RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS

Transkriptio

1 Insinööri (ylempi AMK) RAKENNUKSEN TIIVIYSMITTAUS KOHDE: 1 krs. pientalo Osoite: Nuotiokatu 11, Joensuu q 50 -luku n 50 -luku alkaen ennen ,4 0,5 TUTKIJA: Mari Hälinen Selkie, Kontiolahti Työn suorittaa sertifioitu rakennusten tiiviyden mittaaja (VTT Expert Services Oy henkilösertifikaatti Nro VTT-C ) Keskijärventie 1429, Lehtoi

2 SIVU 2 (9) Sisällysluettelo Yhteenveto Kohteen yleistiedot Tutkimuksen kohteen tunniste ja laajuustiedot Yhteystiedot Tutkimuksen tavoite ja kattavuus Tutkimuksen tekijät Lähtöarvot Ulko- ja sisäilmaolosuhteita Käsitteitä Koejärjestelyt Tiiviysmittaus Tiiviysmittauksen tulos Tiiviysmittauksen tuloksen arviointi Tiiviysmittauksen ilmavuotopaikat...9 Liitteet...9 Tiiviysmittaustestin tuloste Tiiviysmittauksen pöytäkirja

3 SIVU 3 (9) YHTEENVETO Tiiviysmittauksessa mitattiin pientalo. Tiiviysmittaus on todennettu mittaamalla vaipan ilmanpitävyys tiiviysmittauslaitteistolla Minneapolis Blower Door. Pientalon ilmavuotoluku q 50 on 0,4 m 3 /(hm 2 ) ja n 50 -lukuna 0,5 1/h. Mittauksessa tarkistettiin, että tarkoituksen mukaisten aukkojen tiivistäminen oli onnistunut, muuta vuotopaikannusta ei tehty. Talon ilmatiiviys on hyvää luokkaa ja on tiiviysluokitukseltaan luokkaa A. Pientalon ilmatiiviys on parempi kuin rakennusmääräyksien vertailuarvo 2,0 m 3 /(hm 2 ). Rakennus on tiiviimpi kuin rakennusluvan mukainen arvo ja energiatodistukseen tulee päivittää mitattu tiiviysluku. 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT 1.1 TUTKIMUKSEN KOHTEEN TUNNISTE JA LAAJUUSTIEDOT Kohde on 1 krs. uudispientalo. Alapohja on maavarainen laatta. Yläpohja ja seinät ovat puurakenteiset. Talon ilmanvaihto on koneellinen tulo/poisto lämmöntalteenotolla. Talon mitat mitattiin paikanpäällä laseretäisyysmittarilla (Spectra HD 50). Mittauspäivä: keskiviikko Mittauspaikka: Mittauksen rajaus: Nuotiokatu 11, Marjala, Joensuu Mittaus koskee koko taloa. 1.2 YHTEYSTIEDOT Tiiviysmittauksen tilaaja: Laskutus- ja raportointiosoite: Jukka Vihervuori/ VV Rakennus ja saneeraus Kalle Tuovinen, Harakankellontie 1 b, Joensuu 1.3 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA KATTAVUUS Tiiviysmittauksessa halutaan selvittää kohteen vaipan ilmanpitävyys. Talo on yksikerroksinen pientalo. Mittauksessa mitataan koko talon tiiviys. 1.4 TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Mari Hälinen

4 SIVU 4 (9) Keskijärventie Lehtoi puhelin: LÄHTÖARVOT 2.1 ULKO- JA SISÄILMAOLOSUHTEITA Mittauskohde sijaitsee Marjalassa ja lähimmät sääasemat (ilmanpaine ja tuuli) ovat Joensuun sääasemat. Säädata haettiin internetistä kahdesta www -sivustolta, Ilmatieteenlaitokselta ja Forecalta (kuva 1 ja kuva 2). Mittaushetki on merkitty kuviin punertavalla pystypalkilla. Mittauspaikalla mitattiin paikallinen lämpötila (Ebro EBI20-TH) ja tuulisuus (Skywatch Xplorer 1), mittaustulokset ovat taulukossa 1. KUVA 1. Joensuun toteutunut säätila ajanjaksolla ( KUVA 2. Joensuun lentoaseman ilmanpaineen ja tuulisuuden vaihtelu aikajaksolla (

5 SIVU 5 (9) TAULUKKO 1. Säätiedot mittauksen aikana. Säätiedot Mitattu suure Ulkolämpötila C (mitattu ennen mittauksen aloitusta) -2,0 C Tuulen nopeus m/s (mitattu ennen mittauksen aloitusta) Tuulen suunta Ilmanpaine (Ilmatieteenlaitos) 3 m/s länsi Pa 2.2 KÄSITTEITÄ Tiiviysmittaus Tiiviysmittauksessa selvitetään rakennuksen ilmanpitävyys. Suositeltavin tapa on mitata ilmanpitävyys ali- ja ylipaine tilanteissa. Mittaus voidaan kuitenkin tehdä myös vain alipainetilanteessa. Tiiviysmittauksessa tulokseksi saadaan rakennusvaipan ilmanvuotoluku 50 Pa paine-erolla, kun mittaus suoritetaan standardin SFS-EN mukaisesti. n 50 -luku [1/h] On rakennusvaipan ilmanvuotoluku 50 Pa paineerossa suhteessa mittausalueen ilmatilavuuteen. Arvo kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa vuotoreittien kautta, kun rakennuksessa on 50 Pa paine-erossa. q 50 -luku [m 3 /(hm 2 )] On rakennusvaipan ilmanvuotoluku 50 Pa paineerossa suhteessa mittausalueen rakennusvaipan pinta-alaan. Arvolla kuvataan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennusvaipan pinta-alaa kohden. 2.3 KOEJÄRJESTELYT Tiiviysmittauksen koejärjestelyt on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2. Koejärjestelyt mittauskohteessa Koejärjestely Suure Paine-eron tuottamistapa Kalibrointitiedot Erillinen puhallin, Minneapolis Blower Door DG700E serial ja puhallin model 4.1 Kalibroitu ,Oy Teknocalor Ab, kalibrointitodistus mittalaitteelle E , Oy Teknocalor Ab, Ebro lämpötila/ kosteusloggeri EBI 20-TH

6 SIVU 6 (9) Mittauksen ajaksi suljetut aukot Mittauspisteen sijainti Mahdolliset poikkeamat standardi SFS-EN Tarkoituksen mukaiset aukot suljettiin mittauksen ajaksi (iv, takka teipattiin, pallotettu/tulpattu viemärit, tuloveden suojaputki). Talossa rakennusaikaiset ovet, joissa toisessa mittalaite ja toinen teipattu. Etuovi ei 3. TIIVIYSMITTAUS Tiiviysmittaus on laadunvarmistamismittaus rakennuksen vaipan ilmanpitävyydestä. Rakennuksen ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla määritetään standardissa SFS-EN määritetyllä tavalla. Suomessa ilmavuotoluku mitataan standardissa esitetyllä mittausmenetelmällä B (rakennuksen vaipan testaus). Mittausmenetelmässä B rakennuksen tarkoituksen mukaiset aukot, tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti joko käyttämällä tarkoitukseen soveltuvia tiivistyspalloja tai muulla luotett avalla tavalla kuten teippaamisella. Tiiviysmittaus voidaan suorittaa joko rakennuksen omilla ilmavaihtokoneilla tai sitä varten tehdyllä painekoelaitteistolla. Ilmavuotoluku tulisi ensisijaisesti suorittaa painekoelaitteistolla, koska sillä saatu mittaustulos on luotettavampi. Painekokeessa määritetään ilman tilavuusvirta, joka täytyy puhaltaa rakennukseen (ylipainekoe) tai sieltä pois (alipainekoe), jotta rakennuksen ulkovaipan yli saadaan haluttu paine-ero. Ilman tilavuusvirrat määritetään portaittain eri paine-eroilla vähintään 5 eri paine-erolla sekä vähintään 50 Pa paine-erossa. Ilmavuotoluvut (n 50 - ja q 50 -luku) lasketaan mitatusta tilavuusilmavirrasta. Suomessa on ollut käytössä (mm. energiaselvityksissä ja lämpöhäviöiden tasauslaskennassa) ilmavuotoluku n 50. Tilanne muuttui alkaen, kun käytettävä ilmavuotolukuarvoksi tuli q 50 -luku. Tiiviysmittausraporteissa on käytetty molempia arvoja syksystä 2011 lähtien, mutta määräävä arvo on uudisrakennuksissa q 50 -luku, kun rakennuslupa on haettu jälkeen. 3.1 TIIVIYSMITTAUKSEN TULOS Tiiviysmittaus aloitettiin mittaamalla olosuhteet (ulko- ja sisälämpötilat sekä tuuli). Mitattiin kohteen sisämitat, ilmatilavuuden ja vaipan pinta-alojen määrittämiseksi. Tiivistettiin tarkoituksen mukaiset aukot. Asennettiin Minneapolis Blower Door oveen ja mitattiin normaalipaine-ero. Mittaus tehtiin alipaineisena. Tiiviysmittauksen tulos on esitetty taulukossa 3. Mittauksessa ilmavuotoluvuksi saatiin (q 50 -luku) 0,4±0,1 m 3 /(hm 2 ) alipainemittauksessa.

7 SIVU 7 (9) TAULUKKO 3. Mittaustulokset mittauskohteessa. Tulokset Mittaustulokset Lähtöpaine-ero alkupaine -0,5 Pa loppupaine -1,9 Pa Sisälämpötila 18,6 C Ulkolämpötila -2,0 C Mittausalueen ilmatilavuus 314,1 m 3 Mittausalueen ala 119,7 m 2 Mittausalueen vaipan pinta-ala 357,7 m 2 Tavoiteltu mittaus paine-ero Pa Paine-ero Pa Nimellisilmavirta m 3 /h Lämpötilakorjattu ilmavirta m 3 /h ,8-49,5-43,5-40,3-36, Ilmanpaine Talon vuotoilmavirta 50 Pa paine-erolla 158 m 3 /h (alipaine) (±0,7 % ) Talon ilmavuotoluku, n 50 -luku 0,5 ± 0,1 1/h (ilmatilavuudella laskettuna) Talon ilmavuotoluku, q 50 -luku (vaipan pinta-alalla laskettuna) 0,4 ± 0,1 m 3 /(hm 2 ) 3.2 TIIVIYSMITTAUKSEN TULOKSEN ARVIOINTI Mitatun kohteen ilmavuotoluku q 50 on 0,4 m 3 /(hm 2 ) ja n 50 -lukuna 0,5 1/h. Mittauksessa tarkistettiin, että tarkoituksen mukaisten aukkojen tiivistäminen oli onnistunut, muuta vuotopaikannusta ei tehty. Talon ilmatiiviys on hyvää luokkaa ja on tiiviysluokkaa A (kts. kuva 3 ja etusivu). Kohteen ilmatiiviys on parempi kuin rakennusmääräyksien vertailuarvo 2,0 m 3 /(hm 2 ). Rakennus on tiiviimpi kuin rakennusluvan mukainen arvo ja energiatodistuksen päivityksessä tulee muuttaa mitattu tiiviysluku energiatodistukseen.

8 SIVU 8 (9) Mittauksen epävarmuutta on arvioitu. Virhettä mittaukseen voi aiheuttaa mittojen mittaustarkkuudesta, lämpötilojen mittaustarkkuudesta ja ilmavirran mittaustarkkuudesta sekä mittaajasta aiheutuva epätarkkuus. Kohteen mittauksen epätarkkuus on arvioitu olevan ± 0,1(1/h ja m 3 /(hm 2 )). Yleisesti rakennusten tiiviys on parantunut viimeisten vuosien aikana merkittävästi (kts. kuva 5). Kohde luokitellaan omakotitalokohteisiin. Mittaustuloksien mukaan vastaavat kohteet ovat olleet n 50 -lukuna keskimäärin 1,8 1/h ja q 50 -lukuna keskimäärin 1,9 m 3 /(hm 2 ) (kts. kuva 4 Rakennusten tiiviysmittaus Sauli Paloniitty 2012 s. 24). Viime vuosien parantunut rakennusten tiiviys näkyy keskimääräisessä tuloksessa, joka on parantunut keskimääräisestä seuraavasti: pientalojen tiiviys (rakennusvuosi 2010 tai uudempi) keskimääräinen n 50 -luku on ollut 1,1 1/h ja q 50 -lukuna 0,9 m 3 /(hm 2 ) (kts. kuva 5. Rakennusten tiiviysmittaus, Sauli Paloniitty s. 24). KUVA 3. Suomen rakennusmääräyksessä D5 rakennusten tiiviyslukuja. (Lähde: RakM D5 2012, sivu 20 taulukko 3.5) KUVA 4. Suomessa mitatuista taloista (mukana 1054 kpl) eri tiiviysmittaajien tuloksista on Sauli Paloniitty koostanut rakennusten tiiviysmittaus-kirjaa varten tietoja. Kuvassa 4. on ko. aineiston rakennustyypin keskimääräinen ilmavuotoluku ja vaihteluväli. (Lähde: Rakennusten tiiviysmittaus, Sauli Paloniitty 2012 s. 24)

9 SIVU 9 (9) KUVA 5. Suomessa pientalojen tiiviysmittaustuloksia, rakennusvuosien ja rakennusmateriaalien mukaan. (Lähde: Rakennusten tiiviysmittaus, Sauli Paloniitty, 2012, sivut 24 25) 3.3 TIIVIYSMITTAUKSEN ILMAVUOTOPAIKAT Mittauksessa ei selvitetty rakenteiden vuotopaikkoja. Mittauksen yhteydessä tarkastettiin, ettei tarkoituksen mukaisista aukoista aiheudu virhettä mittaustulokseen. Tarkoituksen mukaiset aukot olivat tiiviit eivätkä aiheuttaneet virhettä mittaukseen. LIITTEET Tiiviysmittaustestin tuloste Tiiviysmittaus pöytäkirja