Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana
|
|
- Heikki Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa tehdyissä korjuukokeissa menetelmät, joissa puu käsiteltiin ainakin osittain karsimattomana, osoittautuivat kustannuksiltaan edullisemmiksi kuin menetelmät, joissa puu karsitaan ja katkotaan kuitupuuksi tai energiarangaksi tai molemmiksi. Näiden menetelmien edullisuus perustuu hakkuun tuottavuuden nousuun jopa kymmenillä prosenteilla. Hakkuun tuottavuuden kasvu johtuu puolestaan siitä, että samasta puusta saadaan karsimattomana tai osittain karsittuna selvästi enemmän kiintokuutioita kuin karsittuna. Puun käsittelyaikaan karsittuna tai karsimattomana käsitteleminen ei vaikuta niin paljon. Osittain karsimattoman tavaran kuormaus oli yllättävän tehokasta. Kuvassa on käynnissä kuormaustyövaihe Lopen kokeessa. Kuva: Arto Mutikainen Perinteisen kuitupuukorjuun sijasta tai rinnalla voidaan puu korjata karsittuna rankana, osittain karsimattomana, kokonaan karsimattomana tai näiden yhdistelminä vaihtoehtoja sekä menetelmiin että koneisiin on useita. TTS kokeili Metka eli Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeessa kaikkiaan kuutta erilaista korjuumenetelmää kolmessa mäntyvaltaisessa ensiharvennuskohteessa Kanta-Hämeessä. KOLME KORJUUKOHDETTA MÄN- NIKÖN ENSIHARVENNUKSISSA Kussakin kolmesta koesarjasta oli kolmesta viiteen erilaista korjuumenetelmää. Kokeissa vertailtiin erilliskorjuuta ainespuuksi ja energiapuuksi sekä aines- ja energiapuun integroitua korjuuta. Myös kokopuun korjuuta giljotiinilla kokeiltiin. Kokeet tehtiin Lopella ja Padasjoella toukokuussa 2009 ja lla elokuussa Kaikki puustot olivat vuotiaita. Lopen kohteella puusto oli pelkkää mäntyä, ja se oli tasaisesti riveihin istutettu (kuva 1). Kohteella ei ollut alikasvosta. Hakkuussa edettiin rivien suuntaisesti poistamalla ajouralta yksi rivi ja harventamalla ajouran molemmin puolin niin monta puuriviä kuin yletyttiin yleensä kolme. lla ja Padasjoella oli männyn lisäksi paikoin runsaastikin sekapuuna koivua ja myös kuusta. Nämä kohteet oli ennakkoraivattu tarpeen mukaan ennen koetta (kuvat 2 ja 3).
2 Kuva 1. Lopen kohteella puusto oli riveihin istutettua mäntyä. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 3. n tutkimuskohde ennen koetta. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 2. Padasjoen tutkimuskohdetta ennen koetta. Osaan puista merkattiin kokeissa puun senttimetreissä mitatun rinnankorkeusläpimitan viimeinen numero varmistamaan puun läpimitan silmämääräistä arviointia työntutkimuksessa. Kuva: Kaarlo Rieppo KONEET JA KOEHENKILÖT Hakkuukoneena Lopella ja lla oli Timberjack 1070 joukkokäsittelykäpälin varustelulla 745-hakkuulaitteella (kuvat 4 ja 5). Koneet olivat eri yrittäjien ja niitä käyttivät eri kuljettajat. lla tehtiin yksi koe myös giljotiinihakkuulaitteella varustetulla korjurilla eli koneella, jolla tehdään sekä hakkuu että metsäkuljetus. Alustakoneena korjurissa oli Timberjack 810C ja giljotiinihakkuulaitteena Nisula 280 (kuva 6). Padasjoella hakkuukoneena oli Norcar 600H ja hakkuulaitteena Ponsse H60 (kuva 7). Tässä koneessa ei ollut joukkokäsittelyominaisuutta. Kuormatraktoreina kaikissa kokeissa oli Timberjack 1010 (kuva 8). Kuva 4. Lopen ja n kokeissa käytetty kone John Deere 1070/745 n työmaalla. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 5. Lopen ja n kokeissa käytetyt John Deere 745 -hakkuulaitteet oli varustettu joukkokäsittelykäpälin. Kuva: Kaarlo Rieppo 2
3 Kaikki koneenkuljettajat olivat kokeneita ja hallitsivat hyvin tavanomaisen karsitun puun teon ja ajon. Karsimattoman tavaran teko oli kuitenkin kaikille uutta tai lähes uutta. Lopen kokeessa hakkuukoneen kuljettaja ei myöskään hallinnut joukkokäsittelyä, vaikka koneessa tämä ominaisuus olikin. Padasjoen koneessa ei puolestaan ollut joukkokäsittelyominaisuutta. n kokeessa sama kuljettaja käytti sekä hakkuukonetta että korjuria. Hänellä oli aiempaa kokemusta kyseisestä korjurista, mutta viime aikoina hän oli käyttänyt sitä vähän. Kuva 6. Kuorman purkua korjurilla n kokeessa. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 7. Padasjoen kokeessa käytetty hakkuukone Norcar 600H oli varustettu Ponsse H60 hakkuulaitteella. Kuvassa energiarangan hakkuukoe käynnissä. Kuva: Kaarlo Rieppo MENETELMIÄ KOHTEITTAIN KOLMESTA VIITEEN Kaikkiaan kokeissa kokeiltiin kuutta erilaista ainespuun ja energiapuun korjuumenetelmää. Kaikissa kolmessa kokeessa oli kaksi samaa koemenetelmää, jotka olivat: -menetelmä = Tavanomainen kuitupuuhakkuu, käsittely kaikissa kokeissa yksinpuin, latvaläpimitta männyllä kuusi ja kuusella sekä koivulla seitsemän senttimetriä, pituus 4,45 m -menetelmä = Energiarankahakkuu, lla joukkokäsittely, Lopella ja Padasjoella puu kerrallaan, latvaläpimitta: 3 4 cm ja 2 cm, ei rajoitusta, pituus 5 m. Lopella ja Padasjoella kolmantena menetelmänä oli: Osittain karsimaton -menetelmä = Energiapuuhakkuu, jossa puu tarvittaessa katkottiin kuljetuspituuteen karsimalla sen tyviosa ja siirtämällä latvaosa samaan kasaan karsitun osan kanssa. lla oli kuitu- ja ranka-menetelmien lisäksi kolme muuta menetelmää: -menetelmä = puun ja energiarangan integroitu hakkuu eri kasoihin; puista, joiden rinnankorkeusläpimitta vähintään 10 senttimetriä kuitupuuta ja mahdollisesti rankaa ja tätä pienemmistä puista joukkokäsittelyä hyödyntäen energiarankaa -menetelmä = puuhakkuu, jossa latvaläpimitta vähintään 10 senttimetriä ja kuitupuun latvat ja pienemmät puut karsimattomana energiapuuksi joukkokäsittelyä hyödyntäen, katkaisu tarvittaessa kuljetuspituuteen Giljotiini-menetelmä = Korjuu giljotiinihakkuulaitteella varustetulla korjurilla joukkokäsittelyä hyödyntäen, katkaisu tarvittaessa kuljetuspituuteen. Kokeissa yksittäisiä koealoja ei rajattu etukäteen tarkasti. Hakkuukaistan leveys määräytyi nosturin ulottuvuuden ja kuljettajan tottumuksen mukaisesti. Tavoitteena kaikissa kokeissa oli 20 metrin ajouraväli ja neljän metrin ajouraleveys. Kuva 8. Hakkuukoneen jälkeisiltä koealoilta kaikilla kohteilla metsäkuljetus tehtiin Timberjack 1010:llä. Kuvassa rankakuormaa viedään varastolle Lopen kokeessa. Kuva: Arto Mutikainen 3
4 PUUSTOTIEDOT lla kolmella koemenetelmällä kuitu, ranka ja kuitu+ranka tehtiin kaksi koetta, joista toisen puustoksi pyrittiin valitsemaan hieman suurempaa kuin toisen. Kaikilla muilla koealoilla tehtiin kullakin yksi koe. Lähtöpuustoa oli koekohteittain alle kahdesta tuhannesta lähes kolmeen tuhanteen runkoa hehtaarilla, ja keskimääräiset rungon koot vaihtelivat 52:sta 70 litraan (taulukko 1). Runkotilavuus oli m 3 /ha. Lopella puusto oli sataprosenttisesti mäntyä. Padasjoella puustosta oli mäntyä 86,4, kuusta 11,7 ja koivua 1,9 prosenttia. n alueella 1 puulajiosuudet olivat: mänty 60,3, kuusi 8,7, koivu 30,8 ja muu lehtipuu 0,2 prosenttia. n alueella 2 puustosta oli mäntyä 69,3, kuusta 7,3 ja koivua 23,4 prosenttia. Kokeittain poistettuja puita oli kappaletta, ja näistä kertyi menetelmästä riippuen 2,5 14,0 kuutiometriä runkopuuta tai runkopuuta ja oksia (taulukko 2). Padasjoen kokeessa poistumat olivat pienimmät runkoa hehtaarilta (taulukko 3). Suurimmat poistumat olivat n kokeissa runkoa hehtaarilta. Suurin koekohtainen poistuma oli giljotiini-menetelmällä, jolla myös rungon koko oli kaikista kokeista pienin. n alueen 1 kokeista giljotiini-menetelmän kokeen lisäksi myös ranka-menetelmän kokeessa rungon koko poikkesi selvästi kooltaan muista alueen 1 kokeista. Kokeissa poistetun puuston runkojen koot vaihtelivat kokeittain ja kohteittain seuraavasti: dm 3, dm 3 sekä n ensimmäinen alue dm 3 ja toinen alue dm 3. Eri hakkuumenetelmillä käyttöosan tilavuudet olivat rungon kokoon verrattuna kokeittain: kuitu %, ranka %, kuitu+ranka %, kuitu 10 cm 134 %, osittain karsimaton % ja giljotiini 126 %. Jäävän puuston määrät olivat kokeittain Lopella , Padasjoella , lla ensimmäisellä alueella ja toisella alueella runkoa hehtaarilla. Taulukko 1. Lähtöpuusto koekohteittain Tiheys, Rungon keskikoko, dm 3 rin, d 1,3 keskimää- runkoa/ha cm Runkotilavuus, m 3 /ha Kokopuutilavuus, m 3 /ha , , , alue , , alue , Taulukko 2. Korjatut puumäärät (kpl/m 3 ) kohteittain., osittain karsimaton ja giljotiini-menetelmillä tilavuuteen sisältyi runkopuun lisäksi karsimatta jäänyt oksamassa. Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton 224/9,2 206/8,3 223/14,0 194/10,2 170/8,6 184/13,9, alue 1 200/6,9 102/2,5 186/6,6 216/13,8 157/4,6, alue 2 200/9,0 209/7,6 179/6,0 Taulukko 3. Poistetun puuston tunnukset kokeittain. Käyttöosa tarkoittaa tilavuutta, joka kullakin hakkuumenetelmällä korjataan aines- ja energiapuuksi. Tilavuus muodostuu runkopuusta, latvusmassasta, näistä molemmista tai näiden osista. Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton Poistuma, runkoa/ha , alue , alue Rungon koko, dm , alue , alue d 1,3 keskimäärin, cm 11,7 10,9 11,3 11,5 10,7 10,9, alue 1 11,1 8,2 10,1 10,3 7,5, alue 2 11,5 9,7 9,3 Käyttöosan tilavuus, dm , alue , alue Käyttöosan kertymä, m 3 /ha , alue , alue
5 Kuva 9. Yhtenä menetelmänä lla männikön ensiharvennuksessa kokeiltiin kuitupuun ja energiarangan integroitua hakkuuta eri kasoihin. Kuvassa tilanne hakkuun jälkeen ennen metsäkuljetusta. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 10. lla männikön ensiharvennuksessa kokeiltiin menetelmää, jossa kuitupuu karsittiin latvaläpimittaan 10 senttimetriä ja latvat ja pienemmät puut kasattiin karsimattomana energiapuuksi tarvittaessa kuljetuspituuteen katkaisten. Kuva: Kaarlo Rieppo KORJUUJÄLKI Kaikilta koealoilta mitattiin korjuun jälkeen toteutunut ajouran ja hakkuukaistan leveys sekä vauriopuiden määrä jäävästä puustosta. Ajouran tavoiteleveys on 4,0 4,5 metriä ja ajouravälin tulisi olla vähintään 20 metriä. Sertifioinnin vaatimus puustovaurioille on alle neljä prosenttia. Toteutuneet ajouran leveydet olivat välillä 3,5 ja 4,4 metriä, joten millään kokeella ajoura ei ollut liian leveä (taulukko 4). Hakkuukaistan leveydessä jäätiin useimmiten alle 20 metrin vaatimustason. Kaikilla kohteilla oli myös koealoja, joilla puustovaurioiden määrä oli yli neljä prosenttia. Ainoastaan viidellä koealalla puustovaurioiden määrä jäi alle neljän prosentin. Eniten puustovaurioita yli seitsemän prosenttia oli kuitu+ranka-menetelmän kummallakin koealalla. Koealojen vähyydestä johtuen korjuujäljen tulokset ovat korkeintaan suuntaa-antavia. Taulukko 4. Toteutuneet ajouran ja hakkuukaistan leveydet sekä puustovauriot Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton Ajouran leveys, m 3,9 3,7 3,5 3,8 3,8 4,2, alue 1 4,2 4,0 3,8 4,4 3,8, alue 2 4,1 4,4 4,0 Hakkuukaistan leveys, m 17,4 17,4 17,8 19,6 21,1 19,1, alue 1 18,1 16,4 20,0 18,4 20,6, alue 2 17,7 19,2 19,4 Puustovauriot, % 2,6 1,3 4,5 5,7 2,6 6,1, alue 1 3,6 5,9 7,4 6,3 3,1, alue 2 5,4 6,5 7,1 JOUKKOKÄSITTELYN HYÖDYNTÄMINEN Joukkokäsittelyä hyödynnettiin vain n kokeissa. -menetelmässä kaikki puut käsiteltiin yksinpuin. -, kuitu+ranka- ja kuitu 10 cm -menetelmillä käsittelytaakoista viidenneksessä oli useampi kuin yksi puu useimmiten kaksi tai kolme. Kokonaispuumäärästä käsiteltiin näillä menetelmillä reilu kolmasosa joukkokäsitellen. Giljotiini-menetelmässä useamman puun taakkoja oli selvästi enemmän eli runsas puolet kaikista taakoista ja kokonaispuumäärästä lähes kolme neljäsosaa käsiteltiin useamman kuin yhden puun taakoissa. HAKKUUN TUOTTAVUUDEN LASKENTAPERUSTEET Kaikille menetelmille laadittiin koekohteittain puulajikohtaiset ajanmenekkikäyrät. n kokeessa ajanmenekkikäyrät laadittiin yhteisenä alueille 1 ja 2. Koska kohteiden sisällä oli varsinkin lla huomattavaa vaihtelua yksittäisten kokeiden välillä lähtöpuuston ja myös poistetun puuston tunnuksissa, käytettiin lopullisten menetelmäkohtaisten tuottavuuksien määrittämisessä eri menetelmille koekohteittain samaa runkolukusarjaa. Laskennassa poistettavat puut olivat kaikille kokeilluille menetelmille siten koekohteittain samat sillä erotuksella, että kaikilla menetelmillä ei laskentaan otettu mukaan runkolukusarjan pienimpiä puita, joista ei kokeissa ollut tehty esimerkiksi kuitupuuta. 5
6 OSITTAIN KARSIMATTOMILLA HAKKUUN PARHAAT TUOTTAVUUDET Kaikilla kolmella koekohteella parhaat tuottavuudet hakkuussa saavutettiin menetelmillä, joissa ainakin osa puusta jätettiin karsimatta siis menetelmillä kuitu 10 cm, osittain karsimaton ja giljotiini (kuvat 11 ja 12). lla kuitu 10 cm ja giljotiini-menetelmillä tuottavuus oli yli 70 prosenttia parempi kuin kuitu-menetelmällä. Lopella ja Padasjoella osittain karsimaton -menetelmällä tuottavuudet olivat puolestaan 40 ja 25 prosenttia kuitu-menetelmää suuremmat. -menetelmällä Lopella ja lla hakkuun tuottavuudet olivat 15 ja 32 prosenttia kuitu-menetelmää suuremmat. Padasjoella sen sijaan ranka-menetelmän tuottavuus oli neljä prosenttia pienempi kuin kuitu-menetelmän. n kokeessa hakkuun tuottavuus oli kuitu+ranka-menetelmällä seitsemän prosenttia suurempi kuin kuitu-menetelmällä. Kun kuvassa 11 esitetyt hakkuun tehotuntituottavuudet muutettiin käyttötuntituottavuuksiksi suhdeluvulla 1,393, joka huomioi lyhyiden alle 15 minuutin keskeytysten lisäksi lyhytaikaisten kelloaikatutkimusten ja pitkäaikaisten seurantatutkimusten välillä käytännössä todetun eron, saatiin tuottavuuksiksi: : kuitu 3,1, ranka 3,6 ja osittain karsimaton 4,2 m 3 /käyttötunti kuitu 3,7, ranka 3,6 ja osittain karsimaton 4,6 m 3 /käyttötunti kuitu 3,1, ranka 4,0, kuitu+ranka 3,3, kuitu 10 cm 5,3 ja giljotiini 5,5 m 3 /käyttötunti Tuo avuus, m 3 /tehotun Suhteellinen tuo avuus, % Kuva 11. Hakkuun tehotuntituottavuudet menetelmittäin eri kokeissa. Giljotiinimenetelmässä myös vain hakkuuosan tuottavuus. Tehotunti ei sisällä mitään keskeytyksiä. Kuva 12. Hakkuun suhteelliset tehotuntituottavuudet koekohteittain, kun kunkin koekohteen kuitumenetelmän tuottavuutta on merkitty sadalla Taulukko 5. Keskimääräiset kuorman koot (m 3 ) Menetelmä Osittain Giljotiini karsimaton 7,0 6,4 4,7 9,5 7,1 7,7 5,5 4,7 5,2 4,6 4,6 KUITUPUULLA SUURIMMAT KUORMAT Metsäkuljetuksen tuottavuuden laskentaa varten määritettiin kullakin koekohteella menetelmittäin keskimääräiset kuorman koot perustuen menetelmittäin hakattuun puumäärään ja silmämääräisesti arvioituun kuorman täyttöasteeseen (taulukko 5). Kuorman koot jäivät lla kuitupuunkin osalta merkittävästi pienemmiksi kuin Lopella ja Padasjoella. Osittain karsimattomalla tavaralla metsäkuljetuksen kuormakoot jäävät yleensä pienemmiksi kuin kuitupuulla niin myös tässäkin tapauksessa. Myös rangalla kuormakoot jäivät kuitupuukuormia jonkin verran pienemmiksi. OSITTAIN KARSIMATTOMAL- LA KUORMAUS TEHOKASTA Kuormaus kiintokuutiometriä kohti oli osittain karsimattomalla tavaralla kuormatraktorilla jopa nopeampaa kuin kuitupuulla ja rangalla. Tämä johtui siitä, että oksia ja latvuksia sisältävät kuormaustaakat olivat kiintokuutiometreinä suurempia kuin kuitupuulla ja rangalla (kuva 13), eikä taakka-ajoissakaan ollut suurta eroa. Purkaminen oli yleensä kaikilla tavaralajeilla lähes yhtä nopeaa. n kokeessa giljotiini-menetelmässä kuljetuspituuteen katkotun kokopuun kuormaus ja purkaminen veivät kuitenkin selvästi enemmän aikaa kuin muissa menetelmissä. METSÄKULJETUKSEN TUOTTAVUUDET Metsäkuljetuksen osalta tuottavuuksien laskennassa metsäkuljetusmatka vakioitiin sekä tyhjänä- että kuormattuna-ajossa 250 metriin. Muuten laskennassa käytettiin täysin koealueiden puustossa toteutuneita työvaiheiden ajanmenekkejä. Metsäkuljetuksen osalta ei voida laskentaa tehdä hakkuun tapaan samalla runkolukusarjalla, koska metsäkuljetuksen työvaiheita ei voi kohdistaa tietylle yksittäiselle puulle. 6
7 Metsäkuljetuksen tuottavuudet olivat Lopella kaikilla kolmella kokeillulla menetelmällä samaa tasoa 9,5 9,7 kuutiota tehotunnissa. Padasjoen kokeessa tuottavuudet olivat kuidulla ja rangalla samansuuruiset eli 8,7 ja 8,6 kuutiota tehotunnissa, mutta osittain karsimattomalla tuottavuus oli selvästi suurin 10,9 kuutiota tehotunnissa. lla metsäkuljetuksen tuottavuus oli rangalla 8,5 kuutiota tehotunnissa, mikä oli pienempi kuin kuidun 9,1 kuutiota tehotunnissa. Vielä pienempi tuottavuus 7,7 kuutiota tehotunnissa oli kuitu+ranka-menetelmässä. Tälläkin koekohteella selvästi paras tuottavuus metsäkuljetuksessa 11,3 kuutiota tehotunnissa oli menetelmässä kuitu 10 cm, jossa osa oksista jätettiin karsimatta. Giljotiini-menetelmässä metsäkuljetusosuuden tuottavuudeksi tuli 8,6 kuutiota tehotunnissa. Kun metsäkuljetuksen tehotuntituottavuudet muutettiin käyttötuntituottavuuksiksi suhdeluvulla 1,313, saatiin tuottavuuksiksi: : kuitu 7,4, ranka 7,3 ja osittain karsimaton 7,2 m 3 /käyttötunti : kuitu 6,6, ranka 6,5 ja osittain karsimaton 8,3 m 3 /käyttötunti : kuitu 6,9, ranka 6,4, kuitu+ranka 5,9, kuitu 10 cm 8,6 ja giljotiini 6,5 m 3 /käyttötunti. KORJUUKUSTANNUSVERTAILU Korjuukustannusten määrittämisessä käytettiin käyttötuntikustannuksena hakkuukoneelle 80 euroa, metsätraktorille 55 euroa ja giljotiinille 60 euroa. Kuvissa 14 ja 15 on esitetty hakkuun ja metsäkuljetuksen kustannukset. Korjuun kokonaiskustannuksiksi tuli kohteittain ja menetelmittäin: : kuitu 33,18, ranka 30,00 ja osittain karsimaton 26,01 /m 3 : kuitu 29,88, ranka 30,94 ja osittain karsimaton 23,90 /m 3 : kuitu 33,91, ranka 28,30, kuitu+ranka 33,75, kuitu 10 cm 21,52 ja giljotiini 20,11 /m 3. Näin rangan korjuukustannukset olivat Lopen kokeessa 10 prosenttia ja n kokeessa 17 prosenttia tavanomaista kuitu-menetelmää edullisemmat. Padasjoella puolestaan rangan korjuukustannukset olivat muutaman prosentin kuitua kalliimmat. Osittain karsimaton -menetelmä oli Lopella 22 prosenttia ja Padasjoella 20 prosenttia tavanomaista kuitumenetelmää edullisempi. Vielä edullisemmaksi jopa noin 40 prosenttia alle kuidun korjuukustannusten osoittautui lla kokeiltu kuitu 10 cm -menetelmä. Samaan kustannustasoon päädyttiin myös lla kokeillulla giljotiini-menetelmällä. lla kokeillulla kuitu+ranka-menetelmällä korjuukustannukset olivat samansuuruiset kuin tavanomaisella kuitu-menetelmällä. TARKASTELU Markkinoille on tullut lukuisia uusia harvennuspuun korjuuseen suunniteltuja koneita ja laitteita, joissa voidaan käyttää myös toisistaan poikkeavia työmene- Kuva 13. Taakan koot kuormauksessa 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 Taakan koko, m Hakkuun yksikkökustannukset, /m 3 Kuva 14. Hakkuukustannukset menetelmittäin eri kokeissa Metsäkuljetuksen yksikkökustannukset, /m 3 Kuva 15. Metsäkuljetuskustannukset menetelmittäin eri kokeissa telmiä. Myös erilaisia joukkokäsittelyä hyödyntäviä niin kokopuun kuin rangankin korjuuseen tarkoitettuja hakkuulaitteita on markkinoilla useita. Näistä osa on sellaisia, joissa ei ole karsintaominaisuutta, joten ne sopivat vain kokopuun korjuuseen. Karsivilla laitteilla voidaan korjata kuitupuuta, rankaa ja kokopuuta. Joukkokäsittelyä tulisikin hyödyntää aina, kun se on mahdollista. Näissäkään kokeissa sitä ei vielä käytetty kuin yhdellä koneella. Yhdeltä koneelta tämä ominaisuus puuttui, 7
8 Hinta 8,20 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2011 koska se oli jo vanhempaa mallia ja yhden koneen kuljettaja ei ollut joukkokäsittelyä käyttänyt. Pelkästään latvaläpimitan vaihtelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi eri raakaaineosioiden määrään. Suurentamalla latvaläpimittaa pienennetään ainespuun osuutta, mutta samalla sen laatu voi nousta. Menetelmiä voidaan myös soveltaa joustavasti markkinatilanteen mukaan. Tässä tutkimuksessa kokeiltiin menetelmää, jossa kuitupuun latvaläpimittaa rajoitettiin minimissään 10 senttimetriin ja latvat ja pienemmät puut kerättiin oksineen energiapuuksi. Menetelmän tulos oli ainespuun korjuuseen soveltuvan hakkuukoneen osalta lupaavin. Jopa samalla leimikolla olisi mahdollista käyttää eri menetelmiä puuston koon, puulajin ja metsäkuljetusmatkan mukaan. Etenkin pienempipuustoisissa kohdissa tulisi hyödyntää joukkokäsittelyä ja ottaa puu korkeintaan osittain karsittuna. Myös varastopaikan lähellä, kun metsäkuljetusmatka on lyhyt, voitaisiin suosia karsimattomia tai osittain karsittuja menetelmiä. Pidemmillä metsäkuljetusmatkoilla kannattaa puolestaan suosia karsitun puun korjuumenetelmiä, jotta metsäkuljetuskustannukset eivät nousisi. Metsäkuljetusmatkan ollessa 250 metriä korjuukustannuserot aiheutuivat näiden koetulosten perusteella suurimmaksi osaksi hakkuusta. Niiden menetelmien, joissa puita ei karsittu tai ei karsittu kokonaan, etu karsittujen puiden menetelmiin perustui siihen, että niillä saatiin jopa kymmeniä prosentteja enemmän tavaraa samasta puumäärästä kuin karsituilla menetelmillä. Vastaavasti puiden käsittelyajanmenekeissä ei ollut näin suuria eroja. Osittain karsimattoman tavaran hyvä tuottavuus metsäkuljetuksessa oli seurausta tämän tavaran nopeasta kuormauksesta, joka puolestaan perustui muita tavaralajeja suurempaan taakan kokoon. Kuorman kokokin oli suhteellisen hyvä verrattuna karsitun tavaran menetelmiin. Huolimatta siitä, että menetelmien tuottavuudet määritettiin hakkuun osalta samalla runkolukusarjalla koekohteittain, aiheuttaa lähtöpuuston koealakohtainen vaihtelu epävarmuutta lopputulokseen. Näin siitä syystä, että esimerkiksi puuston tiheys voi alkaa vaikuttaa puun käsittelyn ajanmenekkiin. Kunkin koesarjan tulokset perustuvat aina vain yhden kuljettajan aikatutkimusaineistoon suhteellisen pienillä koealoilla. Kuljettajan merkitys tuottavuuteen ja siten korjuukustannusten tasoon voi olla hyvin merkittävä, mutta verrattaessa saman kuljettajan tuottavuuksia ja korjuukustannuksia eri menetelmillä kuten tässä, saadaan suhteellisen luotettavia tuloksia. Tässä tutkimuksessa menetelmissä, joissa ainakin osa latvuksesta jätettiin karsimatta, oletettiin, että kaikki karsimatta jäänyt oksamassa saadaan talteen. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole osa latvusmassasta jää palstalle tai tippuu metsäkuljetuksen aikana kuormasta. Tästä johtuen näiden menetelmien osalta esitettyjä tuloksia voidaan pitää jonkin verran liian positiivisina. Metka Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeen tarkoitus on kehittää energiapuun korjuuta ja logistiikkaa. ( Maaseuturahasto Kaarlo Rieppo & Arto Mutikainen, TTS HARVESTING DELIMBED AND UNDELIMBED PULP AND FUEL WOOD TTS compared pulp and fuel wood harvesting methods during the first thinning of three pine stands. The methods used for delimbed wood were pulp wood logging, delimbed fuel wood logging and integrated logging of pulp wood and delimbed fuel wood in different piles. There were three methods for processing undelimbed or partially undelimbed wood. The first method produced fuel wood by cutting wood when needed in its transport length by delimbing its base and moving the top in the same pile with the delimbed part. In the second method, the diameter of the pulp wood tops was at least 10 centimetres and the tops of pulp wood and smaller trees were turned into fuel wood by utilising multitree-handling and, when needed, cutting them into transport length. In the third method, trees were harvested as whole trees with a harwarder equipped with a guillotine harvester head utilising multitree-handling and, when needed, cutting the trees into transport length. The methods in which trees were processed at least partially undelimbed proved more cost-effective than the methods in which trees were delimbed and cut. The cost-effectiveness is based on the increase of productivity by up to several tens of per cents. The productivity of logging increases because undelimbed or partially undelimbed trees yield clearly more solid cube metres of wood than delimbed trees. The difference in processing times of delimbed and undelimbed trees was not particularly significant. Käännös/Translation AAC Global Oy TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 8
Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon. Metsäsijoittamisen. Työturvallisuus TEHO KEHITYSNÄKYMIÄ MONET MUODOT RAHTISAHURIN HAASTEENA TTS METSÄTALOUSNUMERO
1/ 2011 EHO TTS METSÄTALOUSNUMERO Koneellisen taimikonhoidon KEHITYSNÄKYMIÄ TEHO 1/2011 8,20 Metsäsijoittamisen MONET MUODOT Työturvallisuus RAHTISAHURIN HAASTEENA PÄÄKIRJOITUS TOIMITUSJOHTAJA TARMO LUOMA,
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotVaihtoehtoista korjuutekniikkaa
Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotEnergiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on
Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m
LisätiedotProjekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä
Lisätiedot7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen
7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotYhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa
Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 26 22.7.1997 Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotJoukkohakkuu aines- ja energiapuun
Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen
LisätiedotHeikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
LisätiedotMetsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
LisätiedotPonsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Antti Kovettu, Tampereen ammattikorkeakoulu Arto Mutikainen, TTS tutkimus
LisätiedotKÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotMetsäenergiaa tarvitaan
Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta
LisätiedotSAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
LisätiedotSystemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
LisätiedotBioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut
Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:
LisätiedotKorjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
LisätiedotJoukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella
ISBN 978-951-40-2381-1 (PDF) ISSN 1795-150X Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella Juha Laitila ja Kari Väätäinen www.metla.fi Metlan työraportteja
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun
Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo
LisätiedotOvatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin?
Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Juho Nummela Toimitusjohtaja Ponsse Oyj Sitoutunut täydellisesti asiakkaisiinsa ja metsään - vuodesta 1970 Ponsse Oyj on tänä päivänä
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Metsätehon raportti 193 12.9.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Reima Liikkanen Jarmo Lindroos Metsäteho Oy PL
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014
ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014 Esitelmä (Yrjö Nuutinen), Fixterin Kesäpäivä, Hotelli Petäys, Tyrväntö,
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotMETSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg
METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotKarsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät
ISBN 951-40-1964-4 ISSN 1795-150X Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät Jani Heikkilä, Juha Laitila, Vesa Tanttu, Jari Lindblad, Matti Sirén, Antti Asikainen, Karri Pasanen ja Kari
LisätiedotHannu Suopellonmäki. Energiapuun kertymä nuoren metsän hoitokohteilla
Hannu Suopellonmäki Energiapuun kertymä nuoren metsän hoitokohteilla Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ähtäri Metsätalouden koulutusohjelma Metsätaloustuotanto 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotPuukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
LisätiedotKokopuun paalauksen kilpailukyky
Metsätehon raportti 225 25.11.2013 Kokopuun paalauksen kilpailukyky Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300 Vantaa www.metsateho.fi Kokopuun
Lisätiedote ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA
,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotEnergiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä
Energiapuun hankinta taimikon harvennuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä Bioenergian tutkimusohjelmassa saavutettujen tulosten arviointi Tutkimusohjelman johtoryhmän toimeksianto Jarmo Hämäläinen Antti
LisätiedotKokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset
Metsätehon raportti 211 18.12.2009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset Kalle Kärhä Juha Laitila Paula Jylhä Yrjö Nuutinen
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotPuunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotKorjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa
Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotEnergiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia
Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta
LisätiedotKantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?
Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki
LisätiedotENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS
ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotMetsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät
Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotPONSSE EH25 energiapuukoura
PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotKantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta
1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa
LisätiedotNaarva S23 -hakkuupää halkaisuvarustuksella TTS tuotostutkimuksessa
ESITTELY Suomessa riittää hyvää lehtipuuta pilkkeen aihioksi. Naarva S23 halkaisutoiminnolla rouskuttelee niistä pilkkeitä suoraan säkkiin. Ulkopuolisesta työskentely voi näyttää hitaalta, mutta työvaiheiden
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotJA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284
METSÄTEHON KATSAUS 6/1969 TUTKIMUS E R I L A I S I S T A HAKKUU- JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284 Keväällä 1968 Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 Rahasto,
Lisätiedot