TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTOON
|
|
- Ada Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN VÄLINEHUOLTOON Kari Stenman Juhani Talvela Lea Värtö Kotka 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 62.
2 Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2010 ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu)
3 Sisällysluettelo 1. Johdanto SELVITYSTYÖN TAUSTA YLEISKUVAUS VÄLINEHUOLLON TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ MITÄ CAREASSA TULEE HUOMIOIDA Kymenlaakson keskussairaalan välinehuolto Instrumenttien hankinnat ja määrät TOIMINANOHJAUSJÄRJESTELMÄN HANKINNAN TAVOITTEET Hyödyt välinehuoltotyön näkökulmasta Hyödyt välinehuollon asiakkaan näkökulmasta MERKINNÄT INSTRUMENTTEIHIN JA/TAI KOREIHIN KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN HANKINTAAN LIITTYVÄT ARVIOT Logica Oyj:n toiminannaohjausjärjestelmä Gemini Getinge Oy:n toiminnanohjausjärjestelmä T-DOC Laserilla Oy Finn-ID Oy:n lukijat ja/tai langattomat lukijat Toiminnanohjausjärjestelmän kokonaishinta-arvio LIITTEET Järjestelmätoimittajien referenssejä... 26
4
5 1. Johdanto Tämän esiselvityksen on tehnyt KymiTechnology Kymenlaakson keskussairaalalle. Kymenlaakson keskussairaalalla oli tarve selventää ja tarkentaa suunnitteilla olevaa välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmän järjestelmähankintaa sekä siihen liittyviä toiminnan ja palveluprosessien kehittämistarpeita. KymiTechnology on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekniikka ja liikenne toimialan palvelukonsepti, jolla ammattikorkeakoulu tarjoaa osaamistaan etupäässä alueen yrityksille ja yhteisöille. Esiselvityksen tuotoksena tämä dokumentti antaa keskussairaalalle eväitä tulevan järjestelmähankinnan toteuttamiseen. Se yksilöi alueita, joilla ammattikorkeakoulu voi olla jatkossakin mukana avustamassa keskussairaalan järjestelmähankinnan toteuttamista ja onnistumista sekä toimintojen ja palveluiden innovatiivista kehittämistä. Esiselvityksen arviot tehdään Kymenlaakson keskussairaalan välinehuoltoon, joten Kuusankosken aluesairaalan välinehuolto ei kuulunut esiselvityksen piiriin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Etelä-Karjalan keskussairaalan välinehuoltoyksiköltä tiedusteltiin halukkuutta osallistua toiminnanohjausjärjestelmän esiselvitykseen sekä yhteisen järjestelmän hankintaan. Heillä ei ollut tällä hetkellä mahdollisuutta osallistua tähän hankkeeseen. 5
6 2. SELVITYSTYÖN TAUSTA Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän liikelaitos Kymenlaakson sairaalapalvelut tuottaa välinehuollon palveluja Kymenlaakson keskussairaalassa. Välinehuoltoon kaavaillun toiminnanohjausjärjestelmän ensimmäinen alkukartoitus tehtiin jo vuonna Asia ei kuitenkaan tuolloin edennyt. Vuonna 2010 Kymenlaakson keskussairaalan välinehuolto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu alkoivat tehdä yhteistyötä kesken jääneen asian eteenpäin viemiseksi. Ammattikorkeakoulun palvelukonseptin kannalta yhteistyön lähtökohtana on ammattikorkeakoulun pyrkimys edistää alueen yritysten ja yhteisöjen toimintaa ja kasvua sekä halu tunnistaa ja määrittää konkreettisia projektiaihioita, joilla yhteistyötä voitaisiin syventää. Keskussairaalan välinehuollon kannalta yhteistyön taustalla oli näkemys toiminnanohjausjärjestelmän välttämättömyydestä sekä omien resurssien ja osaamisen niukkuus kohta käsillä olevan hankinnan toteuttamisessa. Toiminnanohjausjärjestelmän tarve perustuu siihen, että laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista sisältää kohtia tuoteturvallisuudesta. Olennaisesti siihen liittyy mm. potilaiden hoidossa käytettävien välineistön jäljitettävyys. Potilasturvallisuuden kannalta on merkittävää tietää, onko leikkaussaliin menevä instrumentti varmasti käynyt huolto- ja sterilointiprosessin kaikki vaiheet läpi ja onko se oikein pakattu. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) sekä asetus (1506/1994) vaatimukset valmistukseen (lähinnä steriilituotteet) ja ammattimaiseen käyttöön (koulutus, kokemus, tuoteturvallisuus jne.) Standardit: CR 14060:2000 Medical device traceability (jäljitettävyys) SFS EN Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sterilointi, vaatimukset steriilille merkinnälle SF EN ISO AC:n Terveydenhuollon tuotteiden sterilointi, validointi ja eräkohtainen valvonta SFS EN ISO Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, sterilointi Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmällä uskotaan olevan mahdollista tehostaa toimintaa, säästää kustannuksia ja parantaa asiakaspalvelua. 6
7 3. YLEISKUVAUS VÄLINEHUOLLON TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Toiminnanohjausjärjestelmiä on käytössä ja saatavilla lukuisia erilaisia. Tyypillisesti toiminnanohjauksella tarkoitetaan ICT - pohjaista järjestelmää, jolla ohjataan yrityksen tai organisaation toimintaa ja optimoidaan käytössä olevia resursseja. Välinehuollon toiminnanohjauksella tarkoitetaan välinehuollon huoltoprosessissa olevien instrumenttien ja laitteiden kiertokulun seurantaa. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla välinehuolto saa nykyistä tarkemman tiedon siitä, missä instrumentit ja laitteet ovat ja minne ne ovat seuraavaksi menossa. Välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmiä on Suomessa käytössä jo lähes kaikissa keskussairaaloissa (katso laitetoimittajien referenssit tämän raportin lopusta). Kymenlaakson nyt käsillä oleva hanke voikin hyödyntää runsaasti eri puolilta jo saatuja kokemuksia toiminnanohjausjärjestelmistä. SAP on yleinen toiminnanohjausjärjestelmä suurissa organisaatioissa. Careassa on käytössä SAP-järjestelmä, jota käytetään materiaalihallintaan. Siihen sisältyy osto- ja myyntitoiminnat, tarjouskäsittely, varastonhallinta sekä laskutus. SAP toimii myös apuvälineyksikön toiminnanohjausjärjestelmänä. Tämän esiselvityksen yhteydessä Carean IT-palveluiden tuottajalta on pyydetty arvio SAP-järjestelmän soveltuvuudesta välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmäksi. IT-palveluiden tuottajan asiantuntijan mielestä perusprosessi tilaamisesta toimittamiseen todennäköisesti onnistuisi, mutta monenlaisia haasteita olisi odotettavissa, jotta järjestelmä toimisi, niin kuin sen kuuluisi toimia. Suurimpana haasteena hän pitää pesukoneiden ja muiden älykkäiden laitteiden integrointia toiminnanohjausjärjestelmään. Näitä varten pitäisi rakentaa kokonaan uudet liittymät, eikä hän osannut sanoa, olisiko kaikelle tiedolle olemassa kenttä, johon ne voidaan tallentaa. Hänen mielestään niistä tulevan tiedon määrä ja frekvenssi voisivat olla haastavia. SAP-järjestelmä kun ei ole yleensä parhaimmillaan erittäin yksityiskohtaisessa ja paljon tietoa tuottavissa teknisissä toiminnoissa. Toteuma-ajan hallinta ja seuranta pesuprosessissa saattaa olla työläs rakentaa, varsinkin jos ei voida tai saada käyttää vakiotyövaiheaikoja. Myös käyttöliittymän rakentaminen loppukäyttäjille riittävän yksinkertaiseksi ja helpoksi saattaa edellyttää esimerkiksi portaalin käyttämistä ja siinäkin täysin räätälöityä ratkaisua. Carean käyttämässä SAP-järjestelmässä 2D-viivakoodin lukemiseen ei vielä löydy ratkaisua, vaan ainoa viivakoodi jota järjestelmä tukee, on perinteinen 1D-viivakoodi. Luotettavan työmääräarvion ja ratkaisuehdotusten saaminen edellyttää Fujitsun konsulttityötä, jossa ovat mukana välinehuollon, Medi-IT:n ja Seutulaskennan edustajat. 7
8 Muiden sairaaloiden kokemusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että SAP järjestelmä ei ole saavuttanut suosiota välinehuollon toiminnanohjausta rakennettaessa. Välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmä muodostuu tyypillisesti seuraavanlaisista rakennuspalikoista: 1. Instrumentteihin, laitteisiin ja koreihin tulevat tunnisteet. 2. Tunnisteiden lukemiseen sopivat lukijalaitteet kaikkiin työpisteisiin. 3. Työpisteisiin tulevat tietokoneet, joihin lukijalaitteet yhdistetään tai langattomien lukijalaitteiden vaatima WiFi-langaton verkkoympäristö lukupisteiden alueelle. 4. Toiminnanohjausjärjestelmän palvelinympäristö. 5. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöliittymät jokaiseen käyttöpisteeseen. Lisäksi hankintaan liittyviä asioita ovat: 6. Lukijajärjestelmän integrointi toiminnanohjausjärjestelmään. 7. Toiminnanohjausjärjestelmän ja SAP -järjestelmän integrointi. 8. Mahdollisesti muiden järjestelmien integrointi (esimerkiksi pesu- ja sterilointilaitteet). 9. Järjestelmien toteutuksen suunnittelu- ja asennustyöt. 10. Käyttäjäkoulutukset ja teknisen tuen palvelut. 11. Sidosryhmäkoulutukset ja tiedotustoimenpiteet. 12. Lähtötietojen kerääminen ja tuottaminen toiminnanohjausjärjestelmään (paljonko on syötettävä instrumentteja, käyttäjien henkilötiedot, jne.). 13. Järjestelmän käyttöönottotoimenpiteet. 14. Käyttöönoton seuranta ja tukitoimet. 15. Vaikuttavuuden arviointi. 16. Jatkokehityksen suunnittelu. Toiminnanohjausjärjestelmän toteuttaminen ei ole missään nimessä pieni ja yksinkertainen toimenpide. Toiminnanohjauksen käyttöönotto muuttaa perusteellisesti välinehuollon työprosessit, palveluiden tuotannon, asiakasrajapinnan toiminnot sekä johtamisen ja raportoinnin käytännöt. Sen onnistunut käyttöönotto merkitsee henkilöstön vahvaa sitouttamista, asiakkaiden opastusta ja neuvontaa uusiutuvien palveluiden käyttämiseen sekä laitetoimittajien kanssa tehtävän yhteistyön uudistamista merkintäteknologioiden käyttöönottamiseksi. 8
9 4. MITÄ CAREASSA TULEE HUOMIOIDA 4.1 Kymenlaakson keskussairaalan välinehuolto Välinehuolto toimii Kymenlaakson keskussairaalan pohjakerroksessa, jossa tuotteet puhdistetaan, desinfioidaan, pakataan ja steriloidaan. Esikäsittely sisältää koneellisen tai käsin tehtävän esipesun, ja se suoritetaan asiakasyksiköissä. Kymenlaakson Tekonivelkeskuksesta kuitenkin kuljetetaan välineet likaisina välinehuoltoon. Ulkoisia asiakkaita ovat Tekonivelkeskuksen lisäksi keskussairaalan kaikki osastot eli vuode-, leikkaus- sekä päiväkirurgian osastot, poliklinikat, sairaala-apteekki, Kymijoen Työterveys, Kymijoen ravintopalvelut sekä Kotkan kaupungin perusterveydenhuollon eri yksiköt lukuun ottamatta hammashoitoloita. Sen sijaan Kymenlaakson sairaalapalvelut -liikelaitoksen yksiköt (radiologia, kliinisen kemian ja mikrobiologian laboratoriot sekä kliinisen neurofysiologian laboratorio) ovat sisäisiä asiakkaita. Careassa, Kymenlaakson sairaalapalveluiden liikelaitoksessa, on kaksi välinehuoltokeskusta, jotka toimivat Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Kuusankosken aluesairaalassa Kouvolassa. Kymenlaakson keskussairaalan välinehuoltoyksikössä työskentelee 20 välinehuoltajaa, osastonhoitaja ja välinehuoltopäällikkö. Välinehuoltajista kolme työskentelee leikkausosastolla olevassa välinehuollon työpisteessä. Välinehuolto palvelee palvelutunnin hinnalla päiväkirurgian yksikköä, endoskopiapoliklinikkaa, kliinisen kemian laboratoriota ja teho-osastoa. Näissä kussakin työpisteessä työskentelee yksi välinehuoltaja, ja loput 13 työskentelevät välinehuoltokeskuksessa. Instrumenttien kuljetuksesta välinehuollon ja asiakkaiden välillä vastaa sairaalan logistiikkayksikön kuljetusyksikkö sekä pikalähetti. Kuljetuksista vastaavat myös välinehuoltajat ja ostopalveluina kuljetusliike. 9
10 Osasto/ Yksikkö Kymenlaakson sairaalapalvelut Välinehuolto, KOKS Huolletut ja pakatut hoitovälineet Välinehuoltoprosessi Pesu ja desinfektio monikäyttöisille hoitovälineille Esikäsittely monikäyttöisille hoitovälineille Kuljetus Välinehuolto Välinehuoltaja pesu Työohjeet Vaunupesukone Lämpödesinfektiopesukone Pesu- ja desinfektio Käsin pesu Desinfioiva ultraäänipesukone v.2010 Rumpupesukone Välinehuoltaja kuivaus Kuivaus Työohjeet Kuivaus -tunneli Lämpödesinfektiopesukone Kuivauskaappi Paineilma Taitos/ pyyhe Välinehuoltaja pakkaus Oh/ vhp Työohjeet Toimintakunnon ja puhtauden tarkastaminen Pakkaaminen Poisto Ei Korjaus Sterilointikääre Sterilointipussi Kontainer Elintarvikemuovi ja -paperi Välinehuoltaja sterilointi Sterilointi Desinfektiokierto Työohjeet Höyryautoklaavit Plasmasterilointi Kas Jakelu Välinehuoltaja jakelu Varastointi ja jakelu Ei Osasto/ Yksikkö Tilaukset Kuljetus Kuva 1. Välinehuoltoprosessi 10
11 4.2 Instrumenttien hankinnat ja määrät Välinehuolto vastaa perusinstrumentaation hankinnasta. Hankittavia instrumentteja on välinehuollossa erilaisina tuotteina 964 kpl. Instrumentit on jaettu kahteen tavararyhmään, jotka ovat: yleisinstrumentit erikoisinstrumentit erilaista instrumenttia 729 erilaista instrumenttia Välinehuollon instrumenttihankinnat vuosina vuosi hankittu määrä, kpl hankinnan arvo, , , , ,79 Vuonna 2010 tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana on hankittu 607 kappaletta instrumentteja, joiden arvo on ,27. Tämän lisäksi syksylle 2010 on tulossa noin euron hankinnat. Vuonna 2011 on tulossa kolmen vuoden puitejärjestelyyn perustuva hankinta, noin euroa ja lisäksi äkilliset, ei suunniteltavissa olevat hankinnat. Välineistön huoltoprosessi alkaa asiakkaan välineistön huoltotarpeista ja välineiden huollolle asetetuista puhtaustaso- ja huoltovaatimuksista. Välinehuoltoprosessi sisältää potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävän monikäyttöisen välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, tarkastuksen, pakkauksen, steriloinnin, varastoinnin sekä desinfioitujen ja/tai steriloitujen tuotteiden toimittamisen asiakkaalle. Välinehuoltokeskukseen lähetetyille esikäsitellyille ja/tai esikäsittelemättömille välineille valitaan soveltuva huoltoprosessi. Huoltoprosessin valintaan vaikuttavat muun muassa valmistajan antamat huolto-ohjeet, kiireellisyys, välineen valmistusmateriaali, välineen ominaisuudet, kokoonpano, käytettävissä olevat sterilointimenetelmät ja pakkausmateriaalit. Välinehuoltoprosessiin tulevien välineiden tulee olla malliltaan mahdollisimman yksinkertaisia ja mahdollisimman vähän eri materiaaleja sisältäviä. Niiden tulee olla helposti puhdistettavia ja kestää hyvin sekä lämpöä, kosteutta että paineen vaihteluita. Tarvittaessa lämpöherkät välineet voidaan kemiallisesti desinfektioina ja steriloida. Välineistön huoltoprosessin haasteena ovat välineet, tutkimuslaitteet ja instrumentit, joiden valmistukseen on käytetty useita huonosti tai eri tavalla huoltotoimia sietäviä materiaaleja. Lisäksi rakenne saattaa olla monimutkainen ja onteloinen, minkä vuoksi väline on vaikea huoltaa ja steriloida. 11
12 5. TOIMINANOHJAUSJÄRJESTELMÄN HANKINNAN TAVOITTEET Välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan parantaa instrumenttien huoltoprosessin hallintaa ja jäljitettävyyttä. Sillä voidaan kerätä tehokkaasti tietoa laatupoikkeamista ja ruuhkahuipuista sekä seurata välineistön elinkaarta ja kustannuksia. Myös leikkausvälineistön tuntemuksen laajentaminen ja ylläpito sekä välinevaraston ajan tasalla pitäminen helpottuvat järjestelmän avulla (kuva 2). Lähtökohtana on kokonaisratkaisu, jolla saadaan koko välinehuoltoprosessi haltuun. Järjestelmän avulla viranomaisvaatimukset täyttyvät ja instrumenttien jäljitettävyys nousee nykystandardien vaatimalle tasolle. Kattavat raportit tuovat esiin tunnusluvut, mittarit, prosessin kuormituksen ja läpimenoajat. Työn tehokkuus paranee merkittävästi, ja kustannusrakenteesta tulee läpinäkyvä. Toiminnanohjausjärjestelmällä voidaan mallintaa ja yhtenäistää välinehuoltoprosessi eri työpisteissä. Samalla täyttyvät viranomaisvaatimukset jäljitettävyydestä ja dokumenttien säilytyksestä. Hankintojen eli instrumenttien, laitteiden ja materiaalien optimointi tulee automaattiseksi. Järjestelmän avulla prosessin kehittäminen johtaa toimintojen virtaviivaistumiseen, jonka kautta taas resurssien oikea kohdentaminen on helppoa. Järjestelmä on oiva apuväline henkilökunnan perehdytykseen, sillä tiedot työohjeista ja työmenetelmistä liitetään huollettaviin tuotteisiin. Toiminnanohjausjärjestelmässä on dokumentaatio välineistön koko elinkaaresta. Nykyinen melko suuri instrumenttien hävikki pienentyy dramaattisesti, sillä tunnistamisteknologian ansiosta tiedetään, missä vaiheessa prosessia instrumentti milloinkin on. 12
13 Kuva 2. Leikkausinstrumenttien kierto 13
14 5.1 Hyödyt välinehuoltotyön näkökulmasta monikäyttöisten instrumenttien ja hoitovälineiden huoltoprosessin hallintaa välineistön jäljitettävyyttä läpimenoaikojen seurantaa järjestelmä parantaa merkittävästi asiakasyhteistyötä varmistaa tuotannon laadun tietoa välineistön elinkaaresta tietoa kustannuksista mahdollistaa tuotekohtaisen hinnoittelun 5.2 Hyödyt välinehuollon asiakkaan näkökulmasta järjestelmä parantaa merkittävästi asiakasyhteistyötä reaaliaikainen tieto välineiden saatavuudesta ja sijainnista asiakkaan varastonhallinnan apuväline dokumentoitu informaatiokanava mahdollistaa hoitotapahtumassa käytettyjen välineiden tiedon siirron potilaan hoitokertomukseen huoltotilauksen tekeminen automatisoituu Tavoitteena on työprosesseja helpottavan reaaliaikaisen tiedon saaminen. Välinehuoltajan työssä on tärkeä tietää leikkaus- ja hoitovälineistön käyttötarve asiakasyksikössä sekä oman työn suunnittelun kannalta huoltoon tulevat välineet. Merkintäteknologiainformaation avulla välinehuollossa pystytään ohjeistamaan huollettavat tuotteet niin, että huolto-ohjeiden etsimiseen ei kulu aikaa eikä virheellisiä huoltoja tehdä. Työhön liittyvien muistitekijöiden epävarmuus poistuu järjestelmästä saatavien tietojen avulla. 14
15 silöllisillä tunnisteilla niin, että yksittäisen instrumentin koko historia ja käyttökohteet saadaan dokumentoiduksi ja tarvittaessa selvitetyksi. Instrumenttien yksilöllinen merkintä ei kuitenkaan ole aina mahdollista tai järkevää. Hyvin 6. MERKINNÄT INSTRUMENTTEIHIN JA/TAI KOREIHIN pienten instrumenttien (esim. neulojen) merkitsemiseen ei nykyisin löydy sopivia tekniikoita. On myös päätettävä ulotetaanko merkitseminen mahdollisuuksien mukaan jokaiseen instrumenttiin vai tyydytäänkö esim. leikkauskorien merkitsemiseen. Mikäli Välinehuollon instrumentit prosessissa ja/tai korit olevat merkitään instrumentit yksilöllisillä voidaan tarvittaessa tunnisteilla, merkitä voidaan yksilöllisillä tunnisteilla niin, että yksittäisen instrumentin koko historia ja käyttökoh- nykyisiteet melko saadaan helposti dokumentoiduksi päätyä 2D-viivakoodin ja tarvittaessa selvitetyksi. käyttöön. Instrumenttien Kuvan 3 esittämä yksilöllinen merkintä on tyypillinen ei kuitenkaan merkintäteknologia. ole aina mahdollista tai Tunniste järkevää. luetaan Hyvin pienten prosessin in- eri 2Dviivakoodstrumenttien (esim. neulojen) merkitsemiseen ei nykyisin löydy sopivia tekniikoita. On myös sopivalla päätettävä lukijalaitteella ulotetaanko merkitseminen (kuva 4). mahdollisuuksien mukaan jo- vaiheissa kaiseen instrumenttiin vai tyydytäänkö esim. leikkauskorien merkitsemiseen. Tunnisteen Mikäli instrumentit merkitys ja/tai perustuu korit merkitään mahdollisuuteen yksilöllisillä tunnisteilla, automatisoida voidaan instrumentti nykyisin melko helposti päätyä 2D-viivakoodin käyttöön. Kuvan 3 esittämä 2D-viivakoodi on tyypillinen merkintäteknologia. Tunniste luetaan prosessin eri vaiheissa ja/tai kori. Tällöin voidaan toteuttaa työprosessien tueksi järjestelmä joka opastaa sopivalla ja lukijalaitteella tukee instrumenttinen (kuva 4). pesu-, tarkastus-, pakkaus-, sterilointi ja varastointityötä. Tunnisteen merkitys Instrumenttipakkauksia perustuu mahdollisuuteen ja leikkauskoreja automatisoida luetaan instrumentti myös ja/ niiden asiakkaiden tai kori. Tällöin luona voidaan ja todellisissa toteuttaa työprosessien käyttökohteissa. tueksi järjestelmä Tämä mahdollistaa joka opastaa ja instrumenttien Instrumenttipakkauksia ja/tai korien reaaliaikaisen ja leikkauskoreja sijaintitiedon luetaan myös tallentamisen niiden asiakkaiden toiminnanoh- luo- tukee instrumenttinen pesu-, tarkastus-, pakkaus-, sterilointi ja varastointityötä. na ja todellisissa käyttökohteissa. Tämä mahdollistaa instrumenttien ja/tai korien reaaliaikaisen sijaintitiedon tallentamisen toiminnanohjausjärjestelmään ja sitä jausjärjestelmään ja sitä kautta välinehuollon hyppysiin. kautta välinehuollon hyppysiin. Kuva 3. 2D-viivakoodi Kuva 3. 2D-viivakoodi 15
16 Kuva 4. Viivakoodinlukija 2D-viivakoodi voidaan tehdä instrumenttiin joko lasermerkintänä tai tarrakiinnikkeenä. Lasermerkintä tehdään yleensä välinehuollon ulkopuolella, jolloin instrumentit lähetetään erissä lasermerkinnän ammattilaiselle. Jos käytetään tarrakiinnikettä, ne voidaan liimata instrumentteihin välinehuollossa. Kuvassa 5 on esimerkki tarrakiinnikkeellä merkitystä saksista. Kuva 5. Tarrakiinnikkeellä yksilöity instrumentti 16
17 Pakkauslinjan työjonolla näkyvät kaikki pakattavissa olevat ja pian pesusta valmistuvat tuotteet. Leikkauskorit ja merkityt instrumentit tunnistetaan lukijalaitteella pakkauslinjalla. Lukijalaitteella luettu leikkauskori tai instrumentit näkyvät pakkauslinjan näytöllä. Ohjaava pakkaus tukee käyttäjää pakkaamaan oikein, tarjoamalla mm. kori- ja rivikohtaisia ohjeita sekä havainnollisia kuvia. Ohjaava pakkaus-näyttö tukee myös instrumenttien automaattista tunnistamista. Järjestelmä ilmoittaa, kun oikeanlainen instrumentti on lisätty leikkauskoriin tai jos luettu instrumentti ei siihen kuulu. Käyttäjälle järjestelmä ilmoittaa, kun leikkauskori on oikein pakattu ja kun sen voi lähettää eteenpäin. Näytölle saadaan myös yksittäisten instrumenttien huolto- ja kokoamisohjeita tekstein, kuvin tai videoiden avulla. Välinehuoltaja näkee asiakkaan kirjaamat kommentit sekä voi antaa asiakkaalle palautetta välinepakkauksesta. Yksilöllisesti merkittyjen instrumenttien hyödyt ovat: instrumentit ovat yksilöitä jokainen luenta tallentuu välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmään instrumentin kulkua ja käsittelyä voidaan seurata jokaisesta instrumentista voidaan tarkistaa sen sijainti, liikkeet sekä hankintahetki, hinta ja sille tehdyt huollot ja toimenpiteet instrumenttien vaiheet voidaan selvittää tarkasti ja ne voidaan jälkikäteen yhdistää tiettyyn potilaaseen ja hoitotilanteeseen kun instrumentille määritellyt käyttökerrat täyttyvät, voidaan instrumentti automaattisesti poistaa käytöstä tai viedä huoltoon instrumenttivarasto aina ajan tasalla varastonhallinta tehostuu, kun instrumentit sijoitetaan ohjatusti varastoon instrumenttien tila ja määrä selvillä huoltoon lähetettyjen välineiden hallinta hävikin pieneneminen. 17
18 Leikkauskorien merkitsemisen hyödyt ovat: pakkausvirheet vähenevät merkittävät hyödyt perehdyttämisessä järjestelmä ilmoittaa automaattisesti, mitä instrumentteja tiettyyn leikkaukseen menevässä korissa pitää olla jos jotakin instrumenttia ei ole saatavissa, järjestelmä ilmoittaa, millä se voidaan korvata kun kori otetaan vastaan leikkaussalissa, henkilökunta näkee välittömästi, jos jokin instrumentti on korvattu toisella salissa voidaan myös kirjata instrumentteihin liittyviä viestejä esimerkiksi huollon tarpeesta varastonhallinta tehostuu, kun leikkauskorit sijoitetaan ohjatusti varastoon leikkauskorien tila ja määrä selvillä laatutekijät: korit oikein, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. 18
19 7. KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN HANKINTAAN LIITTYVÄT ARVIOT Työryhmä pyysi kahdelta suurimmalta järjestelmätoimittajalta arvion siitä, mitä Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmä pitäisi sisällään. Toimittajien kanssa tehtiin myös arvioita siitä, kuinka monta laitetta (lukijat, tulostimet jne.) tarvitaan Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollon prosessin pyörittämiseen toiminnanohjausjärjestelmällä. Arvioita ja vertailuja tehtiin myös maamme johtavan lasermerkkausyrityksen sekä lukijalaitetoimittajan kanssa. 7.1 Logica Oyj:n toiminannaohjausjärjestelmä Gemini Logica on yritys joka on erikoistunut terveydenhuollon IT-ratkaisuihin. Se on kehittänyt toimintamalleja sekä niitä tukevaa tietotekniikkaa tiiviissä yhteistyössä terveydenhuolto-organisaatioiden kanssa. Logica käyttää kehitystyössä hyväkseen laajaa toimialaosaamistaan yhdessä IT-osaamisen kanssa. Välinehuollolla on tärkeä merkitys potilaan hoidossa. Tutkimuksessa ja hoidossa käytettävien välineiden on oltava oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikein huollettuina. Tämä parantaa myös potilasturvallisuutta. Logican kehittämä ratkaisukokonaisuus Gemini ohjaa prosessia, johon kuuluvat välineiden käyttö, pesu, desinfiointi, pakkaus ja sterilointi. Kiinteässä yhteistyössä välinehuollon ammattilaisten kanssa kehitetyssä ratkaisussa on huomioitu myös materiaalihallinto sekä potilaan hoitoketju. Modulaarinen tietojärjestelmä on integroitavissa haluttuihin IT-järjestelmiin. Geminiä voi käyttää tehokkaasti sekä useamman sairaalan ja keskitetyn välinehuollon muodostamissa kokonaisuuksissa että pienemmissä terveyskeskuksissa. Logican Gemini toiminnanohjausjärjestelmän toteutusprojektin elementit ovat : yksi Gemini ympäristö, jossa vain Kotkan ympäristö (mahdollisuus laajentaa) Kotkassa 15 Gemini työpistettä (välinehuollon toiminnot, yhtäaikaiset istunnot) + n. 50 tilaavaa asiakasta (WEB) + salitoiminnot (12 salia tai työpistettä) Gemini lisenssit ja käyttöönottoprojektiin liittyvät palvelut (projektihallinta, tekninen tuki ja asennukset, määrittely ja suunnittelu, koulutukset, käyttöönoton tuki). 19
20 Integraatiot: Taloushallinto: lisenssi + integraatiotyöt (määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, dokumentointi) Leikkausten hallinta: lisenssi + (perustiedot + suunnitelmat ja toteumat)+ integraatiotyöt Laiteliittymä: lisenssi + integraatiotyöt ja laiteliittymätyyppi Materiaalihallinnon liittymä: lisenssi + (perustietojen synkronointi + tilaustiedot) + integraatiotyöt 7.2 Getinge Oy:n toiminnanohjausjärjestelmä T-DOC Getinge on maailmanlaajuinen terveydenhoidon ja biotieteiden välineiden ja palvelujen tuottaja. Yhtiön palveluiden, välineiden ja tekniikan tuottaminen on jaettu kolmeen brändiin. ARJO-brändi vastaa hygienian, sairaanhoidon ja haavojen hoidon, GETINGE infektioiden tarkkailun ja ennaltaehkäisyn ja MAQUET kirurgisten työasemien, elvytyksen ja kriittisten hoidon välineiden ja palvelujen tuottamisesta. T-DOC-järjestelmä on modulaarinen sarja sovelluksia, jotka on suunniteltu nykyaikaisen sairaalan tarpeisiin eli steriloituihin tavaroihin liittyvään suunnitteluun, valvontaan ja dokumentointiin. Sovellukset on kehitetty suunnitteluun, dokumentointiin ja prosessien sekä työskentelyn tehostamiseen nykyaikaisessa välinehuollossa. Lisäksi T-DOC-järjestelmä tarjoaa välinehuoltokeskukselle tehokkaan varastovalvonnan sekä tarkan seurannan siitä, mitä palveluja yksittäiset asiakkaat saavat välinehuollosta. T-DOC-järjestelmän voi kytkeä suoraan lähes kaikkien Getingen pesudesinfiointilaitteiden ja sterilointilaitteiden ohjausjärjestelmään. Tiedot koneista kerätään ja tallennetaan myöhempää dokumentointia varten ja helposti haettaviksi. Jos suoraa kytkentää sterilointi- tai pesudesinfiointilaitteeseen ei ole käytettävissä, T-DOC:issa on helppokäyttöinen manuaaliliittymä, jonka ansiosta kaikki muut toiminnot ovat edelleen käytössä. Järjestelmä on helppo laajentaa minkä kokoiselle sairaalalle tahansa. Getinge T-DOC toiminnanohjausjärjestelmän toteutusprojektin elementit ovat: ohjelmisto laitteisto suunnittelu ja asennus koulutus mahdollisen SAP liittymän ohjelmointi T-DOC järjestelmään on saatavissa T-DOC Palvelusopimus, joka tarjoaa tukea ja päivityksiä järjestelmään erilaisin vaihtoehdoin. 20
21 Getingen ja Logican järjestelmin vertaaminen toisiinsa on melko vaikeaa. Ne toimivat hyvin pitkälti samalla periaatteella. Selvitystyön aikana tuli selväksi, että nämä kaksi toimittajaa hallitsevat välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmien markkinoita Suomessa. Eräänä yksityiskohtana voidaan mainita, että kumpikin järjestelmä tukee kosketusnäyttöteknologiaa, jonka avulla voisi virtaviivaistaa ja helpottaa työskentelyä esimerkiksi välinehuollon pakkauslinjalla. 7.3 Laserilla Oy Laserilla Oy on ammattitaitoinen lasermerkkauksen alihankkija teollisuudelle ja sairaaloiden välinehuolloille. Laserilla Oy on syventänyt erikoistumistaan lasermerkkausalaan, jossa asiakkaina ovat Suomen sairaaloiden ja terveyskeskuksien välinehuollot ja kirurgiset osastot. Laserilla Oy tuottaa muun muassa seuraavia palveluita: - lasermerkintöjä instrumentteihin - instrumenttien laseroituja erikoistarroja - leikkauskorin reunaan sijoitettavia irrotettavan tunnisteklipsin erikoistarroja - leikkauskorin reunaan sijoitettavia kiinteitä tunnistekilpiä ja erikoistarroja - erikoistarroja leikkauskorin kylkeen sijoitettavaan tunnistekilpeen - pesu- ja sterilointikorin tunnisteklipsin erikoistarroja - kontaineriin suoraa kiinnitettäviä erikoistarroja - kontaineriin tunnistelaatan lasermerkintöjä Yksilöivän merkinnän avulla sairaalavälineitä osataan käsitellä ja pakata oikein useita instrumentteja käsittäviin, leikkauksessa tarvittaviin välinepakkauksiin. Yksilöivän, kestävän ja instrumenttien vahingoittamattoman merkinnän tekeminen vaatii useita ammattisalaisuuden alla olevia työvaiheita ja teknisiä menetelmiä. Pitkän aikavälin henkilöityneet asiakassuhteet ovat mahdollistaneet hyvät toimintaedellytykset merkkauspalvellulle. Sairaaloille instrumenttien toiminnanohjausjärjestelmää myyvät Lociga Oy ja Gettinge Oy. Muita toimittajia ei käytännössä ole, ja Laserilla Oy toimii molempien kanssa läheisessä yhteistyössä. Molemmat toimittajat suosittelevat asiakkailleen Laserillan palveluja. Yritys on myös tehnyt useita vuosia yhteistyötä HUS-Desikon kanssa. Lasermerkinnät: Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollossa on tarkoitus merkitä instrumentteja yksilöidysti kappaletta. Leikkauskoreja ja kontainereita on Kymenlaakson keskussairaalan välinehuollossa noin kappaletta. Ne merkitään tunnistekilvin ja tunnisteklipsein. 21
22 7.4 Finn-ID Oy:n lukijat ja/tai langattomat lukijat - välinehuollon palautusalue 2 kpl - välinehuollon pakkausalue 7 kpl - välinehuollon steriilivarasto ja lähetysalue 1 kpl - leikkausosaston välinehuolto 2 kpl - päiväkirurgian välinehuolto 1 kpl - leikkaussalit ja niiden varastot 4 15 kpl - toimisto ja pääkäyttäjä 1 kpl Lukijoiden valintaan vaikuttaa se, käytetäänkö instrumenttien lasermerkintään itse instrumenttiin tehtävää merkintää vai laseroitua erikoistarraa. Jotta itse instrumenttiin tehtyä merkintää pystytään lukemaan, on käytettävä DPM-lukijaa. DPM lukija on ainut lukijatyyppi, jolla pystytään tekemään instrumenttitasoista kirjaamista HUS Desikon tapaan. DPM lukijat ovat aina langallista mallia, ja ne ovat suoraan kiinni PC:ssä USB kaapelin välityksellä. DPM-lukija settiin sisältyvät tarvittavat kaapelit sekä Finn ID:n suorittama konfiguraatio haluttuun taustajärjestelmään. Langattomalla ns. tavallisella kamerakoneistolla varustetulla lukijalla pystytään lukemaan laseroitua erikoistarra sekä esimerkiksi steriilipussien, leikkauskorien ja kontainereiden tunnistetietoja. Tulostimet: - välinehuollon pakkausalue 3 kpl - välinehuollon steriilivarasto ja lähetysalue 1 kpl - leikkausosaston välinehuolto 1 kpl - toimisto ja pääkäyttäjä 2 kpl Päätteet ja näytöt - välinehuollon palautusalue 2 kpl - välinehuollon pakkausalue 7 kpl - välinehuollon steriilivarasto ja lähetysalue 1 kpl - leikkausosaston välinehuolto 2 kpl - päiväkirurgian välinehuolto 1 kpl - leikkaussalit ja niiden varastot 4 15 kpl - toimisto ja pääkäyttäjä 1 kpl 22
Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta
Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta Etelä-Karjalan keskussairaalassa Päivi Virtanen, osastonhoitaja Eksote Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Perustettu v.
LisätiedotVarsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015
Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV
LisätiedotVälinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018
Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden
LisätiedotWELFARE ICT FORUM 9.-10.10.2014. Case HUS - Jorvi: Uuden välinehuoltokeskuksen suunnittelu- ja ohjausperiaatteet
WELFARE ICT FORUM 9.-10.10.2014 Case HUS - Jorvi: Uuden välinehuoltokeskuksen suunnittelu- ja ohjausperiaatteet HUS-Desiko liikelaitos, Tuula Karhumäki toimitusjohtaja 2014, HUS-DESIKO PALVELUN TUOTTAJANA
LisätiedotCase EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita
Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Materiaalipäällikkö Helena Junna Welfare ICT Forum 9.-10.10.2014 Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 199 000 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
LisätiedotOppilaitoksen tarjonta välinehuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen
Oppilaitoksen tarjonta välinehuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 53. 53 Selvitys välinehuoltopalvelun laadusta, henkilöstön sijoittumisesta ja kustannuksista
14.05.2013 Sivu 1 / 1 2305/06.07.00/2013 53 Selvitys välinehuoltopalvelun laadusta, henkilöstön sijoittumisesta ja kustannuksista Valmistelijat / lisätiedot: Heli Yli-Knuuttila, puh. (09) 816 22142 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotVälinehuoltajan tehtäväkuva
Välinehuoltajan tehtäväkuva Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä 19.10. Palveluohjaaja Ilse-Marie Österman Varsinais-Suomen Välinehuolto T-sairaalan välinehuoltokeskus Välinehuoltajana hoitoketjussa Välinehuoltaja
LisätiedotVälinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä
Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV
LisätiedotKIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki
KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki 1 Ei yhteiskunta vaan pyöri sillä tavalla, että mä sulle tässä uudeksi Kiilaksi tai hyvinvointipalveluvisioksi muuttuisin
LisätiedotLaki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori
Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:
LisätiedotVälinehuoltajan ammattitutkinto ja työ
Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti
LisätiedotEsityksen sisältö. Sote-uudistuksen vaikutus välinehuollon kehittämiseen. Välinehuollon koulutuspäivät SSHY Tampere 30.9.
Sote-uudistuksen vaikutus välinehuollon kehittämiseen Välinehuollon koulutuspäivät SSHY 11.10.2018 Tampere Tuula Karhumäki Tukipalveluiden valmistelija Kouluttaja TtM, MBA Esityksen sisältö Sote-uudistuksesta
LisätiedotIT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy
IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan
LisätiedotKymenlaakson hyvinvointibarometri 2012
Juhani Pekkola Olli Lehtonen Sanna Haavisto Kymenlaakson hyvinvointibarometri 2012 Kymenlaakson hyvinvoinnin kehityssuuntia viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja ammattilaisten arvioimana Kymenlaakson
LisätiedotVälinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä
Välinehuollon toiminnan mittaaminen - näkökulmaa Päijät-Hämeestä Huoltopalvelupäällikkö, tulosaluejohtaja Tukipalvelukeskus PHSOTEY Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Organisaatio VALTUUSTO HALLITUS
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotVälinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa
Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa 6.10.2015 Tarja Ruuskanen Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV välinehuoltokeskus Välinehuollon johtaja Toimistonhoitaja
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen
HUS-KUVANTAMINEN 24.05.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen HUS-KUVANTAMINEN UUDELLAMAALLA JA KYMENLAAKSOSSA SAIRAALOISSA JA TERVEYSASEMILLA NOIN 60 TOIMIPISTETTÄ,
LisätiedotTerveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri
Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat Ylilääkäri Lain 629/2010 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ja niiden lisälaitteiden
LisätiedotPeruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET. Peruspalvelulautakunta 6
Peruspalvelulautakunta 6 28.01.2015 VÄLINEHUOLLON SELVITYSRAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEET Peruspalvelulautakunta 6 Sairaaloiden yhä kasvava ongelma ovat sairaalainfektioiden ja moniresistenttien bakteerien
LisätiedotKielelliset käytänteet Kymenlaakson alueen logistiikkayrityksissä
Mikael Björk Tarmo Ahvenainen Kielelliset käytänteet Kymenlaakson alueen logistiikkayrityksissä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2010 Nro: 59 ISSN: 1239-9094 Tutkimuksia ja
LisätiedotTukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola
Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys
LisätiedotDream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja
Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,
LisätiedotKunnanhallitus Liite nro 410
Kunnanhallitus 19.11.2018 Liite nro 410 SOPIMUKSET, JOTKA KUNTA SIIRTÄÄ KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄLLE Kunnan / kaupungin nimi: TUUSULA Arvioi sopimuksen siirreettävyys SOPIMUS-SAPLUUNALLA (löytyy
LisätiedotKAMU alueellisen laboratoriojärjestelmän käytännön toteutuksen arkea
KAMU alueellisen laboratoriojärjestelmän käytännön toteutuksen arkea kehityspäällikkö Juhana Suurnäkki Medi-IT Oy Terveydenhuollon atk-päivät 11.5.2004, Tampere KAAPO ja sen KAMU KAAPO = KAakkois-Suomen
LisätiedotVarmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen
Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.
LisätiedotHankeseminaari Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö
Hankeseminaari 2016 2.3.2016 Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö Suunnitelmat vuodelle 2016 Satakunnan alueen näkökulmasta Itseilmoittautuminen Pilotointi: Lasten- ja naistentalossa Seuraava käyttöönotto
LisätiedotInfektioiden torjuntatyön kehittäminen terveyskeskuksessa. Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä
Infektioiden torjuntatyön kehittäminen terveyskeskuksessa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä 18. -19.5.2017 24.05.2017 PPL Mikä ihmeen Seututerveyskeskus Seututerveyskeskus on
LisätiedotSISÄLTÖ INTO2018 INFEKTIOIDEN TORJUNTAPÄIVÄT DIPOLI PUHDAS, DESINFIOITU VAI STERIILI
INTO2018 INFEKTIOIDEN TORJUNTAPÄIVÄT 6.11.2018 DIPOLI PUHDAS, DESINFIOITU VAI STERIILI SISÄLTÖ 1 2 3 - Puhdistaminen, desinfektio ja sterilointi perusmenetelminä tartuntojen torjunnassa - Perusmenetelmien
LisätiedotSosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto
Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin
LisätiedotNivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme. Kirsi Rönkä 30.10.2013
Nivelvaiheen nuotit projekti meidän alueellinen suunnitelmamme Kirsi Rönkä 30.10.2013 Nivelvaiheen nuotit Selvitys tapaturmaisesti vammautuneen nuoren nivelvaiheen palvelujärjestelmän toimivuudesta, tulevaisuuden
LisätiedotLÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS
LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat
LisätiedotVÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI
PAKOLLISET OSAT: 3 PAKKAAMINEN NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Työturvallisuuden ja ohjeiden noudattaminen noudattaa työyhteisön ohjeita ja sopimuksia sekä pakkausmateriaaleista ja menetelmistä sekä kuumasaumaamisesta
LisätiedotVÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI
PAKOLLISET OSAT: 1 VÄLINEHUOLTOPROSESSIN KOKONAISUUDEN TUNTEMINEN NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Välillinen potilaan hoito osaa kuvata välinehuoltajan erilaisia toimintaympäristöjä ymmärtää välinehuoltajan
LisätiedotHarjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21
HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?
LisätiedotHyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset
HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä
LisätiedotAmmattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira
Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira 17.10.2014 1 Luennon sisältö Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Määräys 4/2010 Vaaratilanteet Ilmoitettavat tapahtumat Ilmoittamiseen
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotKuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten
Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten WSOYpro Oy on Suomen suurin painettujen ja sähköisten oppimateriaalien sekä työelämäpalveluiden tuottaja. Alan johtavana toimijana
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä
Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle
LisätiedotVarastossa kaikki hyvin vai onko?
Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä
LisätiedotUuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu
Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan
LisätiedotGETINGE ONLINE TIEdOT saatavilla, missä TahaNsa OLETkIN
GETINGE ONLINE Tiedot saatavilla, missä tahansa oletkin 2 Getinge Online JÄRKEVÄMPÄÄ TYÖSKENTELYÄ JA ENEMMÄN KÄYTTÖAIKAA Perinteisesti sterilointilaitteiden tila tarkastetaan manuaalisesti ja paikan päällä.
LisätiedotVerkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen
Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI
LisätiedotSuunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja
1 Suunnitelma jen toteuttamisesta ja arvioinnista Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon osan nimi ja sen laajuus (osp) Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden noudattaminen välineiden
LisätiedotTIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT
TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään
LisätiedotKäyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.
Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson
LisätiedotVÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI
PAKOLLISET OSAT: 4 STERILOINTI NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Työturvallisuuden noudattaminen noudattaa työyhteisön ohjeita ja sopimuksia sekä sterilointikoneille ja menetelmille annettuja ohjeita tietää
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
LisätiedotTHINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU FINAVIA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO. Kuva: Finavia
THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU FINAVIA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO Case: Finavia sovellussalkku Tavoite sovellusten hallinnan helpottamiseksi ja raportoimiseksi on saavutettu Finavian tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
LisätiedotKohti palveluliiketoiminnan. Case: Chiller Oy. Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö
Kohti palveluliiketoiminnan tehokkaampaa soveltamista Case: Chiller Oy Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö Chiller Oy Pääkonttori Tuusulassa Liikevaihto n. 18 milj. (2010) Henkilöstö n. 55 henkilöä Valmistus
LisätiedotVälinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia
Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia Eija-Riitta Ikonen Hannele Kyrö Esedulla koulutus toteutetaan ammatillisena peruskoulutuksena
LisätiedotKuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia
Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16
25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään 1 Innokylä on työskentely-ympäristö kehittämiseen ja ideointiin. Innokylä tarjoaa työkaluja kehittämisen eri vaiheisiin, mahdollistaa yhdessä tekemiseen sekä tarjoaa työtilan innovatiivisten
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
LisätiedotAlueellinen apuvälinepalvelumalli
Alueellinen apuvälinepalvelumalli Tilaajarenkaan pääneuvottelijoiden ja PSHP:n yhteistyökokous 14.6.16 Anne Ojala apuvälinepalvelupäällikkö Alueellinen apuvälinepalvelumalli K380 Projektipäällikkö Jaana
LisätiedotADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3
Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista
LisätiedotSavon ammatti- ja aikuisopisto puuala
Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)
LisätiedotElintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009
ELINTARVIKKEIDEN PAKKAAMINEN 10 OV pakkaa elintarvikkeita ja käsittelee pakkausmateriaaleja ottaen huomioon pakkaamiseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja elintarvikepakkausten tehtävät seuraa pakattavan
LisätiedotTIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry
TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen
LisätiedotHoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö
Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut
LisätiedotLeila Mukkala Ranuan kunta
Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i
LisätiedotLapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen
Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012
LisätiedotMediq Kokonaisratkaisutoimittaja
Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja Petteri Joenpolvir 21 Tammikuu 2014 Alustus Rakennushankkeissa kuluu erittäin paljon aikaa ja rahaa laitehankintojen suunnitteluun, kilpailutukseen ja toteutukseen. Eikä
LisätiedotBusiness Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely
Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä
Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Jouko Kuisma Sairaalatekniikan päivät Hankejohtaja, Fujitsu Finland Helsinki 12.2.2014 jouko.kuisma@fi.fujitsu.com Jokapaikan tietotekniikka?
LisätiedotMikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.
Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?
LisätiedotLogistiikka & ICT Suomessa ja Venäjällä
Kari Stenman Rajka Ivanis Juhani Talvela Juhani Heikkinen Logistiikka & ICT Suomessa ja Venäjällä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2010 Nro: 58 ISSN: 1239-9094 Tutkimuksia
LisätiedotKuljetustilaukset sähköisesti
Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Koulutus ja osaaminen Osaamisen päivittäminen 25.10.2017 Mari Plukka Laatupäällikkö Vaasan sairaanhoitopiiri Työnantaja vastaa osaamisen varmistamisesta Palvelun tuottajan
LisätiedotTAHE-palvelut lukien Kymenlaaksossa. Kuntajohtajat
TAHE-palvelut 1.1.2019 lukien Kymenlaaksossa Kuntajohtajat 2.10.2017 Tehtäväksianto TAHE-ryhmille 7.8.2017: Asiantuntijalinjaus Kymenlaakson maakunnan Tahe-palveluntuottajasta sekä tietojärjestelmästä
LisätiedotTutkimus- ja hoitovälineiden huolto
Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)
25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotRFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli
RFID LOGISTIIKASSA Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli Sisältö Tilaaminen RFID:n avulla Tilauksen automaattinen vastaanottokuittaus RFID sisälogistiikassa RFID lähettämössä Lavan tunnistus
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotYritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015
Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa Katja Laukkanen 9.2.2015 1 Mahdollistamalla yksityisen sektorin osallistuminen palvelujen tuottamiseen, luodaan edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTiistai 19.5, Sessio B o 09.00-09.45. Potilashallinnon tietojarjestelmat Suomessa KATKO: n tietojarjestelmakartoituksen tuloksia
Terveydenhuollon XVIII Atk-päivät 18-19.5.1992 Luentoesitelmät Tiistai 19.5, Sessio B o 09.00-09.45 Potilashallinnon tietojarjestelmat Suomessa KATKO: n tietojarjestelmakartoituksen tuloksia Juha Lång,
LisätiedotSOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.
SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset
LisätiedotToimintakyky osana potilastietojärjestelmää. Elina Nikanne Kehittäjäylilääkäri, ptj Uusi sairaala-projekti
Toimintakyky osana potilastietojärjestelmää Elina Nikanne Kehittäjäylilääkäri, ptj Uusi sairaala-projekti Esimerkki integraatioista 1 / 2 Nykytilanne 11.05. 2017 Juha ni Paav ilaine 2 Esimerkki integraatioista
LisätiedotKuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä
Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä
LisätiedotGETINGE 9100 -sarja. Always with you
GETINGE 9100 -sarja PESU- JA DESINFIOINTIKONE Always with you 2 GETINGE 9100 -sarja SÄÄSTÄ AIKAA, VETTÄ JA SÄHKÖÄ Getinge 9100 -sarjaan on kehitetty monia uusia erityispiirteitä, joiden avulla pesu- ja
LisätiedotMikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.
Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on
Lisätiedotpotilastietojärjestelmä Tutkitusti paras suomalaiseen terveydenhuoltoon.
potilastietojärjestelmä Tutkitusti paras suomalaiseen terveydenhuoltoon. Eskon on mullistanut käytäntöjämme. Se on nopea ja helppokäyttöinen tapa viestiä hoitajille lääke- ja hoitomääräyksiä. Päivystyksessä
LisätiedotJULKISTEN PALVELUJEN ELINKAARI; HYVÄ PALVELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA MIHIN PALVELUT OVAT MENOSSA? Lauri Helenius, Solita Oy
JULKISTEN PALVELUJEN ELINKAARI; HYVÄ PALVELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA MIHIN PALVELUT OVAT MENOSSA? 24.10.2017 Lauri Helenius, Solita Oy Solitalaisia yli 650 Liikevaihto 2016 67 M Keski-ikä 36 V. Kasvu 2016
LisätiedotTehokasta palkanlaskentaa
Mepco Palkat Tehokasta palkanlaskentaa Mepco Palkat on moderni ja tehokas palkanlaskentajärjestelmä, joka vastaa erilaisten organisaatioiden tarpeisiin koosta, toimialasta ja työehtosopimuksista riippumatta.
LisätiedotVälinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto
Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto 18.5.2015 Erkkilä-Ojala Tarja 1 Koulutuskokeilut 2014-2018 Välinehuoltoalan
LisätiedotLaadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg
Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7
ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 Ammattitaidon osoittamistavat: Ammattiosaamisen työprosessin kokonaan pois lukien yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksien ja ammattialan yritystoiminnan työmenetelmien, -välineiden
LisätiedotKJ-info Yhteinen Effica askelmerkit
KJ-info Yhteinen Effica askelmerkit 22.8.2017 ARI SALMELA Tajuton potilas tuodaan sairaalaan, henkilötiedot ok Marevan? Hoitotahto? Veri? Poikkeava hoitoon vaikuttava taipumus? Kuka Nykyinen byrokraatti,
LisätiedotASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI
ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut
LisätiedotElektroninen ohjaus helposti
Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka
LisätiedotTietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.
Tietohallinto Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Historiaa.. Tietohallinto 2012 Tekstiviestipalveluita terveydenhuollossa Ajanvarauksen
Lisätiedot