Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 1 / 72 Kokoustiedot Aika 10.05.2012 torstai klo 17:30-20:08 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5, Kokoomuksen ryhmähuone Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Pursula, puheenjohtaja Pirkko Kuusela Asso Erävuoma Isto Havu Veikko Granqvist Riina Kosonen, saapui klo 17.34 46 käsittelyn aikana Markus Peura Jarkko Rahkonen Mia Saarelma Seppo Salo Hilkka Vahervuori Ville Uusivuori Matti Lehtonen Muut saapuvilla olleet Jarmo Jääskeläinen kaupunginhallituksen edustaja, poistui klo 19.45 44 käsittelyn jälkeen Melissa Pirha nuorisovaltuuston edustaja Tuula Hämäläinen-Tyynilä ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto valvontapäällikkö, poistui klo 19.55 49 käsittelyn jälkeen Sari Soini kehittämispäällikkö, poistui klo 18.50 43 käsittelyn jälkeen Olavi Louko teknisen toimen johtaja, poistui klo 18.38 46 käsittelyn jälkeen Matti Kokkinen projektinjohtaja, poistui klo 18.38 46 käsittelyn jälkeen Erja Tiihonen sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 2 / 72 Allekirjoitukset Tiina Pursula puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 11.5.2012 11.5.2012 Seppo Salo Hilkka Vahervuori Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2011 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa 21.5.2012 osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 3 / 72 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 41 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 42 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 43 Ympäristölautakunnan seurantaraportti 4/2012 6 44 1 Espoon Moottoriradat ry Kulmakorven 10 moottoriurheilukeskus ympäristöluvan myöntäminen 45 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Rudus Oy:n 49 Espoon Kulmakorven louhinta- ja murskaustoimintaa koskevan ympäristöluvan muutoksesta 46 Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma 53 47 Toimivallan myöntäminen ympäristönsuojelupäällikölle 58 eräissä vesilain ja jätelain mukaisissa asioissa 48 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 63 49 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Kuusakoski Oy:n koeluonteisesta toiminnasta koskien autopaloittamosta syntyvän seulotun kevytjakeen jalostamista polttoaineeksi Ekopark Espoossa Ämmässuolla 65
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 4 / 72 41 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 2.5.2012 päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille sekä kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 5 / 72 42 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seppo Salo ja Hilkka Vahervuori.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 6 / 72 1525/02.02.02/2012 43 Ympäristölautakunnan seurantaraportti 4/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen ympäristölautakunnan seurantaraportin 04/2012. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Seurantaraportti huhtikuu 2012 - Sitovien tulostavoitteiden toteutuminen Hyväksyessään vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman 2.12.2011 valtuusto edellytti, että kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan seurantaraportti Espoo-strategian sitovien tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 31.7.2012 ja 31.10.2012. Näiden seurantaraporttien lisäksi laajemmat kuukausiraportit laaditaan huhtikuun ja lokakuun lopun tilanteesta. Huhtikuun ja lokakuun seurantaraportteihin sisältyy tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumisen tilannekatsaus. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös, jonka yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Talousarvion sitovuus ja seuranta Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Espoo-strategian tavoitteisiin perustuvat vuoden 2012 tulostavoitteet sekä talousarviokirjaan sisältyvät määrärahat, tuloarviot ja eritysperustelut ovat sitovia. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan seurantaraportti tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 7 / 72 heinäkuun lopun tilanteessa. Raporttiin sisällytetään koko vuotta koskeva tilinpäätösennuste. Lautakunnat esittävät oman tehtäväalueensa seurantaraportit (tilanteesta 31.7. ja 31.10.) kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Näiden seurantaraporttien lisäksi lautakunnat käsittelevät määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tulostavoitteiden toteutumisraportit vähintään kerran keväällä. Raporteissa käsitellään myös mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Joulukuun lopun tilanteesta laaditaan ennakkotilinpäätös, jonka yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia. Kuukausiraportit laaditaan kuukausittain lukuun ottamatta tammikuuta, kesä- ja heinäkuuta sekä joulukuuta. Raportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Kaupunginhallitus käsittelee huhtikuun seurantaraporttia 28.5.2012. Ympäristökeskuksessa taloutta seurataan kuukausittain. Kuukausiraportti tuodaan tiedoksi lautakunnalle. Espoo-strategian toteutumisen seuranta Valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä talousarviovuotta koskevat toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet. Tulostavoitteiden toteutumisen seurantatiedot ja korjaavat toimenpiteet tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn huhtikuun kuukausiraportin yhteydessä. Kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät tiedot seurantaraportin yhteydessä. Poikkeamat käsitellään lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Ympäristölautakunnan tulostavoitteet vuodelle 2012 Ympäristökeskus osallistuu kaupungin tuottavuusohjelman toteuttamiseen ja on laatinut omalta osaltaan toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit. Ympäristökeskuksen Espoo-strategiaan liittyvät toiminnan painopistealueet ovat ilmastostrategian toteuttamisen edistäminen ja ympäristöjohtamisen kehittäminen. Muilta osin toiminnan painopistealueista on kerrottu tarkemmin toimintasuunnitelmassa. Yhteenveto sitovien tulostavoitteiden toteutumisesta on oheismateriaalina.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 8 / 72 Ympäristölautakunnan tulojen ja menojen toteutuminen Menot Käyttötalouden menoihin on vuonna 2012 budjetoitu 2,248 milj. euroa. Menojen toteuma on 0,573 milj. euroa, 25,5 %. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Henkilöstömenoihin on varattu 1,422 milj. euroa. Toteuma 0,429 milj. euroa, 30,2 %. Kasvua on 3,0 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Henkilöstön lukumäärä on maaliskuun lopussa 26. Ympäristötarkastajan vakanssi on täytetty vuoden 2012 alusta lukien. Asiantuntijapalveluihin on talousarviossa varattu 0,349 milj. euroa. Määrärahaa on käytetty 5,3 %. Ympäristönsuojelutehtäviin on varattu 1,470 milj. euroa. Toteuma 0,41 milj. euroa, 27,9 %. Nuuksion luontokeskus Haltian toimintamenoihin on varattu 70 000 euroa. Villa Elfvikin menoihin on varattu 0,480 milj. euroa. Toteuma 0,133 milj. euroa, 27,8 %. Projektihankkeisiin on budjetoitu 0,167 milj. euroa. Menojen toteuma on 22 %. Ilmastoinfon menoihin on varattu 0,1 milj. euroa. Vesiensuojelutehtäviin on budjetoitu 0,131 milj. euroa. Menojen toteuma on 8 %. Tulot Tuloja on budjetoitu 94 000 euroa. Tulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tulot kertyvät Villa Elfvikin käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista sekä EU:n takaisin maksamista projektiosuuksista. Tulojen toteuma on 25 239 euroa, 26,9 %. Ympäristönsuojelutehtävistä arvioidaan kertyvän tuloja 73 500 euroa. Toteuma on 10 550 euroa, 14,4 %. EU-tukia on budjetoitu 25 000 euroa. Tuloja ei ole kertynyt. Villa Elfvikin osalta tuloja on budjetoitu 20 500 euroa. Toteuma 14 689 euroa, 71,7 %. Tukia ja avustuksia on kertynyt 10 752 euroa. Talousarviossa ei ole määrärahavarausta investointiosan omaisuuslajille 91 Aineettomat hyödykkeet. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Tanja Paananen, Talousyksikkö - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Anu Rajala, Rahoitusryhmä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 9 / 72 - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 10 / 72 1079/11.01.00/2011 44 Espoon Moottoriradat ry Kulmakorven moottoriurheilukeskus ympäristöluvan myöntäminen Valmistelijat / lisätiedot: Anttila Harri, puh. (09) 816 24831 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta antaa seuraavan päätöksen Espoon Moottoriradat ry:n Kulmakorven moottoriurheilukeskuksen ympäristölupaa koskevasta hakemuksesta: Hakija Espoon Moottoriradat ry c/o Mika Villikka Kuningattarenkuja 23 02780 Espoo Espoon Moottoriradat ry on espoolaisten moottoriurheiluseurojen Espoon Moottorikerho ry:n (EMK), Espoon Urheiluautoilijat ry:n (EspooUA) ja Tapiolan Urheiluautoilijat ry:n (TapUA) yhdessä perustama yhdistys, jonka tehtävänä on organisoida, suunnitella ja hallinnoida Kulmakorpeen perustettavaa moottoriurheilukeskusta. Toiminta ja sen sijainti Moottoriurheilukeskus. Kartingin, pienoisautoilun, motocrossin ja enduron harjoittelu- ja kilpailutoiminta. Kulmakorventie, Espoon kaupungin Espoonkartanon kylä, määräala tiloista Kartanonmetsä (49-408-1-415) ja Björkskog (49-408-1-388). Toimialatunnus (TOL): 926201 (muu urheilutoiminta).
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 11 / 72 Espoon Urheiluautoilijat ry on ilmoittanut 18.10.2011 kirjeellä ratayhdistykselle, että yhdistys eroaa Kulmakorven ratahankkeesta ja myös jäsenyydestä Espoon Moottoriradat ry:ssä. Lupahakemusta ei ole muutettu eroamisen vuoksi. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 1 mom. Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 1 mom. kohta 12d Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojelulain 31 2 mom. ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 mom. kohdan 12c perusteella. Asian vireille tulo Hakemus on tullut vireille Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 28.1.2011, jolla hallinto-oikeus palautti asian Espoon ympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Hakemusta on täydennetty 25.1.2012 ja 6.2.2012. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Ympäristöluvat Espoon ympäristölautakunta on kokouksessaan 13.5.2009 ja julkipanon jälkeen 26.5.2009 antamallaan päätöksellä myöntänyt ratayhdistykselle ympäristöluvan moottoriurheilukeskuksen perustamista varten. Vaasan hallinto-oikeus kumosi 28.1.2011 ympäristölautakunnan päätöksen ja palautti asian ympäristölautakunnan käsiteltäväksi määräyksellä, että hakijan on teeteettävä yksityiskohtainen meluselvitys.
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 12 / 72 Sopimukset Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt 5.12.2011 138 varata ratayhdistykselle 24,9 ha suuruisen määräalan tiloilta Kartanonmetsä RN:o 408:1:415 ja Björkskog RN:o 408:1:388. Varaus on voimassa 31.12.2013 saakka. Kaavoitustilanne Yleiskaava. Moottorirata sijoittuu ympäristöministeriön 27.6.1996 vahvistaman Espoon pohjoisosien yleiskaavan osoittamalle moottorirataalueelle (EM). Kaavamerkinnän mukaan alue on varattu moottoriurheiluun sekä urheilu- ja harrastustoimintaan. Alueella sallitaan moottoriratatoiminnan sekä urheilu- ja harrastustoiminnan tarpeisiin tilojen ja laitteiden rakentaminen. Meluesteet on toteutettava moottorirata- ja kaatopaikka-aluevarauksilla (EM ja EK). Asemakaava. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Moottoriurheilukeskuksen alue sijaitsee Espoon Kulmakorvessa noin 1 km Turun moottoritiestä (E 18) ja Nupurintiestä (seututie 110) etelään. Sijoituspaikka on metsätalouskäytössä ollutta aluetta. Välittömästi alueen pohjois- ja länsipuolella sijaitsevat Espoon kaupungin Kulmakorven ja Kalliosuon maantäyttöalueet. Noin 200 m itään sijaitsee kivenlouhinta- ja murskausalue uuden maantäyttöalueen (Takapelto) rakentamista varten. Rata-alueen eteläpuoliset alueet ovat metsätalouskäytössä. Länsipuolella rata-alue rajoittuu maantäyttöalueeseen ja sen takana noin 200 m etäisyydellä alkaa HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, jossa toimii mm. kaatopaikka ja biojätteen kompostointilaitos. Ämmässuon - Kulmakorven alueella noin 1 km etäisyydellä toimivat myös mm. rakennusjätteiden käsittelylaitos, betonijätteen murskauslaitos, mullan valmistus- ja kantojen haketuslaitos sekä betoniasema. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat etelässä ja koillisessa 1 km etäisyydellä, idässä 1,2 km etäisyydellä ja luoteessa 1,8 km etäisyydellä. Kakarlammen luonnonsuojelualue sijoittuu noin 400 m etäisyydelle koilliseen. Alueen ympäristöolosuhteet Ilman laatu. Kulmakorven alueella ilmapäästöjä aiheuttavat pääasiassa maantäyttötoiminta, kallion louhinta ja murskaus sekä näihin liittyvä ajoneuvo- ja työkoneliikenne. Länsipuolella sijaitsevan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, sen liitännäistoimintojen ja liikenteen aiheuttamat päästöt ovat myös merkittäviä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa Ämmässuon alueella noin 700 m moottorirata-alueesta länteen sijaitsevalla mittausasemalla hengitettävien hiukkasten PM 10, pienhiukkasten PM 2,5 sekä haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuutta ilmassa. Viimeisen vuoden aikana hengitettävien hiukkasten tai haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvot eivät ole ylittyneet alueella. Pienhiukkasten pitoisuustasot ovat olleet keskimäärin 2,7 12,1 µg/m 3, tälle ei ole annettu ohjearvoa.
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 13 / 72 Melu Kulmakorven alueen merkittävin melun ja tärinän lähde on tällä hetkellä louhinta- ja murskaustoiminta, joka sijoittuu suunnitellulta rata-alueelta noin 200 m itään. Myös vilkas raskaiden ajoneuvojen liikenne aiheuttaa melua lähialueella. Alueella voimassa olevien ympäristölupien perusteella voimakasta melua ja tärinää aiheuttavia räjäytyksiä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7-18. Viimeisin melumittaus Ämmässuon - Kulmakorven alueella on tehty toukokuussa 2011. Silloin melua mitattiin Kolmperän, Laitamaan ja Råbackan alueen lähimpien asuinrakennusten luona. Melumittauksen aikana alueella toimivat HSY:n jätteenkäsittelykeskus (Ämmässuo) sekä kivenmurskaus- ja louhintalaitos (Kulmakorventie). Kolmperän asuinalueen päiväajan ekvivalenttimeluksi (L Aeq, 7-22) mitattiin 42 db, Laitamaalla 39 db ja etelän suunnalla Råbackassa 41 db. Maaperä Kulmakorven alue on osa laajaa kallioaluetta, jossa vuorottelevat matalat kalliomäet ja soistuneet painanteet. Moottoriurheilukeskuksen alueen maanpinta on tasolla +62 - +65 m. Kallioisilla alueilla maapeitteen paksuus on vähäinen, mutta kalliokohoumien välissä olevissa painanteissa maakerroksia voi olla yli kymmenen metriä. Pintavesi Moottoriurheilukeskuksen sijoituspaikan poikki kulkee vedenjakaja. Alueen pohjoisosan pintavedet virtaavat Kulmakorven puroa pitkin kaakkoon Gumbölenjoen latvahaaraan, johon puro yhtyy Svartbäckträsketin ja Kvarnträskin välillä. Alueen eteläosan pintavedet virtaavat etelän suuntaan Ämmässuonojaan, joka laskee Loojärveen. Pohjavesi Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat Nupuri (010 4951) 1,7 km itään ja Kuusikoti (010 4908) 2 km koilliseen. Tutkimusten mukaan pohjaveden virtaussuunta on rata-alueelta etelään. Hankealueella ja sen lähiympäristössä pohjavedeksi ja kalliopohjavedeksi imeytyvän veden määrä on hyvin vähäinen. Suurin osa alueen pohjavedestä esiintyy kalliopohjavetenä, joka virtaa kallioiden raoissa. Kasvillisuus ja eläimistö Alue on tällä hetkellä pääosin luonnontilaista metsää, jossa esiintyy pienialaisia isovarpu- ja kangasrämeitä. Aluetta on ojitettu noin 60 vuotta sitten, minkä vuoksi valtaosa soistuneista alueista on osittain kuivunut. Alue on hirvien ja valkohäntäpeurojen esiintymisaluetta. Merkittävimmät lintulajit ovat teeri, pyy ja mahdollisesti metso. Alueella on tavattu myös palokärki ja käki. Teeri, metso ja käki ovat uusimmassa uhanalaisluokituksessa luokiteltu silmälläpidettäväksi ja Etelä-Suomessa näistä uhanalaisia ovat metso ja käki (Rassi ym.: Suomen lajien uhanalaisuus 2000, Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 14 / 72 2001). Alueella on tehty liito-oravaselvitys vuonna 2004. Selvityksen mukaan liito-oravaa ei esiinny. Lähimmät häiriöille alttiit kohteet Asuinrakennukset Lähin asutus sijaitsee 1 km etelään Halujärventien varrella, 1 km koilliseen Arkiniitynportti -kadun varrella, 1,2 km itään Mustanpurontien varrella sekä 1,8 km luoteeseen Kolmperän asuinalueella. Etäisyys muihin asuinalueisiin on yli 2 km, ks. liitteen kuvat 1 4. Suojelualueet, luontotyypit Moottoriradaksi rakennettavalla alueella ei ole uhanalaisten eliölajien esiintymiä. Noin 0,8 km rata-alueesta itään sijaitsevalla niityllä on kirjoverkkoperhosen esiintymisalue (luontodirektiivin liitteen IV laji). Noin 400 m koilliseen sijaitsee Kakarlammen luonnonsuojelualue. Muille luontotyyppi- ja suojelualueille on matkaa yli 2 km. Vedenottamo Osa rata-alueen pohjoisosaan sijoittuvan karting -radan valumavesistä virtaa Kulmakorvenpuroa pitkin kaakkoon Espoon kaupungin Dämmanin vedenottamon suuntaan. Puron virtaussuunta tullaan muuttamaan vuoden 2012-2013 aikana siten, että vedet johdetaan pois vedenottamon valumaalueelta. Muuttamista koskeva määräys on annettu Rudus Oy:n Jersinmäen - Takapellon alueen louhintahankkeen ympäristöluvassa (Uudenmaan ympäristökeskus 30.12.2009, Vaasan hallinto-oikeus 29.3.2011). Moottoriurheilukeskuksen toiminta Radan rakentaminen Rata-alue sijoittuu tilasta Kartanonmetsä RN:o 1:415 erotetulle 24,9 ha laajuiselle määräalalle. Osasta aluetta kaadetaan puustoa mm. varikko- ja pysäköintialueen sekä ratalinjausten rakentamista varten. Kallion epätasaisuuksia tasoitetaan louhinnalla. Alueen pohjoisosaan sijoittuu 9,9 ha laajuinen, kansainvälisten sääntöjen mukainen karting- ja pienoisautorata, sen keskiosaan 3,5 ha laajuinen huolto- ja varikkoalue, johon tulee myös toimisto- ja kahviorakennus. Alueen eteläosaan sijoittuu 11,5 ha laajuinen motocrossrata. Kartingradan pituus on 1 375 m ja leveys 9 m. Rata asfaltoidaan. Pienoisautoratoja rakennetaan kaksi, joista toinen on asfaltoitu ja toinen sorapohjainen. Ratojen pituudet ovat 300 m ja 200-300 m ja leveys 4 m. Alueen eteläosan motocrossradan pituus on 1 520 m ja leveys 5-7 m. Rata on maapohjainen. Rakennettaessa sitä muotoillaan muualta tuotavalla maa-aineksella. Kartingradan ja motocrossradan väliselle huoltoalueelle varaudutaan rakentamaan hallinto-, toimisto- ja kahviorakennus sekä kaluston huoltotoimintojen vaatimat huoltohalli- ja korjaamotilat. Näihin tulee myös yleisötapahtumien edellyttämät sosiaalitilat.
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 15 / 72 Karting -toiminta Kartingrata on käytössä lumettomana aikana huhtikuusta marraskuuhun seitsemänä päivänä viikossa klo 10-21. Kartingissa käytettävä kalusto on joko kaksi- tai nelitahtista riippuen luokasta ja kuutiotilavuudesta. Moottorien tilavuudet vaihtelevat 85 cm 3-250 cm 3 kaksitahtimoottoreista 450 cm 3 nelitahtimoottoreihin. Auton A painotettu lähtömelutaso mitattuna vähintään 1,8 m etäisyydeltä on 100 103 db luokasta riippuen. Pääosa kartingradan toiminnasta muodostuu ajokaudella huhtikuun - marraskuun välillä päivittäisistä harjoitus- ja koulutustapahtumista, 1-4 kertaa kuukaudessa pidettävistä kerhokilpailuista sekä 1-2 vuosittaisesta nuorten ajoleiristä. Lisäksi radalla voidaan järjestää vuosittain 1-4 kansallista kilpailua ja 1-2 kansainvälistä kilpailua. Kunkin kilpailun kesto on 1-2 päivää. Kilpailuluokat perustuvat kuljettajien ikään. Osanottajien määrät vaihtelevat 20-200 ajajaan riippuen tapahtuman luonteesta. Harjoituksiin, leireihin ja kerhokilpailuihin voi osallistua 300 lasta ja nuorta ajokauden aikana. Radalla voi olla kerrallaan enintään 34 mikroautoa. Päiväaikaan radalla on yleensä vain muutama ajaja kerrallaan, iltaisin ajajia on enemmän. Toiminnan luonteesta johtuen kilpailut ja samalla suurimmat yhtäaikaiset käyttäjämäärät keskittyvät lauantai- ja sunnuntaipäiviin. Pienoisautoilu Pienoisautoilua harjoitetaan samoina toiminta-aikoina kuin kartingia. Radalla voidaan tehdä talvikokeiluja marraskuun - helmikuun välillä. Pääkaupunkiseudulla on noin 2 500 lajin harrastajaa. Radio-ohjattavat pienoisautot ovat luokasta riippuen joko sähkö- tai polttomoottorikäyttöisiä, kooltaan 35-100 cm mittaisia ja 0,8-12 kg painoisia. Espoon radalla järjestetään kerhokilpailuja 4-6 kertaa kuukaudessa. Kansallisia kilpailuja järjestetään 3-4 kertaa vuodessa 1-2 päivän pituisina. Osallistujamäärä vaihtelee 20-120 välillä. Kansainvälisiä kilpailuja voi olla kerran 5-10 vuodessa. Autoja on samanaikaisesti radalla enintään 20 kappaletta. Motocross Motocrossia ajetaan rakennetulla maastoradalla. Rata on käytössä ympäri vuoden seitsemänä päivänä viikossa klo 10-21. Radalla harrastetaan sekä omatoimista harjoittelua että kilpailuja. Moottorit voivat olla 2- tai 4 tahtisia ja niiden tilavuus vaihtelee 50 cm 3 650 cm 3 välillä. Moottoripyörien lähtömelu mitattuna 0,5 m etäisyydeltä on enintään 94 db. Rataa käyttää kaikkiaan yli 300 kuljettajaa. Päiväaikaan rataa käyttää kerrallaan 5 15 ajajaa, iltaisin 15 30 ajajaa ja viikonloppuisin keskimäärin 15 ajajaa. Radalla järjestetään sekä kerhokilpailuja että keskusjärjestön Suomen Moottoriliitto ry:n koordinoimia kilpailuja, joita on enintään kaksi kertaa vuodessa. Motocross kilpailussa on yhteislähtö, jossa on mukana enintään 40 ajajaa. Kilpailussa voi olla 5-6 lähtöä sekä harjoitusajot. Enduro Endurossa ajetaan merkittyä metsäreittiä pitkin. Moottoripyörät ovat yleensä vähintään 125 kuutioisia, joko 2- tai 4 tahtisia. Ajajilta edellytetään ajokorttia ja pyörät ovat tieliikennesäädösten mukaisia.
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 16 / 72 Toiminta-aika Toiminta-ajaksi haetaan ympärivuotista käyttöä seitsemänä päivänä viikossa klo 10 21. Toiminta-aikoja erityisesti iltaisin ja viikonloppuina perustellaan sillä, että karting on lasten ja nuorten harrastus, jossa vanhempien mukanaolo kuljetusten ja muun toiminnan järjestämisessä on välttämätöntä. Pääosa kilpailuista järjestetään viikonloppuisin, jolloin huoltajilla on mahdollisuus olla mukana. Motocrossin kohdalla perusteluna esitetään, että harrastajat ovat työssä käyviä ihmisiä, jolloin harrastus keskittyy iltoihin ja viikonloppuihin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen kuuluvat huolto- ja sosiaalitilojen jätevesien johtaminen viemäriin ja öljynerottimien rakentaminen. Pienehköt huoltotoimenpiteet tehdään sisätiloissa huoltorakennuksessa. Radat rakennetaan siten, että ne täyttävät kansainväliset ratanormit. Ajoneuvot täyttävät lajeilta vaadittavat melurajat, joita valvotaan melumittauksin. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Päästöt vesistöön Rakennettavista huolto- ja sosiaalitiloista jätevedet johdetaan viemäriin. Öljyiset vedet johdetaan erottimen kautta. Hulevedet ulkoalueilta ja pysäköintialueilta johdetaan maastoon. Päästöt ilmaan Mikroautoissa käytetään lyijytöntä 2 -tahtibensiiniä tai tavanomaista lyijytöntä bensiiniä (4 -tahtiautot). Mikroautojen polttoaineen kulutus on moottorityypistä riippuen 1,5 8 litraa tunnissa. Pakokaasupäästöjä ei ole mitattu. Pienoisautot ovat joko sähkö- tai polttomoottorikäyttöisiä. Näiden päästöt ovat vähäisiä. Moottoripyörien päästöt ovat suurempia, päästömittauksia näistäkään ei ole tehty. Asfaltoidulla mikroautoradalla ei synny pölypäästöjä. Motocrossrata ja toinen pienoisautorata ovat maapohjaisia ja pölyämistä esiintyy lähialueella. Melu ja tärinä Hakija on teettänyt melulaskelman moottoriurheilukeskuksen toiminnasta (Ramboll Finland Oy 30.12.2011: Moottoriurheilukeskuksen meluselvitys, Espoonkartano, Espoo). Laskennassa käytettiin SoundPlan 7.0 laskentaohjelmaa, joka sisältää ns. pohjoismaisen teollisuusmelun laskentamallin. Malli on yleismalli, jota käyttäen voidaan laskea kaikentyyppisten melulähteiden melun leviäminen ympäristöön ja se vastaa laskentatavaltaan yhteispohjoismaista moottoriurheilumelun laskentamallia. Malli laskee melutasot ympäristössä ottaen huomioon mm. etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Käytetty malli on ns. myötätuulimalli. Moottoriradan meluvaikutukset arvioitiin sekä maksimi- että keskimelutasolaskentojen avulla. Maksimimelutaso L AFmax laskettiin lajikohtaisesti yhdistämällä ajoneuvon ympäristöön aiheuttamat
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 17 / 72 enimmäismelutasot radan eri kohdista yhteen laskentakuvaan. Keskiäänitaso L Aeq 7-22 on laskettu karting-, motocross- ja endurolajeille, erikseen kilpailu- ja harjoituspäivän käytön mukaan. Lisäksi laskettiin päiväajan kokonaismelutaso L Aeq 7-22 siten, että mukaan otettiin moottoriratojen harjoituspäivän, alueen tieliikenteen ja läheisen louhinta- ja murskausalueen yhteismelu. Päätöksen liitteenä on melulaskelman perusteella laaditut melukäyrät. Käyrät kuvaavat karting-, motocross- ja enduroratojen aiheuttamaa maksimimelua (kuvat 1-3) sekä näiden yhtäaikaisesta käytöstä aiheutuvaa maksimimelua (kuva 4). Melukäyristä nähdään, että melun enimmäistasot L AFmax jäävät alle 50 db lähimpien asuinrakennusten luona kaikkien ratalajien kohdalla. 50 db alittuu myös tilanteessa, jossa kaikilla radoilla ajetaan yhtäaikaisesti. Karting- ja motocrossratojen harjoitus- ja kilpailupäivien keskiäänitasot L Aeq 7-22 jäävät maksimimelutasoja alhaisemmiksi. Myös kaikkien ratojen yhtäaikaisesta käytöstä aiheutuva keskiäänitaso L Aeq 7-22 jää alle 50 db asuinrakennusten luona. Kakarlammen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 400 m etäisyydellä rataalueesta. Luonnonsuojelualueilla melun ekvivalenttitaso ei saa päivällä klo 7-22 ylittää 45 db eikä yöllä 40 db. Maksimimelu ei saa ylittää 55 db. Melulaskelman mukaan Kulmakorven täyttöalue rajoittaa tehokkaasti melun leviämistä luonnonsuojelualueelle. Karting- ja motocrossradoilta sekä enduroreitiltä lähtevä melutaso jää alle suojelualueen 55 db maksimiarvon. Suojelualueen pohjoispuolella kulkevat Turun moottoritie ja Nupurintie aiheuttavat suojelualueella 45 55 db keskiäänitason (Ramboll Oy 2009: Kulmakorven ylijäämämassojen läjityksen sekä maa-ainesten oton YVA menettely). Päästöt maaperään Polttoaineita ja vähäisiä määriä öljyjä käsitellään huolto- ja ratavarikolla. Varikkoalueet on asfaltoituja ja nesteiden pääsy maaperään on estetty. Jätteet ja niiden käsittely Radan toiminnassa ei synny vaarallisia jätteitä. Yhdyskuntajätteitä varten rakennetaan jätekatos. Syntyvät sekajätteet toimitetaan kaatopaikalle. Ennen jätevesiliittymien valmistumista rata-alueelle sijoitetaan kuivakäymälöitä (Bajamaja). Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja riskinarviointi Melu Radan toiminnasta tehdyn melulaskelman mukaan melutasojen arvioidaan jäävän selvästi alle annettujen melun ohjearvojen lähimpien asuinrakennusten luona 1,0 1,8 km etäisyydellä. Melun luonne poikkeaa alueen tavanomaisesta taustamelusta, joten se todennäköisesti kuuluu asuinalueille, mutta ei nosta melutasoja.
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 18 / 72 Pöly Motocross- ja enduroradat sekä toinen pienoisautoradoista ovat päällystämättömiä. Pöly voi kantautua lähialueelle, mutta vaikutusten ei arvioida ulottuvan asuinalueille asti. Pinta- ja pohjavedet Rata-alueen keskivaiheilla on vedenjakaja. Eteläosan pintavedet virtaavat etelän suuntaan Loojärveen. Pohjoisosan vedet virtaavat kaakkoon. Laskuojan reitillä tehtävän louhintatoiminnan vuoksi vedet tullaan johtamaan uutta reittiä Mankinjokeen pois Dämmanin vedenottamon valuma-alueelta. Kummallakin reitillä vedet päätyvät Espoonlahteen. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta pintaveden laatuun. Pohjaveden muodostuminen moottoriurheilukeskuksen alueella on hyvin vähäistä. Pohjavesi on pääasiassa kalliopohjavettä, jonka virtaussuunta on etelään. Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu Katsastuksilla ja melumittauksilla todetaan, että ajoneuvot ovat sääntöjen mukaisia. Ennen radan hyväksymistä kilpailukäyttöön, sille tehdään AKK:n toimesta tarkastus. Päästötarkkailu Toiminnan harjoittaja ei ole esittänyt päästötarkkailua. Rata sijoittuu alueelle, jossa tehdään vesien yhteistarkkailua neljä kertaa vuodessa otettavilla näytteillä. Radan vaikutusalueella on 8 pintaveden näytteenottopistettä ja 3 pohjavesipistettä. Tarkkailun tuloksista raportoidaan neljä kertaa vuodessa. Raportointi Toiminnan ja päästöjen raportoinnista ei ole esitetty suunnitelmaa. Vesien yhteistarkkailun tuloksista laaditaan raportti neljä kertaa vuodessa. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Radan toimintasääntöjen mukaan moottorien käyttäminen kartingautojen varikolla on kielletty. Varikolla on myös tupakointi kielletty. Varikkoalueella ei saa olla sellaisia varusteita, jotka voivat aiheuttaa tulipalon. Varikolla on sammutusvälineitä, joita sijoitetaan kilpailujen aikana myös kaarteisiin. Koko moottoriurheilukeskukselle laaditaan turvallisuussuunnitelma. Tämän lisäksi jokaisella kilpailulla on oma turvallisuussuunnitelmansa. Yleisötilaisuuksissa yleisölle varattu alue eristetään radasta. Kartingradan reunoilla on vähintään 10 m suoja-alue tai missä se ei ole mahdollista, reunassa on aita. Lupahakemuksen käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta tiedotettiin kuuluttamalla siitä Espoon kaupungin ilmoitustaululla 6.2.2012 6.3.2012. Kuulutus oli luettavissa myös Espoon
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 19 / 72 kaupungin verkkosivulla. Lisäksi kopio hakemuksen oleellisista osista lähetettiin 11:lle lähialueen taloudelle ja asukasyhdistykselle. Tarkastukset Rataa ei ole rakennettu eikä rakennuspaikkaa raivattu. Paikalla ei tehty tarkastusta. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Espoon tekniseltä keskukselta, kaupunkisuunnittelukeskukselta, Espoon seudun ympäristöterveydeltä ja HSY Vedeltä. Tekninen keskus katsoo, että moottoriurheilukeskus voi tällä erää hyvin toimia suunnitellussa sijaintipaikassaan. Louheen hyödyntäminen myös moottoriurheilukeskuksen alueella on teknisen keskuksen suunnitelmissa. YVA -selvityksen mukaan moottoriurheiluradan alueella on louhinnan ja ylijäämämassojen läjityksen arvioitu ajoittuvan alkavaksi 2030-luvulla. Moottoriurheilurata voisi siis hyvin toimia nykyisessä paikassaan jopa 25 vuotta, minkä jälkeen se mahdollisesti siirrettäisiin alueella uuteen paikkaan. Kulmakorven alueen suunnittelu on parhaillaan käynnissä moottoriurheilukeskuksen pohjoispuolella sijaitsevan ns. työpaikka-alueen (Kulmakorpi I) kunnallistekniikan yleissuunnittelun sekä Kalliosuon maanläjitysalueen ns. jatkealueen suunnittelun osalta. Tekninen keskus muistuttaa, että suunnitelmien yhteensovittamisesta on huolehdittava erityisesti vesien käsittelyn ja johtamisten osalta. Vesientarkkailu tulee alueella järjestää siten, että voidaan selkeästi seurata moottoriurheiluratatoiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin. Moottoriratatoiminnan edellyttämä melusuojaus tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella yhteistyössä tulevan Kalliosuon maanläjitysalueen jatkealueen suunnittelun kanssa. Ympäristölupa tulee myöntää määräaikaisena mahdollistaen louhinnan ja ylijäämämassojen läjitystoiminnan siirtymisen moottoriurheiluradan alueelle YVA -selvityksessä arvioidun mukaisesti 2030-luvulla. Edelleen Espoon kaupungin tekninen keskus haluaa muistuttaa liikenteen järjestelystä ja pysäköinnistä alueella, jotta moottoriratatoiminnan aiheuttama henkilöliikenne voidaan alueella hoitaa turvallisesti siten, että se ei häiritse eikä estä maankaatopaikkatoimintaa ja alueella tehtäviä louhintoja. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa mm., että käytettävissä olevien tietojen perusteella moottoriurheilukeskuksen sijoittamiselle haettuun paikkaan ei ole estettä. Ympäristöterveydellisten riskien minimoimiseksi lupapäätöstä valmisteltaessa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota pölyn ja melun ympäristöön leviämisen estämiseen sekä siihen, ettei rataalueen toiminnasta aiheudu talousvetenä käytettävän veden laadun heikentymistä. Ramboll Oy:n tekemän selvityksen mukaan
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 20 / 72 moottoriurheilukeskuksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso alittaa 55 db L Aeq ja maksimimelutaso 60 db L AFmax lähimmillä asuinalueilla. HSY Vesi ilmoitti, että sillä ei ole lausuttavaa asiaan. Kaupunkisuunnittelukeskus ei antanut lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ja mielipiteitä saatiin 6 kappaletta. Nuuksio-Seura ry, Pohjois-Kirkkonummi Yhdistys ry, Laitamaa Kyläyhdistys ry, Espoon Ympäristöyhdistys ry ja Kolmperän Asukasyhdistys ry vastustavat ympäristöluvan myöntämistä, koska moottoriurheilukeskuksen toiminta rasittaa lisää ennestään jo Ämmässuon alueen toimintojen haju-, melu-, ym. saasteiden rasittamaa Ämmässuon aluetta ja sen lähiympäristöä. Moottoriurheilukeskuksesta aiheutuva melu rasittaa lisää lähellä sijaitsevaa Kakarlammen luonnonsuojelualuetta ja lähiseudun asutusta. Varsinkaan kesäaikana lähiseudun asukkailla ei olisi hetkenkään rauhallista aikaa viettää iltoja perheidensä kanssa, kun lupahakemuksessa on haettu harjoittelu/kilpailuaikaa seitsemänä päivänä viikossa 10-21 välisenä aikana painottuen viikonloppuihin. Hakemuksessa ei ole selkeästi kuvattu moottoriurheilukeskuksen alueelle mahdollisesti rakennettavia meluvalleja tai -esteitä. Kilpailujen kuulutuksista aiheutuvaa melua ei ole arvioitu. Hakemuksen mukaan enduroreitti kulkee rata-alueen rajoilla, joten enduroista aiheutuva melu aiheutuu mahdollisten meluvallien ulkopuolella tai niiden päällä. Jos kuitenkin lupa myönnetään, niin toiminta-aika olisi rajoitettava enintään viikonloppuisin 10-18 ja muina päivinä 10-19 väliselle ajalle. Lähialueille ml. Kakarlammen luonnonsuojelualue sekä Ämmässuota ympäröivät virkistys- ja asutusalueet ei saa aiheutua yli 45 db melupiikkejä. Kaiken melua aiheuttavan toiminnan on tapahduttava joko sisätiloissa tai riittävien meluvallien sisäpuolella. Muistuttajat HH ja KH vastustavat ehdottomasti ympäristöluvan myöntämistä, koska moottoriurheilukeskuksesta aiheutuisi haittaavaa melua lähiseudun omakotitalojen asukkaille painottuen juuri niihin aikoihin, jolloin kotipihoilla halutaan viettää rauhallista lepoaikaa eli iltoihin ja viikonloppuihin. Suoritetut melulaskelmat eivät tuo mitään sellaista uutta positiivista tietoa, minkä perusteella moottoriurheilukeskukselle voitaisiin myöntää ympäristölupa. Tehdyt melulaskelmat osoittavat, että melurasitus tulisi olemaan suunnattoman kova, jopa yli 55 db, koko alueella ja varsinkin Mustanpuron tiellä sekä Notkoniityntiellä. Kartingautojen ja motocrosspyörien moottoreita käytetään kovilla kierrosluvuilla ja niistä lähtee tavattoman korkea, kimakka ja terävä ääni, joka kantautuu kauas. Nyt suunnitella oleva moottoriratahanke ja siitä
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 21 / 72 aiheutuva melu vaarantaisi sen viimeisenkin rauhallisen ajan, joka viikonloppuisin ja iltaisin lähiseudun asukkaille on jäämässä. Harvojen ihmisten moottoriurheilu ei saa aiheuttaa jatkuvaa kestämätöntä haittaa alueen asukkaiden elinolosuhteisiin ja asumisviihtyisyyteen. Moottoriurheilukeskus ei ole mitenkään välttämätön tai yhteiskunnallisesti perusteltu yleishyödyllinen hanke. Mikäli ympäristölupa kuitenkin myönnetään, on päätöksessä ja lupaehdoissa luvanhakija velvoitettava ympäröimään moottorirata-alue kaikkiin suuntiin, varsinkin etelän ja lännen suuntiin, missä luonnollista meluestettä ei ole, sellaisella riittävällä meluvallilla, joka estää melun kantautumisen häiritsevänä rata-alueen ulkopuolelle ja toiminta sallitaan vain arkipäivisin kello 8-18 välisinä aikoina niin, että alueen asukkaille jää riittävästi aikaa rauhalliseen meluttomaan vapaa-ajan viettoon arki-iltoina ja viikonloppuisin. Muistuttajat AA ja RL yhtyvät muistuttajien HH ja KH muistutukseen ja vaativat, että moottoriurheilukeskusta ei pidä toteuttaa. Lisäksi muistuttajat toteavat, että yli kymmenen vuotta sitten asukasyhdistyksen toimesta kerättiin nimiadressi, jossa vastustettiin moottoriurheilualueen sijoittamista kyseiselle alueelle. Nimiä kertyi n. 7500 kappaletta asukkaiden ja lähialueita virkistykseen ja ulkoiluun käyttäviltä henkilöiltä. Asukkaista kerättiin delegaatio ja adressi luovutettiin silloiselle Espoon kaupunginjohtajalle. Ämmässuon lähiympäristön alueet ja asutus ovat jo kohtuuttomasti rasitetut erilaisin päästöin ja häiriötekijöin. Tehdyissä meluselvityksissä ei ole huomioitu luonnonsuojelualueita. Kakarlammen luonnonsuojelualue sijoittuu aivan kaavaillun moottorirata-alueen välittömään läheisyyteen ja jo lähiasutustakin lähemmäksi. Kakarlampi on suojeltu vesilintujen pesinnän rauhoittamiseksi. Lähellä ovat myös Kvarnträskin suojellut rannat, jotka niin ikään on suojeltu vesilintujen pesinnän rauhoittamiseksi. Moottorirata-alueelle on suunniteltu jokapäiväisen ja -iltaisen harjoittelun lisäksi järjestettävän peräti noin 36 kilpailua vuodessa. Meluselvityksissä ei ole huomioitu, että kovaäänisistä kantautuva selostus on kuuluttava muun kilpailumelun yli. Tilanne aiheuttaa kestämättömän rasitteen asukkaille ja vesilintujen pesinnän häiriytymiseen riittää jo yksikin melupiikki. Muistuttaja SL yhtyy muistuttajien HH ja KH sekä AA ja RL muistutuksiin ja vastustaa moottoriurheilukeskuksen toteuttamista. Muistuttaja COH toteaa mm., että radan sijoitusalue on toiminut yli 40 vuotta lähiasukkaiden hiihto- ja ulkoilumaastona. Ehdoton vaatimus on, että toiminta pysyy sille osoitetulla alueella. Asukkaat ovat havainneet, että aiemmin moottoripyörillä on ajettu kaukana rata-alueen ulkopuolella. Alueen melua tulee rajoittaa iltaisin ja viikonloppuisin. Radan toiminta-aika tulee rajoittaa arkipäivisin klo 8 17 välille. Muistuttaja MM vastustaa moottoriurheilukeskuksen perustamista ja katsoo mm., että hänen elinkeinonsa on uhattuna, kun valtava
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 22 / 72 moottoriurheilukeskus hivuttautuu vaivihkaa Espoon kartanon liepeille. Muistuttajan yritys tarjoaa maastoratsastuksilla luontoelämyksiä monelle pääkaupunkiseutulaiselle, ympäri vuoden. Talvisin toiminta painottuu viikonloppuihin, jolloin korvia hivelevä hiljaisuus laskeutuu metsään. Reitin varrella näkee usein kettuja, peuroja ja hirviä. Keväästä syksyyn ratsastetaan myös viikolla, useimmiten klo 17 ja 21 välillä. Asiakkaat tulevat rauhoittumaan hektisen työpäivän päätteeksi. Uusi moottoriratahanke tulee täysin tuhoamaan muistuttajan perheyrityksen, asiakkaat tulevat nimenomaan mahtavien luonto elämysten ja rauhallisen sijainnin vuoksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut 19.3.2012 vastineen saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Hakijalla ei ollut huomauttamista HSY:n, Espoon teknisen keskuksen eikä terveydensuojeluyksikön lausuntoihin. Nuuksio-Seuran muistutukseen hakija toteaa mm., että vaatimus meluvalleista on aiheeton. Melulaskelma on tehty maaston nykyisillä maastokoroilla ja melutaso jää riittävän alhaiseksi ilman meluesteitäkin. Melua aiheuttavia kuulutuksia on 1 2 kertaa vuodessa. Moottorirata on seutu- ja yleiskaavan osoittamassa paikassa. Muistuttajien HH ja KH huomautuksiin hakija toteaa mm., että radan aiheuttamat melutasot jäävät muistuttajien asuinkadulla Notkoniityntiellä paljon alle sallittujen rajojen, melu ei yllä edes 45 db:iin. Sen vuoksi mm. vaatimus meluvalleista ja ajoaikojen rajoittamisesta on aiheeton. Muistuttajien AA ja RL sekä SL huomautuksiin hakija toteaa mm., että Kvarnträskin luonnonsuojelualue on niin etäällä radasta, että väite moottoriradan vaikutuksesta on aiheeton. Kakarlammen suojelualueelle yltää melun ekvivalenttitaso 45 50 db. Kakarlammen melutaso on tätä korkeampi alueen muiden toimintojen seurauksena ja moottoriradan aiheuttama melulisäys on mitätön. Melualue ulottuu noin 5 % osuudelle suojelualueen koko alasta. Kilpailuja, joissa on kuulutus, järjestetään 1 2 kertaa vuodessa. Muistuttajan COH huomautukseen hakija toteaa, että hiihtolatu ei tule suunnitellulle rata-alueelle. Muistuttajan asuinrakennuksen alueella melulaskelman mukainen melutaso on varsin alhainen eivätkä laskelmien alhaisimmatkaan lukemat (maksimitaso 50 55 db, ekvivalenttitaso 45 50 db) yllä puolta kilometriä lähemmäksi muistuttajan asuinrakennusta. Muistuttajan MM huomautukseen hakija toteaa, että moottoriradan 45 50 db alue ei ulotu muistuttajan tallille. Ympäristölautakunnan ratkaisu Espoon kaupungin ympäristölautakunta on tutkinut asian. Lautakunta myöntää ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan Espoon Moottoriradat ry:n moottoriurheilukeskukselle
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 23 / 72 Espoon kaupungin Espoonkartanon kylään osoitteessa Kulmakorventie, määräala tiloilla Kartanonmetsä RN:o 1:415 ja Björkskog RN:o 1:388. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Espoon tekninen keskus toivoo lausunnossaan 5.3.2012 mm., että radan rakentamisen ja toiminnan yhteydessä otettaisiin huomioon kaupungin maantäyttöalueen ja sitä koskevan louhinnan yhteensovittaminen. Tältä osin hakijan ja kaupungin kesken on jo pidetty ensimmäiset palaverit, jossa asiaa on pohdittu. Yhtä lukuun ottamatta kaikissa muistutuksissa vastustettiin moottoriurheilukeskuksen luvan myöntämistä, perusteluina pääasiassa pöly- ja meluhaitat. Myös ulkoilumahdollisuuksien kaventuminen tuotiin esille. Ympäristölautakunta toteaa, että ympäristönsuojelulain 41 mukaan lupa tulee myöntää, mikäli toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupa voidaan evätä vain, mikäli lupamääräyksilläkään toimintaa ei voida saattaa lain vaatimusten mukaiseksi. Pölyäminen aiheutuu pääasiassa motocrossradan toiminnasta. Tällä hetkellä rata sijaitsee lähempänä asutusta kuin nyt suunniteltu uusi paikka. Radan toiminnasta ei ole havaittu pölyhaittoja asuinalueilla. Esitetyn melulaskelman mukaan melun voimakkuus jää selvästi alle annettujen ohjearvojen läheisillä asuinalueilla. Tehtyjen selvitysten mukaan 55 db moottoritiemelu ulottuu keskimäärin 200 m etäisyydelle tien kummallekin puolelle (Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelma 2000-2020, YTV ja Tielaitos). Lähimmät asuinrakennukset Nupurintien ja Mustanpurontien varrella sijaitsevat Turun moottoritien yli 55 db melualueella. Moottoriurheilukeskuksen aiheuttama melu puolestaan jää alle 45 db:n näillä asuinalueilla, samoin kuin Kolmperän asuinalueella ja etelän suunnalla Halujärventien varrella sijaitsevan lähimmän asuinrakennuksen luona. Muistutuksissa on vaadittu toiminnan kieltämistä viikonloppujen aikana ja arkipäivisin toiminta-ajan rajoittamista klo 17:ään. Edellä selostetun mukaisesti melu rajoittuu asumattomalle alueelle tai ympäristön teollisuusja jätteenkäsittelyalueelle, minkä vuoksi perusteita toiminnan kieltämiseen viikonloppujenkaan aikana ei ole. Rata-alueen koillispuolelle sijoittuvan Kakarlammen suojeluperuste on edustava suo- ja metsäluonto ja eräät harvinaiset kasvilajit. Lampea ei ole mainittu vesilintujen erityisenä pesimäalueena. Suurinta melua suojelualueelle aiheuttaa lähempänä toimiva kallion louhinta- ja murskausalue. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: 1. Moottoriurheilukeskus saa toimia ma su klo 10 21. (YSL 43 )
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 24 / 72 2. Moottorirata-alueella saa tehdä kallion tasoituslouhintaa pysäköinti- ja huoltoalueen sekä rataurien rakentamista varten. Louhetta voidaan käyttää alueella pehmeikköjen täytöissä sekä rataurien muotoilussa. (YSL 43 ) 3. Moottoriurheilukeskuksen toiminnan aiheuttaman melun päiväajan keskiäänitaso L Aeq, 7-22 ei saa ylittää läheisillä asuntoalueilla 55 db eikä Kakarlammen luonnonsuojelualueella 45 db. Ajotoiminnasta ei saa aiheutua enimmäisäänitason 60 db L AFmax ylittymistä asuinalueilla eikä enimmäisäänitason 55 db L AFmax ylittymistä Kakarlammen luonnonsuojelualueella. Ajoneuvojen melun ja sen omavalvonnan tulee perustua kulloinkin voimassa oleviin lajisääntöihin. Mahdolliset kuulutuslaitteet on suunnattava siten, että niiden aiheuttama häiriö asuinalueilla jää mahdollisimman vähäiseksi. (YSL 43 ). 4. Hakijan on teetettävä ensimmäisen täysimittaisen toimintavuoden aikana ulkopuolisella asiantuntijalla melumittaus, jolla moottoriradan aiheuttamat ekvivalentti- ja maksimimelutasot (L Aeq ja L AFmax ) voidaan luotettavasti todeta. Mittaus on tehtävä suurinta melua aiheuttavassa tilanteessa lähimpien asuin- tai lomarakennusten Halujärventie 36, Halujärvenmäki 7 ja Mustanpurontie 29-31 luona sekä Kakarlammen luonnonsuojelualueen rajalla. Toiminnanharjoittajan on esitettävä melun mittausta koskeva suunnitelma. Mittaus on pyrittävä ajoittamaan kilpailun ajaksi. Mittaussuunnitelmassa on esitettävä melulle alttiit kohteet ja melumittauksen toteutus. Mittauksella on arvioitava eri melulähteitä ja moottoriradan vaikutus kokonaismeluun alueella. Suunnitelma on toimitettava Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ennen mittauksen tekoa. Melumittauksen tulosta koskeva raportti on toimitettava Espoon kaupungin ympäristökeskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua mittauksesta. (YsL 5, 46 ) 5. Toiminnanharjoittajan on laadittava ennen kauden alkua kilpailuohjelma tai kalenteri, joka on toimitettava lupaviranomaiselle. Radan käytölle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii tarvittavien korjaus- ja huoltotöiden suorittamisesta ja päästöihin vaikuttavien poikkeuksellisten tilanteiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. (YSL 4, 76 ) 6. Rata-alueella käytettävät poltto- ja voiteluaineet tulee varastoida siten, että päästöt maaperään estetään. Imeytysainetta tulee olla varattuna vuotojen ja roiskeiden varalta siten, että se on välittömästi saatavissa käyttöön. Yleisötapahtumien aikana alueella tulee olla riittävästi jäteastioita. Tapahtumien jälkeen alue on siistittävä. (YSL 5, 43, 45, JL 13 ) 7. Mikäli radan toiminta alkaa ennen kuin alueelle saadaan rakennetut sosiaalitilat ja viemäriliittymät, on yleisötapahtumia varten hankittava riittävä määrä tilapäisiä kuivakäymälöitä. (YSL 45, JL 13 ) 8. Kartingautojen ja moottoripyörien huoltoalueet on asfaltoitava ja valumavedet on johdettava öljynerottimien kautta viemäriin. Ulkoalueiden ja pysäköintialueiden hulevedet voidaan johtaa maastoon. (YSL 43 )
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 25 / 72 9. Öljynerottimen toiminta on tarkistettava säännöllisesti. Erotuskaivon öljyjätteet ja toiminnassa syntyvät muut vaaralliset jätteet on toimitettava käsittelijälle, jolla on lupa käsitellä näitä jätteitä. (YSL 45, JL 29 ) 10. Toiminnan harjoittajan on pidettävä kirjaa merkittävistä tapahtumista, kuten - pidetyt kilpailut, yleisötapahtumat - vaarallisten jätteiden toimitukset - erottimien tyhjennykset ja huolto - radan toimintaa kuvaava käyttömäärä, esim. kuukausittaiset käyttäjät. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava kunkin toimintavuoden loppuun mennessä Espoon ympäristökeskukseen. Uuden radan käynnistysvaiheessa on lisäksi ilmoitettava, milloin ajotoiminta alueella käynnistyy, milloin päästöjä ehkäisevät jätevesien tilapäiset umpisäilöt, jätevesiliittymät ja erotuskaivot otetaan käyttöön. Ratkaisun perustelut Lupaharkinnan perusteet Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa määrätyt vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, ettei toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan sijainti, toimintojen aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä ja jätteitä koskevien määräysten antaminen on tarpeellista. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti tässä päätöksessä otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen
Ympäristölautakunta 10.05.2012 Sivu 26 / 72 ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee lisäksi perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 41 mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Moottoriradan toiminta-ajaksi hyväksytään hakijan esittämä toiminta-aika ma su klo 10 21. Ympäristönsuojelulain 3 mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan mm. ympäristön yleisen viihtyisyyden sekä virkistyskäyttöön soveltumisen vähentymistä. Rata-aluetta lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat etelän suunnassa Halujärventien päässä ja koillisessa Arkiniitynportti kadun varrella, kummatkin 1 km etäisyydellä. Toiminnasta esitetyn melulaskelman mukaan lajikohtaisten toimintojen enimmäismelutasot L AFmax jäävät kartingin, motocrossin ja enduron kohdalla alle 50 db:n lähimmillä asuinalueilla. Lajikohtaisten toimintojen keskiäänitasot L Aeq, 7-22 jäävät sekä harjoitus- että kilpailutilanteessa myös alle 50 db:n lähimmillä asuinalueilla. Melun enimmäistason L AFmax yli 50 db:n melukäyrä ulottuu lievästi Kakarlammen luonnonsuojelualueen etelälaitaan enduroradan toiminnan seurauksena. Moottoriradan ja suojelualueen väliin nousee tulevina vuosina Takapellon maantäyttöalue, joka toimii yleiskaavan mukaisena meluvallina (EK) suojelualueen suuntaan ja samalla itäpuolisen asutuksen suuntaan. Eteläsuunnan asuinrakennusta lukuun ottamatta lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Turun moottoritien melualueella, jossa melun ekvivalenttitaso yleisesti ylittää 55 db:n tason. Ottaen huomioon, että länsija pohjoispuolisten asuinalueiden (Kolmperä ja Arkiniitynportti) ja moottoriradan välissä sijaitsevat Ämmässuon kaatopaikan +107 metriin, Ämmässuon maantäyttöalueen +82 metriin ja Kulmakorven maantäyttöalueen +92 metriin kohoavat täyttömäet ja itäpuolen asuinalueen (Mustanpurontie) +40 m tason ja moottoriradan välillä on tasolle +60 kohoava kallioselänne, ja lisäksi ottaen huomioon, että matkaa näille asuinalueille on 1,0 1,8 km, melun ei arvioida olevan häiritsevää näillä asuinalueilla viikonloppujenkaan aikana. Motocrossrata on toiminut samalla alueella vuodesta 1979 myös lauantaisin ja sunnuntaisin. (Määräys 1.) Moottoriurheilukeskuksen rakentamisen vuoksi tarpeellista kallion tasoituslouhintaa saa tehdä ratasuunnitelman mukaisesti. (Määräys 2.) Moottoriradoille ei ole Suomessa annettu melun ohjearvoja. Ruotsissa melun päiväarvo klo 7-19 on 60 db L AFmax ja illalla klo 19 22 sekä sunnuntaisin ohjearvo on 55 db L AFmax. Tässä päätöksessä sovelletaan kuitenkin tiukempaa, Suomessa annettua valtioneuvoston päätöstä (993/1992), jota pääsääntöisesti sovelletaan ympäristön ja viihtyisyyden