Luomuviljelyn peruskurssi Luomutilan ravinnehuolto LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Kuva: Kaija Hinkkanen 2
Ravinteiden hyväksikäyttö 1. Vältä puhtaita palkokasvikasvustoja, suosi seoksia 2. Syväjuurisia viljelykasveja kiertoon 3. Nurmen kyntö myöhään syksyllä tai keväällä 4. Talviaikainen kasvipeite 5. Rikkakasvien hallinta ensisijaisesti viljelykierron avulla 6. Vähennä muokkausta 7. Lannan / kompostin huolellinen käsittely 8. Paranna maan veden ja ravinteiden pidätyskykyä. 3
Ravinnehuollon suunnittelu Luomutilalla tuotetut ravinteet Viljelykierto ja viherlannoitus Lanta Mikäli ravinteet eivät riitä, täydennyslannoitusta Lannan vastaanottoa Luomussa sallitut täydennyslannoitteet Kirjaus lannoitussuunnitelmaan (luomusuunnitelma) Muista varmistaa, että lannan laajaperäisyysvaatimus täyttyy Luovuttavalla tilalla hallinnassa peltoa niin että eläinmäärä alle 2 ey/ha 4
Lannoitus Ravinnehuollon perusta: viljelykierto ja eloperäisen aineksen lisääminen maahan Luomutuotantoyksikön ulkopuolelta tuotu turve sallittu vain puutarhataloudessa Lannan mukana N (kok) enintään 170 kg/ha (= nitraattidirektiivi) Sallitut täydennyslannoitteet: - perusteena esim. Viljavuusanalyysi Teollismaisesta eläintuotannosta peräisin olevan lannan käyttö kielletty (yli 2 ey/ha) 5
Biologinen typensidonta Palkokasvien juurinystyräbakteerit - Lajispesifisiä (ymppäys) - kasvi luovuttaa energiaa, bakteerit sitomaansa typpeä Kuva: Kaija Hinkkanen 6
Kasvien typensidontakyky Sinimailanen 130-250 Apilapitoinen nurmi 30-190 Apila aluskasvina viljassa 20-60 Laidun 40-150 1-v. Viherrehu, virna 100-180 Härkäpapu 90-150 Herne 60-130 (Jukka Rajala 2006) 7
Biologisen typensidonnan tehoon vaikuttavat: Peltomaan ph - optimi ph 6 7 - typensidonta tehotonta, jos ph < 5,5 Maan rakenne - hapen puute rajoittaa Liukoisen typen määrä - väkilannoitteet ja raaka lanta rajoittaa typensidontaa Viljelykasvin hyvä kasvu, niitot, ymppäys 8
Esikasvivaikutus = sadosta maahan jäävien juurten ja sängen jälkivaikutus Esikasvivaikutuksen suuruus riippuu: - maahan jäävän eloperäisen aineen määrästä - kasvimassan typpipitoisuudesta - kasvimassan hajoamisnopeudesta Lasketaan vaikuttavan 2 vuoden päähän. 9
Typensidonnan varmistaminen siementen ymppäys = siementen pintaan tartutetaan tehokkaita typpibakteereita - jos ko. palkokasvilajia ei ole viljelty lohkolla aikaisemmin (esim. sinimailanen, virnat) - jos ph < 5,5. Ymppäyksen suorittaminen: Voidaan sekoittaa siemeneen betonimyllyssä, saavissa, nestepeittauslaitteissa tai kylvökoneen siemenlaatikossa - Ymppi sisältää bakteeriturpeen ja tartunta-aineen. - Kylvö mahdollisimman pian ymppäyksestä; anna siemenen kuitenkin kuivahtaa 10 30 min. - Ymppi on elävää: säilytä 2 20 asteen lämmössä ja pakkaus avattuna korkeintaan 2 vk viileässä. 10
Esimerkki fosforin ja kaliumin varastoista ja rapautumisesta eri maalajeilla Ruokamulta 0 25 cm FOSFORI hieta savi turve 1,5 t/ha 1,5 t/ha 0,1 0,5 t/ha Jankko 25 100 cm 2 3 t/ha 2 3 t/ha 0,3 1,5 t/ha Rapautuminen kg/v 5 20 kg 5 20 kg 5 15 kg Ruokamulta 0 25 cm Jankko 25 100 cm Rapautuminen kg/v KALIUM hieta savi turve 60 t/ha 60 t/ha 0,1 0,5 t/ha 180 t/ha 180 t/ha 0,3 1,5 t/ha 10 50kg 50 150 kg 10 50 kg 11 Jukka Rajala 2006
Fosfori lannoituksessa Epäedullisen maaperän ja ilmaston vuoksi fosforia tarvitaan lähes kaksi kertaa sadossa poistuva määrä = suuret kustannukset! = haitat vesistöissä! Miten hyödyntää maan omia fosforivaroja? - pellon ruokamulta sisältää P n. 3000 kg/ha, josta viljasato tarvitsee n. 12 kg/ha KALKITUS! - Happamuus on yleisempi ongelma kuin ravinteiden puute 12
Kaliumin lähteet luomutilalla Maaperän kaliumvarastot - savi- ja hiesumailla runsaasti Viherlannoituksen ja esikasvin kalium Karjanlanta (virtsa) Biotiitti Peruna- ja nurmirehusadoissa poistuu runsaasti kaliumia Kevyillä kivennäismailla ja turvemailla tarvitaan täydennystä 13
ph:n nosto tarvittaessa Perus-/ylläpitokalkitus Halvin P-lannoitus Biotiittia, jos myös kaliumin puutetta Esim. säilörehun mukana poistuu runsaasti Tuhka&Luomu: kalkitusvaikutuksen lisäksi sisältää myös hivenaineita Raaka-aineena voi olla vain puhdas puu Huom. Cd-pitoisuus: max 6 g/ha/4 v. Ylläpitokalkitukseen ei yleensä ole luomuviljelyssä tarvetta, ph ei laske kun ei käytetä happamoittavia väkilannoitteita 14
Hivenlannoitus Todetun tarpeen mukaan (viljavuustutkimus, kasvusto-oireet) Sallittuja vain typettömät tuotteet (B, Mg,..) Aina syytä tarkistaa! Kirjaaminen: luomusuunnitelma, lohkokirjanpito, tuotevirtakirjanpito 15
Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo Parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta Nostaa varastoravinteita syvemmältä ruokamultakerrokseen Kilpailee rikkakasvien kanssa Hyvä välikasvi esim. jatkuvassa viljan viljelyssä (pienentää tauti- ja tuholaispainetta) Tasaa työhuippuja 16
Maaperä ja pellon kunto Maan happamuus Puna-apilan ph-vaatimus 6 7 Alle 5,5 ph:ssa typensidonta heikkenee Kuva: Kaija Hinkkanen Jankko Jos jankko on tiivistä niin puna-apilan paalujuuren kasvu estyy, jolloin jankon vesi- ja ravinnevarat jäävät hyödyntämättä Kun maan rakenne on kunnossa, puna-apilan juuristo ulottuu jopa 1,5 m syvyyteen 17
Maaperä ja pellon kunto Kuva: Kaija Hinkkanen Maan vesitalous Apila sietää huonosti korkeaa pohjavettä Pellon pinnan muotoilu ja ojitus pitää olla kunnossa, jotta apila viihtyy Maan rakenne Puna-apila parantaa maan rakennetta Hyvärakenteinen maa kantaa raskaankin korjuukaluston ja vältetään tallaus-vauriot 18
Nurmen palkokasvipitoisuuden ja typensidonnan määrä eri satotasoilla Sidotun typen määrä kg/ha 300 200 100 ka-sato t/ha 9 8 7 6 5 4 0 20 40 60 80 100 Palkokasvipitoisuus prosentteina A. Granstedt, 1990. 19
Lannan käyttö luomutuotannossa Kuva: Sari Hiltunen 20
Lannan merkitys Ravinnelähde Maan rakenteen ja ravinteiden saatavuuden parantaminen Pieneliötoiminnan vilkastuttaminen Lannasta muodostuva humus kuohkeuttaa maata Mururakenne paranee Vesitalous paranee Maan ilmavuus paranee 21
Lannan ravinteet Suurin osa rehun sisältämistä pääravinteista jää lantaan (n. 2/3) Typestä noin kolmannes liukenee heti, loppu jää seuraavien kasvien hyödyksi, mutta on myös vaarassa huuhtoutua paras hyöty kun lanta mullataan maahan + pitkän kasvuajan kasvi Lannan muut ravinteet vaikuttavat typpeä nopeammin, kali tulee heti käyttöön 22
Eläinten lantamääriä (nitraattidirektiivin mukaiset lannan varastointitilavuudet, m3/eläinpaikka) Eläinlaji kuivalanta virtsa Lietelanta Virtsa imeytettynä kuivikkeeseen + lanta lypsylehmä 12 8 24 24 Emolehmä, hieho, lihanauta Emakko porsaineen 9 4 15 15 3 3,5 7 8,3 hevonen - - - 12 Lammas, uuhi karitsoineen 1,5 - - 1,5 kana 0,05 - - 0,05 23
Lannan taulukkoarvoja Lantalaji Naudan kuivalanta Sian kuivalanta Kanan kuivalanta N liuk. kg/m³ P (Fosfori ) kg/m³ fosforista kasveille käyttökelpoista kg/m³ 1,2 1,2 1,02 3,2 1,5 2,5 2,12 2,8 4,5 4,4 3,74 4,5 hevonen 0,4 0,5 0,42 2,0 Naudan lietelanta Sian lietelanta Naudan virtsa 24 1,8 0,5 0,42 2,9 2,7 0,8 0,68 1,9 1,8 0,1 0,08 4,5 Kalium kg/m³ Lähde: Maatalouskalenteri 2013
Lannan typen (liukoinen) teho Levitys kuivikelanta Liete Virtsa Pintaan, syksy 50 30 10 Mullaten syksyllä 70 50 40 Pintaan, kevät 90 80 60 Mullaten keväällä 100 100 100 Lähde: Kemppainen 1992 / Viljavuuspalvelu 2000 25
Ravinnehävikkien estäminen Navetassa ja varastossa typpeä haihtuu ammoniakkina Virtsan N: 40-50% Kuivikelanta: 20-25% Liete: 5-10% Muut ravinteet säilyvät paremmin Syksyllä lohko jolle lantaa on levitetty jätetään muokkaamatta 26
Kuinka paras hyöty lannasta? Huolellinen varastointi Tiedätkö mitä levität? Analyysi, kuivikkeet, C:N-suhde (optimi 25-35:1), vaihtelee kuivikkeen ja lannan sisältämän typen mukaan Mille kierron kasville, milloin, millä kalustolla? 27
Huomioitavia asioita Luomusäännöt Ympäristötukiehdot - Karjanlannan poikkeussäännöt Nitraattidirektiivi Käytäntö: lantalaji, kuivike, hukkakaurariski, käyttömäärät jne. 28
Täydennyslannoitus Jos palkokasveja, luomulantaa tai luomukompostia ei ole lainkaan hyödynnetty riittävän ravinnemäärän saavuttamiseksi, ei täydennyslannoitusta voida käyttää Sallitut täydennyslannoitteet on aina syytä tarkistaa EVIRAn luomuohjeista www.evira.fi/luomu, osoitteesta löytyy uusitut luonnonmukaisen tuotannon ehdot sekä erilaisia mallipohjia mm. lannan vastaanottoon Muista päivittää tarvittaessa luomusuunnitelma 29
Täydennysravinteista Lannan käyttö ja saatavuus vaihtelevat paljon alueittain Lihaluujauhopohjaisten lannoitteiden hinnat nousseet käytön kannattavuus punnittava sadon arvon lisäksi tiheä kasvusto varjostaa rikkaruohoja Alueittain käytössä eri vaihtoehtoja, mm. erilaiset maanparannusaineet Humuspehtoori Oy:n tuotteet: osa luomuhyväksyttyjä 30
Luomusäännöt / lanta Viljelykierto oma luomulanta täydennyslannoitus Täydennyslannoitus = luomutilan ulkopuolelta tuleva lanta Teollismaisesta eläintuotannosta peräisin olevan lannan käyttö kielletty (yli 2 ey/ha) Ei kuitenkaan teollista jos toimitetaan keskitettyyn lannankäsittelylaitokseen Tai lanta levitetään useamman tilan pelloille niin että 2 ey/ha ei ylity 31
Lannan käsittelyvaatimukset Tavanomainen virtsa ja lietelanta on ilmastettava tai laimennettava - Laimennus: sadevedet tai navetan pesuvedet lietesäiliöön OK. Turkiseläinlanta on aina kompostoitava Muidenkin eläinten kuivalanta suositellaan kompostoitavaksi 32
Luomulanta Jos tilalla on luomueläimiä enemmän kuin 2 ey/ha, ylimenevältä osalta lanta voidaan luovuttaa vain toiseen luomuyksikköön Luomueläimistä peräisin olevalle lannalle, lietteelle ja virtsalle ei ole luomuohjeista tulevia käsittelyvaatimuksia (käytössä ja varastoinnissa noudatettava ymp.tuen ja täydentävien ehtojen ohjeita) 33
Patteroinnista tehdään aina ilmoitus (kunnan ympäristösihteeri) 34
Lannan käyttö Nitraattidirektiivi: Levitettävän lannan typpimäärä ei saa ylittää 170 kg N/ha/v. Jos lohkon P-lannoitteena käytetään vain karjanlantaa, myös kasvitilalla on mahdollisuus käyttää karjanlannan poikkeussääntöä (ymp.tuen sitoumus 18.5.2007 s. 11). Mahdollisuus lannan vastaanottosopimukseen? Yksityiskohtaiset ohjeet varmistettava (nitr.direktiivi ym. ohjeet uudistuvat) 35