Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Transkriptio

1 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa sovitut hyvät tavoitteet ovat valitettavasti jääneet pitkälti toteutumatta. Siksi katsomme välttämättömäksi, seuraavassa hallitusohjelmassa asuntopoliittisista uudistuksista sovitaan aiempaa tiukemmin. Tämän hallituskauden kokemusten perusteella olisi parempi antaa asuntopolitiikkaa ympäristöministerin hoidettavaksi. 1. Kasvupaikkakuntien asuntotuotantoon lisää resursseja 1.1. Aravajärjestelmän ongelmat korjattava Aravajärjestelmä ei kaikilta osin ole ongelmaton tapa turvata sosiaalinen asuntotuotanto, mutta kun parempaankaan ei ole löytynyt poliittista kannatuspohjaa, on järjestelmään liittyvät ongelmatkorjattavaviipymättä. Ongelmat: 1. Aravalainojen korkea korko ja aravajärjestelmän epäedulliset lainaehdot. Asumisoikeusasuntojen ja vuokra- asuntojen aravalainojen korot ylittävät tällä hetkellä markkinaehtoisten lainojen korot ja asuntojen vuosimaksut ovat korkeita. Nykyisillä aravakoroilla ei käynnisty uustuotantoa ja vanhojen aravalainojen lainaehdot estävät talojen oikea- aikaisen peruskorjauksen. Aravajärjestelmän lainaehtojen muuttaminen on välttämätöntä, jotta aravavuokrat saadaan tulorajojen perusteella asuntoihin valittavien asukkaiden tuloihin ja tulokehitykseennähdenkohtuulliselletasolle. 1

2 2. Aravavuokra- asuntojen hidas kierto. 1. Aravavuokrien kohtuullistaminen edellyttääensimmäisen vuosimaksun määrän alentamista nykyisestä 3,8 %: sta ja aravalainojen koron alentamista markkinakorkoja alemmaksi. Asumisoikeusasuntojen lainoihin on tehtävä vastaavat muutokset. 2. Seuraavassa hallitusohjelmassa on aravavuokra- asunnon " periytyminen " sukupolvelta toisille tehtävä mahdolliseksi vain siinä tapauksessa, myös perillinen mahtuu vuokraehtoihin liittyviin tulorajoihin. Aravavuokra- asuntojen kiertoa on nopeutettava myös tekemällä mahdolliseksi se, asukkaan tulojen noustessa häneltä voidaan periä hieman korkeampaa vuokraa. Mahdolliseksi on tehtävä myös se, asukas voi tulojen parantuessa halutessaan lunastaa vuokra- asunnon itselleen. Emme pyri siihen, tulojen noustessa yli aravarajojen asukas joutuisi muuttamaan pois asunnostaan. Päinvastoin vihreiden asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena on, syntyisi mahdollisimman vähän sosiaalisesti yksipuolisia asuinalueita Rakentamaton maa saatava rakennuskäyttöön Kasvupaikkakunnilla on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, tehokas rakentaminen asetettava etusijalle asuntorakentamisessa. Tiivis yhdyskuntarakenne vähentää liikennetarvetta, energiankulutusta ja päästöjä ja parantaa palvelujen saatavuutta. Asuntoalueiden rakentamisessa on otettava huomioon tietoverkkojen käyttömahdollisuuksien lisääminen ja etätyömahdollisuudet ( tietoverkot/ valokaapeli jokaiseen asuntoon, korttelityöpaikkojen varaaminen asuntoalueille jne.). Asuntoalueet on rakennettava olemassa olevien tai samaan aikaan asuntoalueen kanssa rakennettavien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Ongelma: 1. Asuntorakentamiseen soveltuvien kohtuuhintaisten rakentamattomien tonttien puute ja kuntien niukat resurssit kaavoitukseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen. 2. Valtion osuus raideliikenteen tukemiseen ei riitä suurten kaupunkien aluekehityksenkannaltatarpeellistenhankkeidenkäynnistämiseen. 2

3 3. Kaavavalitukset hidastavat rakennusprosessien etenemistä. 1. Rakentamattoman maankiinteistöveroa nostetaan. 2. Suurimpien kaupunkienraiderakentamiseen tarkoitettu valtion tuki nostetaansamalletasollekuinmitäseontierakentamisessa. 3. Kaavoista tehtävien valitusten ongelma on valitusprosessien kesto, ei valitusoikeus sinänsä. Oikeusistuimille on annettava lakiin perustuva oikeus ottaa yhteiskunnallisesti merkittävät hankkeet käsittelyyn välittömästi. 2. Markkinoille lisää perheasuntoja Lapsiperheitä suosiva asuntopolitiikka on tehokkainta perhepolitiikkaa. Perheillä pitää olla varaa perheasuntoon silloin kun sitä tarvitaan. Nykyisin lapsiperheet asuvat ahtaasti ja perheasuntoihin päästään usein vasta siinä vaiheessa, kun lapset ovat jo lentämässä pesästä. Perheiden keskimääräinen lapsiluku on kasvanut ja riittävän suurista perheasunnoista alkaa olla pulaa markkinoilla. Isoja perheasuntoja on rakennettava tarpeeksi. On myös tehtävä nykyistä houkuttelevammaksi muuttaa pienempään asuntoon sen jälkeen, kun lapset ovat lähteneet kotoa, jotta nämäkin asunnot vapautuisivat lapsiperheille. Ongelmat: 1. Perheasunnoista on markkinoilla pulaa. 2. Kasvukeskuksissa ongelmana on se, keskustojen isoissa asunnoissa asuu varakkaita vanhempia pariskuntia tai leskiä, joiden ei kannata muuttaa pois suurista asunnoistaan. 1. Sekä kunnallisessa aravavuokratuotannossa on lisättävä perheasuntotuotantoa. 2. Aivan uusi, mutta tehokas keino ongelman helpottamiseksi onluoda iäkkäille ihmisille/ eläkeläisille mahdollisuus vaihtaa iso asunto pienempäänsiten, 3

4 verotuksella tehdään mahdolliseksi se, isosta asunnosta pienempään vaihdettaessa voi myyntivoittona käteen jäävän välisumman rahastoida hoito- tai eläkevakuutukseen ts. omaan käyttöön. 3. Pääkaupunkiseudulle sitova asuntopolitiikan toimenpideohjelma Helsingin seudun asuntopolitiikan ongelmat ovat omaa luokkaansa ja vaativat erillisen asuntopoliittisen toimenpideohjelman, jonka valmisteluun on sekä pääkaupunkiseudun kuntien maan hallituksen sitouduttava. Helsingin seudun tasapainoisen kasvun ja sosiaalisen tasa- arvon turvaaminen tuskin onnistuu ilman kuntien välistä koordinointia. Ongelma: 1. Helsingin seudun kuntien ja kaupunkien välinen kilpailu hyvätuloisista asukkaista lisää sosiaalista epätasa- arvoa alueiden välillä. Maankäyttö ja asuntotuotanto ovat alueita, joilla Helsingin seudun kaupunkien kehitykseen liittyvät ongelmat ovat suurimpia ja joissa yhteistyöstä olisi eniten hyötyä. Näihin samoihin ongelmiin liittyy kuitenkin myös kaupunkien välistä kilpailua mm. vuokra- asuntotuotannossa, joka on omiaan ehkäisemään yhteistyötä. Esimerkiksi kokonaan vailla asuntoa olevien tilanteen helpottamiseksi tekivät pääkaupunkiseudun kunnat osana hallituksen asuntopoliittista ohjelmaa pääkaupunkiseudun toimenpideohjelma. Sen tavoitteena on tuottaa pääkaupunkiseudun asunnottomille vuosittain 1000 asuntoa vuosina Tällä hetkellä näyttää kuitenkin vahvasti siltä, tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Ylipäätään tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä kunta- hallintorajat ylittävää yhteistyötä, asuntotuotannon resurssien turvaamista sekä erillisenasumisentukitoiminnankehittämistä. 2. Valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia epäreilusti. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ja verotulojen tasausjärjestelmä eivät pysty vastaamaan kunnallisista erityispiirteistä nouseviin ongelmiin sen paremmin muuttotappioalueilla kuin ns. urbaaneilla alueilla, eli kasvukeskuksissa ja niiden ympärille syntyvillä alueilla. Ylipäätään kunnilla on epätasaisesti jakautuvia velvoitteita, jotka tulisi ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteissa. 4

5 1. Yhteistyön tiivistämiseksihelsingin seudulle tehdään erillinen asuntopoliittinen toimenpideohjelma, jonka valmistelu on annettava valtioneuvoston asettaman pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan keskeiseksi tehtäväksi. Mikäli näyttää siltä, parissa vuodessa ei konkreettisia tuloksia ala syntyä, on hallituksen ryhdyttävä voimakkaampiin toimenpiteisiin pääkaupunkiseudun asuntotuotannon turvaamisessa. Viimeisenä keinona on siirtää pääkaupunkiseudun asuntotuotanto ja yleiskaavoitus YTV: n alaisuuteen. 2. Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Uudistuksessa pyritään siihen, järjestelmä ottaa paremmin huomioon myös ns. urbaanien alueiden ongelmat kuten esimeriksi kuntiin suuntautuvan muuttoliikkeen, uuden infrastruktuurin rakentamispaineetjne. 5