Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 812 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtuutuksesta aloittaa neuvottelut merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevasta kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimukseen liittyvästä välineestä FI FI

2 1. SUOSITUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet PERUSTELUT YK:n yleiskokous pyysi päätöslauselmansa 68/ kohdassa YK:n avointa epävirallista ad hoc -työryhmää, jäljempänä BBNJ-työryhmä, selvittämään merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kestävään käyttöön liittyviä kysymyksiä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella suositusten laatimiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) alaisen kansainvälisen välineen soveltamisalasta, pääkohdista ja toteuttamiskelpoisuudesta. Vuodesta 2006 alkaen tehtyyn työhönsä nojaten BBNJ-työryhmä hyväksyi päätöskokouksessaan tammikuussa 2015 suositukset, joissa korostettiin tarvetta kattavaan maailmanlaajuiseen järjestelmään, jotta voitaisiin paremmin varmistaa merten biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella laatimalla YK:n merioikeusyleissopimukseen liittyvä oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, joka koskee merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, jäljempänä väline. YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla 69/292, joka hyväksyttiin 19. kesäkuuta 2015, perustettiin YK:n kaikille jäsenvaltioille, erityisjärjestöjen jäsenille ja merioikeusyleissopimuksen osapuolille avoin valmistelukomitea esittämään YK:n yleiskokoukselle suosituksia välineen luonnostekstin sisällöstä. Päätöslauselmassa myös todettiin, että YK:n yleiskokouksen olisi tehtävä ennen 72. istuntonsa päättymistä päätös hallitustenvälisen konferenssin kutsumisesta koolle käymään neuvottelut kyseisestä välineestä ja sen aloituspäivästä, valmistelukomitean raportti huomioon ottaen. Neuvosto valtuutti maaliskuussa 2016 komission neuvottelemaan unionin puolesta (päätös 6862/16, ) välineen tekstiluonnoksen sisällöstä niiden seikkojen osalta, jotka kuuluvat unionin toimivaltaan ja joiden osalta unioni on hyväksynyt sääntöjä. Tämä neuvotteluvaltuutus ja vastaavat neuvotteluohjeet rajoitettiin selvästi koskemaan valmistelukomitean kokouksia. Valmistelukomitea kokoontui vuosien 2016 ja 2017 aikana neljä kertaa, viimeksi heinäkuuta Valmistelukomitean neljän istunnon aikana käydyissä neuvotteluissa käsiteltiin BBNJ-työryhmän kokouksessa vuonna 2011 annetuissa suosituksissa määriteltyjä aiheita: meren geenivarat, mukaan lukien niiden käytöstä saatavan hyödyn jakamiseen liittyvät kysymykset; luonnonvarojen hoidon aluekohtaisten välineiden, kuten suojeltujen merialueiden, kaltaiset toimenpiteet; ympäristövaikutusten arvioinnit; valmiuksien kehittäminen ja meriteknologian siirtäminen; sekä yleisemmät monialaiset kysymykset, kuten periaatteet, päätöksenteko- ja riitojenratkaisumenettelyt, suhteet muihin välineisiin, osallistuminen ja niin edelleen. Lopulliset suositukset hyväksyttiin 21. heinäkuuta 2017, ja ne sisältyvät valmistelukomitean raporttiin m.pdf). Valmistelukomitea suositti muun muassa, että YK:n yleiskokous tekisi mahdollisimman pian päätöksen hallitustenvälisen konferenssin kutsumisesta koolle välineen tekstin laatimista varten. FI 2 FI

3 YK:n yleiskokous tekee päätöksen hallitustenvälisen konferenssin koolle kutsumisesta todennäköisesti ennen vuoden 2017 loppua. Hallitustenvälinen konferenssi voi sen jälkeen aloittaa työnsä ja pitää ensimmäisen kokouksensa vuoden 2018 alkupuolella. EU:n, joka on merioikeusyleissopimuksen sopimuspuoli ja yksi välineen tarpeellisuuden tärkeimmistä puolestapuhujista siitä asti kun keskustelut YK:n piirissä alkoivat vuonna 2006, olisi jatkossakin osallistuttava aktiivisesti prosessiin YK:ssa ja näin edistettävä merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella YK:n merioikeusyleissopimuksen muodostamassa oikeudellisessa kehyksessä. EU:n olisi myös pidettävä huoli siitä, että annetaan tarvittavat määräykset, jotta siitä voi tulla yksi välineen osapuolista. Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa Komission olisi varmistettava, että tulevan välineen tekstistä käytävät neuvottelut vastaavat kaikilta osin asiaa koskevia unionin sääntöjä ja politiikkoja aloilla, joita väline koskee (ympäristöpolitiikka, meriliikennepolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka, sisämarkkinapolitiikka, yhteinen kauppapolitiikka, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskeva politiikka, ilmastopolitiikka ja muut soveltuvat politiikat), sekä sellaisia asiaankuuluvia kahdenvälisiä ja monenvälisiä sopimuksia, joiden osapuoli unioni on. Koska väline on YK:n merioikeusyleissopimuksen täytäntöönpanosopimus ja merioikeusyleissopimus on jo osa unionin säännöstöä, komission on varmistettava, että merioikeusyleissopimukseen sisältyviä ja unionin säännöstössä toistettuja määräyksiä ja oikeuksien ja velvoitteiden tasapainoa noudatetaan kaikilta osin ja että neuvottelutulos on täysin yhdenmukainen merioikeusyleissopimuksen kanssa. 2. SUOSITUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Suosituksen tarkoituksena on saada komissiolle neuvostolta valtuutus neuvotella tuleva väline unionin puolesta. Oikeusperustan sille, että neuvosto antaa valtuutuksen neuvottelujen aloittamiseen, muodostavat SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 ja 4 kohta. 3. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN TULOKSET Sidosryhmiä ei kuultu suositusluonnosta laadittaessa. YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 69/292 määräysten mukaisesti YK:n yleiskokouksen on tehtävä päätös hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumisesta viimeistään syyskuussa YK:n työtä päätettiin kuitenkin jouduttaa, jotta hallitustenvälinen konferenssi kutsuttaisiin koolle mahdollisimman pian ja sen ensimmäinen kokous pidettäisiin jo vuonna 2018, ja näin keskustelut voitaisiin pitää käynnissä. Neuvotteluohjeet on hyväksyttävä ennen konferenssin alkamista, eikä sen vuoksi ollut mahdollista järjestää julkista kuulemista tai julkaista ohjeita sidosryhmiltä ja kansalaisilta saatavaa palautetta varten vakiintuneen käytännön mukaisesti. Todellisuudessa EU on sitoutunut poliittisesti nyt kyseessä olevaan prosessiin moneksi vuodeksi, ja keskusteluja on käyty säännöllisesti asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti kansalaisjärjestöjen sekä muiden YK:n piirissä edustettuina olevien organisaatioiden, kanssa. FI 3 FI

4 Sidosryhmien osallistumista pyritään lisäämään ja heiltä toivotaan palautetta neuvotteluprosessin aikana silloin, kun on esitettävä konkreettisempia (peruskysymyksiin liittyviä) kantoja, jotta neuvottelukannoissa pystyttäisiin ottamaan huomioon sidosryhmien näkemykset. FI 4 FI

5 Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtuutuksesta aloittaa neuvottelut merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevasta kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimukseen liittyvästä välineestä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 3 ja 4 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen, sekä katsoo seuraavaa: 1) Unioni ratifioi Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, jäljempänä merioikeusyleissopimus, 23 päivänä maaliskuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 98/392/EY 1, ja se on toistaiseksi ainoa kyseisen yleissopimuksen osapuolena oleva yleissopimuksen 305 artiklan 1 kohdan f alakohdassa ja liitteessä IX olevassa 1 artiklassa tarkoitettu kansainvälinen järjestö. 2) Merioikeusyleissopimuksen sopimuspuolena unioni on ollut mukana vuosina kokoontuneessa YK:n avoimessa epävirallisessa ad hoc -työryhmässä selvittämässä merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kestävään käyttöön liittyviä kysymyksiä; unioni osallistui myös vuosien 2016 ja 2017 aikana neljään valmistelukomitean istuntoon valmistelukomitea oli saanut tehtäväkseen antaa yleiskokoukselle sisällöllisiä suosituksia kansainvälistä ja oikeudellisesti sitovaa, merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella liittyvää välinettä, jäljempänä väline, varten. 3) Valmistelukomitea antoi raporttinsa 21 päivänä heinäkuuta 2017 ja suositti yleiskokoukselle, että tämä tarkastelisi suosituksen pääkohtia ja tekisi mahdollisimman pian päätöksen hallitustenvälisen konferenssin kutsumisesta koolle Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla tarkastelemaan valmistelukomitean suosituksia ja laatimaan kansainvälistä ja oikeudellisesti sitovaa, merioikeusyleissopimukseen liittyvää välinettä koskevan tekstin. 4) Kyseisten suositusten perusteella Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous päätti [...] kutsua hallitustenvälisen konferenssin koolle laatimaan merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella koskevaa, kansainvälistä ja oikeudellisesti sitovaa, merioikeusyleissopimukseen liittyvää välinettä koskevan tekstin. 5) Unionin olisi merioikeusyleissopimuksen sopimuspuolena osallistuttava täysimääräisesti välineestä käytäviin neuvotteluihin, 1 EYVL L 179, FI 5 FI

6 ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Valtuutetaan komissio neuvottelemaan unionin puolesta merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolella koskeva kansainvälinen ja oikeudellisesti sitova väline Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisuudessa. 2 artikla Neuvotteluohjeet ovat tämän päätöksen liitteenä. 3 artikla Neuvottelut käydään neuvoston nimeämää erityiskomiteaa kuullen. Tämä päätös on osoitettu komissiolle. 4 artikla Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 6 FI