Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
|
|
- Tuomo Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011
2 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty eli integroitu puunkorjuu, rankapuuna korjuu ja kuormainvaakamittaus ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Kuitupuukokoisten runkojen joukkohakkuusta ja rankapuun korjuusta on suhteellisen vähän tutkimusaineistoja. Tehokkainta ensiharvennuspuun korjuumenetelmää ei ole vielä löydetty. T&K-työtä hakkuu- ja korjuumenetelmien tehostamiseksi on tehtävä voimakkaasti. Tutkimuksessa tehtiin aikatutkimukset ensiharvennuspuun joukkohakkuusta rankapuun korjuussa yhdessä leimikossa yhdeltä koneelta, jossa oli yksi kuljettaja. 2
3 Kuusi hakkuumenetelmää Aikatutkimusaineisto kerättiin yhdestä Tornator Oy:n ensiharvennussekametsiköstä Savonlinnassa (Savonranta) joulukuussa Tutkimuksessa testattiin kuutta hakkuumenetelmää: 1. Kuitupuun hakkuu yksinpuin; puulajipuhtaana (Kuitu YP). 2. Kuitupuun hakkuu joukkohakkuuta hyödyntäen; puulajipuhtaana (Kuitu JH). 3. Kuitu- ja rankapuun integroitu hakkuu joukkohakkuuta hyödyntäen; kuitupuu puulajipuhtaana (Integroitu). 4. Rankapuun hakkuu yksinpuin; kaikki samaan kasaan (Ranka samaan YP). 5. Rankapuun hakkuu joukkohakkuuta hyödyntäen; kaikki samaan kasaan (Ranka samaan JH). 6. Rankapuun hakkuu joukkohakkuuta hyödyntäen; puulajipuhtaana (Ranka erilleen JH). 3
4 Valmet 901.4/350.1 Kullekin hakkuumenetelmälle perustettiin yksi aikatutkimuskoeala. Työmenetelmiä testattiin kerimäkeläisen Metsäurakointi Behm Oy:n Valmet hakkuukoneella, jossa oli Valmet hakkuulaite ja CRH 15 -nosturi (ulottuvuus: 10 m). Joukkokäsittely hakkuulaitteessa toteutettiin ohjelmallisesti. Hakkuukoneen kuljettajalla oli vankka, 12 vuoden kokemus hakkuukonetyöstä harvennuksilta. Rankapuun hakkuuta kuljettaja oli tehnyt yhteensä 8 kuukautta (noin 150 ha) ennen tutkimusta. Vastaavasti integroitua hakkuuta kuljettaja ei ollut tehnyt lainkaan ennen tutkimusta. 4
5 Valmet & Valmet
6 Valmet Paino: noin kg. Max. kaato-/katkaisuläpimitta: 60 cm. Katkaisu: teräketju. Karsinta: 4 karsintaterää. Syöttö: 4 syöttörullaa. Ohjaus- ja tietojärjestelmä: MaxiXplorer. 6
7 Valmet Tutkimuksessa oli käytössä yrittäjän modifioimat MenSe XL -syöttörullat. Modifioinnilla oli pyritty parantamaan runkojen keskittyvyyttä hakkuulaitteessa. 7
8 Valmet
9 Ennen hakkuuta Runkopuuhaketta 1 Hakkuun jälkeen Runkopuuhaketta 2 Kärhä, Hautala & Mutikainen 9
10 Aineistona vajaan puun hakkuu Tutkimuksessa hakattiin kaikkiaan puuta. Poistumasta puolet (51 %) oli lehtipuuta, lähinnä koivua. Männyn osuus oli 42 % ja kuusen 7 %. Koivun osuus poistumasta vaihteli koealoittain välillä %. Männyn osuus oli % ja kuusen 4 14 %. Kuitu- ja rankapuu hakattiin seuraavin mitoin: Pituus: Havukuitupuu: 2,7 4,5 m Koivukuitupuu: 2,7 3,0 m Rankapuu: 2,7 5,0 m. Minimilatvaläpimitta: Mäntykuitupuu: 6 cm Kuusikuitupuu: 7 cm Koivukutipuu: 5 cm Rankapuu:. 10
11 Valtaosa poistumasta koivua ja mäntyä Osuus hakatuista puista, % Lehtipuu Kuusi Mänty Kuitu YP Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH 11
12 Mittaus kuormainvaa'alla Hakatut puut metsäkuljetettiin koealoittain hakkuun jälkeen tienvarteen Valmet kuormatraktorilla, jossa oli Valmet-kuormainvaaka. Yhteensä tutkimuksessa korjattiin kg (= 103 tonnia) puuta. Tuoretonnit muunnettiin kiintokuutiometreiksi Metsäntutkimuslaitoksen määrittämillä tuoretiheysluvuilla (Lindblad ym. 2010, MMMn asetus 2010): Mäntykuitupuu 954 kg/m 3 Kuusikuitupuu 869 kg/m 3 Koivukuitupuu 917 kg/m 3 Havurankapuu 930 kg/m 3 Lehtirankapuu 900 kg/m 3. Kiintokuutiometreinä korjattu puumäärä oli yhteensä 110 m 3. 12
13 Poistumissa vaihtelua koealoittain Kuitupuun hakkuun koealoilla poistuma oli kooltaan pääosin 9 12 cm. Integroidussa hakkuussa ja rankapuun hakkuussa merkittävä osuus poistumasta oli rinnankorkeusläpimitaltaan 5 6 cm. Poistuman tiheys oli koealoittain r/ha ollen keskimäärin r/ha. Poistuman keskikoko oli tutkimuksessa 61 dm 3 eli 57 kg. Hakkuukertymä nousi koealoittain korkeaksi ( m 3 /ha eli ton/ha). 13
14 Poistuman rinnankorkeusläpimittajakauma 60 Kuitu YP Osuus hakatuista puista, % >18 Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH Rinnankorkeusläpimittaluokka, cm 14
15 Korjuuolot aikatutkimuskoealoittain Hakkuumenetelmä Lähtöpuusto, r/ha Poistuma, r/ha Poistuman keskikoko, dm 3 Hakkuukertymä, m 3 /ha 1 Kuitu YP Kuitu JK Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH ( ) 73 (73 + 0) 120 ( ) 153 ( ) 113 ( ) 95 (95 + 0) 1 Hakkuukertymä: Kokonaishakkuukertymä (kuitu-/rankapuukertymä + energiapuukertymä). 15
16 2 4 runkoa yhteen taakkaan Aikatutkimuksessa joukkohakkuuta hyödyntäneissä työmenetelmissä joukkokäsittelyprosentti oli koealoittain %. Kun joukkohakkuuta käytettiin, yhteen taakkaan otettiin yleisimmin 2 4 puuta. Joukkokäsittelyä hyödyntäneissä työmenetelmissä taakkakoko oli tutkimuksessa keskimäärin 1,43 puuta/taakka. Isoin keskitaakkakoko (1,92 r/taakka) saavutettiin rankapuun samaan kasaan hakkuussa hyödyntäen joukkokäsittelyä (Ranka samaan JH). 16
17 Joukkohakattujen puiden osuus koealoittain Joukkokäsittelyprosentti, % Kuitu YP Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH 1 Hakkuukoneen kuljettajalle annettiin lupa ottaa yhteen taakkaan 2 3 puuta, kun ne tulivat taakkaan yhdellä kertaan. 17
18 Taakkakokojakauma Osuus hakatuista puista, % r/taakka 5 r/taakka 4 r/taakka 3 r/taakka 2 r/taakka 1 r/taakka Kuitu YP Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH 1 Hakkuukoneen kuljettajalle annettiin lupa ottaa yhteen taakkaan 2 3 puuta, kun ne tulivat taakkaan yhdellä kertaan. 18
19 Taakkakoko poistuman koon suhteen 3,0 2,8 Kuitu YP Taakkakoko, r/taakka 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH 1,2 1, >18 Ranka erilleen JH Rinnankorkeusläpimittaluokka, cm 19
20 Hakkuun tehotuntituottavuus Hakkuun tehotuntituottavuus oli tutkimuksessa keskimäärin: 11,5 m 3 /h (vaihteluväli koealoittain 9,1 14,7 m 3 /h) 195 runkoa/h ( r/h). 20
21 Hakkuun tehotuntituottavuus (m 3 /h) koealoittain 16 Tuottavuus, m 3 /tehotunti Kuitu YP Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH Poistuman keskijäreys, dm 3 21
22 Hakkuun tehotuntituottavuus (runkoa/h) koealoittain 300 Tuottavuus, r/tehotunti Kuitu YP Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH Poistuman keskijäreys, dm 3 22
23 Hakkuun ajanmenekki Kun hakattiin rinnankorkeusläpimitaltaan 7 15 cm:n puita, rungon käsittelyn ajanmenekki (s/r) oli: Kuitupuun yksinpuin hakkuussa (Kuitu YP) 8 23 % korkeampi kuin kuitupuun joukkohakkuussa (Kuitu JK). Rankapuun yksinpuin hakkuussa (Ranka samaan YP) 4 26 % korkeampi kuin rankapuun joukkohakkuussa (Ranka samaan JK). Rankapuun hakkuussa, jossa hakattiin puulajipuhtaaksi (Ranka erilleen JH), 9 21 % korkeampi kuin samaan kasaan hakattaessa (Ranka samaan JH). Integroidussa hakkuussa ajanmenekki nousi muita tutkittuja työmenetelmiä korkeammaksi. 23
24 Rungon käsittelyaika Rungon käsittelyaika, s/r Kuitu YP Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH Rinnankorkeusläpimitta, cm 24
25 Hakkuun tuottavuus Kun hakattiin rinnankorkeusläpimitaltaan 7 15 cm:n puita, hakkuutyön tuottavuus oli: Kuitupuun joukkohakkuussa (Kuitu JH) 8 16 % korkeampi kuin kuitupuun yksinpuin hakkuussa (Kuitu YP). Rankapuun joukkohakkuussa (Ranka samaan JH) 5 19 % korkeampi kuin rankapuun yksinpuin hakkuussa (Ranka samaan YP). Rankapuun hakkuussa, jossa hakattiin samaan kasaan (Ranka samaan JH), 3 28 % korkeampi kuin hakattaessa puulajipuhtaaksi (Ranka erilleen JH). Integroidussa hakkuussa selvästi matalampi kuin rankapuun hakkuussa. 25
26 Hakkuun tehotuntituottavuus (m 3 /h) Tuottavuus, m 3 /tehotunti Kuitu YP Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH Rinnankorkeusläpimitta, cm 26
27 Hakkuun suhteellinen tuottavuus Suhteellinen tehotuntituottavuus, % Kuitu YP Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH Rinnankorkeusläpimitta, cm 27
28 Hakkuun tehotuntituottavuus (runkoa/h) 350 Tuottavuus, r/tehotunti Kuitu YP Kuitu JH Integroitu Ranka samaan YP Ranka samaan JH Ranka erilleen JH Rinnankorkeusläpimitta, cm 28
29 Tarkastelu I Harvennuspuun korjuussa on tapahtunut merkittävä kehityshyppäys kuluneen parin, kolmen vuoden aikana. Joukkohakkuuta on alettu hyödyntää ns. Kemera-leimikoiden lisäksi ensiharvennusleimikoissa. Merkittäviä määriä energiapuuta korjataan integroidusti kuitupuuleimikoista. Korjattu energia- ja ainespuu mitataan kuormainvaa alla tuoretonneissa (vrt. Melkas 2011). Nykyisin arviolta reilusti yli puolessa kuormatraktoreista on kuormainvaaka (vrt. Melkas 2010). Kehityshyppäyksellä on pyritty tehostamaan puunkorjuuta ja tuomaan joustavuutta puunhankintaan. Kehityshyppäystä ei ole vielä suoritettu loppuun. Kehityshyppäyksen hyötyjen maksimointi edellyttää tehostamiskeinojen entistä parempaa soveltamista käytäntöön sekä kehityksen tukemista ja seuraamista. 29
30 Puunkorjuun tehostamiskeinojen KolmiYhteys Joukkohakkuu Kuitu- ja energiapuun integroitu korjuu 11/2011 Kuormainvaakamittaus
31 Tarkastelu II 2000-luvulla on tehty joitakin joukkohakkuututkimuksia. Kalustona on ollut monesti keskiraskas harvennushakkuukone ja harvennuksille sopiva hakkuulaite joukkokäsittelykäpälillä. Leimikkoina ovat olleet pääosin ensiharvennusmänniköt. Tehdyssä tutkimuksessa: Joukkohakkuuta haluttiin viedä järeämmän puun hakkuuseen. Edellyttää tavanomaista harvennuskonetta järeämpää kalustoa. Ja selvittää ohjelmallisen joukkohakkuun toimivuutta ja mahdollisuuksia. Tehty tutkimus osoitti, että: Järeä hakkuulaite ja peruskone mahdollistavat isokokoistenkin kuitupuurunkojen joukkokäsittelyn. Ohjelmallinen joukkokäsittely toimii hyvin. 31
32 Tarkastelu III Tutkimuksessa saavutetut hakkuun tuottavuustasot olivat korkeita. Tutkimuksessa ollut hakkuukoneen kuljettaja oli hyvin kokenut ja taitava. Kuitupuun ja rankapuun joukkohakkuun (Kuitu JH & Ranka samaan JH) tuottavuus oli 5 19 % korkeampi kuin yksinpuin hakkuussa (Kuitu YP & Ranka samaan YP). Jatkossa joukkohakkuuta tullaan hyödyntämään ensiharvennusten lisäksi myöhemmillä harvennuksilla ja pienirunkoisilla päätehakkuilla kuitu- ja rankapuun hakkuussa. Se, miten järeiden puiden hakkuussa joukkokäsittelyn hyödyntäminen kannattaa, riippuu: Kuinka järeää hakkuukonetta ja hakkuulaitetta käytetään? Kuinka tottunut hakkuukoneen kuljettaja on joukkohakkuuseen? Minkälainen poistuma on rakenteeltaan leimikossa? 32
33 Tarkastelu IV Tutkimuksessa rankapuuna korjuu / integroitu korjuu nosti hakkuukertymää (ja hakkuun tuottavuutta) verrattuna pelkän kuitupuun korjuuseen. Jatkossa rankapuun (erillis)korjuu sekä kuitu- ja rankapuun integroitu korjuu tulevat yleistymään. Kuitu- ja energiapuumarkkinat määräävät tahdin. Tutkimuksessa integroidun hakkuun tuottavuus jäi selvästi pienemmäksi kuin muissa testatuissa työmenetelmissä (vrt. Kärhä ym. 2010, 2011). Tulosta selittää se, ettei kuljettaja ollut tehnyt ennen tutkimusta lainkaan integroitua hakkuuta kahden kasan menetelmällä. Tehokkaiden hakkuumenetelmien parhaiden käytäntöjen tunnetuksi tekoa tarvitaan edelleen (esim. Kärhä ym. 2009, Kärhä & Mutikainen 2010). 33
34 Kuitu- ja energiapuumarkkinat + Energiapuun erilliskorjuu Kuitu- ja energiapuun integroitu korjuu Kuitupuun kysyntä + Energiapuun kysyntä Kuitupuun erilliskorjuu 34
35 ja korjuuolot määrittävät korjuumenetelmän Kun korjuukohde pienirunkoinen. Kun sekä kuitu- että rankapuukertymät hyvät. Kun energiapuuta vain vähän saatavilla tai korjuukohde heikosti kantava. Rankapuun erilliskorjuu Kokopuun erilliskorjuu Kuitu- ja ranka- puun integroitu korjuu Ainespuun erilliskorjuu Poistuman keskijäreys 35
36 Tarkastelu V Tutkimuksessa tarkasteltiin myös rankapuun samaan kasaan hakkuun (Ranka samaan JH) ja puulajipuhtaaksi hakkuun (Ranka erilleen JH) ajanmenekkejä. Rankapuun samaan kasaan hakkuun tuottavuus oli korkeampi kuin puulajipuhtaaksi hakkuussa (vrt. Kärhä ym. 2011). Hakkuutyön rationalisoinnilla on merkittävä potentiaali. Puutavaralajien määrä on minimoitava, mikäli mahdollista; tällä on kustannusvaikutuksia sekä hakkuuseen että myös metsäkuljetukseen. 36
37 Viitekirjallisuus Kärhä, K. & Mutikainen, A Kohti kustannustehokkaampaa puunhankintaa nuorista metsistä. Teho 1/2010: Kärhä, K., Högnäs, T., Kumpare, T., Kovettu, A. & Mutikainen, A Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2009. Kärhä, K., Mutikainen, A., Keskinen, S. & Petty, A Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? 2/2010. Kärhä, K., Kumpare, T., Keskinen, S. & Petty, A Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella. 1/2011. Lindblad, J., Äijälä, O. & Koistinen, A Energiapuun mittaus. Tapio & Metla, Maa- ja metsätalousministeriön asetus kuormainvaa an käytöstä puutavaran mittauksessa ja erien erillään pidosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (Dnro 666/14/2010, Nro 8/10). Melkas, T Markkinoilla olevat kuormainvaa at ja niiden ominaisuudet. 4/2010. Melkas, T Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna a/
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotPonsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa
Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Antti Kovettu, Tampereen ammattikorkeakoulu Arto Mutikainen, TTS tutkimus
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotHeikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
LisätiedotJenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotKalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy
Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10 Päivämäärä 10.3.2010 Dnro 666/14/2010 Voimassaoloaika 1.4.2010 toistaiseksi Muuttaa Kuormainvaa n käytöstä puutavaran mittauksessa ja erien erillään pidosta
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotJärvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa
Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotKokopuun korjuu nuorista metsistä
Metsätehon raportti 193 12.9.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Reima Liikkanen Jarmo Lindroos Metsäteho Oy PL
LisätiedotEnsiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa
LisätiedotJoukkohakkuu aines- ja energiapuun
Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotVäkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä
Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 12/2009 Väkevä-kantopilkkuri
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2013 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2013 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2013 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2012 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2012 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2012 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotAINES- JA ENERGIAPUUN KOR- JUUMENETELMÄT NUORISSA METSISSÄ POHJOIS-SUOMEN OLOISSA
AINES- JA ENERGIAPUUN KOR- JUUMENETELMÄT NUORISSA METSISSÄ POHJOIS-SUOMEN OLOISSA Joonas Vaaramaa Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Metsätalous Puunhankinta TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalous
LisätiedotMyrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015
Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Kalle Kärhä & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Tuomas Anttonen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
LisätiedotENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
LisätiedotKesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa
Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan
LisätiedotKuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa
LisätiedotKEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 SEMINAARI METSÄAMMATTILAISILLE
Seminaari metsäammattilaisille KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 Seminaari metsäammattilaisille KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 Seminaarijulkaisu 14. 15.2.2007 Paviljonki Jyväskylä ISBN: 978-951-673-198-1 (nid.) ISBN:
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotPerinteitä ja uusia avauksia metsäenergian korjuussa
Perinteitä ja uusia avauksia metsäenergian korjuussa Juha Laitila Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa kestävästi ja kannattavasti ForestEnergy2020- tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2011 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2011 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2011 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotSystemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun
Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotKantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa
Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa Metsätehon tuloskalvosarja 5/2018 Kalle Kärhä, Ville Koivusalo & Matti Ronkanen, Stora Enso Oyj Metsä Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Asko Poikela,
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017 Timo Melkas Metsäteho Oy Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2017 Puutavaran mittausmenetelmien osuudet 2017 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
LisätiedotMENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotBioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut
Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:
LisätiedotALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014
ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014 Esitelmä (Yrjö Nuutinen), Fixterin Kesäpäivä, Hotelli Petäys, Tyrväntö,
LisätiedotKorjurit ainespuun korjuussa
Metsätehon raportti 200 7.12.2007 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Korjurit ainespuun korjuussa Kalle Kärhä Asko Poikela Kaarlo Rieppo Vesa Imponen Sirkka Keskinen Tomi Vartiamäki
LisätiedotSuomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen
LisätiedotJoukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella
ISBN 978-951-40-2381-1 (PDF) ISSN 1795-150X Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella Juha Laitila ja Kari Väätäinen www.metla.fi Metlan työraportteja
LisätiedotEnnakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa
LisätiedotKorjuri ainespuun korjuussa
Korjuri ainespuun korjuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kaarlo Rieppo, TTS tutkimus Asko Poikela, Metsäteho Oy Valokuvat: Ponsse Oyj, Komatsu Forest Oy Kalle Kärhä, Kaarlo Rieppo & Asko Poikela 1 Mikä ihmeen
LisätiedotMetsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö
Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen
LisätiedotKarsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät
ISBN 951-40-1964-4 ISSN 1795-150X Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät Jani Heikkilä, Juha Laitila, Vesa Tanttu, Jari Lindblad, Matti Sirén, Antti Asikainen, Karri Pasanen ja Kari
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotPUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotMetsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotKorjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy
Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
LisätiedotEnergiapuun korjuu harvennusmetsistä
Metsätehon raportti 161 19.12.2003 Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Metsätehon
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,
LisätiedotKorjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa
Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotHEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa
HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan
LisätiedotSuomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
LisätiedotKokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset
Metsätehon raportti 211 18.12.2009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset Kalle Kärhä Juha Laitila Paula Jylhä Yrjö Nuutinen
LisätiedotEnergiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä
LisätiedotMetsäenergiaa tarvitaan
Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat
LisätiedotKehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015
Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen
LisätiedotSAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 20.1.2006 802 Joulukuun hakkuut 5,5
LisätiedotPuukauppa, joulukuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin
LisätiedotPUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA Samuli Hujo
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2003 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2003 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2003 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 29.8.2007 882 Heinäkuun hakkuut 3
LisätiedotEnergiapuun kasvatus ja taimikonhoito
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden
LisätiedotMarkkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 211 35/211 31.8.211 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2, miljoonaa kuutiometriä Heinäkuussa
LisätiedotKokopuun paalauksen kilpailukyky. Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen
Kokopuun paalauksen kilpailukyky Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8/2013 Johdanto Fixteri kokopuupaalain on pienpuun paalaukseen kehitetty laite Paalain valmistaa hakatuista
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
Lisätiedot