivälissä Aikatutkimuksessa hakattiin yhteensä 789 runkoa. Kullakin tutkitulla hakkuumenetelmällä aineisto oli yli 200 runkoa. Kaikki hakatut rungot olivat mäntyjä. Puolet poistumasta oli rinnankorkeusläpimitaltaan 9 12 cm. Poistuman rinnankorkeusläpimittajakauma oli hyvin samanlainen kaikilla tutkituilla hakkuumenetelmillä. Poistuman keskijäreys ja hakkuukertymä olivat selvästi korkeammat kokopuun erillishakkuussa ja kokopuun integroidussa hakkuussa kuin rankapuun integroidussa hakkuussa. Tutkimuksen tekoaikaan puu oli pehmeää, mikä aiheutti jonkin verran karsittavien rankojen katkeilua ja pirstaloitumista. Tämä pienensi hieman rankapuukertymää. 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 12

13 Mittaus kuormainvaa alla Kaikki aikatutkimuksessa hakatut rungot metsäkuljetettiin tienvarsivarastolle ja punnittiin kuorman purkamisen yhteydessä kuormainvaa alla. Metsäkuljetuksessa käytettiin John Deere 810D -kuormatraktoria, jossa oli LoadMaster kuormainvaaka. Tuoretonneja kertyi yhteensä 32, josta mäntykuitupuuta oli 13 ja energiapuuta 19 tonnia. Tuoretonnit muunnettiin kiintokuutiometreiksi tuoretiheyskertoimella 900 kg/m 3 (Lindblad ym. 2008). Kiintokuutiometreinä ilmoitettuna aikatutkimuksessa hakattiin yhteensä 35 m 3 (kuitupuuta: 14 m 3 ja energiapuuta: 21 m 3 ). Tutkimuksen aineisto oli suppeahko. 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 13

14 Poistuman ja jäävän puuston rinnankorkeusläpimittajakaumat Runkoa/ha Jäävä puusto Poistuma >18 Rinnankorkeusläpimitta, cm 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 14

15 Korjuuolot aikatutkimuksessa Hakkuumenetelmä Lähtöpuusto, r/ha Poistuma, r/ha Poistuman keskikoko, dm 3 *) Hakkuukertymä, m 3 /ha **) Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu (0 + 97) 83 ( ) 69 ( ) *) Hakkuussa käsitellyn rungon keskikoko, eli kokopuuta kokopuun erillishakkuussa ja integroidussa hakkuussa ja runkopuuta rankapuun integroidussa hakkuussa. **) Hakkuukertymä: Kokonaishakkuukertymä (kuitupuukertymä + energiapuukertymä). 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 15

16 Yli puolet rungoista joukkokäsiteltiin Selvästi yli puolet (63 %) hakatuista rungoista joukkokäsiteltiin, eli yhteen taakkaan koottiin useampi kuin yksi runko. Joukkokäsiteltyjen runkojen määrässä ei ollut suurta eroa hakkuumenetelmittäin. Rinnankorkeusläpimitaltaan vielä cm:n runkoja joukkokäsiteltiin melko yleisesti. Joukkokäsittelytaakkoihin hakattiin useimmiten kaksi runkoa. Taakkakoossakaan ei ollut merkittävää eroa hakkuumenetelmien välillä: taakan keskikoko oli menetelmittäin 1,42 1,64 runkoa/taakka. 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 16

17 Taakan kokojakauma Osuus hakatuista rungoista, % r/taakka 3 r/taakka 2 r/taakka 1 r/taakka Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu Koko aineisto 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 17

18 Taakan kokojakauma 3,0 Taakan koko, r/taakka 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu Koko aineisto 0, >18 Rinnankorkeusläpimitta, cm 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 18

19 Rankapuun integroitu hakkuu kallista Aines- ja energiapuun integroitu hakkuu ei lisännyt merkittävästi hakkuutyön runkokohtaista ajanmenekkiä verrattuna tavanomaiseen kokopuun hakkuuseen; ajanmenekin lisäys oli keskimäärin vain 4 7 %. Kun poistuma oli kooltaan 7 14 cm, kokopuun integroidussa hakkuussa tuottavuus oli lähes samalla tasolla kuin kokopuun erillishakkuussa. Rankapuun integroidussa hakkuussa tuottavuus jäi noin 70 %:iin kokopuun erillishakkuun tuottavuudesta, koska käsitellyn rungon tilavuus oli selvästi pienempi kuin kokopuun hakkuussa (eli kokopuu vs. runkopuu). Rankapuun integroidun hakkuun kustannukset olivat yli 40 % korkeammat kuin kokopuun integroidun hakkuun ja kokopuun erillishakkuun kustannukset. 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 19

20 Suhteellinen rungon käsittelyaika Suhteellinen rungon käsittelyaika, % Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu Rinnankorkeusläpimitta, cm 100 = Rungon käsittelyaika kokopuun erillishakkuussa. 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 20

21 Suhteellinen hakkuun tuottavuus Suhteellinen tuottavuus, % Rinnankorkeusläpimitta, cm Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu 100 = Tehotuntituottavuus kokopuun erillishakkuussa. 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 21

22 Suhteelliset hakkuukustannukset Suhteelliset hakkuukustannukset, % Kokopuun erillishakkuu Kokopuun integroitu hakkuu Rankapuun integroitu hakkuu Rinnankorkeusläpimitta, cm 100 = Hakkuukustannukset kokopuun erillishakkuussa. 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 22

23 2) Kannattavuustarkastelut Kalle Kärhä & Arto Mutikainen 23

24 Hankintaketjut kannattavuustarkastelussa Kannattavuuslaskelmat tehtiin seuraaville hankintaketjuille: A. Kuitupuun erilliskorjuu (joukkokäsittelyä hyödyntäen) [Kuitu ER] B. Kokopuun erilliskorjuu (tienvarsihaketus) [Kokop_tv ER] C. Kokopuun erilliskorjuu (käyttöpaikkamurskaus) [Kokop_kp ER] D. Rankapuun erilliskorjuu (tienvarsihaketus) [Ranka_tv ER] E. Rankapuun erilliskorjuu (käyttöpaikkamurskaus) [Ranka_kp ER] F. Kuitu- ja kokopuun integroitu korjuu (kokopuujakeella tienvarsihaketus) [Kokop_tv INT] G. Kuitu- ja kokopuun integroitu korjuu (kokopuujakeella käyttöpaikkamurskaus) [Kokop_kp INT] H. Kuitu- ja rankapuun integroitu korjuu (rankapuujakeella tienvarsihaketus) [Ranka_tv INT] I. Kuitu- ja rankapuun integroitu korjuu (rankapuujakeella käyttöpaikkamurskaus) [Ranka_kp INT]. Hakkuukustannukset integroidussa korjuussa jaettiin tasan kuitu- ja energiapuujakeille. 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 24

25 Tehdyt laskentaoletukset I Poistuman rakenne kalvon 14 mukainen. Poistuman keskikoko: Kuitupuun erillishakkuu 31 dm 3 Kokopuun erillishakkuu ja integroitu hakkuu 49 dm 3 Rankapuun erillishakkuu ja integroitu hakkuu 40 dm 3. Hakkuukertymät: Kuitupuun erilliskorjuu 50 m 3 /ha Kokopuun erilliskorjuu 91 m 3 /ha Rankapuun erilliskorjuu 74 m 3 /ha Kokopuun integroitu korjuu 91 m 3 /ha (kuitupuu 50 m 3 /ha + kokopuu 41 m 3 /ha) Rankapuun integroitu hakkuu 74 m 3 /ha (kuitupuu 50 m 3 /ha + rankapuu 24 m 3 /ha). 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 25

26 Tehdyt laskentaoletukset II Metsäkuljetusmatka 300 m. Kaukokuljetusmatka: Energiapuu 60 km Kuitupuu 100 km. Kuitupuun tehdashinta & energiapuun käyttöpaikkahinta: Kuitupuu: Perustaso 39,0 /m 3 (herkkyystarkasteluissa 35,1 42,9 /m 3 ) Kokopuuhake: Perustaso 17,0 /MWh (herkkyystarkasteluissa 14,5 19,6 /MWh) Rankapuuhake: Perustaso 18,0 /MWh (herkkyystarkasteluissa 15,3 20,7 /MWh). Kemera-tuet katelaskelmissa: a) Kemera-tuet ei mukana. b) Kemera-tuet mukana (I tukivyöhyke, leimikon koko 3 ha, metsäsuunnitelma on voimassa, työ ulkopuolisella työvoimalla). 2/ Kärhä, Mutikainen, Keskinen & Petty 26

27 Hankintakustannukset & myyntituotot Kustannukset, /m AP EP AP EP AP EP AP EP Yleiskustannukset Käyttöpaikkamurskaus Kaukokuljetus Tienvarsihaketus Metsäkuljetus Hakkuu Kantohinta Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tvRanka_kp ER ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kustannukset Tuotot, /ha AP EP AP EP AP EP AP EP Kustannukset Tuotot Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 39 /m tuloskalvosarja 3, Kokopuuhake: X/ /MWh, XX Rankapuuhake: 18 Kalle /MWh Kärhä & Arto Mutikainen 27

28 Kate, /ha Hankintatoiminnan kate* Kemera-tuet ei mukana: Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: *) Kate = Raaka-aineen myyntituotot Hankintakustannukset -155 Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 39 /m tuloskalvosarja 3, Kokopuuhake: X/ /MWh, XX Rankapuuhake: 18 Kalle /MWh Kärhä & Arto Mutikainen 28

29 Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 42,9 /m tuloskalvosarja 3 (+10%), Kokopuuhake: X/2010 XX /MWh, Rankapuuhake: Kalle Kärhä 18 & /MWh Arto Mutikainen 29

30 Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 39 /m tuloskalvosarja 3, Kokopuuhake: X/ ,6 /MWh XX (+15%), Rankapuuhake: Kalle Kärhä 20,7 & Arto /MWh Mutikainen (+15%) 30

31 Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 35,1 /m tuloskalvosarja 3 (-10%), Kokopuuhake: X/2010 XX /MWh, Rankapuuhake: Kalle Kärhä 18 /MWh & Arto Mutikainen 31

32 Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 39 /m tuloskalvosarja 3, Kokopuuhake: X/ ,5 /MWh XX (-15%), Rankapuuhake: Kalle Kärhä 15,3 & Arto /MWh Mutikainen (-15%) 32

33 Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 42,9 /m tuloskalvosarja 3 (+10%), Kokopuuhake: X/2010 XX ,5 /MWh (-15%), Kalle Rankapuuhake: Kärhä & Arto Mutikainen 15,3 /MWh (-15%) 33

34 Hankintatoiminnan kate Kemera-tuet ei mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kemera-tuet mukana: Kate, /ha Kuitu ER Kokop_tv ER Kokop_kp ER Ranka_tv ER Ranka_kp ER Kokop_tv INT Kokop_kp INT Ranka_tv INT Ranka_kp INT Kuitupuu: Metsätehon 35,1 /m tuloskalvosarja 3 (-10%), Kokopuuhake: X/2010 XX ,6 /MWh (+15%), Kalle Rankapuuhake: Kärhä & Arto Mutikainen 20,7 /MWh (+15%) 34

35 Johtopäätökset I Rankapuun hakkuu huomattavasti kalliimpaa kuin kokopuun hakkuu. Hakkuukertymä rankapuulla pienempi kuin kokopuulla. Rankapuuhake kuitenkin kilpailukykyinen verrattuna kokopuuhakkeeseen, koska rankapuulla kustannukset useimmiten matalammat: Metsäkuljetuksessa Kaukokuljetuksessa ja Haketuksessa.

36 Johtopäätökset II Muita rankapuun hankinnan etuja: Korjuukohteina myös kuusikot, karut kasvupaikat ja heikosti kantavat maat (vrt. Koistinen & Äijälä 2005, Kärhä 2009) Pitkät kaukokuljetusmatkat Puutavara-auto mahdollinen kaukokuljetuksessa Optiona tehokas käyttöpaikkamurskaus Laadukas polttohake.

37 Johtopäätökset III Pienirunkoisessa aikatutkimusleimikossa hakkuukustannukset olivat korkeat. Hankintatoiminnan kate jäi matalaksi ja useasti negatiivisesti. Jos mahdollista (= latvukset eivät ole supistuneet liiaksi) puuston kasvatus muutamalla vuodella. Kun Kemera-tuet eivät olleet mukana laskelmissa, parhain kate (tai pienin tappio) tuotantoketjuilla: Rankapuun integroitu korjuu (käyttöpaikkamurskaus) Rankapuun erilliskorjuu (käyttöpaikkamurskaus) Kokopuun integroitu korjuu (tienvarsihaketus).

38 Johtopäätökset IV Kun Kemera-tuet olivat mukana katetarkasteluissa: Integroidun korjuun kannattavuus heikkeni, koska Kemera-tuki vain energiapuujakeelle. Vastaavasti energiapuun erilliskorjuu paransi merkittävästi asemiaan. Useimmiten korkeimmat katteet tuotantoketjuilla: Rankapuun erilliskorjuu (käyttöpaikkamurskaus) Kokopuun erilliskorjuu (tienvarsihaketus) Kokopuun integroitu korjuu (tienvarsihaketus).

39 Yhteenveto Yksiselitteisesti ei voida sanoa, että jokin hankintaketju olisi kustannustehokkain kaikissa oloissa. Moni seikka vaikuttaa: esim. korjuuolot (mm. poistuman järeys, kertymät), kaukokuljetusmatkat, myyntihinnat (eli kuitupuun tehdashinnat & pienpuuhakkeen käyttöpaikkahinnat) ja korjuukohteen Kemera-kelpoisuus. Laaditut kustannuslaskelmat koskevat hakattua tutkimusleimikkoa. Metsätehossa tullaan tekemään lisätarkasteluja pieniläpimittaisen puun hankinnan kannattavuudesta erityyppisistä leimikoista eri tuotantoketjuilla vuonna 2010.

40 Viitekirjallisuus Heikkilä, J., Laitila, J., Tanttu, V., Lindblad, J., Sirén, M., Asikainen, A., Pasanen, K. & Korhonen, K.T Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät. Metlan työraportteja 10. Koistinen, A. & Äijälä, O Energiapuun korjuu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Kärhä, K Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot. Esitelmä, Kehittyvä metsäenergia -seminaari, , Seinäjoen Teknologiakeskus Frami. Kärhä, K., Keskinen, S., Kallio, T., Liikkanen, R. & Lindroos, J. 2006a. Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta. Metsätehon raportti 187. Kärhä, K., Keskinen, S., Liikkanen, R. & Lindroos, J. 2006b. Kokopuun korjuu nuorista metsistä. Metsätehon raportti 193. Kärhä, K., Laitila, J., Jylhä, P., Nuutinen, Y. & Keskinen, S Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset. Metsätehon raportti 211. Laitila, J., Asikainen, A., Sikanen, L., Korhonen, K.T. & Nuutinen, Y Pienpuuhakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka. Metlan työraportteja 3. Lindblad, J., Äijälä, O. & Koistinen, A Energiapuun mittaus. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Metsäntutkimuslaitos,