1 (10) JÄRVENPÄÄN POIKKITIEN YRITYS- JA PALVELUALUEEN KEHITTÄMISEN PROJEKTISUUNNITELMA / KAAVOITUS JA ALUEMARKKINOINTI HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Järvenpään yleiskaavassa (2004) on rautatien itäpuoliselle Poikkitien alueelle osoitettu merkittäviä yritys- ja palvelualuevarauksia merkinnöillä C, PY, P, KM ja TPmax: C PY P KM TPmax Keskustatoimintojen alue Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Palvelujen ja hallinnon alue Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Vähittäiskaupan suuryksikön lisäksi alueelle saa sijoittaa päätoimintaa tukevia toimintoja ja muita yritystiloja. Asemakaavassa ei tule sallia päivittäistavaroiden myyntitiloja lukuun ottamatta vähäisiä muuhun toimintaan liittyviä yksiköitä Tehokas yritysalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Kaupunkikehitys Yleissuunnittelu Maakuntakaavassa (2004) moottoritien eteläisen liittymän alueelle on osoitettu varaus merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoitukselle, minkä voi tulkita tarkoittavan mm. Järvenpään Poikkitien aluetta tai sen itäosaa sekä Vanhaan Lahdentiehen liittyviä Tuusulan puolisia alueita. Maakuntakaavan 2. vaihekaavassa (hyväksytty 2013, ei lainvoimaa) Poikkitien ja moottoritieliittymän ympäristön merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai suuryksiköiden enimmäismitoitukseksi on annettu 100 000 kem2. Suuryksikön kaavamerkintään liittyvässä suunnittelumääräyksessä sanotaan mm., että alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Poikkitien pohjoispuoliset alueet on jo asemakaavoitettu ja osittain rakennettu (K- rauta). Suuryksikkömerkinnän tarkoittamalle laajahkolle alueelle on rakennettu tähän mennessä tilaa vievän kaupan liiketilaa n. 10 000 kem2. Kaavoittamatonta Poikkitien eteläpuolta kohtaan on osoitettu paljon kiinnostusta kaupallisten toimijoiden joukossa. C- ja PY- merkinnät liittyvät Kyrölän rautatieasemaan ja niiden puitteisiin on tarkoitus toteuttaa kehittyviä eteläisiä kaupunginosia palveleva aluekeskus. Kaupallisten mahdollisuuksien kartoittamiseksi Järvenpää ja Tuusula teettivät yhteisen Poikkitien alueen kaupallisten vaikutusten arviointiraportin (2011). Alueen kehittämistä on arvioitu myös koko kaupunkia koskevassa uudessa kaupan palveluverkkoselvityksessä (2013). Kaupan selvitysraporttien pohjalta ei aiemmin ole määritelty Poikkitien alueen jatkosuunnittelua varten tavoiteltavaa kaupan mitoitusta ja palveluprofiilia, koska asia liittyy vireillä olevaan keskustan osayleiskaavaan sekä Terholan alueen kehittämisprojektin aloitukseen. V. 2011 selvityksessä Poikkitielle laskettiin tilaa vievän ja erikoiskaupan potentiaaliksi 85 000 kem2 (50 000 + 35 000 kem2). V. 2013 selvityksessä kaupungin oman lähivaikutusalueen ja toissijaisen vaikutusalueen väestön ostovoimasta laskettu tilaa vievän kaupan lisätarve koko kaupungissa on 47 000 kem2 vuoteen 2035 mennessä. Nykytilasta vuoteen 2020 mennessä lisätilatarvetta on selvityksen mukaan enintään n. 22 000 kem2, mutta kaavatavoite voi olla ainakin tällainen, mikäli Poikkitien alueelle tavoitellaan seudullisesti merkittävää kauppaa, jonka asiakasalue on merkit- Järvenpään kaupunki Seutulantie 12, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi
tävästi Järvenpäätä laajempi. Vastaavasti keskustahakuisen ja muun ei- tilaa vievän erikoiskaupan lisätarve koko kaupungissa on n. 90 000 kem2 vuoteen 2035 mennessä. Nykytilasta vuoteen 2020 mennessä lisätilatarvetta on selvityksen mukaan laskennallisesti 63 400 kem2, mutta näin suuri luku edellyttäisi ostovoiman siirtymän loppumista pääkaupunkiseudulle ym. merkittäville ostosalueille, mikä ei ole realistista. Selvityksessä suositellaan, ettei Poikkitien alueelle sijoiteta keskustahakuista erikoiskauppaa ennen ydinkeskustan kauppatarjonnan merkittävää parantumista (kauppakeskushanke). Tämän jälkeenkin on suotavaa sijoittaa Poikkitielle vain sellaista (keskustahakuista) erikoiskauppaa, joka luonteensa tai ominaisuuksiensa puolesta ei sovi ydinkeskustaan. Päivittäistavarakaupan osalta selvitys suosittelee Poikkitien alueelle Kyrölän aseman tuntumaan 2500 kem2:n suuruista supermarkettia. Kaupan selvityksen (2013) tilaa vievän ja erikoiskaupan sijoitus- ja ajoitussuositus on taulukkona seuraava: Yleiskaavassa ja siihen liittyvässä liikennesuunnitelman tarkistuksessa (2004) on osoitettu Poikkitien alueen periaatteelliset liikennejärjestelyt. Kaupunki on lisäksi laatinut tieviranomaisten kanssa jatkokaavoituksen pohjaksi yksityiskohtaisemman Poikkitien ja sen liittymien tilanvaraussuunnitelman (2004) sekä Poikkitien parantamisen tiesuunnitelman (2012). Tiesuunnitelma on saanut lainvoiman ja se toteutetaan vaiheittain (alkanut 2013). Kaupunki on teettänyt liikenne- ja väyläsuunnittelun pohjaksi koko kaupungin liikenne-ennusteen (2012). Järvenpään kaavoituskatsauksessa on useiden vuosien ajan ilmoitettu mahdollisesti vireille tulevaksi laaja Ristinummen asemakaava. V. 2013 kaavoituskatsauksessa todetaan, että "kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna 1989. Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta". V. 2013 kaavoituskatsauksessa onkin osoitettu työn alle 2014-17 tulevaksi suppeampi Poikkitien yritysalueen asemakaava. Sen selityksenä todetaan, että "yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan. Kaupunki on saanut ympäristöministeriöltä maa-alueen lunastusluvan, josta on valitettu. Yritysalueen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, kun kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Kyrölän asema tullaan siirtämään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita". Lunastuspäätös on sittemmin ratkaistu kaupungin eduksi ja lunastustoimitus pidetty. Yritysalueen maa-alue on Pohjolanhovin tilakeskusta lukuun ottamatta siirtynyt kesällä 2013 kaupungin haltuun, joten yleissuunnittelu ja asemakaavoitus voi lopulta alkaa. Lunastuslupahakemuksesta päätettiin aikanaan kaupunginvaltuustossa 15.12.2008. Tuon päätöksen pohjalta kaupunki laati Poikkitien yritysaluetta koskevan yleispiirteisen maankäyttösuunnitelman Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:llä v. 2009-10 (raportti 21.1.2010).
Maankäyttösuunnitelma sisältää kaksi vaihtoehtoista kortteli- ja katuverkkomallia (havainnekuvat alla):
Vaihtoehto A:n kokonaismitoitus on 116 500 kem2, josta liiketiloja 65 500 kem2. Vaihtoehto B:n kokonaismitoitus on 108 000 kem2, josta liiketiloja 44 000 kem2 ja asumista 32 000 kem2. Vaihtoehto A:ssa ei ole asuntoja. HANKKEEN YLEISTAVOITTEET Kehittämishankkeen ensimmäinen tavoite on arvioida maakuntakaavoituksen ja kaupallisten selvitysten pohjalta v. 2010 laadittujen maankäyttösuunnitelmavaihtoehtojen fyysistä ja toiminnallista sisältöä ja tarkentaa Poikkitien yritysalueen kaavoitustavoitteet ja mitoituslähtökohdat siten, että voidaan muodostaa päätöksenteon, kaavoitustyön sekä alueen yritysmarkkinoinnin pohjaksi yksi kaavarunkosuunnitelma. Pyrkimyksenä on yhdistää maankäyttösuunnitelman vaihtoehtojen A ja B parhaat puolet. Vaihtoehdon A vahvuus on kaupan ja muun yritystoiminnan alueiden muotoilussa ja kaupunkikuvallisesti laadukkaissa toteutusmahdollisuuksissa. Vaihtoehto B puolestaan esittää kaupunkirakenteen näkökulmasta kannatettavasti merkittävän määrän asumista Kyrölän aseman viereen. Nämä ominaisuudet pyritään yhdistämään kaavarunkotyössä. Kaavarunko ei ole yleis- tai asemakaavaan rinnastettava virallinen kaavamuoto, eikä kaavarunkosuunnitelman hyväksyminen anna suunnitelmalle lainvoimaa. Kaavarungolla on silti tärkeä tehtävä soveltaa koko kaupungin yleiskaava 2020:n ja muiden suunnitelmien lähtökohdat asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan pitkän tähtäimen suunnittelua ja toteutusta palvelevaan muotoon. Katulinjat ja kunnallistekniikka on suunniteltava koko aluetta ajatellen. Tämän tehtävän tärkeyden vuoksi on tarkoituksenmukaista, että kaavarunkosuunnitelma käsitellään ja hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. Nyt käynnistettävän Poikkitien yritys- ja kehittämisen ja sen yhteydessä laadittavan kaavarungon toisena tavoitteena on luoda valmiuksia vaiheittain etenevälle asemakaavoitukselle ja alueen yritystoimijoiden hankkimiselle. Taloussuunnitteluun liittyvän uusimman investointiohjelman mukaisesti Poikkitien ja Pohjoisväylän kiertoliittymä ja siihen kytkeytyvä uuden yritys- ja ensimmäinen sisääntulokatu voitaisiin rakentaa v. 2015. Tämä edellyttää yritys- ja itäosien asemakaavan vahvistumista v. 2015 alkupuolella. Katuyhteys ja alueelle vähitellen toteutettava vesihuoltoverkosto mahdollistavat ensimmäisten yritysrakennusten rakentamisen aloitusta alueelle jo v. 2015 lopussa. Kaavarunkotyön kolmantena tavoitteena on täsmentää koko yritys- ja mahdollisimman yleispätevät korttelialuerajaukset sekä katu- ja liikennealueet, jotka mahdollistavat eri toimialoja edustavien erilaisten yritysten sijoittamisen alueelle markkinoinnin edetessä ja todellisen tonttikysynnän vähitellen selvitessä. Korttelialueiden käyttötarkoituksia ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa tiukasti, koska esim. useiden kaupan suuryksiköiden sijasta alueelle saattaa olla tulossa enemmän muuta kiinnostavaa yritystoimintaa kuin mitä tähän asti on arvioitu. Kaavarungossa tulee kuitenkin osoittaa kaavalliset ja rakentamisen ohjaukseen liittyvät keinot toiminnallisesti monipuolisen sekä kaupunkikuvan ja lähiympäristön osalta laadukkaan yritysja palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi. Aiempaan maankäyttösuunnitteluun nähden vahvistuneena haasteena on selvitettävä yritysalueen hulevesien hallinnan (kerääminen, viivytys, käsittely) vaatimien ratkaisujen ja aluevarausten yhteensovitus muuhun kaavarakenteeseen. Kaavarunkotyön tueksi on käynnistetty kohdealueen maaperä- ja rakennettavuusselvitys ja myös tarpeellista liikennesuunnittelukonsultointia erityisesti liittymien ja väylien mitoituksen ja toiminnallisuuden varmistamiseksi on hankittu. Kaavarungon alue on hiukan suppeampi kuin v. 2010 maankäyttösuunnitelman kohdealue, koska Pohjoisväylän itäpuoli tutkitaan ja ratkaistaan erillisenä asemakaava- ja yritysyhteistyöhankkeena, joka on jo käynnistynyt.
Kaavarunkotyöllä haetaan tarpeellisia lähtökohtia ja välineitä alueen imagonluonnin, yritysmarkkinoinnin ja elinkeinoyhteistyön pohjaksi sekä aluetta todennäköisesti koskevien toteutussuunnittelun kumppanuusmenettelyjen tukemiseen. Kyrölän (tulevan Ainolan) aseman merkitys pääradan parantamisen jälkeen ja Tuusulanjärven ympäristön matkailun kehitys on otettava huomioon suunnittelussa. Poikkitien yritys- ja yritysmarkkinointi on tarkoitus aloittaa v. 2014 alussa. Kaavarunkoa ja sen havaintoaineistoa tarvitaan lisäksi vaiheittaisten kaavoitusta ja muuta kehittämistä koskevien luottamusmieskäsittelyjen avuksi. KAAVARUNGON MITOITUSPERUSTEET Maankäyttösuunnitelman (2010) ja kaupan selvitysten mitoituslähtökohtia Poikkitien yritys- ja kaavarunkotyön kannalta on jäsennelty seuraavassa taulukossa: Taulukon pohjalta kaavarunkotyön aloituksen mitoitusperusteet voidaan määritellä seuraaviksi: Asuminen (kerrostaloja) min. 30 000 kem2 Päivittäistavarakauppa n. 2 500 kem2 Keskustaerikoiskauppa (ei ydinkeskustaan sopiva) max. 40 000 kem2 Tilaa vievä erikoiskauppa max. 23 500 kem2 Julkiset palvelut (koulu, päiväkoti ym.) min. 7 500 kem2 Muut palvelut (kaupalliset ja yksityiset) n. 5 000 kem2 Yritysrakennukset (ei kauppa) min. 25 000 kem2 Kaikki yhteensä max. 133 500 kem2 Em. lukuja ei ole tarkoituksenmukaista nähdä suunnittelu- ja aluemarkkinointityön näkökulmasta sitovina tavoitteina, vaan eräänlaisena työhypoteesina siitä, mitä alueelle mahdollisesti voidaan saada ja sijoittaa. Kaavarungossa on tarkoituksenmukaista tutkia maankäytön ja liikenteen kannalta "raskain" mitoitus, jotta mm. liikenneverkon ja infraverkostojen ratkaisut saadaan riittäviksi. Kaavarungolla ei ole syytä rajata korttelialueiden mitoituksia tai käyttötarkoituksia liian tiukasti, jotta markkinalähtöiselle jatkosuunnittelulle jää tarpeellista väljyyttä. Mitoitukset voivat elää ja täsmentyä siihen saakka, kunnes kunkin osa-alueen asemakaava on hyväksytty.
HANKKEEN ORGANISAATIO Kaupunkikehitys on hankkeen omistaja. Kaavarunkotyön osalta hankkeen vetäjänä toimii kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja asemakaavoitusvaiheiden osalta kaavoituspäällikkö Sampo Perttula. Kaavarunkosuunnitelman luonnos ja siihen liittyvä liikennesuunnittelu on tilattu konsulteilta siten, että työt valmistuvat 31.12.2013. Asemakaavoitus ja yritysmarkkinointi toteutetaan pääosin kaupungin omana työnä. Kaavasuunnittelusta vastaa Sampo Perttula ja asemakaavayksikön muu henkilöstö. Kunnallistekniikan suunnittelusta vastaa suunnittelupäällikkö Kaarina Laine ja kunnallistekniikan suunnitteluyksikön muu henkilöstö. Yritysmarkkinoinnin ja - yhteistyön osalta vastuuhenkilö on yrityspalvelujohtaja Olli Keto-Tokoi. Liikenneinsinööri Sari Piela osallistuu suunnittelun ohjaukseen asiantuntijana. Em. henkilöiden ja muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen kesken järjestetään riittävän usein projektikokouksia, joissa hankkeen asioista sovitaan. Hankkeen aineistot kerätään ja tallennetaan siten, että kaikki projektiosalliset voivat niitä hyödyntää työssään. Hanketta ohjaa Emal- työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kehitysjohtaja Minnan Karhunen. Hanketta johtaa kaupunkikehityslautakunta. HANKKEEN ALUEELLINEN LAAJUUS Kehittämisen kohdealue on Järvenpään kaupungin Ristinummen kaupunginosaan kuuluvaa kaavoittamatonta aluetta rajautuen lännessä päärataan, pohjoisessa pääosin Poikkitiehen (maantie 145), idässä kaupungin rajaan ja etelässä yleiskaavan osoittamiin tuleviin asunto- ja virkistysalueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 35 ha. Kaavarungon suunnittelualueen rajaus yleiskaavakartalla on alla. Yhtenäinen sininen viiva kuvaa kaavarunkokartan varsinaista rajausta ja katkoviiva kuvaa kaavarungon tarkastelualuetta, jonka tulevia maankäyttöratkaisuja tarkastellaan kaavarunkotyössä. Alueen maankäyttöperiaatteita esitetään kaavarungon aineistossa soveltuvalla tavalla.
KAAVOITUKSEN TEHTÄVIEN SISÄLTÖ KAAVARUNKOTYÖSSÄ Koko suunnittelualueesta tehdään yritys- ja aiempien maankäyttösuunnitelmavaihtoehtojen A ja B (2010) pohjalta yksi kaavarunkosuunnitelma asemakaavan valmistelun edellyttämällä tarkkuustasolla. Kaavarunkosuunnitelmaan kuuluu kaavakarttaesitys, pystyhavaintokuva sekä 3D- massamalli perspektiivihavaintokuvien tuottamista varten. Tehtävään kuuluu myös 4-5 perspektiivikuvan piirtäminen päätöksenteon ja markkinoinnin tueksi. Aineistossa havainnollistetaan erityisesti kohdealueen keskusta- ja kaupallisten kortteleiden toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia ratkaisuja. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu kaavamuoto, mutta sen laatimisessa sovelletaan avoimia vuorovaikutusmenettelyjä mahdollisuuksien mukaan. Kaavarungon hyväksyy asemakaavoituksen pohjaksi kaupunkikehityslautakunta. KAAVOITUKSEN TEHTÄVIEN SISÄLTÖ ASEMAKAAVATYÖSSÄ Poikkitien yritys- ja asemakaavoja laaditaan kunnallistekniikan investointimahdollisuuksien ja yrityskumppanien tarpeiden mukaan vaiheittain alkaen alueen itäpäästä, jonne voidaan etsiä aluekokonaisuuteen sopivaa tilaa vievän kaupan yksikköä sekä muuta yritystoimintaa. Todennäköinen I asemakaavan rajaus on esitetty alla keltaisella viivalla maankäyttösuunnitelman vaihtoehto A:n päällä. Alueen rajaus tarkentuu kaavarunkotyön yhteydessä: Asemakaavasuunnitelmiin kuuluvat viralliset kaavakartat, kaavaselostukset, rakentamistapaohjeet sekä tonttikorkokartat. Asemakaavat laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain määräämällä vuorovaikutteisella tavalla. Asemakaavaprosessin päävaiheet ovat: 1. osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen 2. asemakaavaluonnoksen laatiminen ja siihen liittyvä vuorovaikutusmenettely 3. asemakaavaehdotuksen laatiminen ja siihen liittyvä vuorovaikutus ja julkinen nähtäville asettaminen (30 vrk) 4. asemakaavan hyväksyminen Asemakaavat asettaa julkisesti nähtäväksi kaupunkikehityslautakunta ja ne hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Asemakaavaprosessi kestää keskimäärin n. vuoden.
Kaavarunkosuunnitelmaan sekä sitä seuraaviin asemakaavoihin liittyy liikenne- ja katuverkon sekä hulevesien käsittelyalueiden fyysisten ratkaisujen suunnittelu kulloinkin tarvittavalla tarkkuustasolla. Pääliikenneverkkoon (Poikkitie ja päärata) liittyvät aiemmat suunnitelmat antavat hyvän lähtökohdan suunnittelulle. Alempaan katuverkkoon sekä kortteli- ja viheralueisiin kohdistuvat liikenteelliset ja kunnallistekniset ratkaisut vaativat erityisosaamista, jonka kaupunki hankkii tarvittaessa erikseen. Katujen ja puistojen yleissuunnitelmat pyritään saamaan vuorovaikutusmenettelyn kohteeksi samaan aikaan kaavarunkosuunnitelman kanssa. Katusuunnitelmat ja yleisten alueiden suunnitelmat asetetaan nähtäväksi samalla kuin asemakaavaehdotukset. YRITYSMARKKINOINNIN JA YRITYSYHTEISTYÖN TEHTÄVIEN SISÄLTÖ Poikkitien yritys- ja yritysmarkkinoinnin pohjaksi arvioidaan ja valitaan työhön osallistuvien yksiköiden yhteistyönä alueelle sopiva toiminnallinen profiili ja eri toimialojen (ml. kauppa) houkutteleva ja kilpailukykyinen tavoitekokoonpano. Tavoitteellinen ns. aluemixi ohjaa maankäytön suunnittelua, koska eri yritystyypeillä on erilaisia tontti- ja liikennetarpeita. Tavoitteellisen aluekokoonpanon toteutuksen ja yritysten hankkimisen tueksi Poikkitien alueelle määritellään sopiva markkinointiteema eli brändi. Kaavarunko toimii brändäyksen alustana. Markkinointiin hankitaan tarvittaessa ulkopuolisena toimeksiantona iskevää esittelyaineistoa. Merkittävä osa yritysyhteistyöstä koostuu yhteydenotoista potentiaalisiin yrittäjiin ja toimijoihin. Verkostoitumista tuetaan kaavoituksen ja muun suunnittelun tavoitteellisella ja laadukkaalla toteutuksella, johon ensimmäiset sijoittuvat yritykset voivat myös vaikuttaa. HANKKEEN VAIKUTUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN Poikkitien yritys- ja kehittämisen vaikutuksista keskeisiä ovat vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoelämään ja kaupungin kilpailukykyyn, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen (moottori-, kevyt- ja jalankulkuliikenne) ja teknisen huollon järjestämiseen, liikenneturvallisuuteen, talouteen sekä asukkaiden terveyteen ja sosiaalisiin oloihin. Kehittämishankkeen vaikutukset todentuvat asemakaavoituksen ja muiden toteuttamistoimien sekä yritysten ja palvelujen alueelle sijoittumisen kautta. Kehittämishankkeen osalliset voivat vaikuttaa selvitettävien vaikutusten määrittelyyn hankkeen aikana mm. kaavoitusvaiheiden yhteydessä. Tiedot ympäristön nykytilasta ja nykytoimintaympäristöstä kootaan aiemmista selvityksistä ja muista kirjallisista lähteistä, kartoista, Järvenpään kaupungin asiantuntijoilta ja havainnoimalla maastossa. Vaikutuksista joista ei ole ajankohtaista tietoa teetetään tarvittaessa selvityksiä ulkopuolisilla konsulteilla. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa ja tarkemmin selvitettävien vaikutusten ja arviointimenetelmien valinnassa ovat osalliset tietoineen ja näkemyksineen mukana. HANKKEEN OSALLISET JA KUMPPANIT Osalliset yleensä kohdealueen ja naapurialueiden maanomistajat ympäristöalueen ja kaupungin asukkaat kaupungin yritykset lähialueella työskentelevät muut joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa kaupungissa toimivat / aiheesta kiinnostuneet yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt
Kaupungin viranomaiset kaupungin palvelualueet, muut yksiköt ml. Järvenpään vesi ja asiantuntijat kaupungin luottamuselimet Valtion viranomaiset Uudenmaan ELY-keskus ja aluehallintovirasto Työvoimahallinto Museovirasto / Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto muut viranomaiset, joiden toimintaan hanke vaikuttaa Muut viranomaiset ja julkisluontoiset yhteisöt Uudenmaan liitto naapurikunnat ja KUUMA seutu Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Tuusulan seudun vesilaitoksen kuntayhtymä Fortum sähkönsiirto Oy / Etelä-Suomi Sonera Oyj, Elisa Communications Oyj ym. teleoperaattorit Potentiaaliset kumppanit kiinnostuneet yritysketjut ja yritykset kiinnostuneet kiinteistökehittäjät ja sijoittajat kiinnostuneet rakennusliikkeet HANKKEEN AIKATAULU Aloitusvaihe, aikataulu lokakuu-joulukuu 2013 Kehityshankkeen ja kaavarunkotyön aloitus, projektisuunnitelman laatiminen Selvitykset, ml. rakennettavuus ja kaupan kehittämisen lähtökohdat Alueen tavoiteprofiili, aluemixin ja brändin luomisen lähtökohdat ("masutus") Tavoitteet kaupunkikehityslautakunnassa 12.12.2013 Kaavarunkosuunnitelman luonnos, valmis 31.12.2013 Kunnallistekniikan alustava yleissuunnitelma, valmis 31.12.2013 Valmisteluvaihe, aikataulu alkukevät 2014 Kaavarungon viimeistely, valmis 31.1.2014 Kaavarunkoluonnoksen käsittely kaupunkikehityslautakunnassa, tavoite 30.1.2014 Kaavarunkoon liittyvä vuorovaikutus (ml. Tuusulan kunta) ja viranomaisyhteistyö, arvio II-III/2014 Kunnallistekniikan yleissuunnitelman viimeistely ja vuorovaikutus, arvio II/2014 Kaavarungon hyväksyminen kaupunkikehityslautakunnassa, tavoite 3.4.2014 Yritysmarkkinoinnin aloitus ja kumppanuuksien etsiminen Täydentävät luonto- ym. selvitykset asemakaavoitusta varten Ensimmäisen asemakaavan valmisteluvaihe ja vuorovaikutus, arvio IV-VI/2014 Ensimmäisen asemakaavan katu- ja yleisten alueiden suunnitelmien valmistelu, arvio IV-VI/2014 Valmisteluvaihe, aikataulu loppukevät-alkusyksy 2014 Ensimmäinen asemakaavan ehdotusvaihe ja julkinen nähtävillepano, arvio IX- X/2014
LISÄTIETOJA Poikkitien yritys- ja Ensimmäisen asemakaavan katu- ja yleisten alueiden suunnitelmien vuorovaikutus, arvio IX-X/2014 Toteutusvaihe, aikataulu loppusyksy 2015 Ensimmäisen asemakaavan hyväksyminen, arvio XII/2014 Kunnallistekniikan toteutuksen valmistelu alkaa Ensimmäisten yrityshankkeiden sijoittumisen avustaminen, mikäli markkinoinnissa on onnistuttu Toteutusvaihe, aikataulu alkuvuosi 2015 - Ensimmäinen asemakaava saa lainvoiman, arvio I/2015 Kunnallistekniikan toteutus alkaa Asemakaavoitus ja kunnallistekniikan suunnittelu jatkuu tarpeen mukaan Aluemarkkinointi jatkuu Kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Kaupunkikehitys, elinkeino- ja työllisyyspalvelut Ilkka Holmila Olli Keto-Tokoi kaupunginarkkitehti yrityspalvelujohtaja 040 315 2455 040 315 2566 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi olli.keto-tokoi@jarvenpaa.fi www.jarvenpaa.fi