Pohjois-Satakunnan pienyritysten kansainvälistymispolku -ehdotelma

Pohjois-Satakunnan pienyritysten kansainvälistymispolku -ehdotelma Maaseudun pienyritysten kansainvälistymispolku- hanke 01.03.-31.10.2003 Esiselvitysraportti 2003 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Krista Antila-Ricci 30.10.2003

2 Tietoisuuden muutos on ensimmäinen muutos. Deepak Chopra POHJOISSATAKUNNAN PIENYRITYSTEN KANSAINVÄLISTÄMISPOLKU- ESISELVITYS Tiivistelmä/Krista Antila-Ricci Suomi on muutamassa vuosikymmenessä siirtynyt edullisiin raaka-aineisiin perustuvasta taloudesta innovaatioista vahvuuksiaan hakevaksi taloudelliseksi järjestelmäksi. Makroekonominen kehitys ei ole kuitenkaan kokonaisvaltaisesti koskettanut kaikkia alueita. Pohjois-Satakunta on alueellisesti jäänytkin epätasapainoisen aluekehityksen kurimukseen, sillä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle, alueen kilpailukyvylle ja taloudelliselle hyvinvoinnille tärkeät resurssit ovat olleet joko niukkoja tai eivät ole riittävästi tukeneet alueellista positiivista kehitystä. Kansallisen ja ylikansallisen toimintatason kohtaaminen on ollut jo pitkään aluetalouden ongelmana Pohjois- Satakunnassa ja alueelle ei ole syntynyt riittävästi luonnollisia kansainvälisiä yhteyksiä, mikä on havaittavissa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osasektorilla. Kansainvälistymisen ollessa olennainen alueiden kilpailukykyä kuvastava tekijä tulisi tähän epäkohtaan kiinnittää huomiota Pohjois-Satakunnan alueellisessakin kehittämisessä. Tässä esiselvitysraportissa onkin analysoitu kansainvälistymistä kaksitahoisesti; kokonaisvaltaisesti alueellisessa viitekehyksessä sekä toiminnallisesti yritysten omat lähtökohdat ja yrittäjien mielipiteet huomioiden. Esiselvityksessä havaittiin yritysten toivovan tukea julkiselta sektorilta kansainvälistymisen suhteen. Kansainvälistymisen yritykset kokivat positiivisesti, mutta monissa tapauksissa kansainvälistymisprosessin käynnistäminen yksin tuntui yrittäjistä vaikeasti toteutettavalta asialta, vaikka muutoin yrityksen resurssit olisivat olleet soveltuvat. Yrityskohtaiset tarpeet tarvittavan avun osalta olivat vaihtelevat niin laadullisesti kuin tarvittavien toimenpiteiden määränkin osalta, mikä puoltaa yrityskohtaisesti kohdennettujen toimenpiteiden tarpeellisuutta ja yrittäjien mahdollisuutta saada asiantuntija-apua nopeasti ja vaikkapa suoraan kentällä. Kuntien tulevaisuusbarometrissä 2000 ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi menestystekijäksi oli arvioitu menestyvät yritykset. Yritykset ja menestystarinat eivät kuitenkaan aina synny yksin joskus olisi yhteiskunnan tukikin tarpeen! Tässä esiselvityksessä on esitetty periaatteellinen kehysehdotelma toimille, joita Pohjois-Satakunnan alueella voitaisiin toteuttaa kansainvälistymisen osalta. Ehdotukset on esitelty pienimuotoisena polkuna ja askeleina toivottavasti ajatuksia ja toimintaa herättävinä! ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle, alueiden kilpailukyvylle ja taloudelliselle hyvinvoinnille tärkeitä resursseja ovat inhimillinen pääoma (mm. koulutus), innovatiivisuus, saavutettavuus, sosiaalinen pääoma (normit, rakenteet, luottamus, vastavuoroisuus, verkostot) sekä julkisen vallan toiminta.

3 Sisällysluettelo Johdattelua 5 1.0 Tutkimuksen tausta-asetelmat ja viitekehys 7 1.1 Mitä kansainvälistyminen merkitsee? 7 1.2 Yritysten kansainvälistyminen Suomessa 8 1.3 Mitä on kansainvälistyminen ja kansainvälistäminen? 9 1.4 Kansainvälistyminen alueellisena välineenä vai yhtenä alueellisen kehityksen 9 toimintona? 1.5. Yrityksen kansainvälistymisen määrittely tässä raportissa 10 2.0 Tutkimuksen toteuttaminen 11 2.1 Miksi metodologisena lähestymistapana juuri kyselytutkimus ja case-tutkimus? 11 2.1.1 Kyselytutkimus aineiston hankinnassa 11 2.1.2. Case-tutkimus yritysten kohdalla 12 2.2 Menetelmällisiä ongelmia aineiston käsittelyssä ja analyysissa 14 2.2.1 Aineiston edustavuus ja luotettavuus 14 2.2.2. Tutkimusaineiston käsittely ja analyysi 14 3.0 Millainen on pienyrittäjä Pohjois-Satakunnassa? 15 3.1 Pohjois-Satakunnan yritysten tyypittely kansainvälistymisen osalta 15 3.1.1 Keskimääräisen pohjoissatakuntalaisen yrityksen dna-koodaus 15 3.1.1.1 Mitä keskimääräisen alta paljastuu? 16 3.2 Millainen on sitten kansainvälistymishaluinen pohjoissatakuntalainen pienyritys 17 keskimäärin? 3.2.1 Keskimääräinen kansainvälistymishaluinen yritys Pohjois-Satakunnan alueella 17 3.2.2 Case-haastattelun yritykset kvantitatiivisesti esiteltynä omana ryhmänään 18 3.3 Pohjois-Satakunnan pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymismahdollisuudet 22 3.3.1 Attitudinaalinen kansainvälistyminen yrityksissä 23 4.0 Pohjois-Satakunnan alueen tilanne yleisesti 24 4.1 Pieni katsaus 24 4.2. Alueellisten menestystekijöiden hahmotus Satakunnassa 25 4.3 Kansainvälistyminen ja Pohjois-Satakunnan alue 26 5.0 Mitä sitten pitäisikään sitten tehdä alueella pienyritysten kansainvälistämiseksi? 27 5.1 Kansainvälistymisen toimintoina pitää olla, jotta yksilöidyt tavoitteet saavutettaisiin. 27 5.2 Kansainvälistymispolku ehdotelma askel askeleelta 28 5.3. Saatteeksi matkalle 31

4 LIITTEET: Liite 1. Case-haastatteluraportit yht. 42 s. Liite 2. Postikyselylomake yht. 10 s. Liite 3. Postikyselylomakkeen saatekirje 1.s Liite 4. Tutkimuksesta ulosjätetyt toimialasektorit 1s.

5 Johdattelua Tämä selvitysraportti on syntynyt Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n Maaseudun pienyritysten kansainvälistymispolku hankkeen tuloksena. Yhdistyksen toiminta-alueella oli selvä tilaus pienen ja keskisuuren yrityssektorin tilanteen kartoittamiseen kansainvälisen toiminnan osalta, sillä tietoa tästä ensiarvoisen tärkeästä toiminnallisesta lohkosta ei alueella juurikaan ole saatavilla erityisesti näitä yrityksiä koskien. Selvityksessä tutkittiin pienten ja keskisuurten kansainvälistymispotentiaaliltaan soveltuvimpien sektorien yrityksiä alueella. Tutkimusalue koostuu osittain neljän eri seutukunnan alueen kunnista eli Luoteis-Pirkanmaan (Ikaalinen, Kihniö ja Parkano), Lounais-Pirkanmaan seutukunnan (Suodenniemi), Pohjois-Satakunnan seutukunnan ( Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia ja Siikainen ) ja Porin seutukunnan (Pomarkku) kunnista. Selvityshankkeen tavoitteet Pohjois-Satakunnan maaseudun pienyritysten osalta olivat: 1. Hankkeen tavoitteena on luoda pohja erilaisille alueellisille kansainvälisille kehittämishankkeille 2. Hankkeen tarkoituksena on tarkastella yhteistyöhön ja verkostoitumiseen liittyviä mahdollisuuksia sekä selvittää, miten kansainvälistymistoiminta olisi alueella organisoitava maksimaalisen hyödyn tavoittamiseksi pienyrityksissä 3. Hankkeessa identifioidaan ja kartoitetaan Pohjois-Satakunnan pienyritysten kansainvälistymisen nykytilaa, tarvetta ja esteitä 4. Hankkeessa selvitetään yritystason asenteita ja mahdollisuuksia kansainvälistymiseen EU:n sisämarkkinoilla sekä määritellään mahdollisia toimenpiteitä kansainvälistymisessä. 5. Hankkeessa tuotetaan Kansainvälistymispolku-ehdotelma esiselvitysraportti, jossa ehdotetaan erilaisia toimenpiteitä alueen yritysten kansainvälistymistä koskien. Tähän raporttiin on kerätty tietoa alueen pienyritysten kansainvälistymisen tilasta ja analysoitu alueellisia lähtökohtia sekä yrityksiä yhteisessä viitekehyksessä. Raportin tarkoituksena on tuoda niin itse yrittäjien kuin päättäjien kentälle suoraa tietoa tilanteesta kansainvälistymisen osalta Pohjois-Satakunnan alueelta.

6 Terveen aluetalouden ensimmäinen merkki on toimiva, kehittyvä ja kansainvälisesti toimiva yrityskenttä. Euroopan komission (1999) kuudes kausikertomus Euroopan Unionin sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta mainitsee fyysisen ja sosiaalisen infrastruktuurin, työvoiman osaamisen tason ja julkisoikeudellisten laitosten tehokkuuden alueiden piirteiksi, jotka vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn. Nämä tekijät ovat luonnollisesti sidoksissa vahvasti yritysten kansainvälistymisen tasoon ja laatuun. Myös EU:n NUTS-II alueiden bkt:n vaihtelusta kaksi kolmasosaa on selittynyt Cambridge Econometricsin (1998) alueiden menestystä kartoittaneen tutkimuksen mukaan neljästä eri osa alueesta, jotka vaikuttavat alueiden kilpailukykyyn; innovatiivisen toiminnan laajuus, teollisuus- ja palveluelinkeinojen osuudet alueella, alueiden liikenteelliset olosuhteet ja työvoiman osaamis- ja koulutustaso. Kaikkien näiden tekijöiden ollessa suotuisia on yritysympäristö kvalitatiivisesti paras mahdollinen ja kansainvälistyminenkin tasoltaan korkeaa ja tavanomaisesti interaktiivisesti toimiva osa aluetaloutta. Tässä tutkimuksessa kansainvälistymistä arvioidaan myös alueellisesta viitekehyksestä lähtien. Tämä raportin tarkoituksena on olla innovatiivinen ja herättää ajatuksia lukijassaan, joten sitä ei ole sidottu yhtä suppeaksi kuin esiselvitysraportin tulisi olla ja toisaalta sitä ei ole kehitetty analyysiltaan myöskään puhtaan tieteellisen raportin tasolle. Menetelmiltään tutkimuksen teko on vaatinut tieteellisen tutkimuksen peruslähtökohtia noudattavan toteutuksen tiedon käsittelyn, keräämisen ja analyysin osalta. Tekijä on kuitenkin halunnut myös jättää lukijan omille ajatuksille tilaa ja tämän esiselvitysraportin toteutuksessa on ääntä annettu nimenomaan haastatelluille yrityksille, joiden anonyymit case-raportit ovat tutkimuksen liitteenä suuntaa antavina. Kansainvälistämisen kannalta olennaisimmat osiot ovat raportissa 1.4 ja 5.0 luku, jotka suuntaavat lähinnä ajatuksia ymmärtämään kansainvälistämistä. Tarkoituksena ei ole kohdentaa henkilökohtaisesti raporttia, koska alueelliset resurssit ja taloudellisen kehityksen kulku ovat aina monien niin alueen sisäisten kuin ulkopuolisten voimien ja prosessien summa. Lukijan täytyy pysähtyä miettimään nimenomaan asioita ei henkilöitä tai yrityksiä, sillä vain yhteistyö vie asioita eteenpäin! Tärkeätä on paneutua alueelliseen kokonaistilanteeseen, ja jos mahdollista valjastaa omat ajatukset tekojen vaunun eteen ja lähteä matkaamaan eteenpäin kehityksen tiellä, vaikka hitaastikin; lasti on raskas. Kiitokset raportin tekijänä kaikille niille uudelle avoimille tahoille, jotka tämän hankkeen toteutumisessa ovat olleet mukana. Kiitokset myös kaikille yrittäjille, joiden arvokasta aikaa sain osakseni niin kyselytutkimuksen kuin myöhemmin case-haastattelun muodossa!

7 1.0 Tutkimuksen tausta-asetelmat ja viitekehys Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja kartoittaa Pohjois-Satakunnan pienten ja keskisuurten yritysten sijoittumista kansainvälisen toiminnan kenttään. Yritysten toimintaa analysoidaan erilaisiin viitekehyksiin sijoitettuna, joista tärkeimmät ovat yrityksen oma toiminnallinen viitekehys, alueellisuuden viitekehys ja hallinnollinen viitekehys. Kansainvälistymistä tutkitaan näiden viitekehyksien puitteissa. Tutkimuksen osalta on huomioitava, että tutkittavat asiat ovat äärimmäisen monitahoisia, jo pelkästään tutkittavien yksiköiden että niiden kompleksisen ja monisäikeisen toimintaympäristön vuoksi. Pienyritys termillä kuvataan pieniä ja keskisuuria yrityksiä tämän raportin yhteydessä, mutta raportissa käytetään myös kokonaisilmaisua pkyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset Tutkimuksen lähestymistapa on sekä induktiivinen että deduktiivinen, johtuen tutkimuksen kaksinaisesta toteutusluonteesta. Tutkimuskohteena olevat yritykset pyritään analysoimaan osalta case-tutkimuksessa yksittäisinä yksikköinä induktiivisesti, mutta kokonaistutkimuksessa yrityksiä tutkitaan yleisessä kontekstissa deduktiivisesti yksityiskohdista yleiseen etenevästi ja erilaisia vuorovaikutussuhteita analysoiden. Tutkimuksen tiedonintressi on holistinen,kokonaisuudesta lähtevä. 1.1. Mitä kansainvälistyminen merkitsee? Käsitteellisesti kansainvälistyminen on hyvin vaikeasti määriteltävä ja monitahoinen ilmiö. Tämän tutkimuksen puitteissa käsitellään erityisesti yritysten kansainvälistymistä. Tämänhetkisesti kansainvälistyminen on yksi keskustelluimmista yhteiskuntaa hallinnollisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti koskettavista aspekteista, mutta käsitesisällöltään yksi hajanaisimmista. Laajemman tutkimuksen kohteena yritysten kansainvälistyminen on alkanut olemaan jo 1960- luvulta lähtien, mutta vain muutamia varteenotettavia yritelmiä on tehty kansainvälistymisen käsitteen kehittämiseksi ja määrittelemiseksi yritysten osalta. Määritelmät eivät ole kuitenkaan lopputuloksia vaan työkaluja, joiden tulee soveltua erilaisiin tarkoituksiin ja tilanteisiin ja luonnollisestihan hyvillä työkaluilla saa tehtyä työnkin sujuvasti! Yritysten kansainvälistymisen tutkiminen tuli ajankohtaiseksi lähes samanaikaisesti Pohjois- Amerikassa ja Skandinaviassa. Skandinaavinen tutkimustraditio kehittikin ruotsalaisten ja suomalaisten toimin teoreettisen pohjan yritysten kansainvälistymistä koskien. Luostarinen (1970, 1978 a, 1978 b) määritteli ensimmäisenä, että kansainvälistyminen on evolutiivinen prosessi, jonka kautta yritykset enenevissä mitoin kiinnittyvät kansainvälisiin toimintoihin. Ulospäinsuuntautuneen, sisäänpäin suuntautuneen ja yhteistyömäisen kansainvälistymisen käsitteet, jotka muodostavat yritysten kansainvälistymisen pohjoismaisen tutkimusperinteen mukaan olennaisimmat peruskäsitteet muotoili myös Luostarinen 1970-luvun lopulla (Luostarinen 1978). Lehtinen (1983) on kuitenkin esittänyt oletuksen yritysten kansainvälistymiseen liittyvistä keskeisimmistä piirteistä seuraavasti pohjautuen kuitenkin Luostarisen tutkimustyöhön: 1. Ilmiö koskee kaikkia dimensioita ja sävyjä yrityksen ja sen kansainvälisen ympäristön välillä. 2. Ilmiö koskee henkilökunnan tietoja, taitoja, mielipiteitä ja tapoja, joita kutsumme kognitiiviseksi ja attitudinaaliseksi valmiudeksi

8 3. Kaikista konkreettisimmin ilmiö näkyy kansainvälisissä toimissa, erityisesti erilaisissa sisäänpäin suuntautuneissa, ulospäinsuuntautuneissa ja yhteistyömuotoisissa toimissa. 4. Ilmiö on prosessinomainen. Tässä tutkimuksessa käytetään yritysten kansainvälistymistä ilmentämään edellisen perustalta tulkiten seuraavaa määritelmää: Yrityksen kansainvälistyminen merkitsee yrityksen ja kansainvälisen ympäristön välisiä suhteita. Kansainvälistyminen johtaa alkunsa yrityksen henkilökunnan kognitiivisten ja attitudinaalisen valmiuden kehittämis- ja hyödyntämisprosesseissa. Erityisesti kansainvälistyminen ilmenee kansainvälisten aktiviteettien kehittämisenä ja hyödyntämisenä ensisijaisesti sisäisissä, ulkoisissa ja yhteistyöoperaatioissa. 1.2. Yritysten kansainvälistyminen Suomessa Suomessa kansainvälistyminen yritystasolla on perinteisesti käsitetty ja toteutunut varsin suppeasti ja pääosin kehittyneempi kansainvälistyminen on ollut keskittynyt suuriin yrityksiin tai erikoissektorien yrityksiin. Pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla on kansainvälisen toiminnan aloittamisen kynnys ollut tavanomaisesti erittäin korkea. Suomalainen pienyrityssektori on hyvin niukasti kansainvälistynyt. Suomi on ollut vuosikymmeniä hyvin sulkeutunut pieni sekatalous, jossa vapaat markkinavoimat eivät ole saaneet tilaa toimia niin valtiollisen säännöstelyn kuin alas ajetun yksityisyrittäjyyden toimintapuitteiden vuoksi. Toisen maailmansodan jälkeinen talouspolitiikka suosi suurempia valtiollisia yksiköitä ja pyrki keskittämään taloudellisen toiminnan mahdollisimman suuriin yksiköihin tai ketjuihin. Itäisen naapurin suunnitelmallinen ohjauspolitiikka talouden alalla vaikutti suomalaiseenkin talouteen ja passivoi yksilöitä aidosta yrittäjyydestä tuli ajan myötä harvinainen voimavara. Erityisesti maaseudun yrittäjyys hävitettiin passivoimalla maataloustuottajat tuotantoketjun osiksi suurempiin yksiköihin ja eliminoimalla pienet paikalliset pienaluetason yritysyksiköt. Sukupolvesta toiseen siirtyvä yrittäjyys on nykypäivän Suomessa todella harvinaista ja on toiminut osittain vain maaseudulla maatilojen sukupolvenvaihdosten myötä. Muun yrityssektorin osalta tämä on johtanut valtavaan tieto-taidollisten resurssien menettämiseen vuosien kuluessa sekä yritysmentaliteetin osittaiseen häviämiseen. Nykyhetkellä yrittäjyys ei ole houkutteleva muoto ansionhankkimiseen ja tästä kertoo myös suomalaisten yrittäjien verrattain korkea keski-ikä sekä hankaluus yritystoiminnan jatkajien löytämisessä. Suomi luokitellaan nykyhetkellä pieneksi, avoimeksi markkinataloudeksi, joka on kilpailukyvyllisesti keskimäärin yksi maailman parhaista alueista (2003) tiettyjen indikaattoreiden perusteella analysoiden, mutta samalla toiminnallisuus pienyritystasolla on niukkaa erityisesti kansainvälistymisen osalta. Mikäli kansainvälinenkin osaaminen saataisiin toimimaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta olisi Suomessa kohtuullisen hyvät mahdollisuudet olla myös todellisesti muuallakin kuin teoreettisesti paperilla toimiva talous.

9 Suomessa kansainvälistyminen on klassisesti yritystasolla toteutunut nimenomaan ulkomaan toimintojen laajentamisena tai ulkomaisin yritysostoin. Tyypillisesti yritysten kansainvälistyminen ei ole Suomessa tapahtunut kotimaisten toimintojen kehittämisen kustannuksella aina 1990-luvulle asti. Valtaosa yrityksistä on kansainvälistynyt erikoisosaamisensa varassa, mikä on tavanomaisesti johtanut näiden yritysten kotimaan toimintojen vahvistumiseen (Vartia ja Ylä-Anttila,1992) Viime vuosien tendenssinä on kuitenkin ollut erityisesti korkeaan teknologiaan liittyvien työpaikkojen siirtyminen ulkomaille ja tämä suuntaus on vain vahvistunut 2000-luvun alun myötä. Suomalainen yritysten kansainvälistyminen on siis jo suurten yritysten osalta siirtynyt globaalisfääriin, kun samanaikaisesti suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei pysty vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin. Yhtenä uhkakuvana onkin tältä osin suuryritysten ulos siirtyneen pääoman ja näiden osalta hävinneiden työpaikkojen sekä tietyn pienyritystason uusiutumiskyvyttömyyden seurauksena taloudellinen tyhjiö. Kansainvälistyminen on kuitenkin asia, jonka tulisi kuulua pienten ja keskisuurten yritysten luonnolliseen toimintaan ilman, että seurauksena olisi edellisen kaltaisia äärimmäisiä kehityskulkuja. Neuvostoliiton poliittinen ja taloudellinen romahdus on vaikuttanut monin tavoin kansainväliseen politiikkaan ja talouteen. Suomi on ollut yksi eniten poliittisia ja taloudellisia muutoksia yhteiskunnassaan kokenut valtio Neuvostoliiton aseman muututtua ja joutunut rankan taloudellisen rakenteen uusimisen kohteeksi. Tämän lisäksi 1995 vuoden alusta Suomi on liittynyt Euroopan Unionin jäsenmaaksi, mikä on tuonut mukanaan muutoksia maamme taloudelliseen järjestelmään sekä sitonut Suomen aivan uudenlaiseen kansainväliseen riippuvuussuhteeseen ennen kuin sopeutuminen edellisestä muutoksesta on vieläkään ohitse. Globaalinen talouspolitiikka on vahvasti neoliberalismin poluilla ja sillä tulee olemaan omat vaikutuksensa erityisesti pienten ekonomisten alueiden, kuten Suomen kohdalla, hyvin herkästi. - Me joudumme pohtimaan nyt aivan toisella tavoin millaisen Pohjois-Satakunnan, Suomen, Euroopan ja maailmantalouden haluamme. Olemme yhä enemmän sisällä maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. 1.3 Mitä onkaan sitten kansainvälistäminen? Kansainvälistäminen voidaan ymmärtää toimina, joiden avulla tuodaan kansainvälistymisen sisältämiä arvoja ja vaikutteita sekä konkreettisia asioita johonkin tiettyyn yksikköön (alue, instituutio, ihminen) erilaisilla toiminnallisilla tasoilla. 1.4 Kansainvälistäminen alueellisena välineenä vai yhtenä alueellisen kehityksen toimintona? Kansainvälistäminen on yksi aikamme avainsanoista, johon törmää alueellisen kehityksen strategioista keskustellessa, mutta sitä ei tulisi ajatella kuin välinettä vaan paremminkin funktionaalisena strategisena toimintona, jonka avulla voitaisiin saattaa alkuun uusia kasvuprosesseja, laaduntamista ja seudullisen tai tietyn paikallisen tason diversifikaatiota, joka perustuu nimenomaan paikallisen järjestelmän tietyille omille piirteille. Välineet, joiden avulla voimme suosia uusia kehitysprosesseja voivat olla moninaisia ja niiden pitää olla äärimmäisen niveltyneitä toisiinsa. Kansainvälistymisessä käytettävät välineet täytyy tulkita ja

10 lukea niiden tavoitteiden kautta, mitä niillä halutaan saada aikaan. Onko sitten olemassa kansainvälistämistä, joka voidaan soveltaa sinänsä ja muunnettuna monessa kontekstissa toimivana? Vastaukseni, analyysien perusteella, on ei. On olemassa teoreettisia sidoksia, jotka mahdollistavat viitekehysten määrittelemisen, mutta jokainen alueellinen todellisuus on ominaispiirteiltään ainutlaatuinen. Kun alue ja yritykset on analysoitu valmiuksiltaan, omataan jo hyvä lähtöpohja kansainvälistämisen toteuttamiseen. Kansainvälistämisen täytyy toimia interaktiivisesti erilaisten paikalliskehityksen taloudellisten, ympäristöllisten, kulttuuristen ja sosiaalisten komponenttien kanssa. Tämä tarkoittaa, että täytyy huomioida strategisesti seuraavien tavoitteiden saavuttaminen: - taloudelliset tavoitteet, jotta saadaan luotua paikalliselle tasolle edellytykset taloudelliselle kehitykselle ja paikallisen tason kokonaisvaltainen parantaminen ja erityisesti suosia määrällistä ja laadullista paikallista yrittäjyyden kasvua. - ympäristöön liittyvät tavoitteet, ympäristön ja yritysten välinen vaikea suhde pitää kanavoida, jos mahdollista, kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden mukaan. -sosiaaliset tavoitteet, osata hyödyntää alueelliset voimavarat, arvot, perinteet, paikalliskulttuuri, jotta asukkaiden juurtuminen alueeseen ja työllisyyden säilyttäminen sekä kasvattaminen onnistuisivat. Teoreettisesti kansainvälistyminen sisältyy seuraavaan visioon paikallisista toimista: - hyväksyntä ja osallistuminen; edistää aloitteita, jotka liittyvät huomattavaan osiin sosiaalisia ja taloudellisia rakenteita ja saavat liikkeelle yksityisiä ja julkisia tahoja institutionaalisia ja eiinstitutionaalisia - yhteensovittaminen ja tarkennus; niveltää interventioita, ohjelmoimista ja suunnittelua erilaisilla alueellisilla toimintatasoilla yhteen kansallisen ja kansainvälisen tason kanssa niin suunnittelullisesti kuin operatiivisesti - toteutettavuus; edistää ja tukea toimenpiteitä, jotka omaavat suuremman mahdollisuuden olla tuettuja (teknisesti, taloudellisesti tai normatiivisesti) - integrointi ja yhteensovitus ; suunnitteluvaiheen, toteutuksen ja toimien osalta - alueellistaminen; sopeuttaa paikallistason yläpuolella olevat toimet, palvelut ja olemassa olevat mahdollisuudet niihin ongelmiin, joita paikallistasolla todella on. Tiivistetysti: Kansainvälistäminen merkitsee tarpeiden ennakointia, tiedotusta ja herkistämistä tunnistamaan erilaisia mahdollisuuksia. Se merkitsee myös paikallistason muovaamista, suuntaamista ja tukemista sekä alueen sisäsyntyisten kehitysmahdollisuuksien valorisointia ja edistämistä positiivisten kansainvälisttymiskehityskulkujen toteuttamiseksi. 1.5. Yrityksen kansainvälistämisen määrittely tässä tutkimuksessa Yrityksen kansainvälistämisenä tässä tutkimuksessa tulkitaan kattavasti kaikkia niitä suhteita ja toimenpiteitä, joilla voidaan edistää yrityksen toimintaa kansainvälistymisen kautta.

11 2.0. Tutkimuksen toteuttaminen 2.1. Miksi metodologisena lähestymistapana juuri kyselytutkimus ja case- tutkimus? Tutkimuksen toteuttamistavaksi valittiin kyselytutkimuksen ja case- tutkimuksen yhdistelmä, koska tutkimuksen aihepiiri ja tutkimuksen kohteiden mahdollisimman monipuolinen analysointi vaati sitä. Kansainvälistyminen on erittäin monitahoinen asia, jota täytyy tulkita mahdollisimman monitahoisesti. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli tavoittaa kattava määrä alueen yrityksiä ja kerätä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tietoa kattavasti niin yrityksiä, niiden toimintaympäristöä ja asenteita koskien. Case- tutkimusosion tarkoitus oli tuoda empiiristä aineistoa yrityksistä, koska tutkimuksessa keskitytään kansainvälistymiseen nykyhetken ilmiönä todellisessa kontekstissaan. Case -tutkimus tähtää tilastollisen yleistettävyyden sijasta analyyttiseen yleistettävyyteen eli pyritään etsimään sellaisia analyyttisia tai teoreettisia yleistyksiä, joilla olisi pätevyyttä yli tutkitun kohteen. Analyyttisen yleistämisen kohdalla arvioidaan, jäsennellään ja liitetään tutkimuksen tulokset laajempiin tieteenteoreettisiin rakennelmiin (Yin 1994). Tämä tutkimus käsittelee erittäin laajaa ja monitahoista ilmiötä, kansainvälistymistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, miten kansallinen ja ylikansallinen kohtaavat muodostaen uutta ja kuinka laajoja vaikutukset ovat olleet alueella. Tässä tutkimuksessa pyritään kuitenkin teoreettisen ymmärryksen sijasta lähinnä ymmärtämään alueen ja yritysten tilannetta kansainvälistymisen kentässä. Analyyttinen yleistäminen toteutetaan niveltämällä empiirisen aineiston tulokset muuhun tietopohjaan johtopäätösosassa. 2.1.1. Kyselytutkimus aineiston hankkimisessa Aihepiirin laajuuden vuoksi ensisijaiseksi tutkimustavaksi määriteltiin laajan pienille ja keskisuurille yrityksille kohdennetun kyselytutkimuksen suorittaminen Pohjois-Satakunnan alueella. Pienet ja keskisuuret yritykset rajattiin työntekijöiden määrän perusteella pitäen keskisuuren yrityksen rajana 50 työntekijää. Kyselytutkimus suoritettiin strukturoidulla haastattelulomakkeella (Liite 1.) postitse palautusvastausperiaatteella. Kyselyn mukana seurasi esittelykirje, jossa kerrottiin lyhyesti projektin sisällöstä ja valotettiin kyselytutkimuksen tarkoitusta (Liite 2.) Kyselytutkimus lähetettiin 800 Pohjois-Satakunnan alueen pienelle ja keskisuurelle yritykselle Yritysotos ei edusta kaikkia Pohjois-Satakunnan yrityssektoreita vaan ulos oli rajattu kuljetukseen ja logistiikkaan liittyvät yritykset, maa- ja metsätalousyritykset sekä tietyt palvelusektoriin liittyvät toiminnalliset yritysosiot (Liite 3.), koska funktionaalisesti tutkimukseen valittavien yritysten tuli

12 edustaa tyypillisiä tai potentiaalisia kansainvälisessä toiminnassa mukana olevia tuotannollisia yrityssegmenttejä. Yritystiedot kerättiin eri tiedonlähteistä käyttäen hyväksi alueen kuntakohtaisia yrityslistoja, yrityspalveluiden yrittäjälistoja, yrittäjäyhdistysten jäsenrekistereitä, internetin yrityssivustoja, osoitesivustoja ja puhelinluetteloja sekä muita vastaavia lähteitä. Pohjois-Satakunnan alueella ei ole nykyisellään ajan tasalla olevaa koordinoitua yritystietopankkia vaan tiedot ovat hajaantuneet monille eri tahoille, mikä osaltaan vaikeuttaa itse alueen yritystenkin toimintaa ja toiminnallista verkostoitumista. Toisaalta eivät Tilastokeskuksenkaan yrityslistat aivan ajan tasalla ja ne päivittyvät viiveellä. Tässä tutkimuksessa ei tilastokeskuksen listauksia voitu käyttää ekonomisten resurssien rajallisuuden vuoksi. Alueellisesti kyselytutkimuksen määrällinen painotus saattoi kohdentua enemmän yritysintensiivisille kuntakeskusalueille johtuen luonnollisesti teollisen toiminnan sijoittumisesta tutkimusalueella. Lähetetyistä 800 kyselystä Ikaalisten, Kankaanpään ja Parkanon kaupunkien alueille postitettiin 422 kyselyä ja kuntien alueelle 378 kyselyä. Paikkakunnittain postitukset jakautuivat seuraavasti: Honkajoki 29, Ikaalinen 140, Jämijärvi 37, Kankaanpää 128, Karvia 50, Kihniö 60, Kiikoinen 27, Lavia 29, Merikarvia 57, Parkano 154, Pomarkku 36, Siikainen 39 ja Suodenniemi 14. Prosentuaalisesti eniten paluuvastauksia saapui Siikaisista, Parkanosta ja Ikaalisista vertailtaessa osoite- ja nimitiedoin varustettuna palautettuja vastauksia. Nimettöminä palautettuja vastauksia oli kaikista palautuneista noin kolmasosa. Vahvin syy nimettömänä palautukseen oli haluttomuus paljastaa liikevaihtoon liittyviä tietoja. Vastausprosentti kyselytutkimukseen oli varsin hyvä ottaen huomioon, että toista keräyskyselyä ei tehty vaan suoritettiin vain yksi postituskierros. Vastauksia saapui 205 ja vastausprosentti oli 25,62 %. Kyselylomake laadittiin huomioiden yrityksien moninainen toiminnallinen luonne ja erilaiset organisatoriset, hallinnolliset, sosioekonomiset ja alueelliset viitekehykset. Lomakkeella pyrittiin keräämään niin yrityksiin liittyvää toiminnallista kuin asenteellista tietoa, jotta yrityksiä voitaisiin ymmärtää alueellisissa yhteyksissään mahdollisimman monipuolisesti sekä analysoida mahdolliset keskinäiset yhteydet niin kansainvälistymisen kuin yrityksen funktionaalisen kehitystason osalta. Kyselytutkimuksen toisena tarkoituksena oli tiedon keräämisen lisäksi saada jo konkreettisia kiinnostuksen ilmaisuja osallistumisesta kansainväliseen projektitoimintaan sekä mitata kiinnostuneisuutta erilaisiin kansainvälisyyttä palveleviin vaihtoehtoihin Pohjois-Satakunnan alueella. 2.1.2 Case- haastattelut kyselytutkimuksen pohjalta suoritettuna Kyselytutkimukseen vastanneiden osalta segmentoitiin myönteisesti ja kielteisesti tai neutraalisti kansainvälisyyteen suhtautuvat yritykset eri ryhmiin. Aivan selkeää,suoraa jakoa kielteisesti, neutraalisti ja positiivisesti kansainvälistymiseen asennoituneisiin ei kuitenkaan voitu tehdä, koska vastauksissa ei ollut ainuttakaan, joka olisi järjestelmällisesti ollut täysin kielteisesti asennoitunut erilaisiin kansainvälisyyteen liittyviin projektimahdollisuuksiin tai toiminnallisiin mahdollisuuksiin alueella.

13 Case- yrityshaastatteluihin valikoitui 55 kansainvälisyydestä kiinnostuneimman yrityksen joukosta 25 kohdeyritystä eri aloilta ja eri puolilta Pohjois-Satakuntaa. Case-tutkimus on pohjautunut temaattisiin haastatteluihin, systemaattiseen havainnointiin, strukturoitujen haastattelulomakkeiden käyttöön haastattelun pohjana ja tapauskohtaiseen analyysiin itse yrityksissä tämän tutkimuksen osalta. Case-tutkimus on ollut tavanomaisesti yksi käytetyimmistä metodeista esimerkiksi yritysmaantieteen tieteenalalla, koska se mahdollistaa mahdollisimman suuren tietomäärän ja laadullisesti monipuolisen tiedon keräämisen. Case-tutkimus on empiiristä tutkimusta, jossa jotakin ilmiötä tutkitaan sen luonnollisessa ympäristössä käyttäen hyväksi monenlaisia empiirisiä aineistoja. Tämän tutkimustavan avulla voidaan saada esiin sellaisia asioita, jotka muutoin jäisivät näkymättömiin. Case-tutkimus mahdollistaa myös erittäin monipuolisen havainnoinnin ja antaa mahdollisuuden vaikutelmien keräämiseen. Toisaalta case-tutkimusta on arvosteltu siitä, että sen tuottamat tiedot voivat olla hankalasti yleistettäviä ja johtopäätökset voivat olla subjektiivisia. Virhemarginaalia on kuitenkin subjektiivisuuden osalta mahdollista alentaa juuri strukturoidun lomakkeen käytöllä haastattelutilanteissa ja eliminoimalla mahdolliset subjektiiviset elementit haastattelutilanteissa. Case-haastattelu sisältää myös tutkimusmenetelmänä mahdollisuuden inhimillisiin virheisiin ja siksi esitettävät kysymykset täytyy harkita ja analysoida erittäin tarkasti etteivät haastateltavat voi ymmärtää niitä eri tavoin. Case-tutkimuksen käyttö ei ole sinänsä vain mikään metodologinen kokonaisuus tai menetelmäkimppu ( Hartley,1997,208-229, Eisenhardt, 1989,534) vaan ensisijaisesti se on lähestymistapa ja tutkimusstrategia tässä tutkimuksessa. Case-tutkimuksen käyttöä puoltaa myös yritysten ainutlaatuinen luonne hallinnollisina ja taloudellisina organisaatioina. Operatiivisesti yritykset ovatkin juuri valideja taloudellisia ja juridisia kokonaisuuksia, joita on mielekästä tutkia niiden omissa toiminnallisissa rajoissa. Case-haastattelun runkona käytettiin postitse yrittäjän palauttamaa kyselylomaketta, jonka pohjalta syvennettiin aihealueisiin liittyviä kysymyksiä, keskusteltiin yritystoiminnasta,sen edellytyksistä sekä kansainvälistymisestä ja erilaisista projektimahdollisuuksista. Haastatteluihin käytettiin aikaa keskimäärin kaksi tuntia jokaisen haastateltavan kohdalla, jonka lisäksi monessa kohteessa tutustuttiin myös itse yrityksen toimintaan ja tuotteisiin. Case-haastattelut olivat tutkimuksellisesti hyvin antoisia, sillä niiden kautta sai suoraa tietoa itse yrittäjien toimintakentältä ja yritystoiminnan arkitodellisuudesta Pohjois-Satakunnan alueella. Haastateltavat avautuivat myös keskustelutilanteessa enemmän kertomaan epäkohdista, joita Pohjois-Satakunnassa heidän oman yritystoimintansa kohdalla vallitsee. Yrittäjät esittivät myös toivomuksia mahdollisista parannuksista vallitseviin olosuhteisiin avoimemmin kuin pelkkään kyselytutkimukseen vastatessaan.

14 2.2. Menetelmäongelmista aineiston käsittelyssä ja analyysissa 2.2.1 Aineiston edustavuus ja luotettavuus Tutkimus on yleisluonteeltaan kvalitatiivinen. Tämän tutkimuksen päätelmät perustuvat sekä tässä tutkimuksessa kerättyyn monitahoiseen aineistoon että myös tutkimuksen tekijän aiempiin kokemuksiin kansainvälisessä yritystoiminnassa sekä eriasteisessa tutkimustoiminnassa. Kirjallisuusanalyysi aluetta ja aihepiiriä koskien on muodostanut olennaisen osan tutkimuksen taustatyöstä. Tutkittavan alueen analyysi on jätetty tarkoituksella ohueksi, sillä tutkimuksellinen pääpainotus on kansainvälistymisessä ja yritysten tilanteessa. Aineisto on kerätty alueen yrityksistä ja kyselytutkimukseen vastanneiden määrällinen edustavuus oli hyvä. Tulosten edustettavuus onkin suurimmillaan, kun käsitellään massaa (tutkimuksessa 205 vastausta). Kyselytutkimuksen osalta suurimpana tutkimuksellisena haasteena oli optimoida vastaukset, sillä osassa kysymyslomakkeita ei oltu vastattu kaikkiin kysymyksiin., mikä aiheutti luonnollisesti lisätyötä korrelaatioiden ja prosenttimäärien laskemisessa. 2.2.2 Tutkimusaineiston käsittely ja analyysi Kyselytutkimuksen aineistoa käsiteltiin kvantitatiivisesti, mikä mahdollisti myös yksinkertaisen vertailun käytön tutkittavan ilmiön kartoittamisessa. Kyselylomakkeissa oli myös avoimia kysymyksiä, joiden vastaukset taas on otettu huomioon asioiden tulkinnoissa. Kysymyslomakkeiden osalta täytyi tehdä myös jaotelmia erilaisten yritysryhmien perusteella eli erilaisiin kansainvälistymisen aspekteihin myönteisesti, neutraalisti tai negatiivisesti suhtautuvat ja erilaisia viitekehyksiin perustuvia jaotelmia, jotta tietoa saatiin esiin myös erilaisten korrelaatioiden perusteella. Case-haastattelun materiaalia käsiteltiin kvalitatiivisesti ja huomioitiin, että kyseessä on pieni harkinnanvarainen otos, jonka tutkimisen tarkoituksena oli ilmiön analysointi ja kuvaaminen yritystasolla. Otos on hajautunut lähes koko Pohjois-Satakunnan alueelle, mikä tavallaan lisää alueellista kokonaisedustavuutta, mutta kunnallisen tason osalta se ei ole täydellisen edustava. Tämän aineiston analyysissa ei ole tuotu anonyymiteetin vuoksi esiin tilanteita, jossa tulokset liittyisivät vain yhteen paikkaan, hetkeen tai tilanteeseen ja case-haastatteluiden osalta niitä on käytetty täydentävänä taustamateriaalina, mutta ei sinänsä tutkimuksellisena materiaalina. Empiirinen aineisto ja sen analyysi toimiikin tutkimuksessa yhtenä jäsentävänä tekijänä hyvän case-tutkimuslogiikan mukaisesti. Aineiston merkitystä korostaa sen ajankohtaisuus. Pohjois-Satakunnan alueella on kiireellisesti ryhdyttävä tukemaan pientä ja keskisuurta yrityssektoria erilaisin toimin eri toimintasektoreilla. Kansainvälistyvän toimintaympäristön haasteisiin on yritettävä vastata ja myös itse yrityssektorilla tämän haasteen sisäistäminen on ensiarvoisen tärkeää.

15 3.0. Millainen on pienyrittäjä Pohjois-Satakunnassa? 3.1 Pohjois-Satakunnan yritysten tyypittely kansainvälistymisen osalta Pohjois-Satakunnan yritykset voidaan tämän tutkimuksen puitteissa jaotella selkeyden vuoksi kolmeen eri kategoriaan kuuluviksi: 1. Yritykset, jotka eivät ole kansainvälistyneitä ja haluttomia kansainvälistymään 2. Yritykset, jotka eivät ole kansainvälistyneitä, mutta halukkaita kansainvälistymään 3. Yritykset, jotka ovat kansainvälistyneitä ja kansainvälistymishalukkaita Tässä raportissa on rajauduttu esittelemään keskimääräinen pohjoissatakuntalainen yritys (kaikkien vastanneiden pohjalta), kansainvälistymishaluiset yritykset omana ryhmänään sekä vielä casehaastatellut yritykset kolmantena ryhmänä. Kielteisesti kansainvälistymiseen suhtautuvien otosryhmää ei ole vertailukohteena, koska kyselyssä ei tullut tällaista ilmi. 3.1.1 Keskimääräisen pohjoissatakuntalaisen yrityksen dna-koodaus Keskimääräinen tilastollinen yritys on Pohjois-Satakunnassa hahmottunut tämän tutkimuksen perusteella seuraavanlaiseksi: Pohjoissatakuntalainen yritys on pienimuotoista, yhden sektorin teollisuustoimintaa harjoittava ja 47-vuotiaan miespuolisen yrittäjän yksinään vetämä. Koulutustasoltaan yrittäjä on keski- tai peruskoulun käynyt ja omaa ammattikoulutasoisen tutkinnon. Yritys on tyypillisesti perustettu 1990-luvulla ja oikeudelliselta muodoltaan se on toiminimi. Yritys on liikevaihdoltaan hyvin pieni, sillä liikevaihto on keskimäärin alle 20 000. Yrityksen taloudelliset näkymät pysyvät yrittäjän mukaan ennallaan ja hänen mielipiteensä mukaan Pohjois- Satakunta on yritysilmastoltaan keskinkertaiset lähtökohdat yritystoimintaan tarjoava alue. Tulevaisuuden näkymät yrittäjän oman yritystoiminnan osalta vaikuttavat keskinkertaisilta. Pohjois-Satakunnan aluetta tulisi yrittäjän mukaan kehittää ensisijaisesti yritysten välisen yhteistyön osalta. Infrastruktuurien osalta yrittäjä kaipaa myös parannusta ja kolmantena kehittämistä kaipaavana osa-alueena on yrittäjän mukaan kansainvälistäminen. Kansainvälistymisen osalta Pohjois-Satakunta on keskinkertaista aluetta yrittäjän mielestä. Yrityksellä ei ole toimialan vuoksi tarvetta kansainvälistyä ja se ei myöskään omaa suoraa kansainvälistä toimintaa viennin tai tuonnin alalla. Kansainvälistyminen yleensäkin ei ole yrittäjän mielestä ajankohtaista. Parhaimpana kansainvälisyyden välittäjänä ovat olleet yrittäjän mielestä omat kansainväliset matkakokemukset. Kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa vähiten ovat osanneet avustaa kuntien elinkeinoasiamiehet tai elinkeinosektorista vastaavat tahot. Yrittäjä tarvitsisi kansainvälistymisessä eniten taloudellista tukea sekä pitkäjänteistä asiantuntija-apua. Kansainvälistymisen yrittäjä kokee kuitenkin positiivisena mahdollisuutena, vaikka ei olekaan yrityksessään varautunut kasvavaan kansainvälistymiseen. Euroopan Unioniin liittyminen ei yrittäjän mielestä ole aiheuttanut mitään vaikutuksia yrityksen toimintaan. Euroopan itälaajenemista koskien ei yrittäjällä ole mielipidettä.

16 Yrittäjällä ei ole kotisivuja eikä hän käytä internet-yhteyksiä sähköpostia lukuun ottamatta liiketoiminnassaan. Kielitaitotasoltaan yrittäjä pystyy kommunikoimaan englannin kielellä. Yleinen viestinnällinen taso ei ole kuitenkaan korkea. Yrityksellä ei ole ajan tasalla olevia esitteitä omasta toiminnasta eikä myöskään viestintäsuunnitelmaa. Yrityksessä ei niin ikään käytetä erilaisia strategia- tai tulosmittareita. Asenteellisesti yrittäjä on melko kansainvälisesti suuntautunut henkilökohtaisella tasolla. Paikallisen kansainvälistymistä edistävän asiamiehen yrittäjä katsoo hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, erityisesti jos kyse on maksuttomasta palvelusta. Erilaisten kansainvälistymiseen liittyviin projekteihin yrittäjä kuitenkin asennoituu negatiivisesti oman osallistumisensa suhteen. 3.1.1.1 Mitä keskimääräisen alta paljastuu? Keskimääräisellä pohjoissatakuntalaisella yrittäjällä on vaikeuksia vastata nykyaikaisen liiketoiminnan vaateisiin. Yrittäjä luottaa vanhaan ja vakaaseen sekä kaihtaa innovaatioita. Monissa tapauksissa liiketoimintaa johdetaan vanhoin metodein esimerkiksi ilman tietotekniikan tuomaa monipuolista tukea tai sen tarjoamien mahdollisuuksien laadukasta hyväksikäyttöä. Markkinointia ei ole juuri henkilökohtaisia suhteita enempää ja yritysten välinen yhteistyö voi olla lähes olematonta samallakin paikkakunnalla. Monessa tapauksessa yrittäjällä on vähäinen luottamus omiin kykyihinsä, mikä vaikuttaa suoraan myös yritystoimintaan. Kansainvälistyminen tuntuu kaukaiselta ja oman liikeidean ulkopuoliselta, vaikka samaan aikaan tuotannollisissa yrityksissä saatetaan käyttää selkeästi ulkomaisia raaka-aineita, koneita ja välineitä sekä valitetaan supistavasta asiakaskunnasta miettimättä sitä, että olemme yhtenäinen markkina-alue Euroopan unionin sisäisesti. Taloudellisessa toiminnassa yrittäjä tyytyy lähinnä kohdalleen osuneeseen liiketoimintaan eikä tavoittele pääsääntöisesti laajentumista tai liikevaihdon kasvua. Liiketoiminnan mentaliteettina on yrittää lähinnä säilyttää se mitä jo on mahdollisesti saavutettu ja liikevaihdon pienentyessä mieluummin sopeudutaan passiivisesti tilanteeseen kuin haetaan voimavaroja jostakin uudesta. Aluetaloudellisesta kasvusta ei ole tukea alueen yrittäjille, koska Pohjois-Satakunta on ollut kokonaisuudessaan negatiivisen kasvun aluetta jo pitkään. Väestön väheneminen ja väestön ikävääristymä (nuoren kuluttavan väestönosan ollessa rajallinen) heijastuvat olennaisesti pohjoissatakuntalaisen yrittäjän toimintaympäristöön ja toimintakulttuuriin. Asiakaskunta vähenee jatkuvasti ja monissa tapauksissa yritys ei ole löytänyt korvaavaa toimintaa vähentyneen tilalle. Monet yrittäjät ovat joutuneet näin negatiiviseen kierteeseen, joka päätyy valitettavan usein yrityksen sulkemiseen juuri innovaatiokapasiteetin heikkouden vuoksi. Pohjoissatakuntalainen yrittäjä kärsii innovatiivisuuden puutteesta ja osittain myös rohkeuden puutteesta toteuttaa mahdollisia ideoitansa. Omia resursseja ja taitoja ei osata konvertoida yritystoiminnaksi. Yritysten välinen verkostoituminen on ollut erittäin kehittymätöntä perinteisesti, mikä voi johtua myös paikalliseen mentaliteettiin liittyvistä tekijöistä. Kansainvälistäminen irrottaa yritystä monesti puhtaista paikkaan sidotuista realiteeteista ja auttaa avaamaan erilaisia yhteistyömuotoja sekä opettaa kädestä pitäen uusia toimintakäytäntöjä ja periaatteita.

17 3.2 Millainen on sitten kansainvälistymishaluinen pohjoissatakuntalainen pienyritys keskimäärin? Kansainvälistymishaluinen pohjoissatakuntalainen yritys poikkeaa huomattavasti alueen keskimääräisestä yrityksestä, joskin kansainvälistymishaluiset yritykset voidaan jaotella seuraaviin alaryhmiin: 1.) Kansainvälistymisestä kiinnostuneet, mutta ilman suoraa kansainvälistymistä toimivat yritykset 2.) Niukasti kansainvälistyneet yritykset, joilla jonkinasteisia suoria kontakteja ja kiinnostusta laajempaan kansainvälisyyteen 3.) Kohtalaisesti kansainvälistyneet yritykset, joilla jonkin verran kansainvälisiä yhteyksiä 4.) Erittäin kansainvälistyneet yritykset, joille kansainvälistyminen elintärkeää. 3.2.1 Keskimääräinen kansainvälistymishaluinen yritys Pohjois-Satakunnan alueella (Keskimääräinen kansainvälistymishaluinen yritys on mediaani case-haastatelluista yrityksistä ja kansainvälistymishaluisiksi luokitelluista yrityksistä yht. 55 kpl. Kansainvälistymishaluisia yrityksiä olivat erilaisesta projektitoiminnasta kiinnostuneet yritykset. ) Kansainvälistymishaluinen yritys toimii tavallisesti teollisuuden tai kaupan ja tukkukaupan alalla tai jollakin kapealla erikoissektorilla. Yleisimmin yrityksessä toimii yrittäjä palkatun henkilökunnan kanssa yhdessä. Yrittäjä on keski-iältään 43 - vuotias ja koulutustasoltaan tyypillisimmin keski- tai peruskoulun käynyt. Yrittäjällä on tavanomaisesti vähintään opistotasoinen ammattikoulutus. Yritys on perustettu 1980-luvulla ja oikeudelliselta muodoltaan se on osakeyhtiö. Kansainvälistymishaluisella yrityksellä ei tyypillisimmillään ole suoraa kansainvälistä toimintaa vaan hankinnat kulkevat agenttien kautta. Näillä yrityksillä on kuitenkin selkeä mielikuva kansainvälisyyden mukanaan tuomista ensisijaisesti taloudellisista eduista Liikevaihdoltaan kansainvälistymishaluinen yritys kuuluu alle 20 000 Euron yrityksiin. Kansainvälistä toimintaa ei liikevaihdollisesti suoraan ole ollenkaan. Kansainvälistymishaluinen yritys on kuitenkin valmis sijoittamaan kansainvälistymiseen 1-19 999 Euroa. Kansainvälistymishaluinen yritys suhtautuu odotuksiin yrityksen taloudellisista tulevaisuudennäkymistä positiivisesti ja odottaa näkymien paranevan. Tulevaisuus yrittäjänä Pohjois-Satakunnassa vaikutta yrittäjän mielestä kuitenkin keskinkertaiselta ja alueen yritysilmasto on yrittäjän myös mielestä keskinkertainen. Yritysten välinen yhteistyö olisi yrittäjän mielestä asia, jota tulisi kehittää eniten alueella. Toisena ongelmana on infrastruktuuri ja kolmantena ongelma-

18 alueena yrittäjä näkee kansainvälistymisen. Kansainvälistymisen kohteena alue on yrittäjän mielestä keskinkertainen. Keskimääräisellä kansainvälistymishaluisella yrityksellä ei ole kansainvälistymissuunnitelmaa ja internetin viestinnällinen käyttö on niukkaa. Yritys ei omaa kotisivuja. Yritys vierailee ulkomaisilla nettisivustoilla, ei vastaanota ulkomaisia uutiskirjeitä, ei käy päivittämässä markkinauutuuksia ulkomaisilla sivustoilla, mutta käy hakemassa uusia ideoita ulkomaisilta yrityssivustoilta. Yritys ei omaa monikielistä markkinointimateriaalia tuotteistaan. Ratkaisevimpina tekijöinä, että keskimääräinen kansainvälistymishaluinen yritys ei ole panostanut kansainvälistymiseen ovat olleet ajan puute, taloudellisten resurssien puute ja kokemuksen puute kontaktien rakentamisessa. Keskimäärin kansainvälistymishaluinen yritys on yrittänyt kuitenkin varautua kasvavaan kansainvälistymiseen. Yritys on käyttänyt messuille osallistumista, tuotekehittelyä ja markkinoinnin monipuolistamista pääasiallisina keinoina kansainvälistymiseen varautuessaan. Kansainvälistymishaluisessa yrityksessä kiinnostavimmat Euroopan Unionin alueen maat Viennin kannalta ovat Ruotsi, Saksa ja Tanska. Vähiten viennin kannalta kiinnostavimmat maat ovat Portugali, Luxemburg ja Kreikka. Tuonnin osalta kiinnostavimmiksi maaksi on Italia ja toiseksi kiinnostavimmaksi Saksa Ruotsin ollessa kolmanneksi kiinnostavin hankkijamaa. Vähiten myös tuonnin kannalta kiinnostavia maita olivat Portugali, Kreikka ja Luxemburg. Kansainvälistymishaluisten yritysten osalta Euroopan Unioniin liittymiseen suhtautuminen oli selvästi positiivisempaa kuin koko otoksen. Liittymisellä oli ollut vain 2,4 %:n mielestä negatiivisia vaikutuksia ja 56% mielestä liittymisellä oli ollut positiivinen tai erittäin positiivinen vaikutus yrityksen toimintaan. 4,8 % eivät omanneet mielipidettä asiasta ja 36,8%:n mielestä liittymisellä ei ole ollut vaikutusta yrityksen toimintaan. Kansainvälistymishaluiset yritykset osallistuvat selvästi enemmän kansainvälisille messuille niin Suomessa kuin ulkomaillakin kuin pohjoissatakuntalainen yritykset keskimäärin. Näytteilleasettajana toimiminen on kansainvälistymishaluisissa yrityksissä huomattavasti yleisempää kuin keskimääräisessä pohjoissatakuntalaisissa yrityksissä. Yritykset, jotka eivät ole olleet näytteilleasettajina kansainvälisillä messuilla ovat kuitenkin tässäkin otoksessa yleisempiä. Lisäksi erittäin harva yritys on ollut näytteilleasettajana ulkomailla. Messuille osallistuneista 56,25%:lle yrityksistä on koitunut kansainvälisiä yrityskontakteja. Kansainvälistymishaluisista yrityksistä runsaasti yli puolet eivät sovella myöskään toiminnassaan viestintäsuunnitelmaa. Näiden yritysten markkinointimateriaali ei ole tyypillisesti ajan tasalla. Keskimääräisesti yrityksissä ei ole myöskään käytössä tulosmittareita tai seuranta- ja raportointijärjestelmiä. 3.2.2 Case-haastattelun yritykset kvantitatiivisesti esiteltynä omana ryhmänään Case-haastatteluihin osallistuneiden yritysten toimialahajonta on varsin monipuolinen, joskin pääasiallinen painotus on kaupan, tukkukaupan (32%) ja teollisuuden yrityksissä (28%). Erikoisalojen yrityksiä on haastatelluista 24% ja loput hajautuvat muille toimintasektoreille.

19 Monialaisia yrityksiä otoksesta on noin 24%. Yrityksistä suurin osa muodostuvat yrittäjästä ja palkatusta työvoimasta (45,8%) ja yksin yrittävien ryhmä on selkeästi toiseksi suurin (29,16%). Puhtaita perheyrityksiä on vain 8%. Koulutustasoltaan case-haastatteluihin osallistuneet yrittäjät olivat 56% ylioppilaita ja 40% perustai keskikoulun käyneitä. Keskikoulun käyneitä oli vain 4%. Otoksen yrittäjien ammattikoulutuksellisessa taustassa oli ammattikoulun, kauppaoppilaitoksen tai ammattikorkeakoulun käyneiden osuus korkein 40% kaikista yrittäjistä. Opistotasoisen tutkinnon olivat suorittaneet 36% otoksesta ja ilman ammatillista koulutusta olevia yrittäjiä oli 24% otoksesta. Yliopistollisen ja korkeakoulutasoisen tutkinnon omaavia ei otoksessa ollut ainoatakaan. Case-haastatteluihin osallistuneiden yrityksien pääasiallinen perustamisajankohta oli yrityksistä 56%:n kohdalla 1980-1999. Vuoden 2000 jälkeen perustettuja yrityksiä oli 24% otoksesta. Ennen vuotta 1950 perustettuja yrityksiä oli vain 8% kaikista. Yritysmuodoltaan osakeyhtiö oli yleisin 52 %:n osuudella ja toiminimi seurasi toisena 36% osuudella. Kansainväliseen toimintakenttään yrityksistä 28% sijoittui tuojiksi ja viejiksi, 16% vain tuojiksi ja 8% vain viejiksi. 48%:lla yrityksistä ei tällä hetkellä ole suoraa kansainvälistä omaa toimintaa, mutta kuitenkin kiinnostusta kansainvälistyä. 8% ei ollut puolestaan varma sijoittumisestaan kansainväliselle kentälle. Yritykset ovat liikevaihdoltaan varsin pieniä. Keskimäärin 27,27 %:a yrityksistä on liikevaihdoltaan alle 20.000 Euroa. Toisaalta otoksesta 18,18% ovat liikevaihdoltaan yli 2 000 000 Euron yrityksiä. Kansainväliseen liiketoimintaan ollaan valmiita investoimaan 1-19 999 Euroa yli puolessa otoksen yrityksessä. Vain yksi otoksen yrityksistä on valmis sijoittamaan yli 2 000 000 Euroa kansainvälisiin toimintoihin. Otoksen yritykset suhtautuvat hyvin positiivisesti tulevaisuuden näkymiin, 48% mielestä taloudellisissa olosuhteissa tapahtuu parannusta ja 40%:a olettaa taloudellisten näkymien pysyvän samankaltaisina. Vain 12% ennakoi taloudellisten näkymien huonontuvan. Otoksen yrityksistä 60% arvioi Pohjois-Satakunnan olevan yritysilmastoltaan keskinkertainen, joskin 24% antoi Pohjois-Satakunnalle kohtuullisen hyvät arvosanat. 8%: n mielestä Pohjois- Satakunta omaa erittäin huonot lähtökohdat yrittäjyydelle. Tulevaisuuden näkymät yritysten kannalta katsottuna vaikuttavat varsin keskinkertaisilta. Case-haastatteluihin osallistuneiden yritysten mukaan Pohjois-Satakunnassa ensisijaista kehittämistä kaipaisi yritysten välisen yhteistyön kehittäminen kansainvälistämisen sektorin seuratessa toisena kehitettävänä sektorina ja esimerkiksi infrastruktuurin puutteet tunnistettiin vasta kolmanneksi alueen ongelmista näiden yritysten parissa. Pohjois-Satakunnan on yrittäjien mielestä kuitenkin varsin keskinkertainen alue kansainvälistämisen kannalta. Viestinnällisen kapasiteetin osalta case-haastatteluun osallistuneet yritykset ovat keskimääräisesti pohjoissatakuntalaista yritystä kehittyneempiä, mutta case-haastateltujen yritysten osalta kansainvälistyneimmät erottuvat selvästi kansainvälistymishaluisista, koska viestinnällinen kehittyneisyys on keskittynyt juuri kansainvälistyneimpiin yrityksiin. Monikielistä esite- ja markkinointimateriaalia omaa 41,6 % otoksen yrityksistä ja 45,83% on täydellisesti ilman monikielisiä materiaalia. 12,5% kaikista case-haastatteluun osallistuneista suunnittelee kuitenkin toteuttavansa monikielistä materiaalia. Kielitaidollisesti otoksen yrityksistä 16,6% eivät kykene itse kommunikoimaan vieraalla kielellä. 50% arvioi yrityksensä kielitaidollisen

20 tason hyväksi ja 33,4 % keskinkertaiseksi. Otoksen yrityksissä hallitaan parhaiten englannin ja ruotsin kielet. Saksan kieli seuraa kolmantena muina kielinä tunnetaan vielä eestin kieltä, espanjaa ja italian kieltä. Kansainvälistymistarve vientitoiminnassa on otoksen yrityksissä tulkittu elintärkeäksi vain 8%:ssa yrityksissä, erittäin suureksi 12%:ssa yrityksistä ja kohtalaiseksi 32%:ssa. 32%:a yrityksistä tulkitsee kansainvälistämistarpeen viennin osalta niukaksi. 16% :lla yrityksistä ei ole tarvetta kansainvälistyä viennin alalla. Tuontitoiminnassa 16% yrityksistä katsoi kansainvälistymisen elintärkeäksi, 20 %:lla kansainvälistymisen tarve oli puolestaan suuri. 24%:lla oli kohtalainen kansainvälistymisen tarve ja 20%:lla niukka. 20%:lla puolestaan ei ollut tarvetta kansainvälistyä yrityksen tuontitoiminnassa. Yritysten kansainvälistymisen suurimmiksi esteiksi mainittiin ajan puute, taloudellisten resurssien puute, sopivien kauppapartnereiden ja kontaktien löytäminen sekä kokemuksen puute kontaktien rakentamisessa. Kielitaito ei näiden yritysten kohdalla ole ollut ratkaisevassa roolissa kansainvälistymisen osalta, vaan lähinnä päädyttiin miettimään omien tuotteiden edelleen kehittämisen tarvetta esteenä kansainvälistymiselle. Case-haastattelussa oli myös lähes puolet yrityksiä, jotka eivät olleet ennemmin panostaneet kansainvälistymiseen ja näillä yrityksillä syyt aiemman kansainvälistymisen puuttumiseen olivat juuri samat kuin esteiksi koetut seikat jo kansainvälistyneiden yritysten osalta. Kansainvälistymisen eduiksi oli useimmin koitunut liiketoiminnan laajentaminen uusia asiakkaita saavuttamalla, edullisempien hankkijoiden löytäminen sekä uusien tuoteideoiden omaksuminen. Kansainvälistymisen edut olivat olleet yrityksissä monipuolisia ja vaikutukset laajalle ulottuvia niin toiminnallisesti kuin yritysmentaliteetinkin osalta. Case-haastatelluissa yrityksissä kansainvälistymisen parhaana tukijan olivat olleet yrittäjien omakohtaiset kokemukset matkoilla, internetin käyttö ja ystäväpiiri sekä kokemusta omaavat tuttavat. Messuilla oli myös huomattava merkitys kansainvälistymisen tukijana. Yritysten mukaan institutionaalinen apu oli ollut alueella kansainvälistymisen suhteen niukkaa ja monissa tapauksissa vain maksullista. Yrittäjät ovat joutuneet keksimään keinoja itse kansainvälisten suhteiden luomiseksi, koska tukea ei ole ollut. Monissa tapauksissa casehaastatelluista yrityksistä on kansainvälistymisen alkamisen kompastuskivenä ollut juuri asiantuntijatuen ja tiedon puute yhdistettynä rajallisiin taloudellisiin resursseihin. Yrittäjät ovatkin kaikista tyytyväisimpiä omiin kokemuksiinsa kansainvälistymisestä matkojen, internetin, messujen ja ystävien kautta saatuina, koska institutionaalista apua ei ole alueella saatavana heidän mukaansa pienille ja keskisuurille yrityksille. Yritykset kaipaavat kansainvälistämisen tueksi taloudellista tukea ja pitkäjänteistä asiantuntija-apua sekä koulutusta. Case-haastatelluista yrityksistä lähes kaikkien mielestä lisääntyvä kansainvälistyminen on positiivinen mahdollisuus yritystoiminnassa ja 12% :n mielestä kansainvälistyminen ei vaikuta heidän yrityksensä toimialalla. Vain 36% yrityksistä on varautunut kasvavaan kansainvälistymiseen, mikä on varsin hälyttävää. Kansainvälistymisen lisääntymiseen on varauduttu näissä yrityksissä kuitenkin keinovalikoimaltaan melko laajasti. Mitä suurempi yritys on sitä laajempaa keinovalikoimaa on yrityksissä käytetty kansainvälistymiseen varauduttaessa. Koulutus on ollut yrityksissä vähiten käytetty metodi yrityksissä. Yritykset ovat panostaneet kaikista eniten markkinoinnin monipuolistamiseen, tuotekehittelyyn ja messuille osallistumiseen.