MITÄ OSAAMISTA ARVIOIDAAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖILLÄ

Transkriptio

1 LIITE B LIITE NÄYTTÖSUUNNITELMAAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN Opintokokonaisuuden nimi ja laajuus: Mittaus, säätö ja automaatiotekniikka 6 ov MITÄ OSAAMISTA ARVIOIDAAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖILLÄ 1. Mittaus, säätö ja automaatiotekniikan opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan seuraavanlaista osaamista Työprosessin Työtehtävän Työn perustana olevan tiedon Työturvallisuuden Ydinosaaminen Yhteiset painotukset Opiskelija näyttää osaamisensa mittaamisen, säätämisen sekä automaation taidoissa. LVI laitosten mittauksien ja säädön tekeminen Opiskelija osaa lukea suunnitelmista ja asiakirjoista mitattavien ja säädettävien kohteiden perusarvot. Hän valitsee kohteeseensa oikean mittausmenetelmän ja siihen soveltuvat mittalaitteet sekä taulukot. Hän osaa suorittaa mittaukset ja säätää yksittäisen laitteen suunnitelmien edellyttämälle tasolle sekä täyttää työn edetessä asianmukaisesti mittaus ja säätöpöytäkirjan. Opiskelija käsittelee mitta ja apuvälineitä huolellisesti. Arvioitsijat voivat täydentää työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointia täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan LVI laitosten perusmittausten a sekä ydinosaamista kommunikointi ja yhteistyötaitojen osilta. LVI automaation perustaidot Opiskelija osaa selvittää säätökaavioiden ja toimintaselostuksen avulla LVI laitoksen perustoiminnot, sekä osaa tehdä yksikkösäätimillä energiankulutukseen vaikuttavia toimenpiteitä kuten lämpötila asetuksia, säätökäyrän asetuksia ja kelloajan muutoksia. Hän osaa saattaa LVIlaitoksen käsikäytölle automatiikkalaitteistoja apuna käyttäen. Arvioitsijat voivat täydentää työn perustana olevan tiedon hallinnan arviointia täydentävillä kysymyksillä, joilla selvitetään opiskelijan LVI laitosten perustoimintojen a sekä ydinosaamista kommunikointi ja yhteistyötaitojen osilta.

2 Työn perustana olevan tiedon näkyy: Opiskelijan osaa lukea suunnitelmia ja asiakirjoja. Hän tuntee eri mittalaitteiden perustoiminnot tai selvittää ne ohjekirjojen avulla. Hän tuntee mitattavien kohteiden mitta ja säätöelimet ja niiden toiminnat tai selvittää ne laitevalmistajien taulukoista sekä diagrammeista. Hän tuntee eri lämpötilasäätimien perustoiminnat tai selvittää ne ohjekirjoista. Tehdystä mittaus ja säätöpöytäkirjasta nähdään miten opiskelija hallitsee raportoinnin. Vuorovaikutus ja viestintätaidoilla opiskelija kommunikoi näytön vastaanottajan kanssa. MISSÄ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT TOTEUTETAAN 2. Mittaus, säätö ja automaatiotekniikan näyttöympäristöinä toimivat oppilaitoksen harjoitustyöpaikat tai eri kiinteistöjen ilmastointilaitteet ja lämmönjakohuoneet sekä kanavistot ja verkostot. MITEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT TOTEUTETAAN (OPINTOKOKONAISUUDET YHDESSÄ, ERIKSEEN, OSINA) 3. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan tekemällä perusmittaus ja säätötöitä. Näyttö toteutetaan kolmannen opintovuoden kevätlukukaudella kun opintokokonaisuus on opiskeltu. Opintokokonaisuus näytetään yhtenä kokoavana näyttönä tai kahtena erillisnäyttönä. Näyttö toteutuu seuraavan kuvauksen mukaisesti: Tähän opintokokonaisuuteen ei sisälly työssäoppimista. Opintokokonaisuus palvelee opiskelijaa kun hän etenee työurallaan ja saavuttaa kokonaistiedot ja taidot eri järjestelmistä, jotta pystyy kokonaisvaltaiseen säätötyöhön. Hyvissä ajoin ennen näyttöä opettaja selvittää opiskelijalle näytön periaatteet sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. Opiskelija on tehnyt vastaavanlaisia tehtäviä aiemmin ja harjaantunut niissä. Opiskelijan valmiuksien ja työsuoritteiden mukaan suunnitellaan ammattiosaamisen näyttö. Opiskelija suorittaa ennalta suunnitellun ja kerrotun työkokonaisuuden tai eri osakokonaisuuksia joista yhdistämällä saadaan ammattiosaamisen näyttö. Näytön eri arviointikohteet arvioidaan näytön aikana opiskelijan sekä opettajan toimesta, arviointiin osallistuu myös työelämän edustaja jos hän on ollut näyttöä seuraamassa. Näytön jälkeen suoritetaan arviointikeskustelu johon osallistuvat opiskelija ja opettaja sekä työelämän edustaja jos hän on ollut näyttöä seuraamassa. Arviointikeskustelun vetäjänä toimii opettaja. Arviointikeskustelu käydään heti näytön suorituksen jälkeen. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskelijan itsearviointi on oleellinen osa arviointia. Arviointikeskustelun tuloksena määräytyy opiskelijalle annettava ammattiosaamisen näytön arvosana. Arvosana annetaan tämän keskustelun yhteydessä.

3 PERUSTUTKINTO/KOULUTUSOHJELMA: TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, LVI ASENTAJA suuntautuen ilmastointiasennukseen AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPINTOKOKONAISUUS: Mittaus, säätö ja automaatiotekniikka 6 OV NÄYTTÖJEN SIJOITTUMINEN Jaksot 2 luokka jakso 1 jakso 2 jakso 3 jakso 4 jakso 5 opiskelupaikka tai oppilaitos oppilaitos oppilaitos oppilaitos menetelmä Jaksot 3 luokka jakso 1 jakso 2 jakso 3 jakso 4 jakso 5 opiskelupaikka tai menetelmä oppilaitos/ työmaat oppilaitos/ työmaat ammattiosaamisen näytön ajankohta NÄYTTÖ Näytöt toteutetaan kurssien loppuvaiheissa. On myös mahdollista antaa näyttö aiemminkin, jos opiskelijan valmiudet sekä opinnoissa eteneminen mahdollistaa näytön antamisen. Ammattiosaamisen näytön toteuttamisen malleja.

4 LVI laitosten mittauksien ja säädön tekeminen (suuntautuminen ilmastointiasennukseen) Opiskelija mittaa ilmastointikanavasta esim. pitot putkella (ilman paineiden mittauslaite)sekä huoneen yksittäisestä ilmanjakolaitteesta ilmamäärät ja säätää ne suunnitelmien mukaisiksi. Hän mittaa myös ilmanvaihdon antaman äänitason sekä tekee mittauksesta oikeat johtopäätökset. Tuloksistaan hän laatii mittaus ja säätöpöytäkirjan. Ilmamäärien mittaus ja säätötyön yhteydessä asetellaan tuloilmakoneen yksikkösäätimestä haluttu tuloilman/poistoilman lämpötila, samalla seurataan muutosta kanavalämpötilamittareista. Samalla opiskelija selvittää, miten ilmastointikoneen automatiikka saadaan käsikäytölle ja miten IVkoneen varolaitteet ja pakkokytkennät toimivat (toimintakaaviosta). Hän selostaa toimintakaaviosta IV koneen perustoiminnot. LVI laitosten mittauksien ja säädön tekeminen (suuntautuminen putkiasennukseen) Opiskelija mittaa lämpöjohtoverkoston linjasäätöventtiilistä läpikulkeva vesimäärä ja säätää sen piirustuksissa annettuihin arvoihin. Hän mittaa myös veden virtauksesta syntyvän äänitason sekä tekee mittauksesta oikeat johtopäätökset. Tuloksistaan hän laatii mittaus ja säätöpöytäkirjan. Vesimäärien mittausten yhteydessä opiskelija muuttaa yksikkösäätimestä säätökäyrää siten, että esim. kaikkien huoneiden päivälämpötilaa pyritään laskemaan noin 2 C. Samalla opiskelija kertoo, mitä suuntaissiirrolla voidaan toteuttaa ja selvittää, miten lämmitysjärjestelmän automatiikka saadaan käsikäytölle. Hän kertoo käytettävissä olevan yksikkösäätimen muut ominaisuudet ja toiminnat sekä selostaa toimintakaaviosta lämmitysjärjestelmän toimintaperiaatteen. NÄYTÖN ARVIOINTI Arviointi suoritetaan arviointikriteerien perusteella arviointilomakkeeseen. Arvioinnin suorittavat opiskelija, työpaikkaohjaaja (jos hän on ollut näyttöä seuraamassa) sekä opettaja. Lopullinen näyttöarvosana syntyy arviointikeskustelussa johon asianomaiset osallistuvat. Arviointikeskustelussa käytetään oheisena olevaa arviointilomaketta. ARVIOINTIASTEIKKO Arvioinnissa käytetään viisi(5)portaista arviointiasteikkoa. Arviointikriteerit on kirjoitettu kolmiportaisesti T1, H3, K5. Arvioita T2 ja H4 myös käytetään. Esim. H4; jos opiskelija osaa hyvin kriteerien H3 osaamiset sekä osan K5 osaamisista voidaan numeroksi antaa H4. Arviointiasteikko mukautetuin tavoittein Arvioinnissa käytetään viisi(5)portaista arviointiasteikkoa. Mukautetuin arvioin suoritettu näyttö voidaan arvioida myös pelkästään sanallisesti.

5 ARVIOINNIN KOHTEET TYÖPROSESSIN HALLINTA Mittaus ja säätö LVI teknisten mittausten suoritus sekä niistä tarvittavat jatkotoimet. ARVIOINTIKRITEERIT Opiskelija mittaa jollakin mittausvälineellä osoitetusta kohteesta Lvi teknisiä mittauksia (ilma, vesimäärä). Opiskelija tekee perusmittauksia. Hän tekee mittaustuloksia joitakin jatkotoimenpiteitä (laitekohtaiset säädöt). Hän laatii mittauksista hyväksyttävät pöytäkirjat. Opiskelija tekee ilmamäärien, vesivirtojen, äänimäärien mittauksia, Hän soveltaa mittaustuloksia jatkotoimiin (laitekohtaiset säädöt äänitason selvitys). Hän laatii mittauksista ja säädöistä tarvittavat pöytäkirjat. Säätökaavioiden lukeminen Hän tietää säätökaavioista lämmitys / IVlaitosten perustoiminnot. Hän selvittää osittain säätökaavioista laitoksen toimintaperiaatteen ja nimeää siitä pääkomponentteja. Hän selvittää säätökaavioista laitoksen toimintaperiaatteen ja nimeämään siitä pääkomponentit. Käyttö ja ohjaustoimenpiteet Hän tietää järjestelmän pakkokytkennät/käsikäytöt. Hän tekee joitakin LVI järjestelmien käyttö, ohjaus ja asetustoimenpiteitä kuten säätökäyrän siirron ja IV laitoksen lämpötilojen muutokset. Hän tietää järjestelmän pakkokytkennät sekä miten laitos saadaan käsikäytölle. Hän tekee LVI järjestelmien käyttö, ohjaus ja asetustoimenpiteitä automatiikkalaitteiston avulla; kuten säätökäyrän muutokset, kelloajan asetukset, lämpötilan nostot ja pudotukset, IV laitoksen lämpötilojen ja käyntiaikojen muutokset sekä varolaitteiden toimintojen tarkastukset. Hän saattaa järjestelmät käsikäytöille. Työtehtävän Mittausmenetelmien Mittausvälineiden valinta ja käyttö Testaus ja käyttömenetelmien Työn perustana olevan tiedon Piirustukset, taulukot ja niiden käyttö Mittalaitteet, mittauskohteet Opiskelija käyttää yksikkölaitteiden mittaamiseen tarvittavia mittalaitteita ja taulukoita Opiskelija käyttää ilma tai vesivirtojen mittauksiin ja säätöihin oppimaansa menetelmää. Hän käyttää ja joissakin tapauksissa valitsee tarvittavia mittareita ja taulukoita Hän käyttää jonkun varolaitteen testausmenetelmää sekä säädintä. Opiskelija valitsee ilma ja vesivirtojen mittauksiin ja säätöihin oikeat mittausmenetelmät sekä tarvittaessa muuttaa niitä. Hän valitsee ja käyttää oikein tarvittavia mittalaitteita ja taulukoita. Hän käyttää varolaitteiden testausmenetelmiä sekä erilaisia säätimiä ja kellolaitteita. Opiskelija tietää mittaustekniikan perusteista, mitä suureita mitataan. Hän lukee taulukoita, jotta selviytyisi perussuureiden mittauksista. Hän tuntee tarvittavat mittalaitteet ja niiden ohjekirjat, jotta selviytyy mittauksista. Opiskelija ymmärtää piirustuksia, laskutoimituksia, taulukoiden käyttöä, säätölaitteen merkityksen lämmitysjärjestelmässä ja lämmönsäätöjärjestelmän toimintaperiaatteen. Hän tuntee tarvittavien mittareiden toimintaperiaatteet tai osaa käyttää apuna ohjekirjoja. Tietää mistä kv arvon saa, jolloin suoriutuu mittauksia. Opiskelija ymmärtää piirustukset, laskutoimitukset, taulukkojen käytöt ja säädön vaikutuksen energian kulutukseen ja soveltaa niitä työtehtäviinsä. Hän tuntee mitattavat kohteet, jolloin voi valita oikeat mittalaitteet ja välineet. Tuntee mittareiden toimintaperiaatteet ja käyttää apuna mittalaitteiden käyttöohjeita, valitsee mittareista käytettävät mittaussuureet.

6 Tietää säätöventtiilin kv arvon tarkoituksen ja mihin se vaikuttaa sekä osaa sen avulla mitata oikean vesimäärän. Säätökaaviot Opiskelijan lukee säätökaavioista perustoiminnot (lämmitys/ IV). Opiskelija lukee säätökaavioita ja osittain ymmärtää niiden merkityksen. Opiskelija lukee säätökaavioita ja toimintaselostuksia sekä ymmärtää niiden merkityksen. Toimintaperiaatteet Hän tuntee säätimien toimintaperiaatteet sekä lukee ja osittain ymmärtää ohjekirjoja. Hän tuntee säätimien ja muiden komponenttien toimintaperiaatteet sekä lukee ja ymmärtää ohjekirjoja. Hän ymmärtää, miten LVI automaation avulla voidaan pienentää energiankulutusta. Varolaitteet Hän tietää järjestelmän pakkokytkennät kuten puhaltimet, pumppu, pellistöt. Hän tietää järjestelmän pakkokytkennät kuten puhaltimet, pumppu, pellistöt ja joidenkin toiminnat. Hän tietää ilmastointikoneen pakkokytkennät ja niiden toiminnat. Työturvallisuuden Opiskelija toimii työturvallisesti. Opiskelija toimii työturvallisesti huomioiden myös työturvallisuuden puutteita. Opiskelija toimii työturvalli sesti huomioiden sekä parantaen myös turvallisuutta. YDINOSAAMINEN Yhteistyö ja viestintätaidot Opiskelija työskentelee yhteistyössä ja kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä. Hän noudattaa työaikoja Opiskelija työskentelee yhteistyössä ottaen sivulliset huomioon ja kertoo, mitä työvaihetta on tekemässä ja mihin se vaikuttaa. Opiskelija työskentelee yhteistyössä ja ottaa muut huomioon Hän kommunikoi kaikkien kanssa ja kertoo luotettavasti, mitä on tekemässä ja mihin se vaikuttaa. YHTEISET PAINOTUKSET Kestävä kehitys Opiskelija tietää säädön tärkeyden energiatalouden kannalta. Opiskelija ymmärtää säädön tärkeyden kokonaiskäytön ja energiatalouden kannalta.

7 Työprosessin Mittaus ja säätö LVI teknisten mittausten suoritus sekä niistä tarvittavat jatkotoimet. Säätökaaviot Käyttö ja ohjaustoimenpiteet Mukautettu tyydyttävä (T1 ja T2 ) Opiskelija mittaa jatkuvalla ohjauksella tutulla mittausvälineellä osoitetusta kohteesta Lvi teknisiä mittauksia (ilma, vesimäärä). Mukautettu hyvä (H3 ja H4 ) Opiskelija mittaa ohjattuna tutulla mittausvälineellä osoitetusta kohteesta Lvi teknisiä mittauksia (ilma, vesimäärä). Hän tietää säätökaavioista pääkomponentit. Hän tietää järjestelmän käsikäytöt. Mukautettu kiitettävä (K5 ) Opiskelija mittaa ohjauksen alaisena jollakin mittausvälineellä osoitetusta kohteesta Lvi teknisiä mittauksia (ilma, vesimäärä). Hän tietää säätökaavioista jonkun perustoiminnon. Hän tietää järjestelmän pakkokytkennät/käsikäytöt. Tyydyttävä (T1 ja T2) Opiskelija mittaa jollakin mittausvälineellä osoitetusta kohteesta Lvi teknisiä mittauksia (ilma, vesimäärä). Hän tietää säätökaavioista lämmitys / IVlaitosten perustoiminnot. Hän tietää järjestelmän pakkokytkennät/käsikäytöt. Työtehtävän Mittausmenetelmät Mittausvälineet Opiskelija käyttää jatkuvalla ohjauksella mittaamiseen tarvittavia mittalaitteita. Opiskelija käyttää ohjattuna yksikkölaitteiden mittaamiseen tarvittavia mittalaitteita. Opiskelija käyttää ohjauksen alaisena yksikkölaitteiden mittaamiseen tarvittavia mittalaitteita ja taulukoita Opiskelija käyttää yksikkölaitteiden mittaamiseen tarvittavia mittalaitteita ja taulukoita Työn perustana olevan tiedon Piirustukset, taulukot ja niiden käyttö Mittalaitteet, mittauskohteet Säätökaaviot Toimintaperiaatteet Varolaitteet Opiskelija tietää joitakin mittaustekniikan perusteita. Hän tietää jonkun tarvittavat mittalaitteen.. Opiskelija tietää mittaustekniikan perusteista, mitä suureita mitataan. Ohjattuna hän lukee taulukoita. Hän tietää tarvittavat mittalaitteet ja niiden ohjekirjat, jotta ohjattuna selviytyy mittauksista. Hän tietää jonkun pakkokytkennän kuten puhaltimen, pumpun, pellistön. Opiskelija tietää osan mittaustekniikan perusteista, mitä suureita mitataan. Ohjattuna hän lukee taulukoita, jotta selviytyisi perussuureiden mittauksista. Hän tuntee tarvittavat mittalaitteet ja ohjattuna niiden ohjekirjat, jotta selviytyy mittauksista. Ohjattuna opiskelijan lukee säätökaavioista perustoiminnot (lämmitys/ IV). Ohjattuna hän tietää järjestelmän pakkokytkennät kuten puhaltimet, pumppu, pellistöt. Opiskelija tietää mittaustekniikan perusteista, mitä suureita mitataan. Hän lukee taulukoita, jotta selviytyisi perussuureiden mittauksista. Hän tuntee tarvittavat mittalaitteet ja niiden ohjekirjat, jotta selviytyy mittauksista. Opiskelijan lukee säätökaavioista perustoiminnot (lämmitys/ IV). Hän tietää järjestelmän pakkokytkennät kuten puhaltimet, pumppu, pellistöt. KÄSITTELY Ammatillisen neuvottelukunnan jaoksen käsittely Näyttötoimikunnan hyväksyminen