RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS

Transkriptio

1 Insinööri (ylempi AMK) RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS KOHDE: 1 krs. pientalo Osoite: Lukkonurkka 8, Joensuu q 50 -luku n 50 -luku alkaen ennen ,4 0,5 TUTKIJA: Mari Hälinen Selkie, Kontiolahti henkilösertifikaatti Nro VTT-C Keskijärventie 1429, Lehtoi

2 SIVU 2 (9) Sisällysluettelo Yhteenveto Kohteen yleistiedot Tutkimuksen kohteen tunniste ja laajuustiedot Yhteystiedot Tutkimuksen tavoite ja kattavuus Tutkimuksen tekijät Lähtöarvot Ulko- ja sisäilmaolosuhteita Käsitteitä Koejärjestelyt Rakennusten tiiviys ja mittaaminen Tiiviysmittauksen tulos Tiiviysmittauksen tuloksen arviointi Tiiviysmittauksen ilmavuotopaikat...9 Liitteet...9 Tiiviysmittaustestin tuloste Tiiviysmittauksen pöytäkirja

3 SIVU 3 (9) YHTEENVETO Tiiviysmittauksessa mitattiin uudispientalo. Tiiviysmittaus on todennettu mittaamalla vaipan ilmanpitävyys tiiviysmittauslaitteistolla Retrotec. Talon ilmavuotoluku q 50 on 0,4 m 3 /(hm 2 ) ja n 50 -lukuna 0,5 1/h. Mittauksessa tarkistettiin, että tarkoituksen mukaisten aukkojen tiivistäminen oli onnistunut. Mittauksessa ei selvitetty ilmavuotoreittejä. Talon tiiviys on luokkaa erittäin hyvä ja on tiiviysluokitukseltaan luokkaa A (q 50 -luku). Kohteen ilmatiiviys on parempi kuin rakennusmääräyksien vertailuarvo 2,0 m 3 /(hm 2 ) ja suunnitteluarvon. Mitattu ilmavuotoluku tulee päivittää rakennuksen päivitettyyn energiatodistukseen. 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT 1.1 TUTKIMUKSEN KOHTEEN TUNNISTE JA LAAJUUSTIEDOT Kohde on 1 krs. pientalo. Alapohja on maavarainen. Yläpohja ja seinät ovat puurakenteiset. Talossa on huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Talon mitat mitattiin paikan päällä. Mittauspäivä: Mittauspaikka: Mittauksen rajaus: Lukkonurkka 8, Niittylahti, Joensuu Mitataan koko talo mukaan lukien varasto 1.2 YHTEYSTIEDOT Tiiviysmittauksen tilaaja: Laskutus- ja raportointiosoite: VV-rakennus ja saneeraus/ Jukka Vihervuori raportointi sähköpostilla ja lasku postilla 1.3 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA KATTAVUUS Tiiviysmittauksessa halutaan selvittää kohteen vaipan ilmanpitävyys. Talo on 1 krs. pientalo. Mittauksessa mitataan koko talon tiiviys. 1.4 TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Mari Hälinen Keskijärventie Lehtoi puhelin:

4 SIVU 4 (9) 2. LÄHTÖARVOT 2.1 ULKO- JA SISÄILMAOLOSUHTEITA Mittauskohde sijaitsee Niittylahdessa ja lähimmät sääasemat (ilmanpaine ja tuuli) ovat Joensuun sääasemat. Säädata haettiin internetistä kahdesta www -sivustolta, Ilmatieteenlaitokselta ja Forecalta (kuva 1 ja kuva 2). Mittaushetki on merkitty kuviin punertavalla pystypalkilla. Mittauspaikalla mitattiin paikallinen lämpötila (Ebro EBI20-TH) ja tuulisuus (Skywatch Xplorer 1), mittaustulokset ovat taulukossa 1. KUVA 1. Joensuun toteutunut säätila ajanjaksolla ( KUVA 2. Joensuun ilmanpaineen ja tuulisuuden vaihtelu aikajaksolla ( TAULUKKO 1. Säätiedot mittauksen aikana. Säätiedot Mitattu suure Ulkolämpötila C (mitattu ennen mittauksen aloitusta) 3,5 C Tuulen nopeus m/s (mitattu ennen mittauksen aloitusta) paikan päällä 0 m/s

5 SIVU 5 (9) Tuulen suunta Ilmanpaine (Ilmatieteenlaitos) ei suuntaa Pa 2.2 KÄSITTEITÄ Tiiviysmittaus Tiiviysmittauksessa selvitetään rakennuksen ilmanpitävyys. Suositeltavin tapa on mitata ilmanpitävyys ali- ja ylipaine tilanteissa. Mittaus voidaan kuitenkin tehdä myös vain alipainetilanteessa. Tiiviysmittauksessa tulokseksi saadaan rakennusvaipan ilmanvuotoluku 50 Pa paine-erolla, kun mittaus suoritetaan standardin SFS-EN mukaisesti. n 50 -luku [1/h] On rakennusvaipan ilmanvuotoluku 50 Pa paineerossa suhteessa mittausalueen ilmatilavuuteen. Arvo kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa vuotoreittien kautta, kun rakennuksessa on 50 Pa paine-erossa. q 50 -luku [m 3 /(hm 2 )] On rakennusvaipan ilmanvuotoluku 50 Pa paineerossa suhteessa mittausalueen rakennusvaipan pinta-alaan. Arvolla kuvataan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennusvaipan pinta-alaa kohden. 2.3 KOEJÄRJESTELYT Tiiviysmittauksen koejärjestelyt on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2. Koejärjestelyt mittauskohteessa Koejärjestely Suure Paine-eron tuottamistapa Kalibrointitiedot Mittauksen ajaksi suljetut aukot Mittauspisteen sijainti Mahdolliset poikkeamat standardi SFS-EN Erillinen puhallin, Retrotec 3000 SR, PH001484, DM Tehdaskalibroitu Retrotec , Oy Teknocalor Ab, Ebro lämpötila/ kosteusloggeri EBI 20-TH Tarkoituksen mukaiset aukot on tulpattu/teipattu, myös vesilukot/viemärit. Piippu katolta. Etuovi vielä rakennusaikainen, jossa mittalaite, muut ovet asennettu. Etuovessa ei

6 SIVU 6 (9) 3. RAKENNUSTEN TIIVIYS JA MITTAAMINEN Rakennuksen vaipparakenteiden ilmatiiviydestä on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta vasta viime vuosina tiiviyden todentaminen on yleistynyt, kun rakennusten energiatehokkuuden lisäämisen ansiosta myös rakennuksen tiiviys on huomioitu (energiatodistuksessa ja lämpöhäviöiden tasauslaskennassa). Rakennuksen hyvä tiiviys on tärkeää monestakin syystä. Ensimmäiseksi on syytä mainita rakennuksen vaipparakenteen kosteusteknisen toiminnan varmistaminen. Nykyisten asumistottumusten seurauksena sisäilman kosteuslisä voi olla taviaikana jopa 4-7 g/m 3, jolloin kosteuskonvektion (ilmavirtauksissa kulkeutuva kosteus) riski kasvaa. Toinen merkittävä syy on hyvän asumisviihtyvyyden saavuttaminen. Kylmän ulkoilman virtaaminen ilmavuotopaikoista aiheuttaa vedon tunnetta ja mahdollisesti epäpuhtauksia rakenteista tai maaperästä. Talon sisäilma tuotetaan hallitusti muulla tavalla kuin rakennuksen vaipan epätiiviyskohdista. Termi pullotalo ei siis kuvaa nykyaikaista taloa, koska sisäilma tuotetaan suunnitellusti ja hallitusti ilmavaihtokanavien kautta. Kolmas syy rakennusten hyvään tiiviyteen on rakennusten energiankulutuksen pienentäminen. Vaipan vuotoilmalla on vaikutus ta rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. Vuotoilman lämmittämiseen tarvittava energia on 4 kertaa pienempi tiiviyden ollessa 1,0 m 3 /(hm 2 ) kuin 4,0 m 3 /(hm 2 ). Kokonaisenergiankulutuksen kannalta vuotoilman vaatima energiankulutus on sitä merkittävämpi mitä energiatehokkaampi on rakennuksen vaipparakenne. Rakennuksen tiiviysmittaus on rakennuksen laadun varmistamismittaus. Rakennuksen tiiviys ilmoitetaan joko q 50 - tai n 50 -lukuna. Mittaus suoritetaan standardissa SFS-EN määritetyllä tavalla. Suomessa ilmavuotoluku mitataan standardissa esitetyllä mittausmenetelmällä B (rakennuksen vaipan testaus). Mittausmenetelmässä B rakennuksen tarkoituksen mukaiset aukot, tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti joko käyttämällä tarkoitukseen soveltuvia tiivistyspalloja tai muulla luotettavalla tavalla kuten teippaamisella. Tiiviysmittaus voidaan suorittaa joko rakennuksen omilla ilmavaihtokoneilla tai sitä varten tehdyllä painekoelaitteistolla. Ilmavuotoluku tulisi ensisijaisesti suorittaa painekoelaitteistolla, koska sillä saatu mittaustulos on luotettavampi. Painekokeessa määritetään ilman tilavuusvirta, joka täytyy puhaltaa rakennukseen (ylipainekoe) tai sieltä pois (alipainekoe), jotta rakennuksen ulkovaipan yli saadaan haluttu paine-ero. Ilman tilavuusvirrat määritetään portaittain eri paine-eroilla vähintään 5 eri paine-erolla sekä vähintään 50 Pa paine-erossa. Ilmavuotoluvut (n 50 - ja q 50 -luku) lasketaan mitatusta tilavuusilmavirrasta. Suomessa ilmoitetaan rakennuksen ilmavuotoluku alkaen q 50 -lukuna, aikaisemmin ilmavuotoluku ilmoitettiin n 50 -lukuna. Molemmat arvot raportoidaan. Ilmavuotolukujen ero on jakajassa, joka on joko rakennuksen ilmatilavuus (n 50 -luku) tai rakennuksen vaipan pinta-ala (q 50 - luku). Vaipan pinta-alaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksien muoto ja koko. Rakennusmääräyksessä D5/2012 on taulukko rakennusten tyypillisistä ilmavuotoluvuista (kts. kuva 3).

7 SIVU 7 (9) KUVA 3. Suomen rakennusmääräyksessä D5 rakennusten tiiviyslukuja. (Lähde: RakM D5 2012, sivu 20 taulukko 3.5) Sauli Paloniitty keräsi rakennusten tiiviysmittaus kirjaa varten tiiviysmittaustuloksia Suomesta pääasiassa eri henkilösertifioiduilta mittaajilta ja muutamilta talotehtailta sekä rakennusliikkeiltä. Aineiston tuloksista voidaan arvioida, että rakennusten tiiviys on parantunut ja hajonta on pienentynyt vuosien aikana (kts. kuva 4 Rakennusten tiiviysmittaus, Sauli Paloniitty, 2012 s. 24). Tiiviysmittausaineiston tulokset on jaoteltu rakennustyypin ja rakennusmateriaalien mukaan (kts. kuva 5 Rakennusten tiiviysmittaus, Sauli Paloniitty 2012 s ). Aineiston mukaan huomataan, että kaikilla rakennusmateriaaleilla on mahdollista saavuttaa tiivis talo. Hyvä rakennusten tiiviys vaatii huolellista ilmansulun (tai höyrynsulun) asentamista sekä huolellista läpivientien rakentamista. KUVA 4. Rakennusten tiiviysmittaus kirjan aineiston pientalojen ilmavuotoluvun kehitys Suomessa rakennusvuosien mukaan lajiteltuna. (Lähde: Rakennusten tiiviysmittaus, Sauli Paloniitty, 2012, sivu 24)

8 SIVU 8 (9) KUVA 5. Suomessa mitatuista taloista (mukana 1054 kpl) eri tiiviysmittaajien tuloksista on Sauli Paloniitty koostanut rakennusten tiiviysmittaus-kirjaa varten tietoja. Vasemmanpuoleinen kuvaaja kertoo ko. aineiston rakennustyypin keskimääräinen ilmavuotoluku ja vaihteluväli. ja oikeanpuoleinen kuvaaja ko. aineiston ilmavuotoluvun rakennusmateriaalien mukaan lajiteltuna (Lähde: Rakennusten tiiviysmittaus, Sauli Paloniitty 2012 s ). 3.1 TIIVIYSMITTAUKSEN TULOS Tiiviysmittaus aloitettiin mittaamalla olosuhteet (ulko- ja sisälämpötilat sekä tuuli). Selvitettiin kohteen sisämitat, ilmatilavuuden ja vaipan pinta-alojen määrittämiseksi. Tiivistettiin tarkoituksen mukaiset aukot. Asennettiin tiiviysmittauslaitteisto Retrotec oveen ja mitattiin normaalipaine-ero. Mittaus tehtiin alipaineisena. Tiiviysmittauksen tulos on esitetty taulukossa 3. Mittauksessa ilmavuotoluvuksi saatiin (q 50 -luku) 0,4 ±0,1 m 3 /(hm 2 ) alipainemittauksessa. TAULUKKO 3. Mittaustulokset mittauskohteessa. Tulokset Mittaustulokset Lähtöpaine-ero -1,29 Pa loppupaine -1,37 Pa Sisälämpötila 17,1 C Ulkolämpötila 3,5 C Mittausalueen ilmatilavuus 356,8 m 3 Mittausalueen ala 136,9 m 2 Mittausalueen vaipan pinta-ala 422 m 2 Tavoiteltu mittaus paine-ero Pa Paine-ero Pa Nimellisilmavirta m 3 /h Lämpötilakorjattu ilmavirta m 3 /h

9 Ilmanpaine Mari Hälinen -62,8-49,2-38,9-30,6-19,5 Talon vuotoilmavirta 50 Pa paine-erolla Talon ilmavuotoluku, n 50 -luku (ilmatilavuudella laskettuna) Talon ilmavuotoluku, q 50 -luku (vaipan pinta-alalla laskettuna) ,4 198,6 163,7 136,2 114,9 80, Pa 172,5 m 3 /h (alipaine) 0,5± 0,1 1/h 0,4± 0,1 m 3 /(hm 2 ) SIVU 9 (9) 3.2 TIIVIYSMITTAUKSEN TULOKSEN ARVIOINTI Mitattu ilmavuotoluku on luokkaa erittäin hyvä ja alittaa rakennusluvassa määritetyn ilmavuotoluvun, energiatodistukseen päivitettävä mitattu ilmavuotoluku. Mittauksen epävarmuutta on arvioitu. Virhettä mittaukseen voi aiheuttaa mittojen mittaustarkkuudesta, lämpötilojen mittaustarkkuudesta ja ilmavirran mittaustarkkuudesta sekä mittaajasta aiheutuva epätarkkuus. Kohteen mittauksen epätarkkuus on arvioitu olevan ± 0,1(1/h ja m 3 /(hm 2 )). 3.3 TIIVIYSMITTAUKSEN ILMAVUOTOPAIKAT Mittauksessa ei selvitetty rakenteiden vuotopaikkoja. Mittauksen yhteydessä tarkastettiin, ettei tarkoituksen mukaisista aukoista aiheudu virhettä mittaustulokseen. Tarkoituksen mukaiset auko t olivat tiiviit eivätkä aiheuttaneet virhettä mittaukseen. LIITTEET Tiiviysmittaustestin tuloste Tiiviysmittaus pöytäkirja

10 INSINÖÖRITOIMISTO MARI HÄLINEN Mari Hälinen Insinööri (ylempi AMK) RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUSTESTIN TULOSTE perustuen Suomessa vahvistettuun eurooppalaiseen standardiin EN13829 Rakennuksen tiedot Rakennuksen osoite: 1 krs. pientalo, Lukkonurkka 8, Nittylahti Asiakkaan tiedot: VV-rakennus ja saneeraus Testin suorittaja: Mari Hälinen Yritys: Korkeus merenpinnasta: 90 m Rakennuksen korkeus: 6 m Rakennuksen tilavuus, V: 356,8 m³ rakennuksen vaipan ala, A T BAT 422 m² Lattia-ala, A F 136,9 m² Tuulialttius: Highly exposed building Mittauksen tarkkuus: 3% Mittauslaitteiston tiedot Fan Model: Retrotec 3000SR Fan SN: PH Gauge Model: DM-2 Gauge SN: Mittausaika Date: Time: 09:16 to 09:36 OLOSUHTEET: Ilmanpaine: 101,5 KPa from Direct measurement. Tuulen nopeus: 1: Light air Lämpötilat: alussa: sisällä 17,1 C ulkona 3,5 C. lopussa: sisällä 17,1 C ulkona 3,5 C. Testitulokset: 5 alkupaine 10 sekuntia mittauskerta. 5. paine-erosta 20 sekuntia mittauspiste.

11 Alkupaine [Pa] -1,26-1,24-1,35-1,31-1,29 Testipaine [Pa] -19,5-30,6-38,9-49,2-62,8 Loppupaine [Pa] -1,38-1,38-1,38-1,33-1,38 Käytetty kuristerengas C1 C1 C1 C1 C1 Ilmavirta, V r [m 3 /h] 85, Lämpötilakorjattu ilmavirta, 80,94 114,9 136,2 163,7 198,6 V env [m 3 /h] Virhe [%] 0,3% 0,3% -0,9% -0,3% 0,7% Normipaine-erojen keskiarvot: alussa [Pa] P 01-1,29, P ,29, P 01+ 0,00 lopussa [Pa] P 01-1,37, P ,37, P 01+ 0,00 Mitatut paineet Ilmavuotokäyrä

12 Alipainetestin tulos Results Results 95% confidence Uncertain ty Correlation, r [%] 99,98 95% confidence limits Air flow at 50 Pa, V50 [m 3 /h] 172,32 170,1 174,6 +/-1,3% Intercept, Cenv [m 3 /h.pa n ] Intercept, CL [m 3 /h.pa n ] 9,6591 8,839 10,56 9,8132 8,980 10,72 Slope, n 0, , ,75717 Lopullinen tulos Air changes at 50 Pa, n50 [/h] 0,4830 0,4671 0,4988 +/-3,3% Permeability at 50 Pa, q50 [m 3 /h.m 2 ] 0,4084 0,395 0,422 +/-3,3% Specific Leakage at 50 Pa, w50 [m 3 /h.m 2 ] 1,2588 1,2175 1,3000 +/-3,3% Results 95% Confidence Interval Uncertainty Ilmavirta 50 Pa, V50 [m 3 /h] 172,5 170,1 174,5 +/-1,3% n 50 ilmavuotoluku 50 Pa, n50 [1/h] 0,4820 0,4671 0,4990 +/-3,3% q50 iilmavuotoluku 50 Pa, q50 [m 3 /h.m 2 ] 0,408 0,395 0,422 +/-3,3% Specific leakage at 50 Pa, w50 [m 3 /h.m 2 ] 1,259 1,218 1,300 +/-3,3% Test Notes: Tarkoituksen mukaiset aukot suljettiin tulppauksin/teippauksin. Kalibrointi sertifikaatti Retrotec 3000SR PH Range N K K1 K2 K3 K4 Open(22) 0, ,6183-0,07 0,8-0,115 1 A 0, ,9959-0, B 0,5 174, ,3 0 1 C8 0,5 78,5-0,02 0,5 0,016 1 C6 0,505 61,3 0,054 0,5 0,004 1 C4 0, ,009 0,5 0, C2 0, ,11 0,5-0,001 1 C1 0,541 11,9239 0,13 0,4-0, L4 0,48 4,0995 0, , L2 0,502 2, ,5 0, L1 0,4925 1,1614 0,1 0,5 0,0001 1

13 Tutkija: Mari Hälinen GSM Tiiviysmittauspöytäkirja 1/2 Tilaajan yhteystiedot: Yritys Henkilö VV- rakennus ja saneeraus Jukka Vihervuori puhelin Sähköposti Osoite Kohde Mittauspäivä Talotyyppi 1 krs. Pientalo Ulkoseinä puu Osoite 1 Lukkonurkka 8, Niittylahti Yläpohja puu Osoite 2 Mittauksen rajaus Alapohja Ilmanvaihto Kerrosala m 2 Mittausala m 2 Rakennustilavuus m Lähtöarvot: Ulkolämpötila Tuuli m/s tuuleton Tuulen suunta ei suuntaa Käytetty mittauslaitteisto: Mittausmenetelmä SFS-EN menetelmä B Mittauslaitteisto 1 Retrotec PH Mittauslaitteisto 2 Mittaustulokset: Kommentit: koko talo ja varasto mukana Vaipan pinta-ala Ilmatilavuus m 3 Sisälämpötila Paine-ero Pa Ilman paine q 50 -luku 0,4 m 3 /hm 2 n 50 -luku 0,5 1/h Tarkoituksen mukaiset aukot on suljettu tulppauksin/palloilla. Etuovessa mittalaite (rakennusaikainen ovi), muut ovet asennettu. Piippu suljettu katolta. Päivämäärä ja paikka Allekirjoitus 3,5 maavarainen koneellinen +lto 136,9 422,4 356,8 17,1 al -1,29 ja lop -1, Selkie, Kontiolahti henkilösertifikaatti Nro VTT-C Osoite: Keskijärventie Lehtoi

14 Tutkija: Mari Hälinen GSM Tiiviysmittauspöytäkirja 2/2 alue 1 laser etäisyysmittarilla mitatut mitat leveys pituus korkeus Alue 1 8,565 14,278 2,607 Alue 2 2,573 5,665 2,607 Seinäalat Lattia kattoala vaipan ala Ilmatilavuus mittauksen ala alue1 119, , , , , ,291 alue 2 29,537 14,576 14,576 58,689 38,000 14,576 0,000 0,000 Yhteensä 422,4 356,8 136,9 Osoite: Keskijärventie Lehtoi