Suomenlahden alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten toimintatapojen kehitys

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2004 Suomenlahden alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten toimintatapojen kehitys Helsinki 2004 ISBN ISSN

2

3 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) VTT Tuotteet ja tuotanto: Sanna Sonninen, Paula Savioja, Maaria Nuutinen, Tapio Nyman KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Suomenlahden merenkulkupiiri Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Suomenlahden alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten toimintatapojen kehitys Tiivistelmä Vuonna 2002 toteutetun Suomenlahden alusliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmän esisimulointi -projektin tuloksena määriteltiin alustavat toimintatavat Suomenlahden alusliikenteen pakolliselle ilmoittautumisjärjestelmälle (Ship Reporting System, SRS). Nämä proseduurit alistettiin Suomen, Viron ja Venäjän muodostaman komitean hyväksyttäviksi maaliskuussa Komitea päätti perustaa operatiivisen ja teknisen alakomitean jatkamaan aloitettua työtä. Lisäksi komitea päätti toisen operatiivisen harjoituksen (OE II) toteuttamisesta. Yksi tärkeimmistä tehtävistä, jonka komitea antoi perustamalleen operatiiviselle alakomitealle maaliskuussa 2003 allekirjoittamassaan päätöslauselmassa, oli yhtenäiset toimintatavat määrittelevä ja yhteen kokoava asiakirja, Document of Joint Procedures for the Gulf of Finland Ship Reporting System (DJP). Tässä tutkimusselostuksessa on kuvattu Suomenlahden alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän kehitystä vuoden 2003 ensimmäisen puoliskon aikana. Selostus sisältää myös kuvauksen toisen operatiivisen harjoituksen suunnittelusta, toteutuksesta ja tilaisuuden tuloksista. Operatiiviset harjoitukset ja ryhmätyöskentely asiantuntijaistunnoissa ovat osoittautuneet hyviksi työskentelytavoiksi SRS:n kehityksessä. Työskentelyn aikana on luotu perusteet kansallisten operaattoreiden toiminnan yhtenäistämiseksi eri kansallisissa SRS-keskuksissa. Käytettyä työskentelytapaa voidaan käyttää myös nyt luotujen parhaiden käytäntöjen jatkokehitykseen. Avainsanat (asiasanat) Alusten pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä, Ship Reporting System, simulaatiotestaus Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2004 Kokonaissivumäärä 83 / 45 Jakaja Merenkulkulaitos Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4 2 (83) $ONXVDQDW Suomen Merenkulkulaitos käynnisti yhteistyössä Venäjän ja Viron merenkulun viranomaisten kanssa jo vuonna 1999 valmistelut Suomenlahden kattavan VTMIS (Vessel Traffic Management and Information Service) -toimintokokonaisuuden kehittämiseksi. Osana tätä kokonaisuutta aloitettiin alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän ja täydennettyjen reittijakoalueiden suunnittelu Suomenlahdelle. Hankkeen peruskivi luotiin vuonna 2001 kun Suomen, Venäjän ja Viron ministerit allekirjoittivat yhteisymmärrysmuistion (Memorandum of Understanding, MoU), jossa todettiin edellä mainittujen järjestelmien kehittämisen olevan kaikkien kolmen valtion tahto. YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization) hyväksyi kokouksessaan joulukuussa 2002 Suomen, Viron ja Venäjän sille alistaman hakemuksen joka koski sekä Suomenlahden reittijakoalueiden (Traffic Separation Schemes, TSS) muutoksia ja niiden käyttöönottoa alkaen että Suomenlahden alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän (mandatory Ship Reporting System, SRS) käyttöönottoa lukien. Alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmien päätarkoituksena on parantaa meriturvallisuutta, merenkulun tehokkuutta ja meriympäristön suojelua [IMO 1994]. Suomenlahden uuden ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten menettelytapojen ja yhtenäisen toiminnan kehittäminen käynnistettiin Otaniemessä järjestetyssä operatiivisessa harjoituksessa (The Operational Exercise on the Operation of the Gulf of Finland mandatory Ship Reporting System, OE I). Tilaisuuden tuloksena saatiin sekä kirjattuja toimintatapaehdotuksia että havaittiin asioita, jotka tulee ratkaista ennen järjestelmän käyttöönottoa. OE I:n aikana luotiin hyvä pohja jatkokehitykselle ja havaittiin, että toimivan järjestelmän luominen tulee vaatimaan vielä paljon kehitystyötä. Jatkokehityksen varmistamiseksi Suomenlahden merenkulkupiiri antoi VTT Tuotteet ja tuotannolle toimeksi jatkaa aloitettua työtä toteuttamalla Suomenlahden alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten toimintatapojen kehitys -projektin. Tämän projektin aikana toteutetun toisen operatiivisen harjoituksen (The second Operational, OE II) tuloksena luotiin ensimmäinen luonnos DJP-asiakirjasta. Operatiivisten harjoitusten yhtenä merkittävänä tuloksena voidaan pitää myös operatiivisen tason yhteistyön käynnistymistä yhteistyövaltioiden välillä. Tässä tutkimusselostuksessa on kuvattu Suomenlahden alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän kehitystä vuoden 2003 ensimmäisen puoliskon aikana. Selostus sisältää myös kuvauksen toisen operatiivisen harjoituksen suunnittelusta, toteutuksesta ja tilaisuuden tuloksista. Suomenlahden alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten toimintatapojen kehitys -projektin työryhmään kuuluivat Sanna Sonninen, Maaria Nuutinen, Paula Savioja, Tapio Nyman ja Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotannosta sekä Jan Nyholm Meriturvasta. Merenkulkulaitoksen asiantuntijoina työhön osallistuivat Kari Kosonen, Hanna Linjos-Maunula, Matti Aaltonen ja Sinikka Hartonen.

5 3 (83) Erityisen merkittävää SRS:n toiminnan kehityksessä keväällä ja kesällä 2003 oli järjestelmän toiminnasta vastuussa olevien kolmen valtion edustajien aktiivisuus. Ensimmäistä kertaa Suomenlahden SRS:n yhtenäisten toimintatapojen vuonna 2002 alkaneen kehityksen aikana saatiin toimintatapaehdotuksiin kommentteja ja korjausehdotuksia useilta henkilöiltä kaikista kolmesta yhteistyövaltiosta. Tämä sujuva yhteistyö olikin merkittävä etu SRS:n proseduurien suunnittelussa, ja se on omalta osaltaan varmistanut järjestelmän epäkohtien ja kehitystarpeiden monipuolisen huomioimisen. Espoo Tekijät

6 4 (83) 6LVlOO\VOXHWWHOR 1 Johdanto Alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä Suomenlahdella Aluksilta vaadittavat ilmoitukset Järjestelmän tuottama informaatio Suomenlahden reittijakoalueet Tavoite Lähtökohdat OE I:n tulokset SRS-alueen jakaminen vastuualueisiin Ilmoittautumisjärjestelmän toiminta Muutosehdotukset ilmoitusten sisältöön ja työnjako SRS:n käyttämillä VHF-kanavilla Trilateraalinen komitea Trilateraalisen komitean kokous Yhteistyövaltioiden tekniset valmiudet Trilateraalisen komitean Operatiiviselle alakomitealle ja toiselle Operatiiviselle harjoitukselle antamat tehtävät Operatiivisen alakomitean toiminta Operatiivisen alakomitean kokous Toinen operatiivinen harjoitus Järjestelyt Menetelmät Suunnitteluistunnot Simulointi käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmänä Simulointien toteutus OE II:n tulokset Resoluution kohdat 1 ja Resoluution kohta Resoluution kohta 6 alakohtineen Vapautus ilmoittautumisvelvollisuuteen Resoluution kohta 7 alakohtineen Resoluution kohta Document of Joint Procedures DJP:n kehitys CNIS Joint Operating Manual Operatiivisen alakomitean kokous

7 5 (83) DJP:n sisältö DJP:n vaadittavat täydennykset OE II:n havaitsemat DJP:n jatkokehitystarpeet Loppusanat...36 Lähdeviitteet...37 Liitteet 38 Liite A IMO SN/Circ.225, 6 January 2003, Mandatory Ship Reporting Systems. (ilman liitteitä). 39 Liite B Resolution of the actions needed before the implementation of the Gulf of Finland mandatory Ship Reporting System in Liite C Gulf of Finland mandatory Ship Reporting System: Program of the second Operational Exercise (OE II) 45 Liite D OE II: Esimerkki simulaation kulusta ja yhden radioavustajan tukimateriaalista.. 49 Liite E OE II: Osanottajalista. 53 Liite F The second Operational Exercise Memorandum.. 54 Liite G The Document of Joint Procedures, version dated

8 6 (83) -RKGDQWR Vuonna 1999 ryhdyttiin suomalais-venäläisessä laivanrakennustyöryhmässä pohtimaan keinoja alusturvallisuuden parantamiseksi Suomenlahdella. Taustana oli huoli lisääntyvästä meriliikenteestä ja erityisesti voimakkaasti kasvaneista öljykuljetuksista. Keskustelujen tuloksena Suomen Merenkulkulaitos, VTT ja Pietarin Yrityskontaktikeskus (Antero Sala) käynnistivät kesällä 2000 selvityksen alusten seuranta- ja informaatiojärjestelmän eli VTMIStoimintokokonaisuuden käyttöönotosta Suomenlahdella. Selvityksen tavoitteena oli myös kartoittaa Suomen, Venäjän ja Viron VTS-keskuksien (Vessel Traffic Service) tekniset valmiudet. Työ tehtiin liikenne- ja viestintäministeriön TEDIM-esiselvityshankkeena. Selvityksen tuloksena Suomenlahden rantavaltioiden viranomaiset käynnistivät toimet VTMIS:n toteuttamiseksi. Laadittiin Suomenlahden kansainvälisiä merialueita koskeva yhteisymmärrysmuistio (Memorandum of Understanding) joka astui voimaan Muistion allekirjoittivat Suomen ja Viron liikenne- ja viestintäministerit Olli-Pekka Heinonen ja Toivo Jürgenson sekä Venäjän liikenneministeri Sergey O. Frank. Yhteisymmärrysmuistion pääkohdat olivat: 1. Tulee kehittää Suomenlahden reittijakoalueita (Traffic Separation Scheme, TSS) ja luoda koko lahden kattava palvelu (VTMIS), joka mahdollistaa tiedonsiirron sekä olemassa olevien että tulevaisuudessa rakennettavien kansallisten VTS-keskuksien välillä. 2. VTMIS-palvelun pääperiaate perustuu International Maritime Organizationin (IMO) ja International Association of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authoritiesin (IALA) sääntöihin ja suosituksiin. Automatic Identification Systemin (AIS) mahdollisuudet tulee huomioida palvelun suunnittelussa. Jokainen valtio on vastuussa sekä omasta VTS-toiminnastaan että alusten seurantatiedon siirtämisen mahdollistavien teknisten valmiuksien luomisesta. 3. Tavoitteiden saavuttamiseksi on perustettava kolmikantatyöryhmä, joka suunnittelee palveluun tarvittavia teknisiä, taloudellisia ja operatiivisia valmiuksia. Tämä työryhmä voi nimetä alakomiteoita (tai -työryhmiä) tarkastelemaan esimerkiksi teknisiä tai lainsäädännöllisiä asioita. 4. Kolmikantatyöryhmä aloitti työnsä kesäkuussa Tavoitteena on valmistella reittijakoalueiden ja palvelun alistaminen IMO:n hyväksyttäväksi vuoden 2002 aikana, jotta ne hyväksytään ja voidaan ottaa käyttöön vuonna Ensimmäisenä askeleena Suomenlahden VTMIS-toimintokokonaisuuden kehittämisessä kolmikantatyöryhmä aloitti yhteisymmärrysmuistion tahdon mukaisesti Suomenlahden reittijakoalueiden ja alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän (SRS) kehitystyön. IMO säätää asetuksissaan ja suosituksissaan sekä VTS- että SRS-toimintaa koskevista asioista. VTMIS-toiminta sen sijaan ei ole vielä IMO:n määrittelemää toimintaa ja vaikka EU onkin määritellyt VTMIS-käsitteen, ei sen sisällöstä kansainvälisesti ole vielä täyttä yhteisymmärrystä. SRS-toiminta on tunnustetusti meriturvallisuutta edistävää toimintaa, josta useilla valtiolla ympäri maailmaa on kokemusta jo useiden vuosien, jopa vuosikymmenien ajalta.

9 7 (83) Vuosien 2001 ja 2002 aikana järjestettiin useita yhteistyökokouksia. Näiden kokouksien lisäksi Suomen Merenkulkulaitos perusti kansalliset operatiiviset ja tekniset työryhmät, joiden tehtävänä oli valmistella suunnitelmat IMO:lle lähetettävään hakemukseen. Työryhmiin osallistui edustajia muun muassa Merenkulkulaitoksesta, Merivartiostosta, Merivoimista ja VTT Tuotteet ja tuotanto -yksiköstä. Työryhmien suunnitellessa reittijakoalueita ja SRS-toimintaa liikenne- ja viestintäministeriö ja Merenkulkulaitos tilasivat VTT Tuotteet ja tuotannolta Formal Safety Assessment (FSA) -tutkimuksen TSS:n (Traffic Separation Scheme) ja SRS:n vaikutuksesta Suomenlahden meriturvallisuuteen [VTT 2002a]. Työ suoritettiin yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun laivatekniikan laboratorion kanssa. IMO suosittaa FSA-metodologian käyttöä päätöksenteon tukena uusia määräyksiä ja suosituksia suunniteltaessa. Tutkimuksen tiivistelmä liitettiin osaksi Merenkulkulaitoksen valmistelemaa IMO-hakemusta. Hakemus viimeisteltiin ja hyväksyttiin liikenne- ja viestintäministeriössä järjestetyssä kokouksessa Gulf of Finland VTMIS Expert meeting Samassa kokouksessa päätettiin myös Viron edustajien toivomuksesta laajentaa Suomenlahden alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän toiminta-aluetta. Alustavan määrittelyn mukaan järjestelmän läntinen raja kulki longitudia itäistä pituutta eli Bengtskärin majakasta etelään Viron rannikolle. Kokouksessa hyväksytty laajennus lisäsi kuitenkin järjestelmän piiriin kokonaan aiemmin osittain siihen kuuluneen Hangon eteläpuoleisen reittijakoalueen ja Hiiumaan saaren luoteispuolisen Kõpun reittijakoalueen pohjoisen osan (Kuva 1). Kõpun niemimaan lähistöllä on matalia merialueita joiden läheltä, Kõpun reittijakoalueen kaakkoispuolelta, osa alusliikenteestä oikaisee Suomenlahdelle. Viro halusi parantaa valvontamahdollisuuksiaan myös tällä merialueella..xyd6xrphqodkghq656doxhmdnl\ww QRWHWXWUHLWWLMDNRDOXHHW Sekä reittijakoalueiden että alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän voimaansaattaminen kansainvälisellä merialueilla alistettiin IMO:n hyväksyttäväksi. IMO-hakemus lähetettiin käsiteltäväksi Safety of Navigation (NAV)-alakomitean 48. istuntoon, joka järjestettiin heinäkuussa NAV-alakomitea käsitteli hakemuksen [IMO 2002a] TSS:n ja SRS:n perustamiseksi, hyväksyi hakemuksen ja esitti sen hyväksymistä Merenkulun turvallisuus -komitealle (Maritime Safety Committee, MSC). MSC hyväksyi hakemuksen 76. istunnossaan (liite A) [IMO 2003, IMO 2002b].

10 8 (83) IMO:n suositukset ja määräykset säätelevät reittijakoalueiden ja ilmoittautumisjärjestelmien suunnittelua, toteutusta ja toimintaa. IMO suosittaa SOLAS-säädöskokoelmassaan [SOLAS, 1974], että perustettaessa ja otettaessa käyttöön koordinoitu alusten ilmoittautumisjärjestelmä tulee sillä olla yhtenäiset menettelytavat ja yhtenäinen toiminta. Tämän varmistamiseksi Suomenlahden merenkulkupiiri käynnisti Suomenlahdelle suunniteltujen järjestelmien osalta toukokuussa 2002 hankkeen "Suomenlahden alusliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmän esisimulointi" [VTT 2002b]. Työn suoritti MKL:n toimeksiannosta VTT Tuotteet ja tuotanto. Merkittävä osa hanketta oli ensimmäisen operatiivisen harjoituksen (OE I) järjestäminen Otaniemessä syksyllä Operatiivisista harjoituksista tuli osa SRS:n toimintatapojen kehitysorganisaatiota (Kuva 2). OE I -tilaisuuteen osallistui SRS-toiminnasta vastaavien tahojen edustajia Suomesta, Venäjältä ja Virosta. Tilaisuudessa aloitettiin ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten menettelytapojen kehittäminen. Tämän kehitystyön jatkamiseksi Suomenlahden merenkulkupiiri käynnisti Suomenlahden alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten toimintatapojen kehitys -projektin Liikenne- Liikenne-ja ja viestintäministeriö viestintäministeriö Suomi Suomi Liikenne- Liikenne-ja ja viestintäministeriö viestintäministeriö Viro Viro Liikenneministeriö Liikenneministeriö Venäjä Venäjä Yhteisymmärrysmuistio Yhteisymmärrysmuistio 0LQLVWHUL LGHQÃ\KWHLV\PPlUU\VPXLVWLRQà SRKMDOWDÃSHUXVWHWWLLQÃNROPLNDQWDW\ U\KPlà VTMIS-kokonaisuutta VTMIS-kokonaisuutta suunnitteleva suunnitteleva kolmikantatyöryhmä kolmikantatyöryhmä Trilateral TrilateralCommittee (TC) (TC) 7&ÃDQWDDÃWHKWlYLlÃDODNRPLWHRLOOH MDÃSllWWllÃWRLPHQSLWHLVWl Operatiivinen Operatiivinen alakomitea alakomitea $ODNRPLWHDWà WXRWWDYDWà WRLPLQWD HKGRWXNVLDà 7&OOH Tekninen Tekninen alakomitea alakomitea 2SHUDWLLYLVLVVDÃKDUMRLWXNVLVVDÃVXXQQLWHOODDQà LOPRLWWDXWXPLVMlUMHVWHOPlQÃWRLPLQWDWDSRMDÃ(KGRWXNVHWà UDSRUWRLGDDQÃRSHUDWLLYLVHOOHÃDODNRPLWHDOOH Operatiiviset Operatiiviset harjoitukset harjoitukset Työskentelyssä Työskentelyssä on on kaikilla kaikilla tasoilla tasoilla mukana mukana edustajia edustajia Suomesta, Suomesta, Venäjältä Venäjältä ja ja Virosta. Virosta..XYD6XRPHQODKGHQDOXVOLLNHQWHHQSDNROOLVHQLOPRLWWDXWXPLVMlUMHVWHOPlQ\KWHQlLVWHQ WRLPLQWDWDSRMHQNHKLW\VRUJDQLVDDWLRMDSllW NVHQWHNRSURVHVVL Ensimmäisessä operatiivisessa harjoituksessa (OE I) ei varsinaisella laiteympäristöllä katsottu olevan vielä merkittävää roolia, ja pääpaino tilaisuuden sisällössä asetettiinkin toiminnan yleisen tason määrittelyyn. Järjestelmällä ei vielä ollut kirjattuja toimintatapoja eikä täysin vastaavaa toimintaa ole aiemmin harjoitettu missään yhteistyövaltioista. Lisäksi työn aloitusvaiheessa ei Virossa ollut VTS-toimintaa, josta saadut kokemukset helpottavat SRStoiminnan operatiivisten vaatimusten ymmärtämistä. Operatiivisessa harjoituksessa käytetyt

11 9 (83) simulaatiotestaukset tuli siis määritellä siten, ettei tekniikan käyttö vie testaajien huomiota testattavasta toimintatavasta ja että saatuja arvioita voidaan pitää riippuvaisina toimintatapojen eroavaisuudesta eivätkä erot testaustilanteissa johdu käytetyistä laitteista tai ohjelmistoista. OE I:ssä tehdyt huomiot, muutosehdotukset ja suunnitellut operaattoreiden toimintatavat kirjattiin tilaisuudesta tehtyyn muistioon (VTMIS Operational Exercise Memorandum). Nämä operatiivisen harjoituksen tulokset toimitettiin Suomen, Venäjän ja Viron edustajista koostuvan Trilateraalisen komitean hyväksyttäviksi. Näin aikaansaatujen päätöksien perusteella voidaan jatkaa SRS:n kehittämistä. Projektin käynnistyskokous pidettiin ja siinä todettiin, että olemassa oleva yhteisymmärrysmuistio antaa valtuutuksen kolmikantayhteistyön jatkamiselle. Komitean päätöksien perusteella voitiin hyväksytyistä ehdotuksista muokata konkreettisia proseduureja ja rutiineja. Niiden laajentamiseksi kattavaksi SRS-operaattoreiden toimintaohjeistukseksi Trilateraalisen komitean kokouksessa päätettiin järjestää toinen operatiivinen harjoitus, jossa käytetään OE I:stä kehittyneempiä simulaatiotestauksia. Toiseen operatiiviseen harjoitukseen (The second Operational Exercise on the Operation of the Gulf of Finland mandatory Ship Reporting System, OE II) kehitettiin simulaatioharjoituksia, joissa pystyttiin luomaan realistisempi, todellista meriliikennekeskusta paremmin vastaava työympäristö. Tilaisuuteen osallistujilla oli jo käsitys järjestelmän toiminnan pääpiirteistä. Opetushallituksen alaisen merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen Meriturvan uuden simulaattoriyksikön VTSsimulaattori valmistui ja sitä pystyttiin hyödyntämään SRS-toiminnan testauksessa. Lisäksi yksi simulaattoriyksikön komentosiltasimulaattoreista muutettiin väliaikaisesti VTSkeskukseksi. OE II:n tuloksena luotiin ensimmäinen versio Suomenlahden SRS:n yhtenäiset toimintatavat määrittelevästä ohjekirjasta, The Document of Joint Proceduresista. Tässä raportissa on kuvattu Suomenlahden alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten toimintatapojen kehitystyötä tapahtumien kronologisessa järjestyksessä tammikuun ja heinäkuun 2003 välisenä aikana (Kuva 3, vaihe 2). Tämän projektin päättymisen jälkeen kehitystyö jatkui elokuussa 2003 käynnistyneessä Suomenlahden SRS:n yhtenäisten toimintatapojen jatkokehitys projektissa, joka sisälsi kolmannen operatiivisen harjoituksen. VAIHE 1 VAIHE 2 Suomenlahden alusliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmän esisimulointi projekti 5/2002 1/2003 Suomenlahden alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten toimintatapojen kehitys projekti Lähtötietojen määrittely OE I:n muistio trilateraaliselle komitealle OE I trilat. komitean 1. kokous operatiivisen alakomitean 1. kokous OE II DJP:n luonnos trilat. komitealle operatiivisen alakomitean 2. kokous.xyd6xrphqodkghq656q\kwhqllvwhqwrlplqwdwdsrmhqnhklw\nvhqhwhqhplqhq WRXNRNXXVWDHORNXXKXQ

12 10 (83) $OXVOLLNHQWHHQSDNROOLQHQ LOPRLWWDXWXPLVMlUMHVWHOPl6XRPHQODKGHOOD Alusten pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä kattaa lähes koko Suomenlahden kansainvälisen merialueen rajoittuen lännessä linjaan Bengtskärin majakka - positio 59 33,3'N 22 30'E - positio 59 10'N 'E - Kõpun niemimaa ja idässä longitudiin 'E (Kuva 6). Järjestelmästä vastuussa olevat viranomaiset ovat Suomen, Viron ja Venäjän Merenkulkulaitokset. Kaikkien alusten, joiden bruttovetoisuus on 300 tonnia tai enemmän, tulee osallistua ilmoittautumisjärjestelmään. Järjestelmän päätehtävä on kerätä meriturvallisuuden kannalta tärkeää tietoa ja välittää sitä edelleen alusliikenteelle. 2.1 Aluksilta vaadittavat ilmoitukset Ilmoittautumisjärjestelmässä on määritelty siihen osallistuville aluksille kaksi eri raportointilaajuutta: lyhyt sijaintiraportti (Position Report) ja täysraportti (Full Report). Position Report annetaan aina suullisesti VHF-radiolla. Full Report taas voidaan antaa myös kirjallisena, esimerkiksi lähettää faksina. Alusten tulee antaa Full Report saapuessaan järjestelmän alueelle lännestä tai lähtiessään ulos jostakin Suomenlahden satamasta. Ilmoitukset otetaan vastaan yhteistyövaltioiden kansallisissa meriliikennekeskuksissa, jotka ovat Tallinn Traffic Virossa, Helsinki Traffic Suomessa ja St. Petersburg Traffic Venäjällä. Nämä kolme keskusta päivystävät kahta käytössään olevaa VHF-radiokanavaa, pääkanavaa (Main Channel) ja varakanavaa (Reserve Channel). Näillä kahdella kanavalla hoidetaan kommunikointi alusliikenteen kanssa. Kansallisten keskusten käyttöön määritellyt VHFradiokanavat on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 1). 7DXOXNNR.DQVDOOLVWHQPHULOLLNHQQHNHVNXVWHQYLUDOOLVHW656WRLPLQQDQNl\W VVlROHYDW 9+)UDGLRNDQDYDW Meriliikennekeskus Main Channel Reserve Channel Helsinki Traffic St. Petersburg Traffic Tallinn Traffic Järjestelmän tuottama informaatio Suomenlahden alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmän toimintaan kuuluu aluksien ilmoitusten vastaanoton lisäksi alueella liikkuvien alusten seuranta. Ilmoituksen vastaanottava operaattori tunnistaa ja ottaa seurantaan kyseisen aluksen. AIS:lla varustettujen alusten tunnisteet näkyvät järjestelmän laitteistossa automaattisesti. Työvuorossa olevat SRStoiminnasta vastuussa olevat meriliikenneohjaajat, SRS-operaattorit, valvovat alusliikennettä ja tiedottavat aluksia kehittyvistä vaaratilanteista kuten yhteentörmäysvaarasta tai aluksen lähestymisestä kareja tai matalikkoja. Lisäksi järjestelmä välittää muuta meriliikenteen turvallisuuteen oleellisesti liittyvää tietoa säästä, jäätilanteesta, merivedenkorkeudesta ja

13 11 (83) muista navigoinnillisista ongelmista ja vaaroista. Alusten seurantatiedot ja SRS-järjestelmän VHF-radioliikenne tallennetaan ja säilytetään 30 vuorokauden ajan. 2.3 Suomenlahden reittijakoalueet Osa Suomenlahden alusliikenteen pakollista ilmoittautumisjärjestelmää ovat merialueella voimaan tulleet uudet ja muuttuneet reittijakoalueet (Kuva 4). SRS-operaattorit valvovat alusten liikkumista reittijakoalueissa ja huomauttavat havaitessaan aluksen rikkovan reittijakoalueissa navigoimisesta annettuja sääntöjä. Jos Meriteiden sääntöä nro 10 rikkonut alus ei vastaa radiokutsuun tai vastattuaan ei noudata sille annettuja ohjeita, operaattorit tekevät aluksesta poikkeamaraportin, joka toimitetaan rikkoneen aluksen lippuvaltion merenkulkuviranomaisille mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten..xyd6xrphqodkghqxxghwmdpxxwhwxwuhlwwlmdnrdoxhhw.xyd0huhqnxonxodlwrv 6XRPHQODKGHQPHUHQNXONXSLLUL Suomenlahden reittijakoalueet voidaan tarvittaessa jääolosuhteiden takia julistaa pois käytöstä. Tämä on jo nykyisinkin normaali käytäntö jäiden vaikeuttaessa merkittävästi alusten liikkumista merialueella. SRS:n voimaan tulon jälkeen päätös reittijakoalueiden julistamisesta pois käytöstä tehdään Suomenlahden kolmen rantavaltion vastuullisten viranomaisten yhteisellä päätöksellä. Reittijakoalueista voidaan tällöin poistaa käytöstä joko yksi tai useampia.

14 12 (83) 7DYRLWH Tämän työn tavoitteena on ollut kehittää yhtenäiset, kaikkien kolmen yhteistyövaltion hyväksymät toimintatavat Suomenlahden alusliikenteen pakolliselle ilmoittautumisjärjestelmälle. IMO on päätöslauselmissaan antanut suosituksia ilmoittautumisjärjestelmien suunnittelusta ja toiminnasta [IMO 1989 ja IMO 1994]. Järjestelmästä vastuullisten tahojen on näiden suositusten pohjalta luotava operatiiviset toimintatavat. Suomenlahden järjestelmän toimintatapojen suunnittelulla ja harmonisoinnilla halutaan varmistaa, että ilmoittautumisjärjestelmään osallistuva alus saisi samanlaista palvelua huolimatta siitä minkä valtion SRSkeskuksen operaattorin kanssa hän on tekemisissä [VTT 2002b]. Työn pohjana käytettiin esisimuloinnissa tuotettua materiaalia. Tavoitteena oli luoda operaattoreille kirjatut toimintatavat, jotka kaikki kolme järjestelmän toiminnasta vastuussa olevaa valtiota voivat hyväksyä. Nämä kirjatut toimintatavat kootaan asiakirjaksi, The Document of Joint Procedures for the Gulf of Finland Ship Reporting System (DJP). Työn tavoitteena oli myös pyrkiä edelleen havaitsemaan SRS:n toimintaan liittyvät epävarmuustekijät ja löytämään niihin kaikkien hyväksymät ja toteutettavissa olevat ratkaisut niiden poistamiseksi. Tavoitteena oli myös trilateraalisen operatiivisen asiantuntijafoorumin muodostuminen. Kehitystyön jälkeen SRS-järjestelmän toiminnan käynnistyttyä valmis yhteistyöfoorumi voi jatkaa toiminnan edelleen kehittämistä.

15 13 (83) /lkw NRKGDW Tämän työn lähtökohtana oli koko Suomenlahden alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän toiminnan määrittely ja tavoitteet siten kuin ne on kirjattu Suomen, Viron ja Venäjän IMO:lle alistamaan hakemukseen [IMO 2002a]. Vaikka ilmoittautumisjärjestelmän toiminta ei olekaan alusten ohjaus- ja tukipalvelutoimintaa samassa laajuudessa kuin VTS-toiminta, pidettiin erilaisten rutiinien ja proseduurien määrittelylle lähtökohtana myös nykyistä VTS-toimintaa. Suomen kansallisilla vesialueilla VTS-toiminnasta saatuja kokemuksia ja osaamista voidaan perustellusti hyödyntää tässä työssä siltä osin kuin se vastaa ilmoittautumisjärjestelmän toimintaan. Lisäksi todettiin olevan järkevää soveltaa saatavissa olevia tietoja maailmalla jo käytössä olevien alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmien tavoista toimia. SRS-toiminta on IMO:n määrittelemää toimintaa, ja tästä syystä kiinnitettiin huomiota suunniteltujen toimintatapojen yhtenäisyyteen IMO:n suositusten kanssa [IMO 1994 ja IMO 1989]. IMO:n suositusten lisäksi voidaan operaattoreiden työnkuvaan kuuluvien asioiden määrittelyn tukena käyttää IALA:n (International Association of Lighthouse Authorities) suosituksia VTS:n toimintaproseduureista [IALA 2000]. Vaikka SRS:n toiminta ei täysin vastaa VTS:n toimintaa, soveltuu suosituksessa kuvattava toiminnan jako eri tasoihin hyvin myös SRS-operaattoreiden työhön. Ensimmäisen operatiivisen harjoituksen simulointitestauksien suunnitteluun tarvittiin perustietoja Suomenlahden alusliikenteen määristä. Lähtötietoina olivat kaikkien Suomenlahden satamien vuosittaiset aluskäyntimäärät, alusten tulo- ja lähtösatamat sekä tuloja lähtöajat satamista [VTT 2002b]. Edellä mainittujen tietojen perusteella muodostettiin ilmoittautumisjärjestelmän toiminta-alueen liikennekuva. Tämän työn aikana saatiin käyttöön sekä uusia tilastoja vuodelta 2002 että tarkempia tilastoja Tallinnan sataman eri satamanosista. Tilastojen perusteella Suomenlahden liikennekuva ei ole muuttunut hankkeiden välisenä puolen vuoden ajanjaksona niin merkittävästi, että laskettuja ruuhkahuippujen tai liikenteen käyttämien reittien määrittelyjä olisi ollut tarpeen päivittää. Voidaan kuitenkin todeta, että Suomenlahden satamien kehitys on ollut prosentuaalisesti ennakoitua suurempaa ja jos kehitys jatkuu samanlaisena, on tulevaisuuden liikennemäärä jonkin verran nykyisiä arvioita suurempi. Myös Venäjän uudet satamahankkeet ovat edistyneet ennakoitua nopeammin. Suomenlahden alusliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmän esisimulointi -projektissa ja sen osana toteutetussa ensimmäisessä operatiivisessa harjoituksessa määritellyt toimintatapaehdotukset olivat merkittävä lähtökohta tälle projektille. Esisimulointi-projektissa määriteltiin myös asioita, jotka tulee ratkaista ennen järjestelmän toiminnan käynnistymistä. Nämä asiat sisällytettiin tämän työn projektisuunnitelmaan. Osa kehitystyön lähtökohdista muuttui suuresti, kun IMO hyväksyi diplomaattisessa konferenssissaan joulukuussa 2002 AIS:n käyttöönoton nopeutetun aikataulun (Kuva 5). Esisimulointi-projektin kehitystyö perustui AIS:n hitaampaan vaiheittaiseen käyttöönottoon vuoteen 2008 mennessä. Tämän aikataulun mukaan SRS-toiminnan käynnistyessä olisi AIS ollut käytössä kaikilla aluksilla jotka on rakennettu jälkeen, kaikilla matkustajaaluksilla ja säiliöaluksilla sekä kaikilla yli GRT:n aluksilla. IMO:n AIS-aikataulua nopeuttavan päätöksen seurauksena AIS:n asentaminen tuli pakolliseksi edellä listattujen alusten lisäksi viimeistään mennessä myös kaikille yli 300 mutta alle

16 14 (83) GRT:n aluksille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puoli vuotta Suomenlahden alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän käyttöönoton jälkeen on arvioiden mukaan koko maailman aluskannan yli 300 GRT:n aluksista noin 70 prosenttia varustettu AIS:llä kun vanhan aikataulun mukaan vastaava luku olisi ollut vain 21 prosenttia. Uusien vaatimusten mukaan AIS puuttuu ainoastaan kotimaanliikenteen aluksilta kooltaan yli 500 GRT ja jotka eivät ole säiliö- tai matkustaja-aluksia. Näiden alusten on asennettava AIS viimeistään mennessä. Nykyisten vaatimusten mukaan ulkomaanliikenteen alusten, jotka ovat pienempiä kuin 300 GRT tai kotimaanliikenteen alusten kooltaan vähemmän kuin 500 GRT, ei ole tulevaisuudessakaan pakko asentaa AISlaitteita. Adopted International Maritime Organization Schedule for AIS Installation - SOLAS Ships AIS carriage in selected VTS areas Nation-wide AIS carriage 100% 1 July Domestic > 500 GRT -30% 31 December < Cargo < GRT -49% 1 July Cargo > GRT -1% 1 July All passenger and tankers -18% 1 July All new ships -2% DEFINE PHYSICAL AIS "BOX" "SYSTEM LEVEL" development of AIS technology - Application of the system 0%.XYD,02QMRXOXNXXVVDK\YlNV\Pl$,6QNl\WW QRWRQQRSHXWHWWXDLNDWDXOX Esisimulointiprojektissa arvioitiin muun muassa aluksilta saatavien suullisten ilmoitusten operaattoreille aiheuttamaa työkuormaa. Näitä arvioita ei AIS:n nopeutetun käyttöönottoaikataulun tultua voimaan voida enää pitää täysin paikkansa pitävinä. Oikein toimiessaan AIS helpottaa SRS-operaattorille ilmoitusten vastaanottamisesta aiheutuvaa työkuormaa. On tietysti myös todettava, että sekä AIS:n asennuksissa, toiminnassa että käytössä on havaittu puutteita niillä aluksilla, joilla AIS on jo käytössä. Yleisin seuraus on, että AIS:stä saadaan virheellistä tietoa tai AIS:stä ei saada tietoa ollenkaan. Tällaisissa tilanteissa operaattori joutuu aina suullisesti VHF-radiolla tarkistamaan tiedot alukselta. Se, että osa aluksista on jättänyt aluksen perustietoja lukuun ottamatta lähes kaikki tiedot syöttämättä AIS:iin johtunee osaksi siitä, etteivät käyttäjät ole vielä tottuneet käyttämään uusia AIS-laitteitaan. Lisäksi joidenkin AIS:ien käyttöliittymiä pidetään epäkäytännöllisinä. Edellä mainituista syistä voidaan perustellusti olettaa, että AIS:ien käyttö kuormittaa vielä

17 15 (83) siirtymäkauden alkuvaiheessa operaattoreita heidän joutuessaan VHF-radion välityksellä tarkastamaan vastaanottamiaan AIS-tietoja. Suurin hyöty ilmoittautumisjärjestelmän toimintaan tullaan saamaan vasta muutamien vuosien kuluttua. 4.1 OE I:n tulokset Ensimmäiseen operatiiviseen harjoitukseen (OE I) osallistui edustajia kaikista kolmesta Suomenlahden alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän toiminnasta vastuussa olevasta maasta. Tilaisuuden aikana kehitettiin erilaisia toimintatapoja, testattiin niitä ja päätettiin yhteisymmärryksessä mitkä toimintatavoista tulisi ottaa käyttöön. OE I:n pohjalta Suomenlahden merenkulkupiiri ja VTT laativat helmikuussa 2003 listan asioista, jotka tulisi ratkaista ennen SRS-toiminnan käynnistymistä Suomenlahdella (Summary of the actions needed before the implementation of the SRS in 2004). OE I:ssä todettiin, että on selkeästi määriteltävä, mikä osa SRS-alueesta on Suomen ja mikä Viron vastuualuetta. Määrittelyssä tulee muun muassa kiinnittää huomiota rajojen käytännöllisyyteen, valtioiden mahdollisuuksiin suorittaa valvontaa vastuu-alueellaan ja siihen, että alueiden rajat ovat helposti ja yksiselitteisesti kuvattavissa merenkulkijoille. Tilaisuudessa ei kuitenkaan kyetty määrittelemään ehdotusta rajalinjasta, joka jakaisi alueen kahdeksi eri valvontavastuualueeksi. OE I:ssä käytyjen keskustelujen pohjalta Suomen edustajat laativat Trilateraalisen komitean kokoukseen ehdotuksen SRS-alueen jakamisesta vastuualueisiin. Saman rajan perusteella määräytyisi myös alusliikenteen velvollisuus päivystää eri kansallisten SRS-keskusten VHF-radiokanavia. Ehdotus on kuvattu luvussa 5.1. Tässä luvussa on kuvattu Suomenlahden alusten pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän yhtenäisten toimintatapojen kehitys -projektissa lähtötietoina käytetyt OE I:n tulokset pääpiirteittäin. Tarkempi kuvaus ehdotuksista on kirjattu Suomenlahden alusliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmän esisimulointi -projektin tutkimusselostukseen [VTT 2002b] SRS-alueen jakaminen vastuualueisiin Venäjän vastuullinen toiminta-alue rajoittuu Suomenlahden itäiseen pohjukkaan kattaen sen kansallisen merialueen longitudista ,0 I itään. Tällä alueella alusliikennettä valvoo VTS. Suomenlahden kansainvälinen merialue oli siis jaettava Suomen ja Viron vastuualueiksi. OE I:ssä todettiin, että Suomen tulisi seurata lännestä Bengtskärin majakan ja sijainnin 59 33,3'N 22 30'E väliltä alueelle saapuvaa liikennettä. Viro puolestaan seuraisi sijainnin 59 10'N 'E ja Kõpun niemimaan väliltä alueelle saapuvaa alusliikennettä. Ratkaisematta jäi, kumman valtion seuranta-aluetta olisi sijaintien 59 33,3'N 'E ja 59 10'N 21 30'E välinen alue Ilmoittautumisjärjestelmän toiminta Yksi SRS-operaattoreiden tehtävistä on varoittaa alusta/aluksia, jotka ovat joutumassa vaaraan, silloin kun operaattori havaitsee kehittyvän vaaratilanteen. Erityisen hankalaa oli määritellä operaattoreiden toiminta tilanteissa, joissa kaksi tai useampi alus on vaarassa törmätä yhteen. Työryhmässä oltiin yksimielisiä siitä, että SRS-operaattorin velvollisuus on tiedottaa laivaa mahdollisista vaaratilanteista ainoastaan kerran huomatessaan asian. Tavallisesti lisähuomautuksia ei tehdä samasta tilanteesta uudelleen. Operaattori voi huomauttaa asiasta uudelleen, mikäli se hänen mielestään on välttämätöntä. Tämä edellyttää

18 16 (83) sitä, että operaattorin yhteydenotto ei vaaranna aluksen turvallisuutta aiheuttamalla häiriötä sen navigoinnista vastaaville henkilöille. OE I:n osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että SRS:n luotettavaa ja tehokasta toimintaa ei kyetä saavuttamaan ilman yhteistä tietokantaa, johon tallennetaan kaikki aluksilta vastaanotetut ilmoitukset. Kaikilla Suomenlahden SRS-keskuksilla tulee olla suora yhteys tähän tietokantaan. Lisäksi pidettiin tarpeellisena ottaa käyttöön suora puhelinlinja (Hot Line) keskusten välille. Tätä puhelinlinjaa saa käyttää ainoastaan SRS-keskusten välisiin puheluihin. Lännestä saapuvia aluksien, joilla ei ole AIS-laitetta, suositellaan antavan täydellisen raportin, Full Reportin, kirjallisesti vähintään tuntia ennen alueelle saapumista. Harjoituksen osallistujat halusivat velvoittaa myös AIS-laitteilla varustetut alukset ilmoittamaan sijaintiraportin, Position Reportin niiden saapuessa alueelle lännestä pohjoiselta Itämereltä. Tätä vaatimusta voidaan harkita uudelleen tulevaisuudessa, jos ja kun AIS:ien nähdään toimivan moitteettomasti. Lisäksi valvontavastuun vaihdon (handover-rutiniit) varmistamiseksi pidettiin tarpeellisena, että aluksen aikoessa edetä yhden valtion seurantaalueelta toisen valtion alueelle sen tulee antaa ilmoitus (Position Report) 20 minuuttia ennen seuranta-alueiden rajapinnan ylitystä. Tämä ilmoitus annetaan sen maan SRS-keskukselle, jonka alueelle alus on siirtymässä. Ajatus valvontarajan luomisesta syntyi OE I:ssä, ja osallistujat totesivatkin jo tilaisuudessa, että ehdotettua ilmoituksenantoajankohtaa (20 minuuttia ennen rajan ylitystä) tulee arvioida vielä uudelleen Muutosehdotukset ilmoitusten sisältöön ja työnjako SRS:n käyttämillä VHF-kanavilla OE I:n osallistujat ehdottivat myös muutamia muutoksia Full Reportin ja Position Reportin sisältöön. Periaatteena ehdotuksissa oli, että ilmoitettavien asioiden määrä pyritään pitämään minimissään ja samalla varmistetaan kuitenkin se, että SRS saa käyttöönsä kaikki toimintansa kannalta oleelliset tiedot. Merkittävin näistä oli ehdotus vaarallisista aineista ilmoitettavan tiedon (Full Report ilmoituskohta P, Hazardous cargo) sisältöön. Alkuperäistä ilmoittamisvelvollisuutta haluttiin supistaa ja, mikäli IMO-säännöt sen sallivat, kohtaan P tulisi aluksen ilmoittaa ainoastaan kuljettaako se vaarallista lastia vai ei. Ilmoituksien ehdotetut sisällöt on kuvattu liitteessä B. Kullakin kansallisella SRS-keskuksella on käytössään kaksi VHF-kanavaa: pääkanava (Main Channel) ja varakanava (Reserve Channel). OE I:ssä määriteltiin näiden kanavien käyttö SRS-toiminassa ja päätettiin ehdottaa seuraavaa: Pääkanava Kutsuminen. Position Reportin vastaanotto (mikäli varakanava on varattu). Asiaankuuluvan tiedon välittäminen aluksille (liikennetilanteet tms.). Kun työkanava on varattu, vuoroaan odottavien alusten tulee odottaa Full Reportin antamista valmiudessa pääkanavalla. Varakanava Full Reportin vastaanotto. Position Reportin vastaanotto (mikäli ei ole annettu pääkanavalla). Alusten ja keskusten väliset pidemmät keskustelut.

19 17 (83) 7ULODWHUDDOLQHQNRPLWHD Trilateraalinen komitean (Trilateral Committee on the Gulf of Finland VTMIS) toiminta perustuu Suomenlahden VTMIS:n kehityksen toimeenpanevaan yhteisymmärrysmuistioon (Memorandum of Understanding, MoU) vuodelta Komitea totesi kokouksessaan , että kyseisen yhteisymmärrysmuistion perusteella komitea on edelleen toimivaltainen päättämään Suomenlahden alusliikenteen pakollista ilmoittautumisjärjestelmää koskevista asioista. 5.1 Trilateraalisen komitean kokous Suomenlahden alusliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmän esisimulointi -projektin aikana toteutetun OE I:n työn tavoitteena oli luoda ehdotuksia SRS:n toimintatavoista. Työn tuloksena saadut alustavat toimintatapa- ja muutosehdotukset tuli alistaa Trilateraalisen komitean hyväksyttäviksi ja vahvistettaviksi. Suomenlahden merenkulkupiiri kutsui komitean koolle Kokouksen asialista valmisteltiin OE I:n muistion pohjalta. Kokouksen päätökset kirjattiin päivättyyn komitean päätöslauselmaan (Resolution of the actions needed before the implementation of the Gulf of Finland mandatory Ship Reporting System in 2004, liite B), jonka allekirjoittivat kaikkien kolmen valtion edustajat. Osa OE I -tilaisuudessa kirjatut toimintaehdotukset sisälsivät muutoksia SRS:n IMOhakemuksessa [IMO 2002a] kuvattuun toiminnan määrittelyyn. Komitean kokouksessa todettiin, että jos SRS:n toimintaa muutetaan siitä miten se on IMO-hakemuksessa kuvattu, on selvitettävä, mitkä muutoksista ovat niin merkittäviä, että niiden tekeminen vaatii uuden hyväksynnän hakemista IMO:lta. Trilateraalinen komitea päätti kokouksessaan perustaa sekä operatiivisen että teknisen alakomitean valmistelemaan ilmoittautumisjärjestelmän toimintaa ja sen suorittamiseen vaadittavia järjestelmiä. Komitea päätti myös toisen operatiivisen harjoituksen (The Second SRS Operational Exercise, OE II) toteuttamisesta ja nimesi tehtäviä tälle harjoitukselle. OE II päätettiin järjestää Yksi tärkeimmistä tehtävistä, jonka komitea antoi kokouksen päätöslauselmassa operatiiviselle alakomitealle, oli yhtenäiset toimintatavat määrittelevän ja yhteen kokoavan asiakirjan, DJP:n, luominen. DJP ohjeistaa Suomenlahden SRS:n toimintaa kaikissa kolmessa maassa, siltä osin kuin kysymys on yhteisestä toiminnasta. OE I -tilaisuudessa todettiin, että SRS-alue on jaettava selkeisiin vastuualueisiin. Jo ennen komitean kokousta valmisteltiin Suomen ehdotus Suomenlahden kansainvälisen merialueen valvontavastuun jakamisesta alueellisesti Suomen ja Viron välillä. Venäjän ja Viron delegaatioille toimitettiin ehdotus rajalinjasta, jonka eteläpuoleinen osa olisi Viron valvontavastuualuetta ja vastaavasti pohjoinen osa Suomen valvontavastuualuetta (Kuva 6). Tämän rajalinjan (Monitoring responsibility borderline) määriteltiin kulkevan pitkin Suomenlahden reittijakoalueiden keskipisteitä, alkaen sijainnista 59 07,69 N ja ,47 E Kõpun reittijakoalueessa. Linjan itäisimmäksi pisteeksi määriteltiin piste, jossa SRS:n itäinen ilmoittautumislinja longitudilla ,00 E ja linja, joka piirretään Kalbådagrundin reittijakoalueen itäisimmästä keskipisteestä Rodsherin reittijakoalueen läntisimpään keskipisteeseen, leikkaavat. Tarkempi kuvaus rajalinjan sijainnista on liitteessä F (Document of Joint Procedures). Jo määrittelyvaiheessa tiedettiin Kõpun niemimaan läheisyydessä olevan

20 18 (83) rajalinjan pohjoispuoleisen alueen valvonnan tuottavan ongelmia Suomelle: nykyisillä laitteilla ei kyseiselle alueelle ole tutkapeittoa. Komitea hyväksyi Suomen ehdotuksen valvontavastuualueiden rajan määrityksestä..xyd6xrphqodkghoodkhlqlnxxvvdyrlpddqwxoohhwuhlwwlmdnrdoxhhwvhnl DOXVOLLNHQWHHQSDNROOLVHQLOPRLWWDXWXPLVMlUMHVWHOPlQWRLPLQWDDOXH Yhteistyövaltioiden tekniset valmiudet Trilateraalisen komitean kokouksessa keskusteltiin myös yhteistyövaltioiden teknisistä valmiuksista SRS-toiminnan käynnistämiseksi. Venäjän edustajat uskoivat tutka- ja VHFradiolaitteille tarvittavan maston valmistuvan itäisellä Suomenlahdella sijaitsevalle Gorkin saarelle vielä kesän 2003 aikana. Lisäksi heidän tavoitteenaan oli samaan käyttöön tarkoitetun suuren maston rakentaminen Suursaareen. Tämän maston rakentaminen on välttämätöntä, jotta tutka- ja VHF-radiolaitteet saadaan asennettua niin korkealle, että Venäjän kansallisen merialueen läntisen osan alusliikenteen seuranta sekä kommunikointi meriliikenteenohjauskeskuksen ja alusten välillä pystytään varmistamaan. Maston rakentaminen on kuitenkin kallista ja vaikeaa, koska Suursaaressa ei ole infrastruktuuria vaan kaikki rakennustarvikkeet, -välineet ja työvoima on kuljetettava helikoptereilla ja veneillä tälle avomerellä sijaitsevalle saarelle. Venäjä on anonut rahaa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta (European Bank for Reconstruction and Development, EBRD) rakennushankkeiden toteuttamiseksi, ja Pietarin satamaviranomaiset ovat jo käynnistäneet tarjouskilpailun urakoitsijoille. Viron Merenkulkulaitos kertoi käyvänsä yhteistyöneuvotteluja Viron merivartioston kanssa. Merenkulkulaitoksen pyrkimyksenä on saada oikeus käyttää vartioston tutkia SRS-toimintaan. Viron edustajat pitivät kuitenkin mahdollisena, että Viro saa SRS-toimintaan tarvittavan tutkaverkon valmiiksi vasta SRS:n käyttöönottoa jälkeen vuoden 2005 aikana. Suomessa Helsinki VTS:n laajennettua toiminta-alueensa kattamaan myös Hankoniemeä ympäröivät merialueet ovat kaikki Suomenlahden suomalaisen rannikon meriväylät nyt VTS-toiminnan piirissä. Suomenlahden kaikilla kauppamerenkulun väylillä ja

21 19 (83) lähes koko SRS-vastuualueella on tutkavalvonta ja VHF-tukiasemien kuuluvuus kattaa VTSalueiden lisäksi koko Suomen SRS-vastuualueen. Muutamia SRS-toimintaan tarvittavia teknisiä ratkaisuja on vielä toteuttamatta, mutta kaikki valmistuu ajoissa toiminnan käynnistymiseksi Trilateraalisen komitean Operatiiviselle alakomitealle ja toiselle Operatiiviselle harjoitukselle antamat tehtävät Trilateraalisen komitean kokouksessaan tekemät päätökset koottiin päätöslauselmaan [liite B]. Päätöksien lisäksi dokumenttiin kirjattiin myös toimenpiteet, joihin tulee ryhtyä ja tahot, joiden tulee ne toteuttaa. Komitea antoi operatiiviselle alakomitealle ja OE II:lle tehtäväksi SRS:n kolmelle yhteistyövaltiolle yhteisten toimintatapojen kokoamisen yhteen dokumenttiin (the Document of Joint Procedures, DJP). DJP:hen tulee sisällyttää Trilateraalisen komitean kokouksessaan hyväksymät asiat (resoluution kohdat 1, 6.2 ja 8), kuten ilmoittautumisjärjestelmän toiminta-alueen jakaminen kahteen vastuualueeseen. Hyväksyttyjen asioiden lisäksi DJP:hen tulee lisätä operatiivisen alakomitean ehdotukset asioihin, jotka komitea antoi sille edelleen kehitettäviksi (resoluution kohdat 5, 6.1, 6.3 ja 7) sekä OE II:n tulokset. DJP:n ensimmäisen version tuli olla valmis mennessä. SRS:n päätehtävä on parantaa Suomenlahden meriturvallisuutta. OE I:n osallistujat ehdottivat komitella, että huomatessaan jonkin vaaratilanteen (yhteentörmays, karilleajo jne.) olevan kehittymässä SRS-operaattori ilmoittaa siitä kerran alukselle/aluksille, joita tämä vaaratilanne uhkaa (katso luku 4.1.2). Operaattoreiden tehtävänä on myös, huomioon ottaen heidän käytössään olevien laitteiden rajoitukset, pyrkiä estämään mahdollisten vaaratilanteiden kehittyminen. Puhuttaessa toiminnan laajuudesta vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on kuitenkin muistettava, ettei SRS-toiminta vastaa VTS-toimintaa. Komitea halusi operatiivisen alakomitean määritelevän aiempaa ehdotusta tarkemmin SRS:n toimintatason sen jakaessa informaatiota Suomenlahden alusliikenteelle. Luotu määrittely tuli sisällyttää DJP:hen. Resoluution [liite B] kohta 6 alakohtineen 6.1, 6.2 ja 6.3 käsitteli lisäyksiä ja tarkennuksia alusten ilmoittautumisvaatimuksiin. Kohta 6.1. käsittelee OE I:n ehdottamaa vaatimusta, jonka mukaan aluksien, joita ei ole varustettu AIS:llä suositellaan antavan ennakkoilmoituksen (Advance Report) vähintään tuntia ennen saapumistaan SRS-alueelle lännestä. Lisäksi kokouksessa ehdotettiin, että ennakkoilmoitukseen sisällytettäisiin yksi uusi ilmoitettava asia (H, Entry: Point and Time of Entry), josta ilmenisi milloin ja mistä kohdasta ilmoittautunut alus aikoo saapua SRS-alueelle. Alusten tulisi ilmoittaa Advance Report kokonaisuudessaan kirjallisessa muodossa. Kohdassa 6.1 ehdotettu lisäys hyväksyttiin, mutta operatiivinen alakomitea sai tehtäväkseen harkita kohdan H lisäämistä ennakkoilmoitukseen ja ennakkoilmoituksesta käytettävää nimitystä. Järjestelmään ei tulisi nimetä uusia ilmoituksia, vaan käyttää ainoastaan olemassa olevia Position Report ja Full Report - ilmoituksia. Joulukuussa 2002 tekemässään päätöksessä IMO nopeutti niin merkittävästi AIS:ien käyttöönottoa, että oli järkevää pyrkiä yhdenmukaistamaan AIS:sta saatava tieto ja SRS:n Full Reportin sisältämä tieto. Lisäksi SRS:n käyttöön suunniteltavan tietokannan ja järjestelmään kerättävän tiedon tulisi olla yhteensopiva Helsinki Komission AIS HelCom -järjestelmän kanssa. Komitea antoikin operatiiviselle alakomitealle tehtäväksi tarkastella näiden kahden järjestelmän sisältämien tietojen eroja ja pyrkiä suunnittelemaan Full Report siten, että se vastaisi sisällöltään mahdollisimman hyvin AIS:n saatavissa olevaa tietoa.

22 20 (83) Yhdenmukaistamisessa on kuitenkin muistettava säilyttää SRS Full Report riittävän laajana, jotta järjestelmä kykenee toteuttamaan sille annetut tehtävät. Resoluution alakohta 6.2, joka käsittelee AIS:lla varustettujen alusten velvollisuutta antaa Position Report niiden saapuessa SRS-alueelle, hyväksyttiin sellaisenaan ja sisällytettiin DJP:hen. Alakohta 6.3 käsitteli ehdotusta, jonka mukaan ylittäessään resoluution kohdassa 1 määritellyn valvontavastuurajan, aluksien tulisi ilmoittautua sille SRS-keskukselle, jonka alueelle alus on matkalla. Ilmoitus on tehtävä ennen siirtymistä vastuualueelta toiselle. Todettiin, että kyseinen ilmoittautumisvelvollisuus on SRS-toiminnan kannalta tärkeä, mutta sen määrittelyä tulee vielä kehittää. Komitea antoi kehitystyön tehtäväksi OE II:lle. Resoluution kohta 7 alakohtineen käsittelee muutoksia ilmoitusten (Full Report ja Position Report) sisältöön. Vaikka komitea hyväksyi alakohdat 7.1, 7.3, 7.4, 7.5, 7.6 ja 7.7, se antoi kuitenkin koko kohdan 7 OE II:n uudelleen arvioitavaksi. Kokouksessa todettiin, että alakohdassa 7.3 ehdotettu raporttien kohdan B (Time) ilmoittamista ei vaadita aluksilta, vaan kolmen SRS-keskuksen käytössä oleva tietokanta suunnitellaan siten, että ilmoituksen kirjausaika tallentuu automaattisesti tietokantaan. Ilmoitusten ajankohdan automaattinen kirjaamisen toteuttaminen annettiin tehtäväksi tekniselle alakomitealle. Lisäksi tarkennettiin kohdan O (Draught) syväyden tarkoittavan aluksen sen hetkistä syväystä. Resoluution kohta 8 sisältää OE I:n määrittelemän työnjaon SRS-keskusten käyttämien kahden VHF-radiokanavan, pääkanavan ja varakanavan välillä. Tämä ehdotus hyväksyttiin, mutta lisäksi todettiin, että asiasta tulee luonnollisesti keskustella myös OE II:n aikana siellä tehtyjen havaintojen perustella ja kirjata johtopäätökset DJP:hen. 5.2 Operatiivisen alakomitean toiminta Trilateraalinen komitea totesi kokouksessaan , että Suomenlahden alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän käyttöönoton valmisteluilla on hyvin kiireinen aikataulu ja suunnittelua vaativia asioita on vielä paljon. Käyttöönoton valmistelujen onnistumisen ja aikataulussa pysymisen varmistamiseksi perustettiin tekninen ja operatiivinen alakomitea. Vaikka molemmilla alakomiteoilla oli omat tehtävänsä, todettiin jo niitä perustettaessa, että alakomiteoiden tulee aktiivisesti tiedottaa toisilleen työnsä etenemisestä. Näin varmistetaan, että SRS:n tekniset ratkaisut ovat onnistuneita ja palvelevat SRS-toimintaa suunnitellulla tavalla ja toisaalta, että toimintaa ei suunnitella siten, että sen suorittamiseksi vaadittaisiin sellaisia teknisiä valmiuksia, joita ei ole mahdollista toteuttaa. Ratkaisuksi tähän sovittiin, että kokousten pöytäkirjat jaetaan molempien alakomiteoiden jäsenille. Lisäksi osa asiantuntijoista toimii molemmissa alakomiteoissa Operatiivisen alakomitean kokous Operatiivisen alakomitean ensimmäinen kokous järjestettiin pikaisessa aikataulussa kolme viikkoa Trilateraalisen komitean kokouksen jälkeen. Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin pääasiassa Trilateraalisen komitean alakomitealle antamia tehtäviä sekä toisen operatiivisen harjoituksen sisältöä. OE II:n tuloksista päätettiin kirjoittaa muistio, joka lähetään tilaisuuden osallistujille ja operatiivisen alakomitean edustajille kommentoitavaksi. Kaikkien osapuolien kommentoitua ja hyväksyttyä muistion sisällön aloitetaan siinä ehdotettujen asioiden lisääminen DJP:hen. Tuloksilla täydennetty DJP lähetetään kaikille alakomitean jäsenille kommentoitavaksi. Alakomitean jäsenet sopivat kokouksessa, että DJP:n valmistelu voidaan osittain toteuttaa sähköpostikeskustelujen välityksellä. Operatiivisen alakomitean toinen kokous päätettiin järjestää ajankohtana, jolloin DJP:n