Taitomarkkinointi-projekti 2007 2008



Samankaltaiset tiedostot
TIIVISTELMÄ Taito Craftnet projektin toiminta ja tulokset

Taitomarkkinointi projektin toiminta ja tulokset

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Matkailutoimialan aamu Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Taito-palvelupaketit p käsityöyrittäjille

Kehittämiskysely Tulokset

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Sustainability in Tourism -osahanke

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Asiakaskysely Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Mikä on Kultahanke? Hankkeen osarahoittajia ovat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Opetusministeriö.

4-portainen palveluiden kehittämisen malli pk-yrityksille Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

BtoB-markkinoinnin tutkimus

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin ( ) Työterveyslaitos

Digiohjausta kaikille!

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

Rinnakkaistallennus ja -kysely Tampereen yliopistossa Tanja Heikkilä Tampereen yliopiston kirjasto

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Yhdistyslaturin kysely 2019

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p , kirsi.niskala@hyria.fi

Tieto- ja osaamistarvekysely matkailun kehittäjille ja matkailuyrittäjille

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Paranna työnhakutaitojasi netissä!

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tieto- ja viestintätekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Pori Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA2 TULOSKORTTI

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää.

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen

Markkinointi sosiaalisessa mediassa

SUJUVA OPINTOPOLKU LUKIOLAISESTA AKATEEMISEKSI ASIANTUNTIJAKSI

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Kumppanikyselyiden tulokset 2018

Tervetuloa Innokylään

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Vinkkejä hankeviestintään

Transkriptio:

Taitomarkkinointi-projekti 2007 2008 TIIVISTELMÄ Taitomarkkinointi-projekti on osa Käsi- ja taideteollisuusliiton käsityöelinkeinon kehittämisohjelmaa 2007 2015, joka pohjautuu kauppa- ja teollisuusministeriön Käsillä yrittäminen: käsityöalan yrittäjyyden kehittämisstrategiaan 2007 2013. Tässä projektissa painopisteenä on ollut yritysten markkinoinnin kehittäminen. Taitomarkkinointi-projektin toimenpiteet ovat keskittyneet selvitysten toteuttamiseen, Taito-yrityspalvelujen kehittämiseen, käsityöyrittäjien ja Taito-yritysneuvojien markkinointiosaamisen vahvistamiseen ja uuden oppimateriaalin tuotantoon, Taitoverkko-verkkopalvelun sisällön tuotantoon ja kehittämiseen sekä tiedotukseen. Hankkeen kohderyhmään ovat kuuluneet käsityöalan yritykset ja käsi- ja taideteollisuusyhdistysten yritysneuvojat sekä alan asiantuntijat. Hanketta ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Kesto: 1.5.2007-30.4.2008 Tavoitteet Taitomarkkinointi-hankkeen tavoitteet ovat olleet seuraavat: toteuttaa selvitykset käsityö- ja muotoilualan yritysten markkinoinnista Suomessa ja Euroopassa käynnistää toimenpiteitä tutkimustiedon kokoamiselle ja jakamiselle sekä luoda toimintamalli tutkimustiedon tuottamiselle verkkopalveluun kehittää ja testata markkinoinnin yrityspalvelupaketteja syventää Taito-yritysneuvojien asiantuntijuutta koulutuksella valmentaa käsityöyrittäjien markkinointiosaamista koulutuksen ja verkko-opetuksen keinoin tuottaa oppimateriaalia avoimille verkkosivuille ja oppimisympäristöön ylläpitää verkkopalvelua, joka esittelee yrityksiä ja tuotteita sekä sisältää tietoa tapahtumista ja markkinoinnista. Palvelussa on avointa oppimateriaalia ja verkko-oppimisympäristö. välittää tietoa uusista palveluista, oppimateriaaleista ja selvityksistä Päätulokset Hankkeen tavoitteiden mukaisesti saavutetut päätulokset voidaan jakaa kuuteen ryhmään: 1) markkinointiselvitykset, 2) tutkimustieto-toimintamalli, 3) uudet yrityspalvelut: Taito-markkinat I ja Taitonettistartti, 4) uutta oppimateriaalia verkkoliiketoimintaan ja käsityöalan yritysten verkkoliiketoiminnan etäohjausympäristö Taitocampukseen, 5) taito-yrityspalvelujen internetsivut ja Taitoverkon rivi-ilmoituspalvelun uudistaminen ja 6) verkkopalvelussa Taito-yrityspalvelut, selvitykset, tutkimustietoa ja verkkoliiketoiminnan oppimateriaali sekä tietoa käsityöyritysten markkinoinnista.

Tulokset, arviointi ja kehittämistarpeet Selvitykset käsityö- ja muotoilualan yritysten markkinoinnista Suomessa ja Euroopassa Käsityö- ja muotoiluyritysten markkinointi Suomessa -selvitys julkaistu (pdf) Käsityön ja muotoilun markkinointi Euroopassa -selvitys julkaistu suomeksi ja englanniksi (pdf) Projekti toteutti kesä-heinäkuussa 2007 käsityö- ja muotoilualan yrittäjille, kuluttajille, sisäänostajille ja yritysneuvojille suunnatut internet-kyselyt tuotteiden ja palveluiden markkinoinnista. Internet-kyselyyn vastasi 292 yrittäjää, sisäänostaja ja yritysneuvojaa. Ryhmähaastatteluihin osallistui 10 käsityö- ja muotoilualan yrittäjää. Kuluttajakyselyyn vastasi 220. Kansainvälinen käsityöalan markkinointia selvittävä kysely toimitettiin alan eurooppalaisille organisaatioille syyskuussa 2007. Kutsuja lähetettiin 20 maahan ja vastauksia saatiin 13 maasta 14 eri organisaatiolta. Kansainvälinen markkinointikysely osoitti, että pääosin markkinoinnin keinot ja haasteet ovat samantyyppisiä eri puolilla Eurooppaa. Suomessa toimintaa sähköisissä verkoissa pidetään erityisen tärkeänä. Selvityksissä ilmeni selkeästi tarve tuotevalikoiman uudistamiseen. Kansainvälisen kyselyn vastaajista 86 % piti tuotevalikoiman uudistamista tärkeänä, suomalaisista sisäänostajista 67 % ja yritysneuvojista 80 %, mutta vain 33 % yrittäjistä. Palveluvalikoiman uudistamista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 70 % kansainvälisen kyselyn vastaajista ja 66 % suomalaista sisäänostajakyselyyn ja yritysneuvojakyselyyn vastanneista sekä 17 % yrittäjistä. Kansainvälisen kyselyn vastaajia pyydettiin arvioimaan käsityö- ja muotoilualan yrittäjien tuote- ja asiakasosaamista. Parhaiten katsottiin osattavan tuotteiden ja palveluiden laatu (71 %) ja heikoiten tuote- ja palvelukehitys (7 %) sekä asiakaslähtöisyys ja asiakasryhmien tunnistaminen (8 %). Pohjoismaiset vastaajat katsoivat vastaavasti yrittäjien hallitsevan tuotteiden ja palveluiden laadun melko hyvin, mutta eniten puutteita katsottiin olevan asiakaslähtöisyydessä ja asiakasryhmien tunnistamisessa ja seuraavaksi eniten tuotekehityksessä. Suomalaisessa selvityksessä yrittäjät katsovat hallitsevansa nämä asiat melko hyvin, mutta yritysneuvojien mukaan kehittämistarvetta on ennen kaikkea asiakaslähtöisyydessä, tuotekehityksessä ja tuotteiden toimituskyvyssä. Selvitys Suomessa osoitti, että käsityö- ja muotoilualan yrittäjät kaipaavat koulutusta uusien markkina-alueiden ja asiakasryhmien tunnistamiseen sekä markkinoinnin suunnitteluun. Suurimpana haasteena koettiin myös viestinnän kehittäminen. Yritykset tuntevat hallitsevansa heikoiten verkkoviestinnän ja yrityksen viestinnän medialle. Yrittäjien markkinointivalmiuksien kehittämistä pidetään hyvin tärkeänä. Lähes kaikkiin markkinoinnin kehittämistä koskeviin kysymyksiin yli puolet kansainvälisen kyselyn vastaajista on vastannut, että kehittäminen on tärkeää tai erittäin tärkeää. Kaikkein tärkeintä katsottiin olevan uusien markkinoiden ja asiakasryhmien tunnistaminen. Seuraavina asioina ovat yrityksen imagon kehittäminen ja yrityksen vahvuuksien tunnistaminen, tuotteiden kaupallistaminen tai tuotteistaminen esimerkiksi matkailun käyttöön, viestintätaidot, tuotteiden pakkaukset ja tuoteinformaatio, hinnoittelu sekä verkon hyödyntäminen markkinoinnissa. Kehittämiskohteet liittyvät yrityksen ja sen tuotteiden kehittämiseen sekä markkinointi- ja verkko-osaamiseen. Eurooppalaisten käsi- ja taideteollisuusorganisaatioiden halu yhteistyöhön oli positiivinen yllätys. Kyselyyn vastanneista 13 käsi- ja taideteollisuusorganisaatiota on kiinnostunut yhteistyöstä. Vastedes voidaan toteuttaa tiedonkeräämistä ja -vaihtoa internetin välityksellä (kyselyt, uutiskirjeet, hyvien käytäntöjen jakaminen). Myöhemmin on tarve seurata esimerkiksi käsityö- ja muotoilualan verkkoliiketoiminnan merkityksen muutosta markkinoinnissa ja kaupankäynnissä. Lisäksi on tarve seurata myös yritysten tuotteiden ja markkinoinnin kehittämistarpeiden muutosta yrittäjien, sisäänostajien ja kuluttajien näkökulmasta. Internet-kyselyjä käytetään

tulevaisuudessa tiedon keräämisen välineenä. Vastedes selvitetään tarkemmin, millaista yhteistyötä eurooppalaiset käsi- ja taideteollisuusorganisaatiot haluavat tehdä. Tavoitteena on löytää tapa, jolla yritystoiminnan kehittämisen hyviä käytäntöjä yhdessä kootaan ja välitetään. Uutiskirjeitä lähetetään yhteistyökumppaneille. Tutkimustieto Tutkimukset, selvitykset -sivu verkkopalvelussa, jossa on linkit opinnäytetöihin ja tutkimusjulkaisuihin Kolme artikkelia: Yhteistyö ja tutkimustietoa käsityöläisille (Pirita Seitamaa-Hakkarainen), Esineet kodin peilinä (Sinikka Olkola), Muotoiltuja matkakokemuksia palvelumuotoilu työvälineenä (Satu Miettinen) Tutkimustieto-toimintamalli Joensuun yliopiston (Savonlinnan opettajakoulutuslaitos) ja Helsingin yliopiston (Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos) kanssa Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävien tutkimusten tulosten saattaminen työelämän käyttöön on haastava tehtävä. Asiaa on pohdittu paljon, mutta hyvin toimivia käytäntöjä ei ole löydetty. Yliopistoilla ei ole resursseja viestiä tehdyistä tutkimuksista, ja asia jääkin yksittäisen tutkijan mahdollisuuksien ja mielenkiinnon varaan. Käsityötieteessä ja kulttuurialalla tehdään paljon tutkimusta, joka saattaisi kiinnostaa esimerkiksi käsityö- ja muotoilualan yrittäjiä. Heillä puolestaan ei ole mitään keinoa tavoittaa tietoa. Taitomarkkinointiprojekti päätti kunnianhimoisesti tarttua tähän asiaan ja kokeilla toimintamallia, jossa tutkimus ja työelämä voisivat kohdata. Lyhyen projektin aikana päästiin vasta alkuun, mutta löydettiin kuitenkin hyvä alku toiminnalle, josta voi muodostua vuorovaikutteinen kohtauspaikka. Tutkimustiedon kokoamisen ja jakamisen ensimmäisenä toimenpiteenä toteutettiin Taitoverkkoverkkopalveluun Tutkimukset, selvitykset -sivu. Tavoitteena on jatkaa linkkien kokoamista alan opinnäytetöihin ja tutkimusjulkaisuihin. Yhteistyön laajentaminen alan tutkimustietoa tuottaviin toimijoihin on tulevaisuudessa tärkeää. Tieteen popularisointi eli kansantajuistaminen käsityöalan yrittäjien käyttöön julkaisemalla artikkeleita vaatii enemmän resursseja. Jos Käsi- ja taideteollisuusliiton verkkopalvelussa olisi tutkimusartikkeleita, tulisi olla resursseja sisällön tuotantoprosessiin (toimittaminen ja valmistaminen verkkosivuille). Tämän tavoitteen toteuttaminen tarvitsee jatkokehittämistä. Verkkopalvelu voi välittää uutisia uusista alan pro graduista ja väitöskirjoista, jos tekijät itse lähettävät verkkosivulle uutisen tiedot. Yhteistyön lisäämiseksi käsityötieteen tai käsityön opettajankoulutuksen ja alan yrittäjien välille toteutetaan kokeilu tutkimusyhteistyölomakkeesta, jonka avulla yrittäjä voi tarjota tutkimusaiheita alan opiskelijoille. Tiedot yrittäjien lähettämistä yhteistyöhauista lähetetään automaattisesti sähköpostitse yhteistyössä oleville yliopistoille. Toimintamalli tarvitsee laajempaa kokeilua ja jatkokehittämistä useamman yhteistyökumppanin kanssa. Markkinoinnin yrityspalvelujen kehittäminen Käsityöalan yrittäjille on kehitetty kaksi markkinoinnin yrityspalvelua: Taito-markkinat I ja Taitonettistartti (1. Ota avuksesi sähköposti, 2. Suunnittele sähköinen yrityskuvasi, 3. Toiveena kotisivut, 4. Haaveena nettikauppa). Projektin aikana on valmistunut uudistettu Taito-yrityspalvelut-sivu (palveluesitteet ja tilaus- ja ennakkotietolomakkeet). Taito-markkinat I yrityspalveluun on tuotettu työkirja.

Käsityöalan yrittäjille on kehitetty Virtuaaliverstas-oppimisympäristö Taitocampukseen (http:// www.taitocampus.fi). Projektissa kehitettiin kaksi Taito-yrityspalvelua. Yrittäjille tarjottiin Taito-markkinat I- ja Taito-nettistarttipalveluja tarjoushintaan 11.2. - 11.4.2008. Ohjausta annettiin Uudenmaan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan alueen yrittäjille. Palveluista suosituimmat olivat Taito-markkinat I ja Taito-nettistartin osio Haaveena nettikauppa. Asiakas- ja arviointikyselyissä saatujen palautteiden pohjalta jatkettiin Taito-markkinat I -palvelun kehittämistä. Taitomarkkinat I- ja Taito-nettistartti-konsultointia saaneille yrityksille lähetettiin asiakaskysely Internetlomakkeella. Kyselyyn vastasi 8 yrittäjää. Kaikkien asiakaspalautteiden keskiarvo oli 5,65 (6 erinomainen 1 huono). Asiakaskyselyssä arvioitiin seuraavia asioita: miten Taito-yrityspalvelu vastasi sille asettamiani odotuksia, Taito-yrityspalvelun sisältöä, Taito-yritysneuvojan asiantuntijuutta, vuorovaikutusta konsultoinnin aikana sekä palvelun järjestelyjä ja tiedotusta. Parasta Taito-markkinat I -yrityspalvelussa yrittäjien mielestä oli muun muassa Koota yhteen ajatuksia ja suunnitelmia asiantuntijan avulla sekä pysähtyä miettimään, mitä tekee ja mitä kannattaa tehdä. Yritysneuvojan avulla tuli uusia näkökulmia tuotteisiin ja asiakassuhteiden hoitoon. Yrityspalveluilta toivottiin jatkoseurantaa siitä, ovatko kehittämistavoitteet ja markkinointitoimenpiteet toteutuneet. Konsultoinnin pituus koettiin sopivaksi. Taito-markkinat I- ja Taito-nettistartti-konsultointia antaneille Taito-yritysneuvojille lähetettiin palvelujen arviointikysely. Taito-yritysneuvojat antoivat itselleen onnistumisestaan Taito-markkinat I -konsultoinneissa asiantuntijana arvosanan 5,50 (6 erinomainen 1 huono). Taito-yritysneuvojat kokivat, että yritykset saivat mm. seuraavanlaista hyötyä konsultoinneista: Voivat keskustella alan asiantuntijan kanssa oman yrityksen ongelmista luottamuksellisesti. Saavat nopeasti käytännön ohjeita ja vinkkejä toimintatapoihin, saavat lisäinformaatiota ja tietoa palveluista. Yritysneuvojat pystyvät kertomaan myös ajankohtaisten tutkimusten tuloksista. Yrittäjät oppivat analysoimaan omia asioitaan, tekemään yhteenvetoja tullessaan konsultointiin, pysähtyvät miettimään kehittämistavoitteita ja jo se pelkästään koetaan hyvänä asiana. Koulutuspalautteissa yritykset toivovat ohjausta tuotteiden ja markkinoinnin kehittämiseen, verkkosivujen kehittämiseen ja verkkokaupan toteuttamiseen. Selvityksen mukaan yritysten kehittämistarpeita ovat 1) uusien markkina-alueiden ja asiakasryhmien tunnistaminen sekä markkinoinnin suunnittelu, 2) viestintäsuunnitelma ja tiedotuskampanjat medialle ja asiakkaille ja 3) tuotteistusvalmennus. Yritysten asiantuntija-avun tarve liiketoiminnassa ilmenee rahoituksen ja talouden sekä hinnoittelun osa-alueilla. Yrittäjien yrityspalveluiden uudet tarpeet liittyvät messutapahtumiin valmistautumiseen, välittäjä manageri tuottaja-palveluihin ja yhteistyövälitykseen (yhteistyökumppanien löytämiseen). Myöhemmin on tarve jatkaa palvelutuotekehitystä, yritysneuvojien virtuaalisen ohjauksen osaamisen kehittämistä ja palvelujen oppimateriaalien tuotantoa sekä Taito-yrityspalveluiden markkinointia. Taito-yritysneuvojien asiantuntijuuden syventäminen Koulutuksen avulla on tuettu Taito-yrityspalveluiden kehittämistä. Projektin aikana ovat valmistuneet Taito-yrityspalvelupakettiesitteet On syvennetty yhdeksän Taito-yritysneuvojan asiantuntijuutta. On valmistettu Taito-yritysneuvojille tiimitila Taitocampukseen, jossa on mm. ohjaus- ja kouluttajamateriaaleja. Taito-yritysneuvojille järjestettiin palvelupaketteihin liittyvää koulutusta. Koulutuspalautteiden keskiarvo oli 5,1 (6 erinomainen 1 huono). Koulutuksessa myönteisenä koettiin uusiin palveluihin tutustuminen ja yhdessä yrityspalveluista keskustelu. Koulutuksen odotettiin tarjoavan enemmän käytännön harjoituksia konsultointiin. Taitocampus-koulutuspalautteiden keskiarvo oli 5,25. Parasta koulutuksessa oli seuraavat asiat:

Koulutusta pystytään soveltamaan käytäntöön yrityspalveluiden osalta. Koulutus herätti heti myös ideoita käyttömahdollisuuksiksi muillekin yhdistyksen toiminta-alueille. Koulutus herätti myös pohtimaan, kuinka ympäristö toimisi sähköisissä palvelupaketeissa käytännössä. Taito-yritysneuvonnan asiantuntijuuden kehittäminen jatkuu. Siihen kuuluvat 1.) Taito-yrityspalveluiden paketointi, 2.) sähköisten Taito-yrityspalveluiden kehittäminen, 3.) Taito-yritysneuvojien asiantuntijuuden vahvistaminen ja valmennus, 4.) viestinnän kehittäminen ja 5) verkostoituminen ja yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten luovan alan kehittäjien kanssa sekä valtakunnallisten yritysneuvontaorganisaatioiden kanssa. Yritysten markkinoinnin ja verkkoliiketoiminnan osaamisen parantaminen Koulutuksen avulla on kehitetty 50 yrityksen markkinoinnin osaamista. Koulutuksen avulla on kehitetty yritysten markkinoinnin ja verkkoliiketoiminnan osaamista. Projektin koulutukseen osallistuvien yritysten määrällinen tavoite saavutettiin (tavoite 40 ja toteuma 50 yrittäjää). Teemapäiviin osallistui 32 yrittäjää ja Kohti verkkokauppaa -koulutukseen ja ohjaukseen osallistui 18 yrittäjää. Kaikkien koulutuspalautteiden keskiarvo oli 5,22 (6 erinomainen 1 huono). Teemapäivien koulutuspalautteiden keskiarvo oli 4,94 (6 erinomainen 1 huono). Virtuaaliverstas-etäohjauksen palautteiden keskiarvo oli 5,50 (6 erinomainen 1 huono). Taitomarkkinointi-teemapäivien palautteissa tuli esille, että yrittäjät kokivat tärkeäksi ajankohtaiset aiheet: markkinointi ja verkkoviestintä sekä yrittäjäpuheenvuorojen käytännönläheiset kokemukset markkinoinnista. Parasta teemapäivässä oli Internetin hyödyntäminen markkinoinnissa muutenkin kuin verkkosivujen ja sähköpostin avulla sekä kunnon herätys myyntikanavien etsintään ja omien tuotteiden arviointiin. Koulutuspalautteissa kiitettiin myös saadusta Taito Craftnet -työkirjasta ja Taitomarkkinointiselvityksestä sekä siitä, että oli kiva tavata muita alan yrittäjiä ja keskustella heidän kanssaan. Teemapäivässä markkinointiselvityksen esiintuomat vastaukset ja etenkin se, miten yrittäjien ja muiden vastausryhmien tulokset erosivat toisistaan, herättivät ottamaan todella opiksi kuluttajien ja sisäänostajien palautteista. Teemapäivä toi uusia ajatuksia erityisesti netin merkityksestä yhteisöjen luomisessa. Se ei ole pelkästään työkalu markkinoinnissa. Etäohjauksessa kiitettiin seuraavista asioista: juuri yrityksessä ajankohtaisten asioiden käsittelystä, suoriin askarruttaviin kysymyksiin rakentavan palautteen saamisesta sekä verkkotekstin ja markkinointikirjeen sujuvampaan muotoon saattamisesta asiantuntijoiden avulla. Lisäksi kiitettiin, että sai palautetta omista teksteistä, kuvista ja olemassa olevista sivuista ja parannusehdotukset sivujen ja sen sisällön kehittämiseksi. Lisäksi koettiin etäohjaus helpoksi, koska opiskelu voi tapahtua silloin, kun itselle sopii. Virtuaaliverstas-etäjakson asiantuntijatyössä asiantuntijat arvioivat etäohjauksessa onnistumisensa arvosanalla 5,0 (6 erinomainen 1 huono). Taitocampuksen toimimisen etäohjauksen paikkana he arvioivat arvosanalla 5,0 (6 erinomainen 1 huono). Taito Craftnet -oppimateriaalin toimivuuden etäohjauksessa he arvioivat arvosanalla 5,5 (6 erinomainen 1 huono). Perusteluina etäohjauksen onnistumiselle olivat mm. seuraavat asiat: Onnistumisen edellytyksenä oli huolellinen, yrityskohtainen räätälöinti. Pystyimme tässä prosessissa paneutumaan kunkin yrittäjän tarpeisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin erittäin hyvin. Tutorin rooli vahvisti työskentelyä: hän toimi linkkinä, meidän ja yrittäjien muodostamassa keskiössä. Hänen avullaan yhteys yrittäjiin kirkastui ja vahvistui. Etäjaksolla parasta oli asiantuntijan mielestä Intensiivinen yhteys yrittäjiin. Päivystysajat Taitocampuksessa, jolloin yrittäjätkin olivat ikään kuin keskustelemassa läsnä samaan aikaan. Se synnytti myönteisen imun ja dialogisen otteen työskentelyyn. Etäjakson asiantuntijoiden mielestä yrittäjät tarvitsevat verkkoviestinnän kehittämisessä erityisesti markkinoinnillisen ilmaisun kehittämistä sekä asiakaslähtöisen ajattelutavan vahvistamista ja kirkastamista. Tarvitaan kykyä nähdä omat tuotteet ja palvelut asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta. Markkinoinnissa tarvitaan rohkeutta olla persoonallinen. Verstasjaksoissa on ollut erityinen tarve keskittyä ohjaamaan yrittäjiä

asiakkaille suunnatun tekstin kehittämisessä. Taitoverkon tuote ja tekijä -haastattelut kertovat verkkoviestinnän tärkeydestä yritysten markkinoinnin apuvälineenä. Selvityksessä ja teemapäivien palautteissa tuli esille, että yritykset kaipaavat uusia markkinaalueita ja asiakasryhmiä. Yritykset ovat kiinnostuneita markkinoinnin keinoista, jotka tuottavat maksimitulosta minimipanoksin. Yritykset tarvitsevat markkinoinnin valmennusta ja ohjausta asiantuntijoilta ja vertaistukea muilta yrityksiltä. He haluavat enemmän verkostoitumismahdollisuuksia koulutustilaisuuksissa. Oppimateriaalia avoimilla verkkosivuilla ja oppimisympäristössä Yrittäjille on tuotettu uutta oppimateriaalia verkkoliiketoiminnasta: Taito Craftnet -työkirja Taitocampus verkko-oppimisympäristöön ja työkirja (pdf) avoimilla verkkosivuilla 12 Kuukauden tuote ja yritys -artikkelia (markkinoinnin parhaat keinot) Kaikille avointa Käsityöyrityksen markkinointi -sivustoa on päivitetty, jossa on käsityöyritysten kokemuksia markkinoinnista, oppimateriaalia sekä tehtäviä verkkoliiketoiminnasta ja viestinnästä. Projekti tuotti uutta materiaalia käsityöalan yritysten markkinointiin ja verkkoliiketoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen Taito Craftnet -työkirjaan ja Käsityöyrityksen markkinointi -sivustolle. Lisäksi valmistui suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 12 Kuukauden tuote ja yrittäjä -artikkelia, jotka markkinoivat käsityöalan yrittäjiä ja kertovat yritysten tuotekehityksestä, yhteistyöstä ja markkinointikeinoista ja internet-markkinoinnin merkityksestä. Oppimateriaali on saanut kiitosta projektissa mukana olevilta yrityksiltä. Taitoverkko-verkkosivuilla olevia oppimateriaaleja on käytetty aktiivisesti. Taito Craftnet -työkirjaa on ladattu Taitoverkosta projektin aikana 20 500 kertaa. Projektin verkkoliiketoiminnan opetusmenetelmä ja siihen liittyvä oppimateriaali ovat kiinnostaneet myös muita toimialoja. Taitoverkko jakaa kaikille avoimena suuren osan projektissa tuotettua oppimateriaalia. Kehittämistarpeita: Verkkoliiketoiminnan kehitys etenee sellaisin askelin, että oppimateriaalia on tarve päivittää myöhemminkin. Taitoverkko, markkinapaikka ja tietoverkko Taitoverkossa esiteltiin tuotteita, palveluja ja yrityksiä. On välitetty yrittäjille tuotehakuja Artenet-tukulta ja kansainvälisiltä sisäänostajilta. On tuettu yritysten markkinointia toteuttamalla Kuukauden tuote ja yrittäjä -artikkelit (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). On uudistettu Taito-yrityspalvelut-sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi On luotu tutkimukset, selvitykset -sivu On tarjottu Taitoverkossa kaikille avoimena selvitykset, oppimateriaalia ja tietoa alan tapahtumista. Taitoverkko on käsityön näyteikkuna, joka toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Verkkopalvelussa ylläpidettiin yritysten ja myymälöiden rivi-ilmoituksia. Joka kuukausi Taitoverkossa valittiin kuukauden tuote ja yrittäjä. Näyttely- ja myyntitapahtumatietoja sekä alan uutisia koostettiin verkkopalveluun. Käsi- ja taideteollisuusliiton Taitomedia-hankkeessa on toteutettu verkkosivujen Taito Group ja Taitoverkko uudistamista ja siirtymistä uuteen sisällönhallintajärjestelmään. Projektin aikana on valmistettu sivuja ja palveluiden tilauslomakkeita vanhaan ja uuteen sisällönhallintajärjestelmään. Uusi verkkopalvelu Taito.fi avautuu 30.5.2008. Käsityöyrittäjät ovat arvostaneet verkkopalvelussa sitä, että se on tuonut yrityksille näkyvyyttä sekä uusia kontakteja ja että jäsenkirjeet auttavat pysymään ajan tasalla. Sivuilla käyntimäärät ovat kasvaneet vuosi

vuodelta. Erityisesti selvitysten, projektiraporttien ja oppimateriaalien latauksien määrä on kasvussa. Taitoverkon aseman säilyttäminen ja parantaminen vaatii kehittämistoimenpiteitä ja uusien toiminnallisuuksien ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksien rakentamista palveluun. Näiden kehittäminen jatkuu. Yhteistyön lisääminen tuo uusia mahdollisuuksia verkkopalvelulle. Tavoitteena on saada tulevaisuudessa verkkopalveluun laajat yhteystiedot alan yrittäjistä. Vastedes yrittäjät voivat ilmaiseksi itse lisätä tietoja ja päivittää niitä Taitoverkkoon. Lisäksi on maksullinen Taitoverkko-palvelu, jossa yritys voi esitellä tuotteitaan. Tiedotus, tiedon jakaminen Projektissa on tiedotettu selvitysten tuloksista, uusista yrityspalveluista ja oppimateriaaleista alan toimijoille järjestämällä kolme teemapäivää ja tiedottamalla sähköpostitse. Verkkopalvelussa on tietoa projektista ja selvityksistä sekä oppimateriaalia. Projektin tärkeimmät uusista toimintamalleista, käytännöistä ja oppimateriaaleista tiedottamisen keinot ovat olleet Taitomarkkinointi-teemapäivät, artikkelit Taito-lehdessä, uutiskirjeet, suoramarkkinointi ja tiedotus verkkosivujen www.taitoverkko.fi kautta. Lisäksi projektin toiminnasta on tiedotettu erilaisissa tilaisuuksissa ja Taito-yrityspalveluista Kädentaidot-messutapahtumassa 2007. Kehittämistarpeita Alan kehittämisen kannalta on tärkeää järjestää tulevaisuudessakin teemapäiviä, joissa yrittäjät, koulutusyksiköiden edustajat ja alan kehittäjät voivat kohdata toisensa. Alan uusin tutkimustieto ja uudet markkinoinnin mahdollisuudet herättäisivät yhdessä kehittämistoimenpiteisiin. Vastedes tavoitteena voisi olla teemapäivien järjestäminen yhdessä alan toimijoiden kanssa ja verkostona siitä tiedottaminen. Saavutettaisiinko silloin vielä paremmin alan yrittäjät? Kuva Viitekehys kehittämisaskeleiden hahmottamiseksi