KOKKOLAN LIIKENNETUTKIMUS JA -MALLIT 2012 Matkapäiväkirjatutkimus Liikennelaskennat Liikennemallit ja -ennusteet
ESIPUHE Kokkolassa on laadittu syksyn 2012 aikana laaja liikennetutkimus, jossa on selvitetty alueen asukkaiden liikkumistottumuksia, liikennemääriä ja liikenteen suuntautumista. Liikennetutkimus koostui kävelyn, pyöräilyn ja autoilun liikennelaskennoista sekä henkilöhaastattelututkimuksesta. Näiden perusteella laadittiin keväällä 2013 liikennemalli ja alustava liikenne-ennuste vuodelle 2030. Liikennetutkimustietoa ja liikennemallia tullaan hyödyntämään erityisesti Kokkolan yleiskaavatyössä sekä erilaisissa liikennejärjestelmän kehittämishankkeissa. Työssä on selvitetty myös kävelyn ja pyöräilyn kysyntämatriisit (lähtömääräpaikkamatriisit) ja malli tuottaa ne myös ennustetilanteisiin, mikä mahdollistaa liikennemallin hyödyntämisen myös kävelyn ja pyöräilyn kehittämishankkeissa. Matkapäiväkirjatutkimuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja raportoinnista on vastannut Ramboll Oy, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkönä Tuomo Vesajoki ja suunnittelijoina Sonja Aarnio, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas ja Erkki Malo. Puhelinhaastatteluita olivat suorittamassa Oulun Yliopiston ympäristötekniikan opiskelijat tekn. yo Antti Heikkisen johdolla. Liikennelaskennat suoritti Nevia Oy. Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn käsinlaskentoja teki kokkolalainen eläkeläisjärjestö. Työ on laadittu työhön nimetyn ohjausryhmän ohjauksessa. Ohjausryhmään kuuluivat: Jukka Harju Pauli Piiparinen Heikki Penttilä Veli-Pekka Koivu Asko Pekkarinen Ilkka Kangas Jarmo Salo Eero Siikavirta Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki Kokkolan kaupunki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Joulukuu 2013 1
SISÄLTÖ ESIPUHE 1 1. MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 4 1.1 Matkapäiväkirjatutkimuksen toteutus 4 1.1.1 Tutkimuksen perusjoukko ja otanta 4 1.1.2 Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen aikataulu 4 1.1.3 Tutkimuksen sisältö 5 1.2 Tutkimusaineiston sisältö 6 2. MATKAT KOKKOLASSA 8 2.1 Asukkaiden matkaluku 8 2.2 Matkojen aikavaihtelu 8 2.3 Matkojen tarkoitus 9 2.4 Matkojen ketjuuntuminen 11 2.5 Matkojen kokonaismäärä ja suuntautuminen 12 2.6 Matkojen kulkutavat 12 2.7 Matkojen pituus ja liikennesuorite 14 2.8 Ostosmatkat 17 2.9 Kotitalouksien autollisuus ja autonkäyttötottumukset 18 2.10 Kokkolan matkatottumukset muihin seutuihin verrattuna 19 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄSTÄ ANNETTU PALAUTE 21 4. LIIKENNELASKENNAT 23 5. LIIKENNEMALLI 24 5.1 Tuotosmallit 24 5.2 Suuntautumismallit 24 5.3 Kulkutavan valinnan mallit 27 5.4 Reitinvalintamalli 28 6. LIIKENNE-ENNUSTEET 29 6.1 Nykytila 29 6.2 Vuosi 2030 37 6.2.1 Maankäyttöennusteet 37 6.2.2 Liikenteen yleiskasvu 37 6.2.3 Liikenneverkon muutokset 38 6.2.4 Liikennemallin ja ennusteen käyttökohteet jatkossa 45 7. LIITTEET 45 Taulukkoluettelo: Taulukko 1 Perusjoukko, otoskoko ja saadut vastaukset... 4 Taulukko 2 Otoskoko ja vastausprosentti ikäluokittain... 5 Taulukko 3 Asukkaiden keskimääräiset matkaluvut ikäryhmittäin ja matkalukujen jakauma laajennetussa havaintoaineistossa... 8 Taulukko 4 Matkojen ryhmittely eri tarkoitusryhmiin... 10 Taulukko 5 Annettujen liikennejärjestelmää koskevien palautteiden määrä alueittain... 21 Taulukko 6 Kulkutapamallin estimoidut hyötyfunktion kertoimet... 28 2
Kuvaluettelo: Kuva 1 Vastaustapojen jakauma eri ikäryhmissä 6 Kuva 2 Tutkimusvuorokausien jakauma lopullisessa aineistossa 6 Kuva 3 Aineiston sisältämien matkahavaintojen määrä kulkutavoittain 6 Kuva 4 Vastaajien matkaluvun jakauma ikäryhmittäin laajennetussa aineistossa 8 Kuva 5 Matkojen aikavaihtelu arkisin kulkutavoittain (%) 9 Kuva 6 Matkojen määräpaikkajakauma arkisin 9 Kuva 7 Matkojen jakautuminen eri tarkoitusryhmiin 11 Kuva 8 Matkojen määrä eri ikäluokissa ryhmiteltynä matkan tarkoituksen mukaan 11 Kuva 9 Pendelöinti Kokkolan ja sen lähikuntien välillä (kuvassa esitetty pendelöintisuunnat, joilla yli 20 pendelöijää) 12 Kuva 10 Matkojen kulkutapajakauma vanhan kuntajaon mukaisilla alueilla 13 Kuva 11 Matkaluku kulkutavoittain eri väestöryhmissä 13 Kuva 12 Kulkutapajakauma eri matkan pituusryhmissä 13 Kuva 13 Matkojen kulkutapajakauma tarkoitusryhmittäin 14 Kuva 14 Matkojen keskimääräinen pituus matkaryhmittäin 15 Kuva 15 Työ-, ostos-, koulu- ja huvimatkojen pituusjakaumat 15 Kuva 16 Eripituisten matkojen osuus matkoista ja liikennesuoritteesta 16 Kuva 17 Matkustussuoritteen (henkilökilometrien määrä) jakautuminen matkaryhmittäin ja ikäryhmittäin 16 Kuva 18 Kävelyn, pyöräilyn, henkilöauton ja linja-auton keskimääräiset matkustussuoritteet ikäryhmittäin 17 Kuva 19 Ostosmatkojen määräpaikkajakauma kauppatyypeittäin 17 Kuva 20 Eri kauppatyyppeihin suuntautuvien ostosmatkojen keskipituus 18 Kuva 21 Kävelyn, pyöräilyn ja henkilöauton kulkutapaosuus päivittäistavarakauppaan suuntautuvilla matkoilla 18 Kuva 22 Ajokortin omistus eri ikäryhmissä liikennetutkimusaineistossa 18 Kuva 23 Kotitalouksien autollisuus Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä 19 Kuva 24 Kulkumuotojakauma kotitalouksien henkilöautojen määrän mukaan 19 Kuva 25 Kulkutapajakauma viimeaikaisissa liikennetutkimuksissa (yli 5-vuotiaat seudun asukkaat) 19 Kuva 26 Palautteiden jakautuminen eri aihealueisiin 21 Kuva 27 Tie- ja katuosat, joiden liikennemäärätietoa on selvitetty eri lähteistä (liikennevalot, jatkuvat liikennelaskennat, tässä työssä tehdyt poikkileikkauslaskennat) 23 Kuva 28 Kävelyn ja pyöräilyn vuorokausiliikennemääriä Kokkolan keskustan kehällä 23 Kuva 29 Ei-kotiperäisten matkojen pituusjakauma matkapäiväkirjatutkimuksesta ja mallista 26 Kuva 30 Matkaryhmittäiset kulkutapaosuudet, haastattelu vs. malli 27 Kuva 31 Mallinnetut kävelymatkat 2012, yhteensä 28 000 matkaa 30 Kuva 32 Mallinnetut polkupyörämatkat 2012, yhteensä 29 000 matkaa 31 Kuva 33 Nykytilan liikennemäärät (KAVL 2012) 32 Kuva 34 Nykytilan liikennemäärät (KAVL 2012) 33 Kuva 35 Nykytilan 2012 aamuhuipputunnin liikennemäärät (klo 7 8) 34 Kuva 36 Nykytilan 2012 iltahuipputunnin liikennemäärät (klo 16 17) 35 Kuva 37 Nykytilan 2012 vuorokausiliikenne liikennemallin reunaalueilla 36 Kuva 38 Kaupungin toimittamat maankäytön kasvualueet ja kasvut vuoteen 2030. (siniset työpaikka-alueita, oranssit asutusta) 37 Kuva 39 Nyky- ja ennustetilanteen liikenneverkon kuormittuminen 39 Kuva 40 Mallin käyttöesimerkki; uuden polkupyöräväylän vaikutus 39 Kuva 41 Liikenteen perusennuste (KAVL) vuodelle 2030 40 Kuva 42 Liikenteen perusennuste (KAVL) vuodelle 2030 41 Kuva 43 Liikenteen kasvu vuodesta 2012 vuoteen 2030 (perusennuste) 42 Kuva 44 KAVL 2030, herkkyystarkastelu, jossa Kokkolan sisäisen autoliikenteen määrää on korotettu 20 % 43 Kuva 45 Ohikulkutien vaikutus liikennemääriin perusennusteeseen verrattuna, v. 2030 44 3
1. MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 1.1 Matkapäiväkirjatutkimuksen toteutus 1.1.1 Tutkimuksen perusjoukko ja otanta Henkilöhaastattelun perusjoukon muodostivat yli 5-vuotiaat Kokkolassa vakituisesti asuvat, joiden kokonaismäärä oli otannan poimintahetkellä noin 43 030. Haastattelun otantaan poimittiin yhteensä 4 877 henkilöä satunnaisotantana Väestötietojärjestelmästä. Tämä on noin 10,5 % koko väestöstä. Otannan suoritti Fonecta Oy, jonka kautta saatiin myös tutkimukseen valittujen ajantasaiset puhelinnumerotiedot. Otanta poimittiin postinumeroalueittain sekä ikä- ja sukupuoli- ja kieliryhmittäin. Poiminta suoritettiin syyskuussa 2012. Taulukossa 1 on esitetty tutkimuksen kokonaisotanta osa-alueittain (vanha kuntajako). Otannassa painotettiin kunnan väestöltään pienempiä osa-alueita, jotta tulosten perusteella olisi mahdollista laatia aluekohtaisia tuloksia matkustustottumuksista. Otantaan poimittiin suhteessa eniten vastaajia Kälviältä, Ullavalta ja Lohtajalta. Otantasuhde kuvaa sitä, kuinka mones asukas keskimäärin on poimittu mukaan tutkimuksen otantaan. Keskimäärin 10 % asukkaista eli joka kymmenes kokkolalainen on ollut mukana tutkimuksen otannassa. Taulukko 1. Perusjoukko, otoskoko ja saadut vastaukset Alue Yli 5-vuotias väestö 2012 Otos- % Vastauksia kpl Vastaus- % Kokkola 35 464 10 % 1788 5,0 % Kälviä 4 203 12 % 284 6,9 % Lohtaja 2 489 15 % 201 8,1 % Ullava 872 20 % 104 11,9 % 1.1.2 Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen aikataulu Tutkimuksen päätutkimusmenetelminä olivat puhelin- ja internet-tutkimus, jotka olivat toisilleen vaihtoehtoisia tutkimustapoja. Puhelin- ja internet-tutkimus suunniteltiin siten, että ne vastasivat sisällöllisesti toisiaan mahdollisimman tarkasti. Puhelin- ja internethaastatteluiden lisäksi 10 vastaajaa toimitti lomakkeet joko Kokkolan kaupungintalolle tai suoraan postitse tutkimuksen laatijalle. Poiminta suoritettiin siten, että kaikille poimintaan valituille löytyi ajantasainen puhelinnumero (Fonecta Oy). Alle 15-vuotiaille otantahenkilöille tutkimus kohdennettiin lapsen huoltajalle ja näin ollen tällöin haettiin huoltajan puhelinnumerotiedot. Tutkimukseen valitut henkilöt jaettiin satunnaisesti kuudelle eri tutkimuspäivälle. Tutkimusvuorokaudet jakaantuivat kahdelle peräkkäiselle viikolle (vk 43 ja 44) ja tutkimuspäiviä olivat molemmilla viikoilla tiistai, keskiviikko ja torstai. Ensimmäisen tutkimusviikon kirjeet (ennakkomateriaali ja tutkimuslomakkeet) lähettiin tutkimukseen valituille viikolla 42 ja toisen tutkimusviikon henkilöille viikolla 43. Kirjeet saapuivat tutkimukseen valituille henkilöille noin 3-7 päivää ennen varsinaista tutkimuspäivää. Lomakkeiden ohjeissa vastaaja opastettiin osallistumaan tutkimukseen joko internetissä tai puhelimessa. Tutkimukseen valittujen oli mahdollista vastata tutkimukseen internetissä tutkimusviikkonsa aikana ja puhelinhaastatteluun heti tutkimusviikkoa seuraavalla viikolla. Puhelimitse tavoiteltiin kaikkia niitä, jotka eivät olleet vastanneet tutkimukseen internetissä tutkimusviikkonsa viimeiseen päivään mennessä. Puhelinhaastatteluita tehtiin yhteensä kahden viikon ajan iltaisin kello 16:30 20:30 välisenä aikana. Tämän lisäksi niitä tutkimushenkilöitä, jotka ilmoittivat vastaavansa mieluummin päiväsaikaan, pyrittiin tavoittelemaan myös päivisin. Puhelinhaastatteluita teki kahden viikon aikana yhteensä 22 haastatteluiden tekemiseen koulutettua henkilöä (noin 15 henkilöä/ilta). Yhden puhelinhaastattelun kesto oli keskimäärin 10 minuuttia. Yhteensä 43 028 11 % 2377 5,5 % 4
1.1.3 Tutkimuksen sisältö Liitteissä 1 5 on esitetty tutkimuksen internetlomakkeen sekä vastaajalle ennakoilta lähetetyn saatekirjeen, ohjeiden ja ennakkolomakkeen malli. Tutkimuslomake oli sisällöltään hieman erilainen aikuisille ja alle 15-vuotiaille tutkimukseen valituille. Alle 15-vuotiaiden lasten matkatietoja tiedusteltiin lapsen huoltajalta. Tutkimuslomakkeeseen painettiin vastaajan tutkimusvuorokausi sekä tutkimusnumero. Haastatteluja tehtiin tutkimuksessa sekä suomeksi että ruotsiksi. Vastaajien kesken arvottiin liikenneaiheisia palkintoja tutkimuksen päätyttyä. Haastattelun rakenne oli seuraavanlainen: 1. Taustatiedot 2. Matkapäiväkirja (tutkimuspäivän matkat) 3. Palaute liikennejärjestelmän kehittämisestä tai tutkimustavasta 4. Arvontaa varten kerättävä nimi- ja puhelinnumerotieto Muistutustekstiviestit Niille tutkimukseen valituille henkilöille, joille löytyi numerohaussa henkilökohtainen matkapuhelinnumero, lähetettiin muistutustekstiviesti. Muistutustekstiviesti lähetettiin kullekin vastaajalle tutkimusvuorokauden aamulla noin kello 9-12. Muistutustekstiviestit olivat hieman erilaisia vastaajan iästä ja äidinkielestä riippuen. Aikuisille tutkimushenkilöille suunnattu viesti oli seuraavanlainen: Hei! Tänään on liikennetutkimuksen tutkimuspäivänne. Voitte vastata netissä tai puhelimitse. Kiitos osallistumisesta! Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä. 24-vuotiaiden sekä 25 29-vuotiaiden ikäluokassa (35 36 %). Vastauskato oli erityisen suuri 25 29-vuotiaiden miesten keskuudessa. Taulukko 2. Otoskoko ja vastausprosentti ikäluokittain Ikäluokka Otoskoko ikäluokittain Vastausprosentti 6-12 v. 977 52 % 13-17 v. 328 48 % 18-24 v. 369 35 % 25-29 v. 284 36 % 30-44 v. 505 43 % 45-55 v. 486 47 % 55-64 v. 834 52 % yli 64 v. 1094 55 % Yhteensä 4877 49 % Kaikista tutkimukseen osallistuneista 53 % osallistui puhelinhaastatteluun ja 46 % internetkyselyyn. Kymmenen tutkimukseen kutsuttua palauttivat lomakkeet postitse. Internetissä vastanneiden osuus oli huomattavasti ennakoitua suurempi ja puhelinhaastatteluun osallistuneiden määrä vastaavasti ennakoitua pienempi. Kuvassa 1 on esitetty eri vastaustapojen osuus ikäryhmittäin. Suhteellisesti eniten puhelinhaastatteluja oli yli 65-vuotiaiden ryhmässä (72 %). Myös 18 24-vuotiaiden ryhmässä puhelinhaastatteluiden osuus oli suuri (59 %). Aktiivisimmin internetissä vastasivat 30 44 sekä 45 55 vuotiaiden ikäryhmät. Myös tutkimukseen valittujen lasten vanhemmat suosivat vastaustapana internetiä. "Hej! Idag är utredningsdag av Er trafikutredning. Ni kan svara på internet eller per telefon. Vi tackar för deltagande. Adresskälla: Befolkningsdatasystemet" Muistutustekstiviesti koettiin erityisesti netissä vastanneiden kesken hyvin tärkeäksi. Tutkimuksen vastausprosentti Tutkimukseen osallistui yhteensä 2377 vastaajaa ja tutkimuksen vastausprosentti oli 49. Naiset osallistuivat tutkimukseen hieman miehiä aktiivisemmin. Vastaajista naisia oli 56 % ja miehiä 44 %. Paras vastausaktiivisuus oli alle 12- vuotiaiden sekä yli 55-vuotiaiden ikäluokissa. Heikoin vastausaktiivisuus oli 18 5
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 48% 42% 40% 39% 59% 53% 50% 72% 51% 58% 60% 61% 41% 47% 49% 27% 6-12 v 13-17 v. 18-24 v. 25-29 v. 30-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65 v. Netti Puhelin Posti 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kuva 1 Vastaustapojen jakauma eri ikäryhmissä Puhelinhaastatteluiden avulla pyrittiin tavoittamaan kaikki tutkimukseen kutsutut, jotka eivät olleet vastanneet internetkyselyyn määräaikaan mennessä. Kaikkia pyrittiin tavoittelemaan puhelimitse vähintään kerran. Puhelinhaastatteluissa suurin kato aiheutuu siitä, että vastaajia ei yrityksistä huolimatta tavoiteta puhelimitse. Varsinaisia puhelinhaastattelusta kieltäytyneitä oli yhteensä noin 690. Yleisin syy tutkimuksesta kieltäytymiseen oli kiinnostuksen puute ja kiireisyys. Tutkimuksen laadunvalvonnassa seurattiin mm. haastattelun keskimääräistä kestoa. Puhelinhaastatteluiden kesto vaihteli pääasiassa 5 15 minuutin välillä mm. tutkimusvuorokautena tehtyjen matkojen määrästä riippuen. Keskimääräisen puhelinhaastattelun kestoaika oli noin 10 minuuttia. Nettikyselyn täyttämiseen on arvioitu kuluvan noin 15 minuuttia. 1.2 Tutkimusaineiston sisältö Kuva 2 Tutkimusvuorokausien jakauma lopullisessa aineistossa Tutkimusvuorokausiksi oli määritelty tutkimusviikkojen tiistai, keskiviikko ja torstai. Jonkin verran saatiin vastauksia myös maanantailta ja perjantailta, koska vastauspäivä saatettiin puhelinhaastattelussa vaihtaa ennakolta määritetystä arkipäivästä haastattelua edeltäväksi arkipäiväksi, jos vastaaja ei enää muistanut alkuperäisen tutkimusvuorokauden aikana tekemiään matkoja. Lisäksi osa netissä vastanneista ei ollut huomannut aineistossa ollutta ennakkoon määriteltyä tutkimusvuorokautta. Kuvassa 2 on esitetty tutkimusvuorokausien jakauma lopullisessa aineistossa. Aineistossa on yhteensä noin 8280 matkahavaintoa, joista noin 5030 on tehty henkilöautolla ja noin 1420 kävellen ja 1300 pyörällä (kuva 3). 8280 matkaa Tutkimusaineisto sisältää yhteensä 2377 vastaajan tekemät matkat. Pääosa aineiston tutkimusvuorokausista sijoittuu loka- ja marraskuun vaihteeseen viikoille 43 ja 44, mutta osa tutkimusvuorokausista ajoittui varsinaisia tutkimusviikkoja seuraavalle viikolle. Kävelymatkat 1420 Pyöräilymatkat 1290 Henkilöautomatkat 5030 Linjaautomatkat 215 Taksibussi, koulutaksi, invataksi 100 Mopomatkat 20 Muut kulkutavat 200 Kuva 3 Aineiston sisältämien matkahavaintojen määrä kulkutavoittain 6
Henkilöhaastattelun matkojen lähtö- ja määränpäät on geokoodattu tutkimuksen päätyttyä. Geokoodaus on tehty vastaajan ilmoittamien lähtö- ja määräpaikkojen katuosoitteiden ja kuntatietojen perusteella. Jos vastaaja ei ole tiennyt tarkkaa määränpään osoitetta, osoitekenttään on kirjattu mahdollisimman tarkka tieto lähtö- ja määräpaikan tyypistä ja sijainnista (esim. Hakalahden Siwa, Kokkolan pääkirjasto), minkä perusteella puuttuvat osoitteet on täydennetty valmiiseen haastatteluaineistoon. Aineistotietokanta 1 sisältää lähtö- ja määräpaikkojen koordinaattitietoja, jolloin se muodostaa henkilörekisterin. Tämän tietoaineiston säilytys edellyttää henkilörekisterin pitäjän nimeämistä ja rekisteriselosteen laatimista ja tietoaineiston edelleen luovutus edellyttää rekisterin pitäjän lupaa. Sen sijaan tietokannat 2 ja 3 eivät sisällä tietoja, joista vastaaja olisi yksilöitävissä, joten niiden hyödyntäminen edellytä tietoaineiston lakisääteistä luovutusta rekisteriselosteineen. Aineistotietokantojen sisältö määräytyy liitteenä esitettyjen haastattelulomakkeiden perusteella. Määräpaikoista noin 90 % geokoodattiin tarkan tieosoitteen perusteella (joko vastaajan ilmoittama osoite tai jokin yleinen määräpaikka, jolle löytyy tarkka osoite). 4 % vastauksista voitiin paikantaan kadunnimen perusteella ilman kadunnumeroa. Noin 3 % määräpaikoista voitiin paikantaan tiettyyn kaupungin osaan tai alueeseen (esim. Ykspihlaja, Kälviän keskus). Määräpaikoista alle 3 % oli sellaisia, joiden paikantaminen ei onnistunut epäselvästä määräpaikan kuvauksesta johtuen (esim. ystävän koti, kaverin työpaikka, leikkikenttä). Internet-lomakkeella ja puhelinhaastatteluilla kootut aineistot yhdistettiin ja muokattiin tietokantamuotoon. Tietokantaan täydennettiin kymmenen postitse tullutta matkapäiväkirjaa. Aineistoon laskettiin ikä- ja sukupuoliryhmittäiset laajennuskertoimet aluittain (Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava). Naisten keskimääräinen laajennuskerroin oli 16,5 ja miesten 20,2. Tietokantoja muodostettiin yhteensä kolme: 1. Tietokanta, jossa on koottujen tietojen lisäksi geokoodauksen tuloksena saadut lähtö- ja määräpaikkojen koordinaattitiedot 2. Tietokanta, joka sisältää kaikki haastattelutiedot lukuun ottamatta lähtö- ja määräpaikkojen koordinaatteja, jotka ovat luonteeltaan yksilöiviä tietoja, 3. Tietokanta, johon on koottu vastaajien antama liikennejärjestelmän kehittämistä koskeva palaute sekä olennaisimmat vastaajaa kuvaavat taustatiedot 7
2. MATKAT KOKKOLASSA 2.1 Asukkaiden matkaluku Kokkolan asukkaat tekivät tutkimusaikana (loka-marraskuu 2012) keskimäärin 3,5 matkaa vuorokaudessa. Matkojen määrässä on havaittavissa suuria väestöryhmäkohtaisia eroja eniten matkoja tekevät työikäiset ja vähiten iäkkäät. Tyypillisimmin Kokkolassa asuvat tekevät 2 tai 4 matkaa vuorokaudessa. Taulukossa 3 on esitetty matkalukujen jakautuminen havaintoaineistossa. Taulukko 3. Asukkaiden keskimääräiset matkaluvut ikäryhmittäin ja matkalukujen jakauma laajennetussa havaintoaineistossa Ikäluokka 6 12 v 3,5 13 17 v 3,5 18 24 v 3,8 25 29 v 3,8 30 44 v 3,9 45 55 v 3,6 55 64 v 3,5 65 74 v 3,4 yli 75 v 2,4 Yhteensä 3,5 Matkaluku 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 8% 3% 27% Kuvassa 4 näkyy matkalukujen jakautuminen ikäryhmittäin. Yli 74-vuotiaiden vastaajien osuus korostuu "ei lainkaan" matkoja tehneiden joukosta. Lapsille ja nuorille yleisin matkamäärä on kaksi tai neljä matkaa tutkimusvuorokaudessa. Etenkin ala-asteikäiset korostuvat neljä matkaa tehneiden joukosta. Työikäisten matkamäärissä on enemmän hajontaa, vaikkakin kahden ja neljän matkan päivät ovat yleisiä. Yli viisi matkaa tehneet ovat tasaisesti eri ikäluokkien edustajia. 14% 21% 9% 8% 4% 2% 1% 1% 1% 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 yli 10 matkoja /vrk Matkaluvun osuus koko ikäluokasta 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Kuva 4 ei matkoja 1 matka 2 matkaa 3 matkaa 4 matkaa 5 matkaa 6 matkaa yli 6 matkaa 6-12 v 13-17 v 18-24 v 25-29 v 30-44 v 45-54 v 55-64 v 65-74 v yli 74 v Vastaajien matkaluvun jakauma ikäryhmittäin laajennetussa aineistossa 2.2 Matkojen aikavaihtelu Kuvassa 5 on esitetty matkojen alkamisajankohtien perusteella laskettu matkojen aikavaihtelu arkisin kulkutavoittain. Aamuruuhkassa klo 7 8 alkaa jopa viidennes kaikista joukkoliikennematkoista. Myös iltaruuhkan kysyntä on suuri ja se ajoittuu pääosin koulujen päättymisajankohtaan klo 14 16. Muina ajankohtina joukkoliikenteen kysyntä on pieni. Pyöräilyn aikavaihtelu on samantyyppinen kuin bussiliikenteessä. Pyöräilyn osuus ei kuitenkaan laske yhtä jyrkästi iltapäivän kello 16 jälkeen. Henkilöautoliikenteessä vilkkain tunti on kello 16 alkava tunti. Aamuruuhka ei erotu tunnin pituisten jaksojen tarkastelussa juuri lainkaan; aamuruuhkan terävyys paljastunee tarkasteltaessa aamun liikennettä tiheämmällä aikajaolla. Kävelymäärät jakaantuvat kulkutavoista tasaisimmin koko päivän ajalle. 8
25% 20% 15% 10% 5% 0% kävely pyöräily linja-auto henkilöauto Kuva 5 Matkojen aikavaihtelu arkisin kulkutavoittain (%) 2.3 Matkojen tarkoitus 20% 18% 11% 11% 11% 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Matkan lähtötunti Kokkolan asukkaiden tekemistä matkoista suurin osa alkaa tai päättyy kotiin. Kaikista matkojen määräpaikoista kodin osuus on lähes 40 %. Muita yleisimpiä määräpaikkoja ovat oma työpaikka (12 %), koulu- tai opiskelupaikka (7 %) sekä hyper- ja supermarketit (8 %). Matkojen määräpaikkajakauma on esitetty kuvassa 6. Taulukossa 4 on esitetty matkaryhmien määrittely, eri matkaryhmien osuus kaikista matkoista ja matkaryhmien kotiperäisyys. Eri matkaryhmistä eniten kotiperäisiä matkoja tehdään koulu- ja opiskelumatkoilla, työmatkoilla ja ulkoilumatkoilla. Myös huvi- ja harrastusmatkat sekä asiointimatkat ovat pääosin kotiperäisiä. Vähiten kotiperäisiä matkoja tehdään työasiointimatkoilla. Työasiointimatkoista alle puolet on kotiperäisiä matkoja. ASIOINTI- KOHTEET 12 % terveyspalvelut 2 % baari,yökerho 0 % päivähoitopaikka kesämökki 1 % 2% ravintola, kahvila 1% muu vapaa-ajan kohde 1% virkistys- tai kulttuuri 2% ulkoilulenkki 3% liikuntapaikka 3% vierailupaikka 5 % muu ostospaikka 3% kauppakeskus/ tavaratalo 3% lähikauppa 1% super- tai hypermarket 8 % VAPAA-AJAN KOHTEET 16 % OSTOSKOHTEET 14 % muu kohde 3% muu asuinpaikka muu palvelu- tai 2% asiointipaikka 2% koulu tai opiskelupaikka 7 % pankki, posti, virasto 1% jonkun muun työpaikka 1 % työasiointipaikka 2% oma työpaikka 12% KOTI 38 % oma koti 38% TYÖ- JA KOULUMATKAKOHTEET 21 % Matkat on jaettu lähtö- ja määräpaikan tyypin perusteella matkaryhmiin, jotka kuvaavat matkan luonnetta ja toistuvuutta. Matkaryhmät ovat työmatkat, koulu- ja opiskelumatkat, ostosmatkat, huvi- ja harrastusmatkat, vierailumatkat, asiointimatkat, ulkoilumatkat, päivähoitomatkat ja muut matkat. Kuva 6 Matkojen määräpaikkajakauma arkisin 9
Taulukko 4 Matkojen ryhmittely eri tarkoitusryhmiin Matkaryhmä ja kotiperäisten matkojen osuus Työmatkat 86 % Koulu- ja opiskelumatkat 90 % Ostosmatkat 71 % Työasiointimatkat 47 % Huvi- ja harrastusmatkat 78 % Lähtöpaikka Määräpaikka Osuus kaikista matkoista mikä tahansa lähtöpaikka oma työpaikka 11,7 % oma työpaikka oma koti 7,0 % mikä tahansa lähtöpaikka koulu tai opiskelupaikka 6,6 % koulu tai opiskelupaikka oma koti 4,4 % mikä tahansa lähtöpaikka lähikauppa super- tai hypermarket kauppakeskus tai tavaratalo muu ostospaikka lähikauppa super- tai hypermarket kauppakeskus tai tavaratalo muu ostospaikka 14,0 % oma koti 9,7 % mikä tahansa lähtöpaikka työasiointipaikka 2,3 % työasiointipaikka oma koti 0,7 % mikä tahansa lähtöpaikka liikuntapaikka virkistys- tai kulttuurikohde ravintola, kahvila pubi, baari, yökerho kesämökki tai vapaa-ajan asunto liikuntapaikka virkistys- tai kulttuurikohde ravintola, kahvila pubi, baari, yökerho kesämökki tai vapaa-ajan asunto muu vapaa-ajan kohde 8,0 % oma koti 5,4 % 72 % terveyspalvelut Ulkoilumatkat 86 % Päivähoitomatkat 78 % Muut matkat 68 % Luokittelemattomat matkat 48 % pankki, posti tai virasto terveyspalvelut muu palvelu perheenjäsenen työpaikka muu asiointipaikka muu palvelu perheenjäsenen työpaikka muu asiointipaikka oma koti 3,1 % mikä tahansa lähtöpaikka ulkoilulenkki 3,3 % ulkoilulenkki oma koti 0,3 % mikä tahansa lähtöpaikka päivähoitopaikka 1,5 % päivähoitopaikka oma koti 0,7 % mikä tahansa lähtöpaikka muu asuinpaikka hotelli, muu tilapäinen yöpymispaikka muu kohde lähtöpaikka tuntematon mikä tahansa lähtöpaikka muu asuinpaikka hotelli, muu tilapäinen yöpymispaikka muu kohde 4,3 % oma koti 2,3 % mikä tahansa määräpaikka määräpaikka tuntematon 0,7 % muu vapaa-ajan kohde Vierailumatkat 69 % mikä tahansa lähtöpaikka vierailupaikka 4,9 % vierailupaikka oma koti 2,9 % Asiointimatkat mikä tahansa lähtöpaikka pankki, posti tai virasto 6,1 % Kuvassa 7 on esitetty matkojen jakautuminen eri matkaryhmiin. Noin 24 % arkisin tehtävistä matkoista on ostosmatkoja. Työmatkojen osuus on lähes viidennes ja vapaa-ajan matkojen osuus noin neljännes, jos vapaa-ajan matkoi- 10
hin lasketaan huvi- ja harrastusmatkat, vierailumatkat ja ulkoilumatkat. Kouluja opiskelumatkojen osuus on 11 %. Asiointimatkojen, eli mm. pankkeihin, virastoihin, terveyspalveluihin ja muihin asiointi- tai palvelukohteisiin suuntautuvia matkoja on noin 9 %. Asiointimatkoihin lukeutuvat myös mm. perheenjäsenen työpaikalle suuntautuvat matkat, jotka ovat pääasiassa kyyditsemismatkoja. päivähoito-matkat 2 % työasiointimatkat 3 % ulkoilumatkat 4 % vierailumatkat 8 % asiointimatkat 9 % muut matkat 7 % ostosmatkat 24 % työmatkat 19 % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5-0,2 0,3 0,4 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3 0,2 0,4 0,3 0,2 0,2 0,4 0,5 0,5 0,5 0,4 0,3 0,6 0,6 0,4 0,3 0,6 0,2 0,3 0,8 0,7 0,9 0,1 0,3 0,1 0,9 0,3 0,6 0,1 0,1 1,0 1,9 1,6 0,1 1,4 1,2 1,1 1,2 0,8 0,7 1,0 0,1 0,1 0,0 0,1 6 12 13 17 18 24 25 29 30 44 45 55 55 64 65 74 yli 75 työmatka työasiointimatka koulu/opiskelu ostosmatka asiointimatka päivähoitomatka huvi/harrastematka vierailumatka ulkoilumatka muut matkat Kuva 8 Matkojen määrä eri ikäluokissa ryhmiteltynä matkan tarkoituksen mukaan Kuva 7 koulu- ja opiskelumatkat 11 % Matkojen jakautuminen eri tarkoitusryhmiin huvi- ja harrastusmatkat 13 % Kuvassa 8 on esitetty ikäryhmäkohtaiset matkaluvut matkaryhmittäin. Lapsilla ja nuorilla koulumatkojen osuus matkoista on huomattavan suuri ja vielä 18 24-vuotiaiden ryhmässä on paljon opiskeluun liittyvä matkoja. 18 24- vuotiaiden ryhmässä tehdään kuitenkin paljon myös työmatkoja. Työmatkojen määrä on suurimmillaan 25 54-vuotiailla. Ostos- ja asiointimatkojen ja ulkoilumatkojen määrä on melko samansuuruinen kaikissa väestöryhmissä lukuun ottamatta alle 18-vuotiaita, jotka tekevät yli puolet vähemmän ostosmatkoja kuin aikuiset. Iäkkäät tekevät jonkin verran työikäisiä enemmän ostosmatkoja. Työikäiset tekevät hieman muita ikäluokkia vähemmän huvi- ja harrastusluonteisia vapaa-ajan matkoja. 2.4 Matkojen ketjuuntuminen Matkojen ketjuttaminen on sitä yleisempää, mitä pitempiä matkoja tehdään. Esimerkiksi käytäessä töissä kaukana yhdistetään työmatkaan helpommin muita toimintoja, kuten ostoksilla käyntiä, asiointia, vierailuja tai liikuntaa. Kerätyssä tutkimusaineistossa on yhteensä 3135 kotoa alkavaa ja kotiin päättyvää matkaketjua, jolloin yhden kotiperäisen ketjun keskimääräinen matkamäärä on 2,64. Kaksi matkaa sisältävien matkaketjujen osuus on 70 % kaikista kotiperäisistä matkaketjuista, eli matkojen ketjuuntuminen on Kokkolassa melko vähäistä. Tämä selittynee pitkälti sillä, että suurin osa väestöstä asuu keskustaajamassa, jossa etäisyydet palveluihin ja työpaikkoihin ovat lyhyitä. Yleisimmät matkaketjut ovat koti-koulu/opiskelu-koti, joita on n. 16 % kaikista matkaketjuista, koti-työ-koti (11 %) ja koti-super/hypermarket-koti (8 %). Useampia matkoja sisältävistä ketjuista yleisin on koti-työ-super/hypermarketkoti, joita kuitenkin on vain vajaa 1 % ketjuista. 11
2.5 Matkojen kokonaismäärä ja suuntautuminen Kokkolan yli 5-vuotiaat asukkaat tekevät yhteensä keskimäärin 154 000 matkaa arkivuorokaudessa. Näistä noin 84 % on Kanta-Kokkolassa asuvien tekemiä, 9 % Kälviän, 5 % Lohtajan ja 2 % Ullavan asukkaiden tekemiä. Suurin osa matkoista on Kokkolan kunnan sisäisiä matkoja. Oman kotikuntansa ulkopuolelle tehdään arkisin noin 3000-3500 matkaa. Tyypillisimpiä määräpaikkoja Kokkolan ulkopuolella ovat Pietarsaari (21 %), Kalajoki (13 %), Kaustinen (12 %), Kruunupyy (8 %), Kannus (6 %) sekä Toholampi (5 %). Vanhan kuntajaon mukaisia alueita tarkasteltaessa huomataan että suurimmat työssäkäyntivirrat ovat Kälviältä Kanta-Kokkolaan (230 pendelöijää) sekä Lohtajalta Kokkolaan (120 pendelöijää). Kanta-Kokkolasta työmatkoja suuntautuu Ullavan, Lohtajan ja Kälviän alueille vain vähän (alle 10 pendelöijää/suunta). Työssäkäyntiliikennettä Kokkolasta suuntautuu eniten Pietarsaareen, Kruunupyyhyn ja Kannukseen. Kokkolaan suuntautuvat työssäkäyntivirrat ovat voimakkaimmat Kruunupyystä. Myös Pietarsaaresta, Kaustisilta, Kannuksesta ja Kalajoelta on vahvat pendelöintivirrat Kokkolaan. 2.6 Matkojen kulkutavat Kuvassa 10 on esitetty Kokkolan asukkaiden kulkutapajakauma vanhan kuntajaon mukaisesti. Koko tutkimusalueella matkoista tehdään henkilöautolla reilu 60 %, kävellen 17 % ja pyöräillen 15 %. Muiden kulkutapojen osuus on vähäinen. Ullavalla ja Lohtajalla muiden kulkutapojen tavallista suurempi osuus selittyy sillä, että havaintoaineistossa on useampia traktorilla (Lohtajalla myös rekalla) tehtyjä matkoja. Lohtajan ja Kälviä alueilla henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on yli 70 %, mikä on lähes 10 % enemmän kuin Kanta-Kokkolan tai Ullavan alueella. Kävely ja pyöräily ovat selkeästi käytetympiä kulkumuotoja Kanta-Kokkolan alueella. Linja-autolla tehtyjen matkojen osuus on koko tutkimusalueella keskimäärin kaksi prosenttia. Suurin osa joukkoliikennematkoista on koulumatkoja. Suurin linja-auton kulkumuoto-osuus on entisen Ullavan kunnan alueella, jossa varsinainen matkamäärä on kuitenkin vähäinen. Kuva 9 Pendelöinti Kokkolan ja sen lähikuntien välillä (kuvassa esitetty pendelöintisuunnat, joilla yli 20 pendelöijää) 12
Kaikki yhteensä 11% 9% 10% 18% 17% 5% 6% 8% 16% 15% 53% 57% 60% 49% 51% Kuva 10 Matkojen kulkutapajakauma vanhan kuntajaon mukaisilla alueilla 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 - Ullava Lohtaja Kälviä Kokkola Kuva 11 Matkaluku kulkutavoittain eri väestöryhmissä 11% 15% 13% 12% 12% 3% 4% 2% 2% 2% 2% Eri kulkutapojen käytössä on havaittavissa suuria väestöryhmäkohtaisia eroja. Kuvassa 10 on esitetty matkaluku kulkutavoittain eri ikäryhmissä. Joukkoliikennettä käyttävät Kokkolassa pääasiassa alle 18-vuotiaat. Eniten matkoja kävellen ja pyörällä tekevät niin ikään alle 18-vuotiaat. 5% 3% 11% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kävely pyöräily henkilöauto,kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto palveluliikenne/taksibussi juna taksi, koulutaksi, invataksi mopo 1,5 0,8-0,9 1,7 0,7 0,4 0,4 2,0 2,4 2,4 0,5 0,2 0,2 0,5 0,4 0,8 0,6 0,6 0,3 0,3 0,3 7% 2,4 2,1 2,0 0,4 1,1 0,3 0,4 0,3 0,2 0,4 0,5 0,7 0,5 6 12 13 17 18 24 25 29 30 44 45 55 55 64 65 74 yli 75 kävely pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto muut kulkutavat Kulkutapajakauma vaihtelee huomattavasti myös matkan pituuden mukaan (kuva 11). Alle 2 kilometrin mittaisista matkoista kävellen tai pyöräillen tehdään yli puolet. 2-4 kilometrin pituisilla matkoilla jalankulun osuus pienenee, mutta polkupyörän osuus matkoista säilyy melko suurena. Polkupyörän osuus säilyy suurena vielä 4-6 kilometrin mittaisilla matkoilla, mutta tämän jälkeen osuus laskee selvästi. Lyhyillä matkoilla muina kulkutapoina mainittiin potkulaudat ja -kelkat, rollaattorit, skeittilaudat, lastenvaunut ja juokseminen, jotka ovat kävelyyn verrattavia kulkutapoja. Henkilöauton kulkutapa-osuus on alle kahden kilometrin mittaisilla matkoilla noin 45 %. 2-4 kilometrin mittaisilla matkoilla henkilöauton kulkutapaosuus nousee jo yli 70 prosenttiin. Joukkoliikennettä käytetään eniten yli kymmenen kilometrin mittaisilla matkoilla. Pitkillä, yli 50 kilometrin mittaisilla matkoilla henkilöauton kulkumuoto-osuus laskee matkan pituuden kasvaessa. 50 70 kilometrin pituisilla matkoilla henkilöauton osuus on 81 %, 70 100 kilometriä pitkillä matkoilla 74 % ja yli sadan kilometrin pituisilla matkoilla enää 60 %. Näillä matkoilla yleistyvät muut kulkutavat. Muina kulkutapoina yleisimpiä pitkillä matkoilla olivat juna ja rekat. alle 2 km 2-4 km 4-6 km 6-8 km 8-10 km 10-15 km 15-20 km 20-25 km Yli 25 km 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 6% 3% 5% 3% 16% 32% 17% 62% 21% 74% 72% 75% 75% 74% 61% 57% Kuva 12 Kulkutapajakauma eri matkan pituusryhmissä 35% 15% 15% 15% 11% 14% 16% 17% 15% 14% 10% 0% kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto muu kulkutapa 2% 4% 3% 3% 1% 4% 3% 13
Kuvassa 13 on esitetty seudun kulkutapajakauma matkan tarkoitusryhmittäin. Työmatkoilla henkilöauton kulkutapaosuus on 72 %, kävelyn ja pyöräilyn osuus 25 % ja joukkoliikenteen osuus alle 1 %. Henkilöautomatkan kuljettajana tehdyn matkan keskipituus on noin 9,4 km ja matkustajana tehdyn pari kilometriä vähemmän. Koulu- ja opiskelumatkoilla jalankulun ja pyöräilyn osuus on noin 53 % ja joukkoliikenteen osuus on 11 %. Myös vapaa-ajan matkoilla jalankululla ja pyöräilyllä on tärkeä merkitys. Huvi- ja harrastusmatkoista ja vierailumatkoista lähes kolmannes tehdään jalan tai pyörällä. Matkojen kulkutapajakauma matkan pituuden perusteella on esitetty kuvassa 12. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ulkoilumatkat koulu- ja opiskelumatkat ostosmatkat huvi ja harrastusmatkat vierailumatkat asiointimatkat työmatkat päivähoitomatkat 18% 20% 15% 14% 10% 7% 9% 16% 9% 7% 10% 15% 13% työasiointimatkat1% 5% muut matkat 13% 11% 79% 35% 16% 54% 44% 55% 66% 67% 61% 72% 55% 11% 5% 3% 2% 16% 11% 4% 12% 4% 23% 3% 15% 2% 10% 5% 5% 3% 22% 1% 6% 15% 13% 7% kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto muu kulkutapa Kuva 13 Matkojen kulkutapajakauma tarkoitusryhmittäin 2.7 Matkojen pituus ja liikennesuorite Kokkolan asukkaiden tekemien matkojen pituus on keskimäärin 7,5 kilometriä. Taulukossa 5 on esitetty matkan keskipituus kulkutavoittain. Kävelymatkan keskipituus on noin 1 kilometri ja polkupyörämatkan pituus noin 2,2 kilometriä. 14
Taulukko 5. Matkojen keskipituus kulkutapa kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto km 1,0 2,2 9,4 7,4 11,5 Kuvassa 14 on esitetty matkojen keskimääräinen pituus matkaryhmittäin. Eri matkaryhmistä pisimpiä matkoja tehdään työasiointi- ja työmatkoilla. Keskimääräisen työmatkan pituus on hieman yli 10 kilometriä. Työasiointimatkat ovat tyypillisesti hieman lyhyempiä kuin työmatkat, mutta niiden keskimääräistä pituutta kasvattavat liikennetutkimusaineistossa palveluliikenne, taksibussi juna 8,5 250 useampi 200 400 kilometrin pi- tuinen työasiointimatka. Keskimääräinen päivähoitomatkan pituus on 3,6 kilometriä ja koulu- tai opiskelumatkan pituus 4,1 kilometriä. Ostosmatkojen keskipituus on noin 5,6 km. Huvi- ja harrastusmatkat ovat hieman ostosmatkoja pidempiä. päivähoito koulu ostos huvi asiointi vierailu työmatka muut matkat työasiointi 3,6 4,1 10,3 12,4 Kuva 14 Matkojen keskimääräinen pituus matkaryhmittäin 5,6 6,0 7,2 7,9 18,4-2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 työmatkat 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% alle 2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-50 50-70 70-100 yli 100 koulumatkat 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% alle 2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-50 50-70 70-100 yli 100 ostosmatkat 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% alle 2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-50 50-70 70-100 yli 100 huvimatkat alle 2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-50 50-70 70-100 yli 100 Kuva 15 Työ-, ostos-, koulu- ja huvimatkojen pituusjakaumat 15
Kaikista tehdyistä matkoista reilu kolmannes on alle 2 kilometrin mittaisia, ja kaksi kolmasosaa alle 4 kilometrin mittaisia. Tämän pituusluokan matkoista syntyvä liikennesuorite on kuitenkin vain 16 % kokonaissuoritteesta (kuva 16). Yli 20 kilometrin mittaisia matkoja on noin 8 % matkoista. Yli 20 kilometrin mittaisista matkoista syntyy yli puolet kokonaisliikennesuoritteesta. Yli 50 kilometrin pituisten matkojen osuus matkoista on 2 % ja osuus liikennesuoritteesta 16 %. Kuvassa 16 on esitetty matkojen pituusjakauma sekä eripituisten matkojen osuus Kokkolan asukkaiden kokonaissuoritteesta. 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% alle 2 km 2-4 km 4-6 km 6-8 km 8-10 km 10-15 km Osuus matkoista Kuva 16 Eripituisten matkojen osuus matkoista ja liikennesuoritteesta 15-20 km Kokkolan asukkaiden matkustussuorite on yli 1,1 miljoonaa henkilökilometriä arkivuorokaudessa. Noin puolet liikennesuoritteesta syntyy 25 55-vuotiaiden liikkumisesta (kuva 15). Pelkästään 30 44 -vuotiaiden liikkumisesta syntyy jo reilu neljännes kokonaissuoritteesta. Juuri näissä ikäluokissa myös auton kulkumuoto-osuus on korkeimmillaan (69 75 %). Vähäisimmät liikennesuoritteet syntyvät yli 75-vuotiaiden sekä alle 17- vuotiaiden ikäluokissa. Näissä ikäluokissa myös kulkutapajakauma on suotuisampi. Lapset tekevät pääosan päivittäisistä matkoista kävellen tai pyöräillen 20-25 km 25-30 km 30-35 km 35-40 km Osuus liikennesuoritteesta 40-50 km 50-70 km 70-100 km yli 100 km (mm. koulumatkat ja vierailumatkat). Sen sijaan harvemmin toistuvilla ostos-, huvi- ja harrastusmatkoilla lasten tyypillisin kulkutapa on henkilöauton matkustajana kulkeminen. Nuoret kulkevat opiskelumatkansa useimmiten polkupyörällä tai linja-autolla. Kuvassa 17 on esitetty myös liikennesuoritteen jakautuminen matkaryhmittäin. Sekä työ- että ostosmatkojen osuus matkustussuoritteesta on noin viidennes. Vapaa-ajan matkojen (huvi-, harrastus- ja vierailumatkat) osuus liikennesuoritteesta on hieman yli viidenneksen. Työasioinnin osuus liikennesuoritteesta on 6 %. Tämän matkaryhmän sisällä matkojen pituuksissa on kuitenkin merkittävää vaihtelua vaikka pääsääntöisesti matkat ovat keskimääräistä lyhyempiä, kasvattaa kokonaissuoritetta muille paikkakunnille tehtävät yli 200 km mittaiset työasiointimatkat työmatka 20 % työasiointi 6 % vierailu 10 % päivähoito 1 % ostos 19 % asiointi 10 % huvi 12 % muut matkat 13 % koulu 9 % 55 64 8 % 45 55 15 % 65-74 11 % yli 75 5 % 6 12 7 % 13-17 7 % 30 44 26 % 18 24 12 % 25 29 9 % Kuva 17 Matkustussuoritteen (henkilökilometrien määrä) jakautuminen matkaryhmittäin ja ikäryhmittäin Kuvassa 18 on esitetty kävelyn, pyöräilyn, henkilöauton ja linja-auton keskimääräiset matkustussuoritteet ikäryhmittäin. Kävelymatkojen pituuksissa ei ole juuri ikäryhmittäisiä eroja. Pisimpiä pyöräilymatkoja tekevät 30 55-vuotiaat, joiden pyöräilymatka on keskimäärin noin neljänneksen pidempi kuin kaikkien ikäryhmien keskimääräinen pyöräilymatka. Pisimpiä linja-automatkoja tekevät ylä-aste- ja lukioikäiset kokkolalaiset. Tätä vanhempien asukkaiden linjaautomatkoista saatiin liikennetutkimuksella niin vähän havaintoja*, ettei tietojen laajentaminen anna todellista kuvaa matkojen keskimääräisistä pituuksista. 16
km/vrk - 5,0 10,0 15,0 20,0 yli 75 kävely 65 74 55 64 45 55 30 44 polkupyörä 25 29 18 24 13 17 6 12 henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana Päivittäistavarakaupan matkoista yli 60 % suuntautuu hypermarketeihin (vrt. Oulu 39 %). Kokkolan hypermarketit sijaitsevat keskeisesti asukkaisiin nähden, joten niitä käytetään poikkeuksellisen runsaasti myös lähikauppoina. Supermarkettien osuus päivittäistavarakaupan matkoista on 24 % ja lähikauppojen vain 13 %. Kuvassa 19 on esitetty ostosmatkojen määräpaikkajakauma kauppatyypeittäin. Huoltoasema 3 % Kodinkone/elektro -niikkaliike 1 % Huonekaluliike 1% Erikoiskauppa 3 % Apteekki 2 % Kirpputori 1 % Kioski 1 % Autokorjaamo/ huolto 2 % Rautakauppa 4 % Keskusta, erittelmätön 5 % Kauppakeskus 5 % Tavaratalo 9 % Lähikauppa 8 % linja-auto * Hypermarket 39 % Supermarket 15 % Kuva 19 Ostosmatkojen määräpaikkajakauma kauppatyypeittäin Kuva 18 Kävelyn, pyöräilyn, henkilöauton ja linja-auton keskimääräiset matkustussuoritteet ikäryhmittäin 2.8 Ostosmatkat Suurin yksittäinen erikoiskaupan kohde ovat kauppakeskukset (5 %) ja tavaratalot (9 %). Autokorjaamolle/huoltamoille suuntautuvia matkoja oli tutkimusaineistossa tyypillistä enemmän, koska tutkimusajankohtaan ajoittuivat talven ensimmäiset lumet ja liukkaat (renkaan vaihdot). Ostosmatkoja ei ole mahdollista liikennetutkimuksen aineiston perusteella yksityiskohtaisesti erotella eri tarkoituksiin, sillä monissa kaupan kohteissa valikoimassa on sekä päivittäistavarakaupan tuotteita että erikoistavaroita. Kokkolan liikennetutkimusaineiston määräpaikkajakauman perusteella reilu 60 % ostosmatkoista liittyy päivittäistavarakaupan ostomatkoihin (lähikaupat, supermarketit ja hypermarketit) ja vajaa 40 % erikoiskaupan ostoksiin. Ostosmatkojen keskipituus vaihtelee suuresti kauppatyypeittäin. Kuvassa 20 on esitetty ostosmatkojen keskipituus eri ostosmatkaryhmissä. Päivittäistavarakaupan kohteiksi luettavat toimipaikat esitetty vihreällä. 17
Erikoispäivittäistavaraliike 1,5 Lähikauppa 2,5 Kodinkone/elektroniikkaliike 3,1 Erikoiskauppa 3,3 Huonekaluliike 3,4 Hypermarket 4,8 Kauppakeskus 5,0 Apteekki 5,0 Supermarket 5,5 Tavaratalo 5,7 Kioski 6,4 Keskusta, erittelmätön 6,9 Huoltoasema 6,9 Rautakauppa 7,8 Kirpputori 10,8 Autokorjaamo/huolto 21,9-5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Kuva 20 Eri kauppatyyppeihin suuntautuvien ostosmatkojen keskipituus 2.9 Kotitalouksien autollisuus ja autonkäyttötottumukset Kuvassa 22 on esitetty ajokortin omistus väestöryhmittäin. Ajokortillisten osuus on työikäisten ryhmässä miehillä yli 95 % ja naisilla noin 90 %. Iäkkäiden naisten keskuudessa on enemmän ajokortittomia verrattuna saman ikäisiin miehiin. Yli 65-vuotiaista miehistä ajokortin haltijoiden osuus on noin 90 %. Nuorten aikuisten keskuudessa ajokortittomia on miesten ryhmässä noin 5 % ja naisten ryhmässä hieman yli 10 %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Lähikauppa Supermarket Hypermarket 7% 8% 5% 10% 6% 10% 27% 26% 38% 58% 58% 47% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kävely pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana Kuva 21 Kävelyn, pyöräilyn ja henkilöauton kulkutapaosuus päivittäistavarakauppaan suuntautuvilla matkoilla 0 % 18-24 25-29 30-44 45-55 55-64 65-74 yli 74 18-24 25-29 30-44 45-55 55-64 65-74 yli 74 Miehet ajokortti ei ajokorttia Naiset Kuva 22 Ajokortin omistus eri ikäryhmissä liikennetutkimusaineistossa Kuvassa 21 on esitetty havaintoaineiston perusteella laskettu seudun asukkaiden jakautuminen autollisiin ja autottomiin talouksiin. Kaiken kaikkiaan 10 % seudun asukkaista asuu autottomissa talouksissa. Noin puolet asukkaista omistaa yhden auton. Useamman kuin yhden auton asuntokuntia on vajaa 40 %. Verrattaessa kotitalouksien autollisuutta Oulun ja Rovaniemen liikennetutkimustuloksiin, huomataan että autottomien kotitalouksien määrä on hieman 18
pienempi kuin Oulussa ja Rovaniemellä ja yhden auton kotitalouksien osuus on kutakuinkin samanlainen kuin vertailukaupungeissa. Kokkola 2 autoa 34 % > 2 autoa 4 % Kuva 23 Kotitalouksien autollisuus Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä Kotitalouden autollisuus vaikuttaa huomattavasti matkatottumuksiin (kuva 24). Autottomissa kotitalouksissa lähes 80 % matkoista tehdään jalan tai pyöräillen. Linja-auton kulkumuoto-osuus näissä talouksissa on hieman yli 4 %. Yhden auton kotitalouksissa autolla (kuljettajana tai matkustajana) tehdään 68 % matkoista, kahden auton talouksissa 71 % matkoista ja useamman kuin kahden auton talouksissa 76 % matkoista. Talouksissa, joissa on useampi kuin kaksi autoa, jalan tai pyöräillen tehdään alle 10 % matkoista. ei autoa ei autoa 10 % 1 auto 52 % Oulu 2 autoa 29 % > 2 autoa 2 % ei autoa 16 % 1 auto 53 % Rovaniemi 2 autoa 33 % > 2 autoa 3 % ei autoa 11 % 1 auto 53 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2.10 Kokkolan matkatottumukset muihin seutuihin verrattuna Kokkolassa kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus kaikista kulkutavoista on suunnilleen samansuuruinen kuin Helsingin, Lahden ja Oulun seuduilla. Pyöräilyn osuus on kuitenkin suurempi kuin Helsingissä ja Lahdessa. Kokonaisuudessaan kävelyn ja pyöräilyn osuus näyttäisi olevan Kokkolassa selvästi korkeampi kuin Rovaniemellä. Rovaniemen tutkimus venyi kuitenkin pidemmälle syksyyn, minkä vuoksi ero kulkutapojen käytössä saattaa todellisuudessa jäädä hieman esitettyä pienemmäksi. Henkilöautoilun osuus kulkutapajakaumasta on 61 prosenttia, mikä on hieman enemmän (5-8 %) kuin vertailtavilla kaupunkiseuduilla. Toisaalta automatkojen keskimääräinen pituus on Kokkolassa useampia kilometrejä lyhyempi kuin vertailukaupungeissa. Joukkoliikenteen ja muiden kulkutapojen osuudet kulkutapajakaumassa ovat marginaalisia. Joukkoliikenteen osuus on Kokkolassa selkeästi pienempi, kuin muilla tarkastelluilla kaupunkiseuduilla. Helsingin seutu 2007-2008 Lahden seutu 2010 Oulun seutu 2009 23% 22% 16% 9% 12% 19% 38% 46% 46% 10% 17% 13% 5% 13% 5% 1 auto Rovaniemi 2012 18% 9% 51% 14% 5% 2 autoa Enemmän kuin 2 autoa kävely pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja-auto muut kulkutavat Kuva 24 Kulkumuotojakauma kotitalouksien henkilöautojen määrän mukaan Kokkola 2012 17% 16% 43% 18% 3% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % jalankulku pyöräily henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa Kuva 25 Kulkutapajakauma viimeaikaisissa liikennetutkimuksissa (yli 5-vuotiaat seudun asukkaat) 19
Tutkimusaineisto osoittaa hyvin Kokkolan liikennejärjestelmän keskeiset ominaisuudet. Keskustaajaman suppeudesta ja matkojen keskimääräisestä lyhyydestä johtuen nykyisenkaltaisella joukkoliikenteellä ei ole saavutettavissa merkittävästi suurempaa kulkutapaosuutta, vaan joukkoliikenne toimii lähinnä koulumatkojen kulkutapana. Joukkoliikennetarjonnan vähäisyys heijastunee henkilöautossa matkustamisen muita kaupunkeja suurempaan osuuteen. Matkojen pituusjakaumaan, maaston tasaisuuteen ja melko kattavaan pyörätieverkostoon verraten pyöräilyn osuus on pieni. Haastattelu ajoittui lokakuun loppuun ja marraskuun alkuun, joten pyöräily saattoi sääolosuhteista johtuen olla kuitenkin normaalia vähäisempää. 20
3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄSTÄ ANNETTU PA- LAUTE Liikennetutkimuksen puhelinhaastattelussa ja internet-lomakkeella vastaajien oli mahdollista antaa palautetta liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä liikennetutkimuksesta ja tutkimustavasta. Palautteista poistettiin sellaiset vastaukset, joissa oltiin yleisesti tyytyväisiä liikennejärjestelmään tai vastaajalla ei ollut kommentoitavaa tutkimukseen tai liikennejärjestelmään liittyen. Palautetta liikennejärjestelmän kehittämisestä antoi yhteensä 957 vastaajaa. Taulukossa 6 on esitetty palautteen antajien asuinkunta. Suurin osa palautteesta tuli Kokkolan keskusta-alueella asuvilta. Taulukossa 6/Kuvassa 26 on esitetty palautteiden aihealueet. Palautteissa on huomioitu sekä positiiviset, kiitosta saaneet asiat että kehittämistä vaativat kohteet. Selkeästi suurin osa palautteista koski joukkoliikennettä. Myös kunnossapitoon, pyöräilyyn sekä liittymiin ja liikennevaloihin liittyen saatiin hieman enemmän palautetta. Taulukko 5. Annettujen liikennejärjestelmää koskevien palautteiden määrä alueittain Asuinalue Palautteen antajat (kpl) Osuus palautteen antajista Ala-Viirre 10 1 % Karhi 2 0 % Kokkola 701 73 % Kälviä 98 10 % Lohtaja 39 4 % Marinkainen 28 3 % Rahkonen 3 0 % Ruotsalo 29 3 % Ullava 14 1 % Yli-Ullava 21 2 % Öja 11 1 % Yhteensä 957 100 % Joukkoliikenne Kunnossapito Pyöräily Risteykset, liittymät ja liikennevalot Lasten liikkuminen (turvallisuus) Liikennekäyttäytyminen (vilkku, nopeudet) Teiden kunto Kävely Turvallisuus Ruuhkautuminen Jatkuvuus (yhteys puutteet) Sujuvuus Valaistus Pysäköinti Opasteet Mopoilu Melu Kuva 26 Palautteiden jakautuminen eri aihealueisiin 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 21
Annetuissa palautteissa vastaajat nostivat esille monia kehittämiskohteita, mutta myös onnistuneet liikennejärjestelmän ratkaisut. Tyypillisesti yhdessä vastauksessa annettiin palautetta useilta eri aihealueilta. Palautteet on ryhmitelty kuvassa 23 esitettyihin aihealueisiin. Noin 1 000 palautteen antajan palautteissa oli noin 2 300 eri aihealueisiin ryhmiteltyä palautetta. Noin 20 % annetusta palautteesta liittyi joukkoliikenteeseen. Noin puolet joukkoliikennettä koskevasta palautteesta koski joukkoliikenteen vuorotarjontaa, reittien kattavuutta ja aikataulujen sopimattomuutta työssäkäynti-, koulu- tai opiskeluaikoihin. Vain hyvin pieni osa vastaajista kommentoi joukkoliikenteen hintatasoa. Joukkoliikenteeseen liittyvistä palautteista kävi selkeästi ilmi halukkuus hyödyntää joukkoliikennettä nykyistä enemmän. Pyöräilyyn liittyvää palautetta oli noin 14 % kaikista palautteista. Palautteissa mainittiin muun muassa teiden kunnon ja ympärivuotisen kunnossapidon tärkeys sekä ongelmakohdat reittien jatkuvuudessa eli yhteyspuutteet. Risteyksiin, liittymiin ja liikennevaloihin liittyvät palautteet (n. 13 %) käsittelivät etenkin turvallisuuteen liittyviä seikkoja, kuten autoilijoiden nopeuksia ja näkyvyyttä, mutta myös liikkumisen sujuvuutta, ruuhkia ja liikennevalojen toimivuutta. Ajonopeuksiin, ruuhkiin ja risteysalueisiin liittyen palautteissa tuotiin myös esiin huoli lasten turvallisesta liikkumisesta koulu- ja vapaa-ajan matkoilla. Yleensäkin turvallisuuteen liittyen huomautettiin myös ihmisten liikennekäyttäytymisestä esimerkiksi väistämistilanteissa. Palauteaineistoa kannattaa jatkossa hyödyntää lähtöaineistona erilaisissa suunnittelutehtävissä tuomaan todettuja käyttäjien näkemyksiä liikenneasioihin. 22
4. LIIKENNELASKENNAT Ajoneuvoliikenteen laskentatietoja kerättiin ELY-keskuksen jatkuvista ja määrävuosina toistuvista laskennoista sekä Kokkolan liikennevalojärjestelmästä. Täydentäviä laskentoja tehtiin liikennemallin tarpeiden mukaan xx pisteessä pääosin koneellisina poikkileikkauslaskentoina. Kävelyn ja pyöräilyn määriä selvitettiin käsinlaskentoina Kokkolan keskustan tärkeimmillä sisääntuloväylillä tarkoituksena selvittää keskustahakuisen kävelyn ja pyöräilyn määriä. Koneellisesti kevyttä liikennettä laskettiin koko laskentajakson ajan yhdessä poikkileikkauksessa, jotta saadaan yleiskuva kävelyn ja pyöräilyn aikavaihtelusta sekä sääolosuhteiden vaikutuksesta käyttäjämääriin. Kuva 28 Kävelyn ja pyöräilyn vuorokausiliikennemääriä Kokkolan keskustan kehällä Liikennelaskentojen tärkein käyttö on liikennemallin oikeellisuuden tarkistaminen eli kalibrointi. Nykyliikenteen määrästä saa parhaan kuvan myöhemmin luvussa 6 esitetyistä nykyliikenteen ennusteista. Kuva 27 Tie- ja katuosat, joiden liikennemäärätietoa on selvitetty eri lähteistä (liikennevalot, jatkuvat liikennelaskennat, tässä työssä tehdyt poikkileikkauslaskennat) 23