RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

Transkriptio

1 Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 4. Swema tiiviysmittauslaitteisto. Tyypillisimmin ilmatiiviysmittaus tehdään kaupallisilla tiiviysmittauslaitteistoilla. Usein valmiista tiiviysmittauslaitteistosta käytetään termiä (Blower Door systems). Tämä termi on kuitenkin korvattu suomenkielisellä ilmaisulla -tiiviysmittauslaitteisto-. Tämän tyyppisillä tiiviysmittausta varten valmistetuilla ja kalibroiduilla laitteilla, mittaustulos on huomattavasti tarkempi, kuin jos mittaus tehdään rakennuksen omilla ilmanvaihtojärjestelmillä. Siksi ensisijaisesti mittaus suunnitellaan aina siihen tarkoitukseen valmistetuilla laitteilla tehtäväksi.

2 Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 2/6 Suomessa on käytössä ainakin neljän eri valmistajan valmistamia tiiviysmittauslaitteita. On syytä tarkastella hieman eri laitteiden ominaisuuksia ja käyttötarkoitusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitteiden merkki, valmistusmaa sekä puhaltimien käyttöalue: Merkki Valmistusmaa Käyttöalue m 3 /h (50Pa) min/max Retrotec malli 200 USA / KANADA Retrotec malli 1000 USA / KANADA Retrotec malli 3000 USA / KANADA Minneapolis USA Wöhler SAKSA Swema RUOTSI? 1120 Kuva 5. Retrotec mallin Q4E laitteisto sisältöineen.

3 Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 3/6 Kuva 6. Minneapolis laitteisto sisältöineen. Oleellista on puhaltimen kapasiteetti sekä käyttöalue. Suuren puhaltimen ja puhallinaukon kautta saadaan tehokkaalla moottorilla kulkemaan ilmaa jopa yli m 3 /h. Puhaltimet toimivat valovirralla 10A sulakkeella. Ongelma isoille puhaltimille on pienten ilmamäärien tarkka mittaaminen. Sen takia valmistajat ovat kehittäneet puhallinaukkoihin kuristusrenkaita joilla saadaan pienennettyä ilmavirtaaukkoa ja siten mitattua tarkemmin ilmamäärää. Jokaisella valmistajalla on hieman oma tapansa hoitaa asia. Wöhlerin ja Sweman laitteistoissa ei ole käytössä kuristusrenkaita. Kuva 7. Retrotec puhaltimien kuristusrenkaat ovat A, B, C8, C8, C4, C2, C1 ja L4, L2, L1.

4 Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 4/6 Kuva 13. Minneapolis puhaltimien kuristusrenkaat ovat A, B, C, D, E. Oleellista on siis se minkä suuruisia ilmamääriä puhaltimella aiotaan mitata. Mittalaitteiden valinta mittauskohteeseen Mittausta suunniteltaessa ensimmäinen vaihe on valita sopiva tiiviysmittauslaite tai laitteet kohteeseen. Ratkaisevaa on mittauksessa tarvittava ilmamäärä. Pieniin ja tiiviisiin rakennuksiin ja huoneistoihin riittää hyvin pieni ilmamäärä, kun taas suuriin ja hatariin rakennuksiin tarvitaan suuria ilmamääriä mittauksen tekemiseen. Puhaltimen tyypin ja lukumäärän valinnassa on kaksi vaihetta: 1. Lasketaan (maksimi)ilmavirta Q, jolla päästään vaadittuun ilmavuotolukuun. 2. Valitaan tarvittavien puhaltimien tyyppi ja lukumäärä. Mittauskohteesta tarvitaan seuraavat tiedot: Mikä on rakennuksen ilmatiiveysvaatimus? (Suurin sallittu ilmavuotoluku) Mika on rakennuksen koko? (V: Sisätilavuus / A: Vaipan ala) Jos kohteesta ei ole ilmatiiviysvaatimusta, voidaan tiiviysluku arvioida aikaisempiin mittaustuloksiin nojautuen. Käyttäen apuna esimerkiksi kappaleen- 3.3 rakennuksien tiiviys suomessa -tietoja. Mittauksessa tarvittava ilmamäärä (Q) lasketaan kaavoilla ja Missä: Q = q 50, arvioitu * A Kaava Q = Tarvittava ilmamäärä m 3 q 50, arvioitu = Arvioitu ilmavuotoluku m 3 /h m 2 A = Vaipan ala m 2 Q = n 50, arvioitu * V Kaava 3.2.2

5 Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 5/6 Missä: Q = Tarvittava ilmamäärä m 3 n 50, arvioitu = Arvioitu ilmavuotoluku 1/h V = Kohteen ilmatilavuus m 2 Esimerkki 1. Sairaalahuoneen tiiviysmittaus: Kuva 14 o Tavoiteltu ilmavuotoluku q 50 : 0,5 m 3 /h m 2 o Vaipan ala: 50 m 2 Mittauksessa tarvittava ilmamäärä: Q = 0,5 m 3 /h m 2 * 50 m 2 = 25m 3 /h Valitaan puhaltimeksi laite joka on kalibroitu käyttöalueelle 25m 3 /h 50Pa paine-erolla. Tähän soveltuu mm. Retrotecin puhallinmalli 1000 sekä Minnepoliksen puhallin. Esimerkki 2. Kerrostalohuoneiston tiiviysmittaus: Kuva 15 o Tavoiteltu ilmavuotoluku q 50 : 2 m 3 /h m 2 o Vaipan ala: 200m 2 Mittauksessa tarvittava ilmamäärä: Q = 2 m 3 /h m 2 * 200 m 2 = 400m 3 /h Valitaan puhaltimeksi laite joka on kalibroitu käyttöalueelle 400m 3 /h 50Pa paine-erolla. Tähän soveltuu mm. Retrotecin puhallinmallit 1000 ja Q4E sekä Minnepoliksen, Wöhlerin ja Sweman puhallinlaitteet. Esimerkki 3. Toimistokerrostalon tiiviysmittaus: Kuva 16 o Tavoiteltu ilmavuotoluku n 50 : 0,6 1/h o Ilmatilavuus: m 2 Mittauksessa tarvittava ilmamäärä: Q = 0,6 1/h * m 2 = m 3 /h Valitaan puhaltimeksi seuraavia puhallinyhdistelmiä: I. Retrotecin malli Q4E 2kpl, tai II. Retrotecin malli 1000 ja malli Q4E, tai III. Retrotecin malli kpl, tai IV. Minnepoliksen laitteistoa 4kpl. Tiiviysmittauksessa tarvitaan tiiviysmittauskaluston lisäksi: Etäisyysmittalaite, jolla voidaan mitata rakennuksen vaipan-ala ja tilavuus. Lämpömittari, jolla voidaan mitat sekä ulko-, että sisälämpötila. Teippiä ja muovia, joilla voidaan sulkea ilmatiiveysmittausta häiritsevät aukot. Jalkapallon sisäkumi ja ilmapumppu, joilla voidaan tukkia mm. ilmastointikoneen tulo- ja poistokanavien päät. Kannettava tietokone ja painekoeohjelma, johon painekokeeseen ja n50-luvun määrittämiseen tarvittavat tiedot syötetään (mm. lämpötilaolosuhteet ja rakennuksen koko, joiden avulla ohjelma korjaa ilmavirtaukset ja ilmoittaa suoraan tulokset). Ohjelma ohjaa keskusyksiön kautta myös puhallinta, piirtää painekokeesta diagrammin (vuotoilma/paine-ero) ja laskee n50-luvun.

6 Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 6/6 Lämpökamera, jolla voidaan paikantaa painekokeen jälkeen alipaineessa rakennuksen sisäpuolelta ilmavuotopaikat. Savukone, jolla voidaan paikantaa painekokeen jälkeen rakennuksen sisäpuolelta ilmavuotopaikat. Tikkaat, joilla voi mahdollisesti kiivetä katolle tai käyttää apuna, kun tukkii sisäkatossa olevia ilmanvaihtoventtiilejä.