Seurantaryhmä Uppföljningsgruppen. Kuntajakoselvittäjien tilannekatsaus Kommunutredarnas lägesöversikt

Transkriptio

1 Seurantaryhmä Uppföljningsgruppen Kuntajakoselvittäjien tilannekatsaus Kommunutredarnas lägesöversikt

2 pp.kk.vvvv 2

3 Toimintaympäristö pp.kk.vvvv 3

4 Suomen haasteet Pitkään jatkunut olematon talouskasvu Avoimen sektorin rakennemuutos Kestävyysvajeesta johtuvat hyvinvointivaltion rahoitusongelmat Nopeasti etenevä ikääntyminen (Valtiovarainministeriön tulevaisuuskatsaus 2014) pp.kk.vvvv 4

5 Helsingin seutu Keskeinen ongelma: Hajautunut yhdyskuntarakenne Merkittävä haaste: Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen Vääjäämätön trendi: Väestörakenteen muutos haastaa hyvinvointivaltion rahoituksen pp.kk.vvvv 5

6 Hajautunut yhdyskuntarakenne keskeinen ongelma -Rakentamisen ja ylläpidon kalleus kunnille ja asukkaille -Liikenteen päästöjen kasvu -Matala kaupunkituottavuus -Maankäytön palapeli

7 Keskeinen haaste: kilpailukyky metropolisarjassa LÄHISARJA: - Kööpenhamina- Malmö-Öresund - Tukholma Skandinavian pääkaupunki - Pietari, 5 M asukasta MITTAKAAVA: - Suomen väestö 1% Euroopan väestöstä 7

8 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina indeksi 80 indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy vuosi 0

9 Kuntauudistus lakihankkeet Metropolihallinto Budjettiriihi: Lakiesitys 14 kunnan metropolihallinnosta aikataulu avoin; keskeistä kuntien kannalta MAL-tehtävien sisältö, rahoitus ja päätöksenteko Sote-uudistus Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyi , lakiesitys 11/2014, voimaan 2017; keskeistä kuntien kannalta tuottamisvastuun edellytykset Kuntalaki Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi , lakiesitys 11/2014, voimaan 2015; kuntien hallinnon, päätöksenteon ja talouden pelisäännöt VOS-laki Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta vahvistettiin elokuussa 2014 ja tulee voimaan ensi vuoden alussa pp.kk.vvvv 9

10 Vaihtoehtoja voimavarojen kokoamiseksi: 1. Kuntien välinen yhteistyö Hyviä tuloksia Parhaat hedelmät jo kerätty Tarvitaan jatkossakin, mutta ei yksin riitä 2. Metropolihallinto Erilaisia malleja esitetty (tehtävät, laajuus, hallinto) Käynnissä oleva ls-valmistelu: metropolikaava, joukkoliikenne, ympäristöasioita Uusi hallintotaso, vaalit 3. Kuntarakenteen muuttaminen Metropolikaupunki Keski-Uudenmaan kaupunki? Voimien kokoaminen Länsi-Uudellamaalla? Mahdollinen metropolihallinto tiedossa olevin linjauksin (mm. budjettiriihi) ei poista kuntarakenteen muuttamisen tarvetta pp.kk.vvvv 10

11 Metropoli 2030:n strategiset tavoitteet 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue pp.kk.vvvv 11

12 Ehdotus pähkinänkuoressa pp.kk.vvvv 12

13 Alustava linjaus Metropolialueen ja koko Suomen tulevaisuuden menestys edellyttää metropolin ydinalueen kolmen kaupungin yhteistä onnistumista. Metropolialueen kokonaisedun kannalta tärkeimpiä menestystekijöitä pystytään vahvistamaan parhaiten yhdistämällä pääkaupunkisedun kaupungit ja Sipoo uudeksi kunnaksi, metropolikaupungiksi. Pahinta olisi, jos pääkaupunkiseutu jakautuisi toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia. Kansallisesti erittäin merkittävän Aviapoliksen alueen kehittämispotentiaalin mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen onnistuisi parhaiten, jos alue kokonaisuudessaan on osa metropolikaupunkia. Tämä edellyttää osakuntaliitosta Tuusulasta. Metropolikaupungin kehysalueen kuntarakenteen uudistaminen tukisi selvityksen tavoitetta voimavarojen kokoamisesta. Kuntalähtöisen Keski-Uudenmaan kuntajakoselvityksen onnistuminen toteuttaa myös 9 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen tavoitteita. Kirkkonummi ja Vihti ovat tärkeä osa metropolikaupungin kehittyvää kehysaluetta. Myös Länsi-Uudellamaalla tarvitaan voimavarojen kokoamista. Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi tätä tavoitetta. 13

14 Metropolikaupunki Muodostuu Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Vantaasta, Sipoosta ja Tuusulan eteläosasta (1.078 miljoonaa asukasta) Sisäiseltä rakenteeltaan monikeskuksinen Jakautuu palvelualueisiin kotikaupunkeihin, joilla on vaaleilla valitut aluevaltuustot ja lähipalvelujen järjestämisvastuu. Palvelualueita 15-20, jolloin niiden laskennallinen koko nykyisellä väestöpohjalla on asukasta. Väestöpohja on viitteellinen, ja riippuu Metropolikaupungin eri osa-alueiden toiminnallisista tarpeista. Palvelualueita kehitetään osana kaupunkikeskusverkkoa Palvelualueilla ja niiden kaupunkikeskuksissa on tarpeellinen määrä kaupunginosia ja pienalueita kyliä Vahva ruotsikielisissä palveluissa ja osaava vieraskielisen väestön kotouttamisessa, tuessa ja palveluissa pp.kk.vvvv 14

15 Metropolikaupungin palvelujärjestelmä Sote-alue Metropolihallinto Uudenmaan liitto ym. Sosiaali- ja terveyspalvelut (järjestäminen) Metropolihallinto: suppeat tehtävät Uudenmaan liitto; kaavoitusta, EU-ohjelmia etc. Johtaminen, strategia, talous, hallinto, ICT Sote-palvelujen tuottamisvastuu palvelujen tuottaja Metropolikaupunki Yhdyskuntarakenne, asuminen, sosiaalinen eheys, liikennejärjestelmä Kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Saavutettavuus joukkoliikenteellä Palvelun käyttö: silloin tällöin, harvoin 2. asteen koulutus, taiteen perusopetus, Isot kuulttuuripalvelut Liikunta-, jää- ja uimahallit Saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä Käyttö useasti, jatkuva tarve Kotikaupungit (15-20) Varhaiskasvatus Työllisyyspalvelut Asukkaiden arjen toiminnallinen alue Perusopetus Sote-lähipalvelujen tuottaja Kaupunkikeskukset Nuorisotilat, kirjastot, asukastalot Lähiliikuntapaikat Kuntajakoselvittäjät

16 Demokratian toteutuminen metropolikaupungissa kunnallinen demokratia lähidemokratiaa sähköiset osallistumistavat käyttäjädemokratiaa suunnitteludemokratiaa Sote-alue Metropolihallinto, Uudenmaan liitto ym. Metropolikaupunki Vaaleilla valittu valtuusto, ei vaalipiirejä Pormestari? Metropolikaupungin kaupungin henkilöstö Kansanäänestykset Osallistuva suunnittelu Osallistuva budjetointi Kotikaupungit (15-20?) Aluevaltuusto / -lautakunta Osallistuva suunnittelu & budjetointi Kaupunkikeskukset Kuntajakoselvittäjät

17 Miksi Tuusulan osakuntaliitos Lentoaseman seutu on kansallinen kehittämiskohde. Monipuolinen yritys- ja palvelukeskittymä, korkea jalostusarvo ja vetovoimainen ympäristö luovat uutta ja tuovat myös globaalisti toimivia yrityksiä seudulle Siksi Resurssien yhdistämisellä kehittämiseen tehokkuutta ja uskottavuutta Kehittämispotentiaali käyttöön: vs asukasta Suomen liikennemaantieteellisen aseman maksimaalinen hyödyntäminen pp.kk.vvvv 17

18 Ruotsinkylän koulu Klemetskogin koulu Osakuntaliitosalueen sijainti

19 Keski-Uudenmaan kaupunki -selvitys Sipoon kunnanvaltuusto Keravan kaupunginvaltuusto Tuusulan kunnanvaltuusto Hyväksyvät lähestymis- ja henkilöstökriteerit (talousvaraumat) Jatkavat selvityksen jatkovaiheeseen Seuraava etappi helmikuussa? Selvittäjät pitävät Keski-Uudenmaan kaupungin perustamista tarpeellisena osana metropolialueen voimavarojen kokoamista. Keravan ja Tuusulan mukana olo on siinä tärkeää erityisesti kuntien keskeisen sijainnin vuoksi. pp.kk.vvvv 19

20 Itä-Uudenmaan selvitys Sipoo (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä ja Porvoo) jatkavat selvityksen II vaiheessa: loppuraportti 12/2014 Mahdolliset yhdistymissopimusneuvottelut keväällä 2015 Sote:sta kuntien yhteinen julkilausuma: Jos Uusimaa jakaantuu tuotantoalueisiin -> Itäiselle Uudellemaalle tulee perustaa oma tuotantoalue Porvoon sairaalan ympärille Selvittäjät pitävät itäisen Uudenmaan kaupungin perustamista tarpeellisena osana metropolialueen voimavarojen kokoamista; Sipoo kiinnittyy kuitenkin vahvemmin pk-seutuun pp.kk.vvvv 20

21 Selvitysprosessi pp.kk.vvvv 21

22 Prosessikaavio Valtuustoinfot Kuntalaisten kuulemiskierros Tapaamiset Kirkkonummen ja Vihdin kuntien edustajien kanssa Seurantaryhmä Tapaamiset Tuusulan eteläisen osan osakuntaliitokseen liittyen Seurantaryhmä Seurantaryhmä Henkilöstötyöryhmä Viranhaltija verkosto Henkilöstötyöryhmä Viranhaltija verkosto Sopimuksen valmistelu -ryhmä Sopimuksen valmistelu -ryhmä Sopimuksen valmistelu -ryhmä Sopimuksen valmistelu -ryhmä Viranhaltija verkosto Sopimuksen valmistelu -ryhmä Henkilöstötyöryhmä Henkilöstötyöryhmä Sopimuksen valmistelu -ryhmä Kesäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Sopimuksen valmistelu -ryhmä Sopimuksen valmistelu -ryhmä Marraskuu Joulukuu Selvitysraportin työstäminen Alustava linjaus Yhdistymissopimusluonnos (5 kuntaa) Talousryhmä ICT-muutostuki Ehdotus kunnille kuntajaon muuttamisesta

23 Aikataulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Elo Syys Loka Marras Kuntajohtajien ja luottamushenkilöjohdon tapaamiset/haastattelut kunnittain (ks. seuraava dia) x Seurantaryhmä Yhdistymissopimuksen valmisteluryhmä ja ja ja Viranhaltijaverkosto Valtuustojen infotilaisuudet kunnittain (ks. seuraava dia) x x x x Kuntalaisten kuuleminen (ks. seuraava dia) kysely x x Henkilöstötyöryhmä Henkilöstön kuuleminen kuntien yt-ryhmissä (ks. seuraava dia) x x Visioryhmä

24 Kuntakohtaiset tapaamiset Kunnan johdon tapaaminen Valtuusto (kevät) Valtuusto (syksy) Kuntalaiset Espoo ja Helsinki ja Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Tuusula Vantaa ja Vihti Henkilöstö

25 Kuntalaisten ja valtuustojen tapaamiset syksyllä Espoo Kuntalaiset 30.9 Matinkylä 7.10 Valtuustosali Valtuusto runsaasti yleisöä, alueen kehittämisen esittely, enimmäkseen kuntapäättäjien selvitystä vastustavia puheenvuoroja - vähän yleisöä, näkemyksiä liitoksen puolesta ja vastaan, mm. kotikaupungeista ja lähidemokratiasta - selvityksen esittely ja vain ryhmäpuheenvuorot Helsinki 14.8 Sanomatalo Iiris-keskus runsaasti yleisöä, kolme teemaa, joiden esittelyyn liittyneitä tutkija- ja päättäjäpuheenvuoroja - vähän yleisöä, keskustelua mm. kotikaupungeista ja lähiyhteisöistä, päättäjäpaneeli - selvityksen esittely, monipuolinen keskustelu mm. metropolihallinnosta ja lähidemokratiasta Kauniainen Kasavuori yhdistetty kuntalais- ja valtuustotilaisuus, runsaasti yleisöä, vahvoja mielipiteitä itsenäisyyden puolesta Kerava Oppimisk yhdistetty kuntalais- ja valtuustotilaisuus, vilkas keskustelu, jossa esillä mm. kilpailukyky, Keski- Uudenmaan kuntajakoselvitys ja metropolihallinto 25

26 Kirkkonummi Kuntalaisten ja valtuustojen tapaamiset syksyllä Kuntalaiset 2.9. Kunnantalo Valtuusto valtuuston kokouksen yhteydessä, keskustelussa Länsi-Uudenmaan suuntaa vieroksuttiin, esillä myös metropolihallinto ja EKKV - esittelyn jälkeisissä valtuutettujen puheenvuoroissa esillä aiempien teemojen lisäksi SOTE Sipoo 9.9 Topeliussali yhdistetty kuntalais- ja valtuustotilaisuus, mielipiteitä eri vaihtoehtojen keskinäisestä paremmuudesta ja palvelujen turvaamisesta Tuusula Vantaa Vihti 11.9 Ruotsinkylä 24.9 Myyrmäki valtuustos lukio runsaasti yleisöä, liitosta vastustettiin monissa puheenvuoroissa, mutta myös puollettiin - esittelyn jälkeisessä keskustelussa esillä erityisesti osakuntaliitos ja metropolihallinto - runsaasti yleisöä, esillä myös Kuninkaankolmion suunnittelu, vilkas keskustelu metropolikaupungin rakenteesta ja lähidemokratiasta - yhdistetty kuntalais- ja valtuustotilaisuus, esittelyn jälkeen perusteellinen ja monipuolinen keskustelu selvityksen linjauksista - tilaisuudessa niukasti yleisöä, korostettiin EKKVsuuntaa ja metropolihallintoa - valtuustossa lähinnä selvityksen esittely 26

27 Kuntatilaisuuksissa puhuttua Epäilyjä: Tekeillä pakkoliitos Väärä aluerajaus Mammuttikunta Isot riskit Yhdistymisen hinta Kuntakilpailu hyvästä Demokratia ja osallistuminen vähenee Kannustavaa: Demokratia ja osallistuminen kasvaa Arjessa eivät rajat näy Kotikaupungit, sujuva arki Isot asiat pitää hoitaa isolla tasolla Kuntien keskinäisestä kilpailusta ei lisäarvoa kokonaisuudelle Osuva tilanneanalyysi pp.kk.vvvv 27

28 Kysely Miten kuntarajat vaikuttavat arkeesi? Vastauksia 274 kappaletta välisenä aikana. Eniten vastasivat helsinkiläiset (22 %, 61 kpl), espoolaiset (20 %, 55 kpl) ja vantaalaiset (15 %, 42 kpl). Myös sipoolaiset olivat aktiivisia (11 %, 30 kpl). Vastausten keskeisimpiä teemoja: Liikenteen sujuvuutta ja liikenneyhteyksien parantamista (poikittaisliikenne ja liikenneyhteydet kehyskunnissa) pidettiin keskeisenä. Kevyen liikenteen väylät tai niiden ylläpito ei jatku yhtenäisenä yli kuntarajojen Palvelujen käyttöä yli kuntarajojen toivottiin (erityisesti työssäkäyntikunnan palvelujen käyttömahdollisuudet korostuivat) ja nykyisiä palvelujen käytön mahdollisuuksia yli kuntarajojen kiiteltiin. Osa vastaajista totesi olevansa erittäin tyytyväisiä oman kunnan palvelutarjontaan ja muutostilanne aiheuttaa huolta palvelujen säilymisen kannalta. Lähipalvelujen saatavuuden varmistaminen kuntaliitostilanteessa keskeistä. Maankäytössä toivottiin toisaalta tiiviimpää yhdyskuntarakennetta liikkumisen ja palvelujen järjestämisen ja saatavuuden tehostamiseksi. Toisaalta erityisesti kehyskuntien vastaajat olivat tyytyväisiä väljempään yhdyskuntarakenteeseen asuinpaikkakunnallaan. Paikallisdemokratian vahvistaminen jos kuntaliitoksia tapahtuu 28

29 Vastauksia kuntien yhdistämisen puolesta Ehdottomasti kuntia yhteen. Hallinto järkevöityisi ja tehostuisi. Vastaaja Helsingistä Vihdoinkin järkevä ehdotus. Pääkaupunkiseutu on kokonaisuus ainakin asukkaiden näkökulmasta. Julkisten lähipalvelujen osalta tarvitaan hyvä suunnitelma, joka ei huku byrokratiaan. Vastaaja Espoosta ja vastaan Pääkaupunki kokonaisuuden kehittämisen kannalta olisi järkevintä että olisi yksi kunta, mutta huomioiden kuitenkin kaikkien palveluiden saatavuus kaikille asukkaille tasapuolisesti. Vastaaja Sipoosta On aivan sama minkä nimisessä kunnassa asun, kunhan palvelut ovat kunnossa. Vastaaja Tuusulasta Kaupunkien yhdistäminen ja identiteettien hävittäminen ei tunnu järkevältä. Sen sijaan erilaisia ja eri laajuisia yhteistyöjärjestelyjä pitäisi alkaa tehdä heti. Esimerkiksi ICT- ja taloushallintopalveluita pitäisi välittömästi alkaa tehdä yhdessä mutta laajuus pitäisi olla valtakunnallinen. Palveluja (kuten sote jo päätetty tehdä). Sama sivistyspalveluissa. Kaupungit voivat olla itsenäisiä edelleen sillä muutoksella että hallintoa karsitaan ja kevennetään tehtäviä vastaavaksi ja palvelujen rahoitus järjestellään uudelleen. voidaan järjestää seudullisesti. Vastaaja Espoosta. Itsenäiset hyvinvoivat kunnat ovat toimivia ja niitä ei saa lakkauttaa vain sen vuoksi, että osa kunnista voi huonosti. On otettava huomioon myös asukkaiden historiallinen identiteetti ja paikallisdemokratia. Suuri ei ole kaunista, vaan tuhoaa suomalaista yhteiskuntaa. Kukaan ei kuulu enää mihinkään. Vastaaja Vantaalta pp.kk.vvvv 29

30 Loppuraportti (9/5 kuntaa) ja yhdistymissopimus (5 kuntaa) pp.kk.vvvv 30

31 Loppuraportin rakenne (1) OSA I: SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT SEKÄ METROPOLIALUEEN 9 KUNNAN NYKYTILA JA KEHITYKSEN TRENDIT (luvut 1-9) 1 Metropolialueen 9 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen lähtökohdat 1.1 Erityisen kuntajakoselvityksen asettaminen 1.2 Selvityksen aikataulu ja organisointi 1.3 Erityisen kuntajakoselvityksen suhde muihin selvityksiin 2 Metropolialueen 9 kunnan toimintaympäristö 2.1 Metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky 2.2 Metropolialueen yhdyskuntarakenteelliset ja asuntomarkkinoiden erityispiirteet 2.3 Metropolialueen väestölliset erityispiirteet 3 Hallinto ja talous 4 Palvelut 3.1 Päätöksenteko- ja hallintoorganisaatiot 3.2 Talouden tunnusluvut 3.3 Palvelutarpeen kehitys ja palvelujen nettokustannusennusteet sekä kunnallisveron trendilaskelma ja painelaskelma 4.1 Sosiaali- ja terveystoimi 4.2 Sivistystoimi 4.3 Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö 5 ICT-toimintojen nykytila 6 Kuntien yhteistoiminta pp.kk.vvvv 31

32 Loppuraportin rakenne (2) OSA I: SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT SEKÄ METROPOLIALUEEN 9 KUNNAN NYKYTILA JA KEHITYKSEN TRENDIT (luvut 1-9) OSA II: LINJAUKSEN PERUSTELUT (luku 10) 7 Henkilöstö 7.1 Henkilöstön määrä ja jakauma ammattiluokkiin 7.2 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarve 8 Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä lähidemokratian toteutuminen 8.1 Pohjoismainen vertailu 8.2 Yhdeksän kunnan nykytilanne ja kehittämissuunnitelmat 9 Kielelliset oikeudet 9.1 Kansalliskielien nykytilanne 9.2 Ruotsinkieliset palvelut 9.3 Monikielisyys 10 Ehdotus kuntarakenteeksi 10.1 Ehdotuksen muodostamisen perusteet: I näkökulma: Hyvinvointipalvelujen turvaaminen vaatii voimavarojen yhdistämistä II näkökulma: Metropolialueen kokonaisetu kaiken lähtökohtana III näkökulma: Kuntaliitokset mahdollistavat koko hallintojärjestelmän ja toimintakulttuurin nykyaikaistamisen 10.2 Ehdotus pp.kk.vvvv 32

33 Loppuraportin rakenne (3) OSA III: UUDEN METROPOLIKAUPUNGIN PERIAATTEET (luvut 11-19) 11 Metropolikaupungin rakenne 12 Palvelut 12.1 Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen periaatteet metropolikaupungissa 12.2 Metropolikaupungin palveluverkkosuunnitelma 12.3 Yhdistymisen hyödyt ja haitat palvelujen kannalta 13 Talous 13.1 Talouden hoidon periaatteet metropolikaupungissa 13.2 Yhdistymisen taloudellisten vaikutusten arviointi 14 Hallinto 14.1 Hallinnon järjestämisen periaatteet metropolikaupungissa 14.2 ICT-toimintojen järjestäminen metropolikaupungissa 14.3 Yhdistymisen hyödyt ja haitat hallinnon järjestämisen kannalta 14.4 Yhdistymisen hyödyt ja haitat talouden kannalta 15 Henkilöstö metropolikaupungissa 15.1 Henkilöstö muutoksessa 15.2 Yhdistymisen hyödyt ja haitat henkilöstön kannalta pp.kk.vvvv 33

34 Loppuraportin rakenne (4) OSA III: UUDEN METROPOLIKAUPUNGIN PERIAATTEET (luvut 11-19) 16 Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä lähidemokratia 16.1 Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä lähidemokratian toteutuminen metropolikaupungissa 16.2 Yhdistymisen hyödyt ja haitat asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien selä lähidemokratian toteutumisen kannalta 17 Kielelliset oikeudet metropolikaupungissa 17.1 Ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutuminen metropolikaupungissa 17.2 Vieraskielisten kielellisten oikeuksien toteutuminen metropolikaupungissa 17.3 Yhdistymisen hyödyt ja haitat kielellisten oikeuksien kannalta 18 Kuntien yhdistyminen suhteessa kuntien yhteistoimintaan 19 Kuntien yhdistyminen suhteessa metropolihallinnon tarpeeseen 19.1 Yhdyskuntarakenne 19.2 Joukkoliikenne 19.3 Sosiaalinen asuntotuotanto pp.kk.vvvv 34

35 Yhdistymissopimuksen rakenne (1) 1. Helsingin metropolialueen viiden kunnan yhdistymissopimus 1.1 Sopimuksen tarkoitus 1.2 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo 2. Yhdistymisen tarkoitus 2.1 Alueen kokonaisetu etusijalla 2.2 Visio 2.3 Uuden pääkaupungin rakenne 2.4 Strategiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset 4. Uuden kunnan perustaminen 4.1. Uuden kunnan nimi ja vaakuna 4.2. Yhdistymishallitus 4.3. Yhdistymisen eteneminen 5. Uuden kunnan yhdyskuntarakenteen periaatteet 6. Hallinto ja johtamisjärjestelmä 6.1. Konsernin ohjaus ja omistajaohjaus 6.2. ICT-toiminnot 6.2. Luottamushenkilöhallinto 6.3. Lähidemokratia 6.4 Kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa 7. Henkilöstöhallinto 7.1. Palvelussuhdeturva 7.2. Palkkojen yhdenmukaistaminen 7.3. Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet pp.kk.vvvv 35

36 Yhdistymissopimuksen rakenne (2) 8. Palveluiden periaatteet 8.1. Sote-palvelut 8.2. Muut palvelut 8.3. Palvelut kunnan eri osissa 9. Uuden kunnan talous 9.1. Taloudenhoito ennen yhdistymistä 9.2. Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet 10. Yhdistymisen muut järjestely Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Yhdistymisen seuranta Yhdistymissopimuksen voimassaolo ja muuttaminen pp.kk.vvvv 36

37 Jatkoprosessi pp.kk.vvvv 37

38 16 Erityisen kuntajakoselvityksen toimittaminen metropolialueella Ministeriön asettamispäätös Selvitysprosessi Yhdistymisesitys kunnille Kh:n valmistelu - Varattava tilaisuus tehdä huomautus 30 pv:ssä kuulutuksesta - lausunto huomautuksista - ehdotus valtuustolle kuntien yhdistymisestä Kuntien valtuustojen päätökset KYLLÄ EI Kuntien esitys ministeriölle VN päättää -Selvittäjän mahdollinen esitys kansanäänestyksestä Kansanministeriölle äänestys -kv lausunnot KYLLÄ EI Kuntajaon muutos Esityksen hylkääminen 38

39 Päätöksenteko osakuntaliitoksissa (Kuntarakennelaki 19 ) Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos: 1) muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2) alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. pp.kk.vvvv 39

40 Selvittäjät esittävät kaksivaiheista prosessia Selvittäjät esittävät valtiovarainministeriölle osana metropolikaupungin perustamista erityistä kuntajakoselvitystä Tuusulan eteläisimmän osan siirtämiseksi metropolikaupunkiin. Kysymys ei ole osakuntaliitoksesta Vantaaseen. Ministeriö päättää asiasta erikseen, kun edellytykset metropolikaupungin syntymiselle tiedetään. Jos selvittäjien esitys hyväksytään ministeriössä, aikataulu muutokselle olisi sama kuin koko metropopolikaupungin perustamiselle (v. 2017). pp.kk.vvvv 40

41 Kiitos - Tack