PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNTA 2008 Kyselytutkimus kuntien terveydenhuollon järjestämisestä vastaaville 16.10.2008 Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 1
Perusterveydenhuollon suunta 2008 -kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista Perustiedot tutkimuksesta Tulokset tutkimuksen aihealueittain: 1. Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus: aika, paikka ja valikoima 2. Perusterveydenhuollon palvelujen ulkoistaminen ja organisointi 3. Perusterveydenhuollon sähköiset palvelut 4. Perusterveydenhuollon palveluiden johtaminen ja kehittäminen 5. Työnjako perusterveydenhuollon palveluissa 6. Tulevaisuuden panostukset perusterveydenhuollossa Liite: Kyselylomake (erillinen pdf.tiedosto: www-nhg.fi/perusterveys2008 ) Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 2
Tiivistelmä tuloksista Kuntien perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaavat johtavat näkivät suurimmiksi tulevaisuuden haasteiksi toiminnan organisoinnin ja työnjaon kehittämisen eri henkilöstöryhmien välillä. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta nykyisillä resursseilla. Pelkkä raha ei ratkaise perusterveydenhuollon toimivuutta. Perusterveydenhuollon kehittäminen nykyresursseilla edellyttää hoitotyön prosessien arviointia ja kehittämistä sekä kysynnän priorisointia. Myös terveydenedistämistä on lisättävä, jotta kunnat voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin. Vain joka viides kuntajohtajista koki, että rahan lisääminen perusterveydenhuoltoon olisi ensisijainen panostus. Perusterveydenhuoltoa on organisoitu siirtämällä joitakin lääkärin tehtäviä hoitohenkilökunnalle, jolloin lääkäri on voinut keskittyä lääketieteellisempiin tehtäviin. Hoitohenkilökunta hoitaa pieniä vaivoja, kuten haavoja ja hiertymiä, sekä kansansairauksien pitkäaikaisseurantoja. Myös lääkäri-hoitajatyöparit on havaittu toimiviksi useissa kunnissa. Jopa 83 prosenttia kuntajohtajista näki, että tehtäväjakoa on selkiytettävä edelleen. Tehtäviä voidaan siirtää myös sairaanhoitajilta perustai lähihoitajille. Uudenlainen tehtäväjako edellyttää mm. täydennyskoulutusta. Halua ulkoistamiseen on, mutta ei palveluntarjoajia Kuntien velvollisuus on järjestää perusterveydenhuolto, mutta työvoimapula hankaloittaa sen järjestämistä kunnan omana työnä. Eniten ulkoistamista on käytetty päivystys-, laboratorio- ja kuvantamispalveluissa. Yleisimmin kunnat ostavat palveluita julkiselta sektorilta eli toiselta kunnalta, sairaanhoitopiiristä ja kunnalliselta liikelaitokselta. Palvelun tuottajan taustalla ei enemmistön mielestä kuitenkaan ole merkitystä ulkoistuspäätöksiä tehtäessä. Merkittävin haaste ulkoistamisessa on sopivien palveluntuottajien löytäminen. Haasteiksi koettiin myös palvelun laadun seuranta ja hinnoittelu. Mahdollisuuksia ulkoistamiseen nähtiin olevan päivystys- ja diagnostisten tukipalvelujen lisäksi hammashuollossa, mielenterveys- ja kotihoitopalveluissa, jos palveluntarjoajia olisi saatavilla. Toiminnanohjaukseen ja palveluiden laadun mittaamiseen kaivataan parempia mittareita Kunnissa seurataan säännöllisesti erilaisia toimintaa kuvaavia mittareita, mutta yli 70 prosenttia vastaajista koki käytössään olevat toiminnanohjauksen ja laadun mittarit riittämättömiksi. Lähes puolet vastaajista seuraa laadun mittareita vain satunnaisesti ja laadunhallintajärjestelmiä perusterveydenhuollossa oli käytössä suhteellisen vähän. Tyytyväisiä vastaajat olivat käytössään oleviin kustannus- ja suoritemittareihin. Perusterveydenhuollon suunta 2008 kyselytutkimus lähetettiin kuntien terveydenhuollon järjestämisestä vastaaville johtajille. Siihen vastasi 151 kuntaa, joista valtaosa eli 70 prosenttia oli alle 10 000 asukkaan kuntia. Tutkimuksen on toteuttanut terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelutuotannon analysointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen erikoistunut Nordic Healthcare Group Oy yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kanssa. Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 3
Perustiedot tutkimuksesta 151 kuntaa / kaupunkia vastasi kyselyyn, eli 36,4 % lähetyistä 415 kyselystä. Kysely osoitettiin terveydenhuollon järjestämisestä vastaaville johtajille kunnissa / kaupungeissa. Vastaajista 55 % oli terveys- ja sosiaali-, perusturva- ja sosiaalijohtajia. 31 % oli kunnan- ja kaupunginjohtajia. 7 % oli muilla nimikkeillä (johtava lääkäri, ylilääkäri, tilaajajohtaja jne.) Ensimmäisessä vaiheessa lähetettiin www-kysely sähköpostilla. Sähköisiä vastauksia saatiin 128 kpl. Sähköisen kyselyn vastausajan umpeuduttua ei-vastanneille postitettiin paperilomakkeet valmiiksi maksetuilla palautuskuorilla, joista takaisin saatiin 23 kpl. Vastaajista valtaosa, 7, edusti asukasmäärältään alle 10 000 asukkaan kuntia (ks. kuva alla). Yli 8 vastaajista oli kunnassa meneillään perusterveydenhuollon järjestämiseen vaikuttavia muutoksia, kuten kuntaliitos, kuntayhtymän perustaminen / purkaminen / liittyminen, terveyspiiri. 4 Yhteensä 70% Vastaajat kunnan asukasluvun mukaan, n=151 29 % 2 11 % 13 % 11 % 5 % Alle 2000 2001-5000 5001-10 000 10 001-20 000 20 001-50 000 50 001-100 000 Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 4
1. Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus: aika, paikka ja valikoima Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 5
Hyväksyttävä palveluiden etäisyys kuntalaiselle vaihtelee palvelutyypin mukaan Pääosa vastaajista haluaa tarjota virka-aikaiset peruspalvelut kuntalaisille 10-50 km etäisyydelle. Päivystysaikana pidempi etäisyys palveluihin koetaan hyväksyttävänä. Diagnostisten tukipalvelujen etäisyyden merkityksessä näkemysten hajonta on suurempi. Mikä on mielestänne hyväksyttävä pisin mahdollinen matka kuntalaiselle (km), n=151 5 4 2 5 % 48 % Yli 7 10-50 km 15 % 43 % 29 % 29 % 13 % 8 % 76 % 31-100 km 1 % 4 36 % 36 % Lääkärin vastaanotolle virka-aikana Neuvolaan virka-aikana Perusterveydenhuollon palveluihin päivystysaikana 3 % 32 % 23 % Laboratorio- ja kuvantamispalveluihin alle 10km 10-30 km 31-50 km 51-100 km 101-150 km yli 150 km ei vastanneet Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 6
Hyväksyttävä odotusaika ei-akuutteihin palveluihin viikosta kahteen Näkemykset hyväksyttävän odotusajan pituudesta ei-akuutteihin terveyskeskuspalveluihin jakautuvat aika tasan viikon ja kahden viikon välille (yhteensä 75% vastaajista) Kuitenkin lähes viidennes vastaajista hyväksyisi yli kahden viikon odotusajan ei-akuutteihin terveyskeskuspalveluihin Mikä olisi mielestänne hyväksyttävä odotusaika ei-akuutteihin ajanvarauksellisiin terveyskeskuspalveluihin (vrk), n=151 4 37 % 38 % 75 % 2 11 % 7 % 7 % 1-7 vrk 8-14 vrk 15-30 vrk yli 30 vrk ei vastausta Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 7
Iltapoli palveluvaihtoehtona: vain 22 % vastaajakunnista tarjoaa iltapolia kuntalaisilleen Vain 22 % vastaajakunnista tarjoaa tällä hetkellä kuntalaisilleen ns. iltapoli- vastaanottoja. Iltapoli- vastaanottojen käynnistämistä suunnittelee vastaajakunnista. Reilusti yli puolet kunnista ei harkitse ajanvarauksellisen iltavastaanottotoiminnan käynnistämistä. Iltapoli on terveyskeskuksen klo 16 jälkeistä ajanvarauksellista iltavastaanottotoimintaa, ei päivystystä. Onko kaupungissanne / kunnassanne käytössä tai suunnitteilla terveyskeskuksen klo 16 jälkeistä ajanvarauksellista iltavastaanottotoimintaa (ns. iltapolit, ei päivystys), n=151 7 64 % 6 5 4 22 % 2 15 % Ei ole käytössä eikä suunnitelmissa On käytössä määrättyinä viikonpäivinä 9 % On suunnitelmissa määrättyinä viikonpäivinä 7 % 4 % 1 % On käytössä joka ilta Ei vastanneet On suunnitelmissä joka ilta Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 8
64 % vastaajista näki terveyskioski -mallin mahdollisena palvelumallina Terveyskioski- tyyppinen toimintamalli oli jo käytössä/ suunnitelmissa seitsemässä kunnassa. Yleisin syy, miksei mallia nähty omalle kunnalle sopivaksi (26 %), oli kunnan pieni koko sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan ja palveluiden sijainti jo nyt yhdessä pisteessä lähellä. Terveyskioski on palvelupiste, jossa on rajallinen valikoima eniten kysyttyjä terveydenhuollon palveluja ja se sijaitsee kuntalaisia lähellä paikassa, jonne on helppo tulla, esim. ostoskeskus, kuntakeskus. Olisitteko valmis kokeilemaan "terveyskioski"-mallia palveluiden saatavuuden parantamiseksi kuntanne / kaupunkinne alueella? n=151 7 64 % 6 5 4 26 % 2 4 % 3 % 3 % Voisi olla mahdollista Ei sovi kunnallemme On käytössä Ei vastausta Muu On suunnitelmissa 1 % Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 9
2. Perusterveydenhuollon palvelujen ulkoistaminen ja organisointi Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 10
Palvelut ulkoistettavissa, neuvolapalveluissa vähiten ulkoistamishaluja Ehdottomasti kunnan omana tuotantona pidettäviä palveluita yli 4 mielestä olivat neuvola-, hallinto-, vuodeosasto, väestövastuu- ja mielenterveyspalvelut. Kuitenkin lähes yhtä moni tai jopa suurempikin osuus vastaajista näkee näissä palveluissa myös ulkoistamisen mahdollisuuden. Ulkoistettavissa olevia palveluita yli 5 mielestä olivat päivystys-, laboratorio-, kuvantamis-, hammashuolto-, kotihoito- ja mielenterveyspalvelut. Muita palveluita, jotka nähtiin ulkoistettavissa oleviksi olivat työterveyshuolto, ympäristöterveydenhoito, tukipalvelut ja erikoistyöntekijöiden palvelut. Miten kaupungin / kunnan tulisi mielestänne toimia seuraavien palveluiden suhteen, n=151 Ehdottomasti kunnan omaa tuotantoa Ulkoistettavissa Ei vastausta 9 8 7 6 5 4 2 Neuvolatoiminta Hallintopalvelut Vuodeosastotoiminta Väestövastuupalvelut Mielenterveyspalvelut Kotihoito Hammashuolto Kuvantamispalvelut Päivystystoiminta Laboratoriopalvelut Muu osa perusterveydenhuollon toiminnasta, mikä? Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 11
Perusterveydenhuollon palvelut nyt vahvasti kuntien omissa käsissä Eniten ulkoistusta on käytetty päivystys-, laboratorio- ja kuvantamispalveluissa. Päivystys- ja laboratoriopalveluissa noin puolessa vastaajakunnista palvelut on ulkoistettu kokonaan tai osittain, kuvantamisessa vain 39 %. Muilla palvelualueilla ulkoistamista on käytetty vielä selkeästi vähemmän. 72 % (109 kpl) kyselyyn vastanneista otti kantaa palvelujen ulkoistamisen tilaan kunnassaan. Onko palvelu ulkoistettu tällä hetkellä? n=109 10 9 8 79 % 79 % 84 % 84 % 86 % 91 % 7 6 5 4 58 % 42 % 5 5 39 % 61 % Kyllä Ei 2 21 % 21 % 16 % 16 % 14 % 9 % Päivystys Laboratorio Kuvantaminen Väestövastuu M ielenterveys Vuodeosasto Hammashuolto Neuvola Hallinto Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 12
Ulkoistetut palvelut hankittu yleisimmin julkiselta sektorilta, yksityinen sektori hyvänä kakkosena Vain 9 % vastaajakunnista ei ole ulkoistettu mitään perusterveydenhuollon palveluita. 46 % vastanneista on hankkinut palvelunsa useammalta kuin yhdeltä tuottajasektorilta. Mistä kuntanne / kaupunkinne ulkoistetut palvelut on hankittu nyt? n=151 8 7 6 5 4 72 % 6 2 15 % 9 % 5 % Julkinen sektori Yksityinen sektori Kolmas sektori Ei ulkoistettu Ei vastausta Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 13
Selkeimmin vaihtoehtoja omalle tuotannolle päivystys-, laboratorio-, ja kuvantamispalveluissa Niukasti vaihtoehtoja omalle tuotannolle koetaan olevan neuvola-, vuodeosasto-, väestövastuu-, mielenterveys- ja kotihoitopalveluissa. 9 8 7 6 5 4 2 Onko kuntanne / kaupunkinne vaikutusalueella todellisia vaihtoehtoja seuraaville itse järjestytyille julkiselle terveyspalveluille? n=151 64 % 63 % 34 % Laboratorio Päivystys 34 % 61 % 37 % Kuvantaminen 51 % 47 % Hammashoito 43 % 54 % Perustason erikoissairaanhoito 33 % 65 % Kotihoito 69 % 7 28 % 26 % Mielenterveys Väestövastuupalvelut 19 % 79 % Vuodeosasto 14 % 83 % Neuvola 8 % 9 % Muu Kyllä Ei Ei vastausta Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 14
Tuottajan taustan merkitys ulkoistettaessa Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että tuottajan taustalla ei ole merkitystä kun hankitaan palveluja. Toisaalta reilu kolmannes vastaajista näki ensisijaisena hankkia ulkoistetut palvelut julkisen sektorin organisaatioilta. 5 Mistä kuntanne / kaupunkinne ulkoistetut palvelut tulisi hankkia jatkossa (valitkaa yksi vaihtoehto)? n=151 45 % 4 34 % 2 9 % 7 % 5 % 1 % Tuottajan taustalla (julkinen/ yksityinen) ei ole merkitystä Julkiselta sektorilta (esim. muut kunnat, sairaanhoitopiirit, kunnalliset liikelaitokset) Tuottaa itse Yksityiseltä sektorilta Ei vastausta Kolmannelta sektorilta (yleishyödylliset järjestöt ja säätiöt) Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 15
Merkittävin haaste palvelujen ulkoistamisessa on sopivien tuottajien löytäminen Muita merkittäviksi koettuja haasteita ulkoistamisessa ovat laadun seuranta ja hinnoittelu / korkea hinta. 5 4 2 Mitkä ovat mielestänne merkittävimmät haasteet palvelujen ulkoistamisessa (laita järjestykseen 1,2,3), n=151 44 % 11 % 17 % 15 % 15 % 28 % 11 % 23 % 11 % 7 % 9 % 5 % 1 2 3 Sopivien palveluntuottajien löytäminen Kilpailuttamiskäytännöt Laadun seuranta Hinnoittelu/ Korkea hinta Potilasohjaus /palvelutarpeen arvio Sopimusjuridiikka Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 16
Tärkein syy ulkoistamiselle on palvelujen saatavuuden parantaminen Muiksi syiksi ulkoistamiselle mainittiin myös lääkäripula ja PARAS-hanke. Jos olette ulkoistaneet tai suunnittelette perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistamista kunnassanne / kaupungissanne, mikä on tärkein syy ulkoistamiselle (valitkaa yksi vaihtoehto)? n=151 6 54 % 5 4 2 15 % 11 % 9 % 6 % 3 % 2 % 2 % Palveluiden Emme ole Kustannusten Muu Ei vastausta Kuntapolitiikka Jonojen Joustavammat saatavuuden ulkoistaneet tai vähentäminen lyhentäminen työehdot parantaminen suunnitelleet ulkoistamista Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 17
Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 18 3. Perusterveydenhuollon sähköiset palvelut
Sähköisistä palveluista eniten ovat käytössä terveys- ja palveluneuvonta sekä lomakkeet sähköisessä muodossa, n. kolmanneksella vastaajista Eniten suunnitelmia on e-reseptin, internet-ajanvarauksen ja koetulosten sähköpostivastausten käyttöönottamisesta. Mitä suurempi kunta sitä useammin e-resepti on suunnitelmissa. Toisaalta ajanvarauksen ja sähköisten koevastausten kohdalla on myös melkein yhtä paljon kuntia, joissa sähköistämistä ei suunnitella lainkaan. 6 Mikä on tilanne seuraavien sähköisten palveluiden suhteen kunnassanne / kaupungissanne? n=151 On käytössä On suunnitelmissa Ei ole suunnitelmissa lainkaan Ei vastausta 59 % 5 4 38 % 34 % 36 % 31 % 38 % 36 % 43 % 38 % 46 % 2 17 % 16 % 9 % 9 % 5 % 4 % Terveys- ja palveluneuvonta (ohjeita) sähköisesti Lomakkeet sähköisesti saatavilla Sähköpostitiedustelut ja yhteydenpito hoitajalle Sähköpostitiedustelut ja yhteydenpito lääkärille Koetulosten vastaukset sähköpostilla Reseptien uusiminen sähköpostilla Internet-ajanvaraus e-resepti Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 19
4. Perusterveydenhuollon palveluiden johtaminen ja kehittäminen Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 20
Kehittämistyötä käynnissä yli kolmanneksella vastaajista henkilöstön osaamisen ja tyytyväisyyden, prosessien tehokkuuden, palveluiden laadun ja tuottavuuden suhteen Kiireellisesti kehitettävien asioiden listalla merkittävimmäksi nousi henkilöstön saatavuuden kehittäminen (kuitenkin vain 28 % vastaajista). Kehittämisen varaa koetaan olevan lähes kaikilla toiminnan osa-alueilla, vaikkei akuuttia kehittämistarvetta olisikaan. Mitä pienempi kunta, sitä useammin palveluiden laatu nähtiin hyvänä. Mikä on seuraavien perusterveydenhuollon toiminnan osa-aluieden tilanne kunnassanne / kaupungissanne nyt? n=151 5 4 2 43 % 37 % 36 % 35 % 34 % 32 % 27 % 25 % Hyvällä tasolla, ei kehitettävää Kehittämistyö käynnissä Hyväksyttävällä tasolla, tulisi kehittää Kiireellisesti kehitettävä Tilannetta ei ole seurattu Ei vastausta 21 % Henkilöstön osaaminen Prosessien tehokkuus Palveluiden laatu Tuottavuus Henkilöstön tyytyväisyys Kustannustehokkuus Palveluiden saatavuus Asiakastyytyväisyys Henkilöstön saatavuus Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 21
Suurin osa näki merkittävimpänä kehittämistyön esteenä aika- ja/tai henkilöresurssien puutteen, vajaa viidennes organisatoriset rajat Jos vastasitte edellä kysymyksessä, että asiaa tulisi kehittää, mikä on merkittävin kehittämistyön este tällä hetkellä (yksi vaihtoehto)? n=120 6 55 % 5 4 2 17 % 8 % 7 % 7 % 7 % Aika- ja/ tai henkilöstöresurssien puute Organisatoriset rajat Johtamisongelmat Puuttuva osaaminen Muutosvastarinta Muu Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 22
Suurimmassa osassa kuntia seurataan säännöllisesti kustannus-, suorite-, toiminnanohjaus-, ja palveluiden saatavuusmittareita Palvelujen laadun mittareita seurataan säännöllisesti n. 4 vastaajista, mutta melkein puolet vastaajista seuraa laadun mittareita vain satunnaisesti. Säännöllisesti Mitä perusterveydenhuollon toiminnan osa-alueita kaupungissanne / kunnassanne seurataan jonkin mittarin avulla? n=151 9 89 % 88 % Satunnaisesti Ei seurata Ei vastausta 8 7 6 69 % 62 % 5 4 42 % 28 % 2 Kustannukset Suoritteet Palveluiden saatavuus Toiminnanohjaus Palveluiden laatu Taustamittarit Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 23
Toiminnanohjauksen ja palveluiden laadun mittaamiseen kaivataan parempia mittareita Yli 65 % vastaajista on tyytyväisiä käytössään oleviin kustannus-, ja suoritemittareihin. 8 7 6 Ovatko käytössänne olevat perusterveydenhuollon palvelutuotannon toiminnan osa-alueita seuraavat mittarit riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia? n=151 73 % 72 % 55 % 66 % 69 % Kyllä Ei Ei vastausta 5 4 23 % 23 % 41 % 31 % 28 % 2 Toiminnanohjaus Palveluiden laatu Palveluiden saatavuus Suoritteet Kustannukset Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 24
Laadunhallintajärjestelmiä vielä vähän perusterveydenhuollossa Eniten vastaajien tiedossa olevia laatujärjestelmiä oli kuvantamis- ja laboratoriopalveluissa. Yllättävän usein perusterveydenhuollon palveluista vastaavat, etenkin pienemmissä kunnissa, eivät tienneet onko heidän kunnassaan laatujärjestelmiä eri palvelualueilla (keskimäärin n. kolmannes vastaajista/ palvelualue). 4 Onko kunnassanne / kaupungissannedokumentoitu laadunhallintajärjestelmä jollakin seuraavista palvelualueista? n=151 36 % 36 % 27 % 33 % 35 % On Käytössä 29 % 28 % On suunnitelmissa tehdä Ei ole suunnitelmissa tehdä En tiedä Ei vastausta 2 2 19 % 17 % 15 % 15 % 12 % 11 % Kuvantamispalvelut Laboratoriopalvelut Hammashuolto Vuodeosastotoiminta Neuvolatoiminta Väestövastuupalvelut Päivystystoiminta Mielenterveyspalvelut Hallintopalvelut Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 25
Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 26 5. Työnjako perusterveydenhuollon palveluissa
66 % vastaajakunnista oli viimeisen vuoden aikana siirretty lääkärien tehtäviä hoitohenkilökunnalle perusterveydenhuollossa. N. 9 kunnista, joissa lääkärin tehtäviä oli siirretty hoitohenkilökunnalle, siirtyneitä tehtäviä olivat pienten vaivojen hoitaminen (flunssat, haavat, hiertymät) ja rutiiniseurantoja (esim. verenpaine-, diabetes-, reuma-, astma-, ja päihdeseurantapotilaat). Mitä lääkärien tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnalle? n=100 10 9 9 89 % 8 7 6 58 % 5 4 2 3 % Pienten vaivojen hoitaminen Rutiiniseurannat Sairauslomatodistusten kirjoittaminen Muu Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 27
Henkilöstöryhmien välistä työnjakoa tulisi kehittää edelleen vastaajista 83 % mielestä Vain 15 % (22 kpl) vastaajakunnista oli viimeisen vuoden aikana siirretty hoitohenkilökunnan tehtäviä muille henkilöstöryhmille tai työnjakoa hoitohenkilökunnan sisäisesti muutettu. Yleisin muutos oli, että sairaanhoitajien tehtäviä oli siirretty perus-/ lähihoitajille (6 kpl). Myös: kotisairaanhoitoa kodinhoitajille, siivousta siivoojille, ja erilaisia muutoksia ja tarkennuksia hoitohenkilökunnan työnkuvissa. 83 % vastaajista oli sitä mieltä, että työnjakoa eri henkilöstöryhmien välillä tulisi kehittää. Eniten kehittämistä nähtiin lääkärien ja hoitajien työnjaossa siten, että osa lääkärien tehtävistä voitaisiin siirtää hoitohenkilökunnalle mm. täydennyskoulutuksella, selkeällä vastuunjaolla, hoitajien käyntipalkkiojärjestelmällä. Lääkäreiltä hoitajille voisi siirtää kansantautien seurantaa ja hoitoa, sekä rutiiniluonteista seurantaa ja muita tehtäviä, siten, että lääkäreille jäisi vain lääketieteellistä osaamista edellyttävät asiat. Lääkäri-hoitajatyöparit Sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilökunnan tehtäväjaon tarkistaminen, myös kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työnjaon tarkasteleminen. Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 28
6. Tulevaisuuden panostukset perusterveydenhuollossa Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 29
Vastaajien mielestä tärkeintä tulevaisuudessa on parantaa nykyisten resurssien tuottavuutta kehittämällä organisaatiota ja sen prosesseja sekä hallita kysyntää priorisoinnilla ja terveydenedistämistoimintaa lisäämällä Rahan lisäämisen perusterveydenhuoltoon ensisijaisena tulevaisuuden panostuksena näki vain 18 % vastaajista Keskeisimmät keinot ovat järjestelmän rakenteen kehittämisessä. Laittakaa tärkeysjärjestykseen (1-4) mihin tulevaisuudessa tulee mielestänne panostaa perusterveydenhuollon palveluiden kehittämisessa? n=148 5 48 % 4 36 % 33 % 32 % 26 % 23 % 21 % 18 % 19 % 2 16 % 15 % 13 % 12 % 12 % 43 % 1 2 3 4 Parantaa nykyisten resurssien tuottavuutta kehittämällä organisaatiota ja sen prosesseja Hallita kysyntää priorisoinnilla ja terveydenedistämistoimintaa lisäämällä Lisätä rahaa perusterveydenhuoltoon Hallita perusterveydenhuollon alan työntekijäpulaa Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 30
Tutkimuksen on toteuttanut Nordic Healthcare Group Oy yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kanssa syyskuun 2008 aikana. Kysymyslomake on nähtävillä osoitteessa www.nhg.fi/perusterveys2008 Lisätietoja tutkimuksesta antavat Virpi Kronström, analyytikko, Nordic Healthcare Group Oy Virpi.Kronstrom@nhg.fi, puh. 050-591 1593 Risto Ihalainen, varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto Risto.Ihalainen@fimnet.fi, puh. 0400 417 307 Perusterveydenhuollon suunta 2008, 16.10.2008 31