1 OPIAATTIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjaosto on sisällyttänyt toimintasuunnitelmaansa ( 3, 1.2.2008 ) tavoitteen opiaattiriippuvaisten avovieroitushoidon vastuun siirtämisestä terveyskeskuksille. Tavoitetta koskevan selvityksen vastuuhenkilöksi on nimetty Tita Koski-Stenholm Laitilan-Pyhärannan terveyskeskuksesta. Vakka-Suomen seutukunta käsittää Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit sekä Kustavin, Taivassalon, Vehmaan ja Pyhärannan kunnat. Vakka-Suomen alueella toimivat Uudenkaupungin seudun, Vehmassalon sekä Laitilan-Pyhärannan terveyskeskukset. Uudenkaupungin terveyskeskuksessa on moniammatillinen ja hyvin resurssoitu A-klinikka, jonka palveluita käyttävät myös Vehmassalon kunnat. Laitilan-Pyhärannan terveyskeskuksen päihdehuollossa toimii päihdetyöhön perehtynyt psykiatrinen sairaanhoitaja ( puolikas toimesta ) sekä psykiatrian erikoislääkäri 1-2 päivää kuukaudessa. Kaikkien kuntien osalta terveyskeskusten ilta- ja viikonloppupäivystys on keskitetty yhteispäivystykseen Uuteenkaupunkiin. Asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä on annettu 17.1.2008, ja se on tullut voimaan 1.2.2008 ( liite 1 ). Asetus korvaa 15.4.2002 annetun asetuksen opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidosta eräillä lääkkeillä. Asetuksen keskeinen tarkoitus on lisätä hoitoja vastaamaan tarvetta, porrastaa hoitoa sen vaativuuden mukaan ja helpottaa korvauslääkityksen toteuttamista. Säädökset eivät velvoita asetuksessa mainittuja toimintayksiköitä, esim. terveyskeskuksia, antamaan kyseisiä hoitoja, vaan määrittelevät hoidon hyväksyttävät puitteet. Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuus on muutoinkin eri lakien perusteella järjestää asukkaidensa terveydenhuollon ja päihdehuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Uudella asetuksella ainoastaan täydennetään laissa olevia kuntien ja kuntayhtymien velvoitteita. Käytännössä hoitojen toteutuminen riippuu kunkin kunnan sosiaali-ja terveyspalvelujen
2 rakenteesta ja toimintaedellytyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa 11.1.2008 esitetään yleisperustelut ja yksityiskohtaiset perustelut asetuksen uudistamiselle. Suomessa arvioidaan olevan noin 3700-4900 opioidi(opiaatti)-riippuvaista, ja heistä noin 1300-2400, vajaa puolet, asuu pääkaupunkiseudulla. Tyypillinen suomalainen huumeongelmainen on kuitenkin monipäihderiippuvainen potilas, jolla on päihdehäiriön lisäksi muita psykiatrisia häiriöitä. Hoito edellyttää tarkkaa ja huolellista arviointia, jossa huumetyön osaaminen yksinään ei riitä, vaan on kiinnitettävä huomiota myös samanaikaisiin somaattisiin sairauksiin sekä mielenterveyden häiriöihin. Opioidiriippuvaisten henkilöiden VIEROITUSHOITO voi tapahtua asetuksessa tarkoitetuilla lääkkeillä, muilla lääkkeillä, joista ei ole erityissäännöksiä, tai kokonaan lääkkeettömästi. Johtuen asetuksen voimaantulon ajankohtaisuudesta sekä sen painotuksesta hoidon normaaliin porrastukseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä tähän selvitykseen on sisällytetty toimeksiantoa täydentäen avovieroitushoidon lisäksi KORVAUSHOITO sekä keskitytty asetuksen mukaiseen määrättyjen lääkkeiden avulla tapahtuvaan hoitoon. OPIOIDIT HUUMEKÄYTÖSSÄ Opioidit ( opiaatit ) ovat voimakkaita, pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä. Opioidien huumekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja vahvistavaan vaikutukseen. Kaikkia opioideja kohtaan kehittyy nopeasti lisääntynyt 10-100-kertainen sietokyky. Opioidiriippuvuuden kehityttyä käytön tarkoitus muuttuu: mielihyvän, euforian tavoittelemisesta siirrytään usein vieroitusoireiden ehkäisemiseen. Opioidiriippuvuudella ( ICD-10, F11.2x ) tarkoitetaan sellaista heroiinin tai muun opioidin käyttöä, johon kuuluu -pakonomainen tarve käyttää opioidia, -heikentynyt kyky säädellä aineen käyttöä ja elimistön kasvava kyky sietää sitä, -vieroitusoireet käytön loputtua, -elämän keskittyminen aineen hankintaan, käyttöön ja vaikutuksista toipumiseen sekä
3 -aineen jatkuva käyttö huolimatta sen selvästi haitallisista vaikutuksista. Suomessa huumetarkoitukseen käytettyjä aineita ovat mm. oopiumi ( esim. oopiumitee ), heroiini, morfiini, kodeiini, metadoni, oksikodoni, fentanyyli, dekstropropoksifeeni, tramadoli ja buprenorfiini. Käytännössä aineen valintaa säätelevät huumemarkkinat; käytetyin lienee nykyään buprenorfiini. Opioidien käyttäjien kuolleisuus on 20-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Lyhytvaikutteisten opioidien ( heroiini, morfiini, fentalyyni, dekstropropoksifeeni ) vieroitusoireet kehittyvät tunneissa ( esim. heroiinin vieroitusoireet 4-6 tunnissa ), buprenorfiinin 1-3 vuorokaudessa. Vieroitusoireita ovat ahdistuneisuus, levottomuus, kivut ja säryt, vapina, kouristukset, oksentelu, kuume ja huumehakuinen käyttäytyminen. VIEROITUS- JA KORVAUSHOITO ERÄILLÄ LÄÄKKEILLÄ Vieroituksella asetuksessa tarkoitetaan sellaista opioidiippuvaisen päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa, jossa käytetään apuna alenevia annoksia buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita. Tällaista vieroituksessa käytettävää opioidien käyttöä ei tule rinnastaa huumeiden päihdekäyttöön. Vieroituksen kestolle ei ole määritelty aikarajaa. Ensimmäisten hoitoviikkojen aikana selviää, pystyykö potilas vieroittautumaan, vai tarvitaanko pitempää korvaushoitoa. Vieroitus voi tapahtua avohoidossa tai laitoshoidossa. Laitoksessa tehtävä vieroitus on useimmiten avovieroitusta parempi moniongelmaiselle potilaalle ja potilaalle, jolla opioidien käytön lisäksi on muuta päihteiden käyttöä. Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa huumeena käytetyt opiaatit korvataan lääkkeellä, joka estää vieroitusoireiden syntymisen, mutta ei aiheuta päihtymystilaa. Korvaushoito asetuksessa tarkoitetuilla buprenorfiinia tai metadonia sisältävillä lääkevalmisteilla saadaan aloittaa sellaiselle opioidiriippuvaiselle potilaalle, joka ei ole vieroittunut opioideista. Asetus ei ota kantaa vieroituksen sisältöön. Vieroitushoito saattaa onnistua, mutta käyttö alkaa uudelleen välittömästi hoidon loppumisen jälkeen, tai potilas ei pysy viemään vieroitusjaksoa loppuun. Vieroitusyrityksiä saattaa olla useita tai vieroitus jatkua pitkään ennen korvaushoitoon päätymistä. Korvaushoidon kesto on yksilöllinen. Hoito kestää usein vuosia, ja se perustuu yhteistyöhön potilaan kanssa. Hoidon lähtökohtana on potilaan oma motivaatio ja tahto itsensä
4 hoitamiseen ja elämäntavan muuttamiseen. Asetuksen mukaan korvaushoidon tavoite tulee asettaa ennen korvaushoidon aloittamista, ja tavoitetta tulee tarvittaessa tarkistaa. Arvion jälkeen asetettava tavoite on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys tai haittojen vähentäminen. Haittojen vähentämisen tulee olla tavoitteena erityisesti henkilöillä, joita ei saada kokonaan lopettamaan huumeiden käyttöä, mutta joiden kohdalla voidaan todennäköisesti ehkäistä tartuntatautien leviämistä sekä muuta riskikäyttäytymistä ja laittomiin huumeisiin liittyvää rikollisuutta., ja joiden elämän laatua voidaan siten parantaa. Opioidiriippuvuus on aivosairaus, jonka hoitona on opioidi. Korvaushoitojen edellytykset ja kiireellisyys ( esim. raskaana olevat tai endokardiittipotilaat ) määrittyvät tarkemmin lääketieteellisten seikkojen perusteella. Korvaushoidon aloitus merkitsee potilaan ja hoitoyksikön yhteistä päätöstä ja sopimusta siitä, että lääkitystä jatketaan toistaiseksi. Myös hoitoyksikön on sisäistettävä ja hyväksyttävä, että hoito jää tällaiseksi, ja että tavoitteena päihteettömyyden sijasta on haittojen vähentäminen. Tämän estämättä, korvaushoidon aikana, jolloin potilaan tila vakiintuu, saatetaan vieroitusta yhteistyössä potilaan kanssa yrittää uudelleen. Joillakin opioidiriippuvaisilla korvaushoito tulee elinikäiseksi. Korvaushoitolääkkeen ohjeen mukainen käyttö ei ole päihteiden käyttöä. Opioidiriippuvaiset ovat useimmiten potilaina/asiakkaina moniongelmaisia, eikä hoidoksi riitä pelkkä vieroitus- tai korvaushoito. Psykososiaalinen tuki ja kuntoutus auttavat merkitsevästi hoidossa pysymistä. TERVEYSKESKUKSEN ENSISIJAISUUS OPIOIDIRIIPPUVAISTEN AVOHOIDON HOIDONPORRASTUKSESSA Asetuksen tarkoituksena on tehostaa buprenorfiinia ja metadonia apuna käyttävien hoitojen saamista vastaamaan nykyistä paremmin hoidon tarvetta päihdehuoltolain ( 1986/41 ) ja potilaslain ( 1992/785 ) säännösten sekä hoitotakuulainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi. Ongelmina on nähty liian vahva painotus erikoissairaanhoitoon ja laitoshoitoon. Hoitoa on arvioitu olevan tarjolla riittämättömästi. Osan opioidiriippuvaisista on myös arvioitu jäävän hoidon ulkopuolelle liian tiukkojen hoitoon pääsyn ja hoidossa pysymisen kriteereiden vuoksi. Asetuksella on haluttu madaltaa hoidon aloittamiskynnystä, ja tuomalla se mahdollisimman
5 lähelle potilaan asuinpaikkaa edesauttaa hoidossa pysymistä. Hoidon aloituskriteereitä on haluttu väljentää ja mm. korvaushoidon aloittamista päihteettömyyteen tähtäävänä hoitona varhentaa. Hoidon tarve tulee asetuksen mukaan arvioida ja hoito toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä muu henkilökunta sekä muut edellytykset ( esim. riittävät ja asianmukaiset tilat, myös laboratorionäytteiden ottoa varten ). Lääkärin tai hoitohenkilökunnan pätevyydelle ei ole perehtyneisyyden lisäksi määritelty spesifejä vaatimuksia. Lääkkeitä saa kuitenkin määrätä vain toimintayksikön palveluksessa oleva ja toiminnasta vastaava lääkäri tai hänen tähän tehtävään osoittamansa lääkäri. Hoitotoiminnasta vastaavan lääkärin nimi ja yhteystiedot sekä vastaavan lääkärin vaihtuminen tulee ilmoittaa lääninhallitukselle ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Lääkehoito voidaan toteuttaa ja lääke luovuttaa potilaalle vain toimintayksikön valvonnassa. Lisäksi edellytetään, että yksikössä on jo aiemmin hoidettu opioidiriippuvaisia jatkamalla muualla aloitettua korvaushoitoa. Hoidon vaativuuden sitä edellyttäessä hoidon tarve tulee kuitenkin arvioida ja hoito aloittaa ja toteuttaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksikössä, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai valtion mielisairaalassa. Potilas tulee hänen hoitotilanteensa salliessa siirtää jatkohoitoon terveyskeskukseen tai päihdehuollon yksikköön, joilla on oikeus konsultoida erikoissairaanhoidon yksikköä tai lähettää potilas uudelleen erikoissairaanhoidon yksikön arvioon. Hoidon tarve tulee ensisijaisesti arvioida ja hoito aloittaa polikliinisesti, ellei laitoksessa tapahtuvaan arviointiin ja hoidon aloitukseen ole erityistä syytä. Asetuksen mukaiseen opioidiriippuvaisen hoitoon sovelletaan mm. kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolakien mukaista hoitotakuulainsädäntöä. Terveyskeskuksessa hoidon tarve tulee arvioida kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Kun hoidon tarpeen arviointi edellyttää vastaanottokäyntiä, on potilaan päästävä vastaanotolle kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta. Hoidon aloitukseen on päästävä kolmessa kuukaudessa. Erikoissairaanhoidossa hoidon tarve on arvioitava kolmessa viikossa ja hoitoon on päästävä
kuudessa kuukaudessa. Samaa aikarajaa noudatetaan myös terveyskeskuksessa annettavassa erikoissairaanhoidossa. 6 OPIOIDIRIIPPUVAISTEN VIEROITUS- JA KORVAUSHOITO VAKKA-SUOMESSA Vakka-Suomen terveyskeskuksissa ei ole tehty opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidon tarpeen arviointeja eikä avovieroitusta asetuksessa tarkoitetuilla lääkevalmisteilla. Uudenkaupungin terveyskeskukseen kuuluvalla A-klinikalla on toteutettu muualla tehdyn arvion ja hoitosuosituksen mukaisesti jatkohoitona korvaushoitoa. huolehtimalla lääkkeen jakamisesta, laboratorioseurannasta sekä psykososiaalisista tukihoidoista. Lääkkeen jakamisesta viikonloppuina ja pyhinä on huolehtinut Uudenkaupungin terveyskeskuksessa toimiva yhteispäivystys. Laitilan-Pyhärannan ja Vehmassalon terveyskeskukset eivät ole toimineet korvaushoidon jatkohoidon antajina. Vakka-Suomen alueen opioidiriippuvaisten potilaiden vieroitus- ja korvaushoidon arviot on mahdollista tehdä ja hoito aloittaa Addiktiopoliklinikalla ( 723 ) TYKS:ssa, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen Kuntoutusyksikössä Uudessakaupungissa. Arvioon tullaan lääkärin lähetteellä. TYKS:n Addiktiopoliklinikalla hoidon tarpeen arvioon kuuluu kaksi käyntiä, joiden aikana selvitetään potilaan päihteiden käyttöhistoria ja nykytila, psykososiaalinen tilanne, aikaisemmat hoitoyritykset sekä muu psykiatrisen hoidon tarve. Klinikka antaa hoitosuosituksen soveltuvimmasta hoidosta. Addiktiopoliklinikalla annetaan myös korvaushoitoa joko buprenorfiinilla tai metadonilla. Vieroitushoitoa poliklinikka ei tarjoa. Järvenpään sosiaalisairaalaan suositellaan lähetettäväksi erityisesti potilaat, joilla opioidien käytön lisäksi on runsaasti muuta päihteiden käyttöä. Sosiaalisairaalassa hoidon tarpeen arvioon
7 kuuluu 2-3 polikliinistä käyntiä sekä yksi yö poliklinikalla. Vieroitusta tarvitsevat ohjataan sosiaalisairaalan osastolla tapahtuvaan vieroitukseen. Tarvittava korvauslääkitys aloitetaan ja potilas ohjataan jatkohoitoon mahdollisimman lähelle asuinpaikkaansa. Sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen kuntoutusyksikkö Uudessakaupungissa käsittää kuntoutumisosaston, kuntoutumiskodin ja kuntoutuspoliklinikan. Kuntoutumisosaston toimintamuotoihin kuuluu 14 vuorokauden vapaaehtoisuuteen perustuva huumekatkaisu. Tavoitteena on päihteetön jakso, jolla luodaan edellytyksiä jatkohoitoon. Osastolla vieroitukseen käytetään mm. metadonia. OPIOIDIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUS- JA KORVAUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE VAKKA-SUOMESSA Asetuksen lähtökohtana on huoli opioideilla toteutettavien hoitojen tarpeen ja hoitotarjonnan välisestä epäsuhdasta, joka johtaa siihen, että hoitotakuun määräaikoja ei kyetä noudattamaan. Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitojen kysyntä on toistaiseksi ollut alueen kunnissa erittäin vähäistä, hoitojonoja ei ole. Ei ole myöskään tiedossa, että alueella olisi hoitamatonta opiaattiriippuvuutta, ns.piilevää tarvetta. Erityistä syytä siirtää hoitovastuuta ja varustaa terveyskeskuksia ottamaan vastuu opioidiriippuvaisten avovieroitus- ja korvaushoidoista ei näin ollen ole. Asetuksen 33/2008 perusteluissa todetaan opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitojen olevan huomattavasti kustannustehokkaampia perusterveydenhuollossa hoidettuina kuin erikoissairaanhoidon hoitamina. Myös hoitovalmiuden resurssointi on kustannuserä, joka pienissä terveyskeskuksissa on suuri palvelun tarpeeseen ja kysyntään nähden. Toisaalta tieto hoitomahdollisuuden olemassaolosta lähipalveluissa saattaisi toteuttaa asetuksen toisen tavoitteen eli toisi enemmän opioidiriippuvaisia hoitopalvelujen ja kuntoutuksen piiriin.
8 Suurta osaa alueen kuntia palveleva Uudenkaupungin terveyskeskuksen A-klinikka täyttää asetuksen vaatimukset: hoidon antamiseen perehtynyt vastaava lääkäri, riittävä ja moniammatillinen ( myös psykososiaaliseen hoitoon ja kuntoutukseen perehtynyt ) hoidon antamiseen tarvittava hoitohenkilökunta, asianmukaiset tilat ja aiempaa kokemusta korvaushoidon jatkototeuttajana. A-klinikan kokemusten mukaan opioidiriippuvaiset potilaat ovat usein sekakäyttäjiä ja ns. kaksoisdiagnoosi- tai kolmoisdiagnoosipotilaita, joiden hoidon tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja hoidon toteutuksessa tarvitaan eri erikoisalojen asiantuntemusta, mikä parhaiten saavutetaan erikoissairaanhoitopiirin toimintayksiköissä tai muuten erikoistuneissa yksiköissä. Useimmiten siis täyttyvät ne vaativuuskriteerit, joiden perusteella potilas myös asetuksen mukaan tulee ohjata arvioon, hoidon aloitukseen ja toteutukseen erikoissairaanhoitoon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksiköihin, pääasiallisesti TYKS:saan, tai Järvenpään sosiaalisairaalaan. ( neuvottelu Uudenkaupungin A-klinikan henkilökunnan kanssa 10.4.2008 ). Opioidiriippuvaisen erikoissairaanhoidon arvioon ohjaamista edeltää kuitenkin potilaan psykososiaalisen tilanteen alkuselvittely ja tiedonkeruu lähipalveluissa, kuten mihin tahansa muuhunkin erikoissairaanhoitoon lähettämistä edeltää, sekä mahdollisesti vieroitusyritykset muilla kuin asetuksessa tarkoitetuilla lääkevalmisteilla. Korvaushoidon jatkototeuttajana hoidon tarpeen arvion ja hoitosuunnitelman tehneen erikoissairaanhoidon yksikön yhteistyökumppanuudessa A-klinikka toimii hyvin. Klinikka pystyy hoitamaan nykyiset potilaat, mutta mikäli vieroitus- ja korvaushoitojen kysyntä lisääntyy, kattavan hoitopolun suunnittelu yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa on välttämätöntä. Yhteispäivystys mahdollistaa ilta-, viikonloppu- ja pyhäajan lääkkeiden jakamisen myös alueen muista kunnista tuleville avovieroitus- ja korvaushoitopotilaille. Laitilan-Pyhärannan terveyskeskuksessa ei toistaiseksi ole valmiuksia asetuksen mukaiseen avovieroitus- tai korvaushoitoon. Mikäli palvelujen tarvetta ilmenee, terveyskeskus ohjaa potilaan hoidon tarpeen arvioon ja korvaushoitoon em. erikoissairaanhoidon yksiköihin. OPIOIDIRIPPUVAISTEN AVOVIEROITUS- JA KORVAUSHOIDON KEHITTÄMIS- MAHDOLLISUUKSIA VAKKA-SUOMESSA
9 Kehittämismahdollisuudet liittyvät suurelta osin lisääntyvään terveydenhuollon yhteistyöhön Vakka-Suomen alueella. Opioidiriippuvaisten avovieroitus- ja korvaushoitojen kehittäminen siten, että lähes kaikkien kuntien omilla terveysasemilla olisi jatkossa valmius huolehtia usein erittäin pitkäaikaisiksi tai elämänmittaisiksi muodostuvista korvaushoidoista yhteistyössä arvion tehneen ja hoidon aloittaneen yksikön kanssa, lienee mahdollista. Lääkkeen jakamisesta voi huolehtia esim. terveyskeskuksen poliklinikan sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Pääasiallisesti hoidosta huolehtiminen tarkoittaa lääkkeen jakamista aluksi päivittäin, myöhemmin potilaan sitoutuessa hoitoonsa hyvin, harvemmin. Myös asetuksessa mainittu apteekkisopimus vähentää hoitokäyntien sitovuutta niin hoitoyksikön kuin potilaankin kannalta. terveyskeskuksen poliklinikan Järjestely edellyttää sopimusta vastaavan lääkärin palvelujen ja muiden tarvittavien erityispalveluiden ostamisesta esim. A-klinikalta. Terveysaseman ollessa suljettuna lääkkeiden jakaminen voi olla nykyiseen tapaan keskitettynä yhteispäivystykseen. Varautumiseen opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitojen tarpeen ja kysynnän lisääntymiseen voisi terveyskeskuksessa kuulua sen tiedostaminen, että opioidiriippuvuuden hoitoon sovelletaan hoidonporrastusta ja hoitotakuulainsäädäntöä samalla tavoin kuin muidenkin sairauksien hoitoon. Täydennyskoulutuksen hankkiminen yhdelle tai kahdelle hoitohenkilökuntaan kuuluvalle merkitsisi valmiuksien parantamista vastaisen varalle. Koulutusta ( noin viikon mittaisena ) on järjestänyt mm. A-klinikkasäätiö. Mentorointi, kokeneen A-klinikalta tai muualta lainattavan opioidiriippuvuuden hoitoon perehtyneen hoitajan työvierailu terveysasemalla tai toisinpäin opioidiriippuvaisten hoidossa kokemattoman hoitajan perehdyttävä työrupeama esim. A-klinikalla siirtäisivät tehokkaalla tavalla paitsi teoreettista tietoa myös käytännön taitoa, hoitoasennetta ja sitä hiljaista tietoa, joka usein välittää osaamista korvaamattomalla tavalla. Laitilassa 8.11.2008 Tehtäväksi saaneena Tita Koski-Stenholm Johtava psykologi
10 Mielenterveysyksikön johtaja Laitilan-Pyhärannan terveyskeskus Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä ( 303/2008 ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidosta eräillä lääkkeillä ( 289/2002 ). Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 11.1.2008 ( Hermansson ) yleisperusteluista ja yksityiskohtaisista perusteluista koskien ministeriön asetusta opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä. Neuvottelu Uudenkaupungin A-klinikan henkilökunnan ja johdon kanssa 10.4.2008. Törnroos, Eija ( 12/2007 ), Opioidiriippuvaisten vieroitu-, korvaus- ja ylläpitohoito Loimaan päihdepoliklinikalla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen esitteet Addiktiopoliklinikan ja Kuntoutusyksikön palveluista. Järvenpään Sosiaalisairaalan opioidiriippuvaisen hoitoa koskeva kaavio.