TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

Transkriptio

1 SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D Helsinki Puh matti.pirkola@realtest.fi

2 SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT 1.1 Rakennuksen tunniste- ja laajuustiedot Talo Suomalainen Osoite: Mittaripolku Mallila Valmistumisvuosi: 2012 Rakennuksen tilavuus: 401 m 3 Bruttoala: 102 brm 2 Kerrosala: 102 brm 2 Huoneistoala: 90 m2 Ilmatilavuus: 268 m Tutkimuksen tilaaja Kalle Suomalainen Kelokuja Mallila 1.3 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uudisrakennuksen ilmanvuotoluku ja mahdolliset vuotokohdat. Rakennuslupaa haettaessa kohteen ilmavuotoluvun suunnitteluarvona on käytetty arvoa 2,0 1/h. Mittausta edellyttävän ilmanvuotoluvun raja-arvo on vuoden 2010 rakentamismääräyksissä 4,0 1/h. 1.4 Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto Realtest Matti Pirkola Insinööri Erillisen energiatodistuksen antaja (FISE) Sertifioitu lämpökuvaaja VTT-C Sidetie 11 D Helsinki matti.pirkola@realtest.fi

3 SIVU 3/6 2. LÄHTÖARVOT 2.1 Ulkoilman ja sisäilman olosuhteet Ulko- ja sisäilman lämpötilat sekä ilmanpaine on mainittu mittausraporteissa Building Leakage Test. Painekokeet suoritettiin kohteessa klo Tuulen voimakkuutta tarkkailtiin ennen ja jälkeen mittauksen sekä mittausten välillä, koska Ilmatieteen laitos ennusti mittauspäivälle myrskyä ja tuulen voimakkuus oli nousussa jo aamulla. Kohteessa tehtyjen mittausten mukaan tuulen voimakkuus oli keskimäärin n. 3 m/s. Puuskissa tuulen nopeus oli enimmillään n 5 m/s. Säätila Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 12:00 sekä edeltävän 48 tunnin aikana: Lämpötila: Tuuliolosuhteet: Ilmanpaine: Lähde: Ilmatieteen laitos

4 SIVU 4/6 2.2 Tiiviysmittauksen kattavuus Tiiviysmittaus kattoi rakennuksen ulkovaipan rajaamat lämpimät tilat (ks. pohjakuva sivulla 8). Periaatteet ilmavuotoluvun mittauksen toteuttamiseksi pientaloissa on esitetty RT-kortissa (Teollisesti valmistettujen asuinrakennusten ilmanpitävyyden laadunvarmistusohje). Kortin ohjeet täydentävät standardissa SFS-EN annettuja ohjeita rakennuksen ilmavuotoluvun mittauksesta. Mittaus suoritettiin edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti. 2.3 Käytetyt mittalaitteet ja koejärjestelyt Painekokeessa käytettiin Minneapolis Blower Door laitteistoa. Kokoonpanossa käytetty digitaalinen painemittauslaite on mallia DG 700. Laitteisto on kalibroitu tehtaalla ja RT mukainen laitteiston seuraava kalibrointiajankohta on tammikuussa Lämpötilojen mittauksessa käytettiin Fluke 971- lämpömittaria ja huoneiston painesuhteita havainnoitiin lisäksi Fluke 922- mikromanometrillä. Vuotokohtien etsinnässä käytettiin Flir B200 - lämpökameraa sekä Airflow TA410 ilman virtausnopeuden mittaria. Pinta-alojen sekä tilavuuksien mittauksessa käytettiin Disto A5 - laseretäisyysmittaria. Valokuvat: Painekoe (ylipaine) meneillään kohteessa Painekokeessa määritetään ilman tilavuusvirta, joka täytyy puhaltaa rakennukseen (ylipainekoe) tai sieltä pois (alipainekoe), jotta rakennuksen ulkovaipan yli saadaan haluttu paine-ero. Ilman tilavuusvirrat määritetään portaittain eri paine-eroilla vähintään 50 Pa paine-eroon asti. Ilmavuotoluku mitataan standardissa esitetyllä menetelmällä siten, että rakennukseen tarkoituksellisesti ilmanvaihtoa varten tehdyt aukot (ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistoilmakanavat, korvausilmaventtiilit), tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti teippaamalla tai muulla luotettavalla tavalla. Myös ovien ja ikkunoiden tulee olla kiinni mittauksen aikana.

5 SIVU 5/6 Kohteessa painekoelaitteisto asennettiin rakennuksen ulko-oveen. Ilmanvaihtokanavat tiivistettiin tiivistyspalloilla ilmanvaihtokoneelta käsin. Liesituulettimen hormi tiivistettiin tiivistyspalloilla. Lattiakaivoihin ja muihin vesilukkoihin lisättiin vettä. Ikkunoiden tiiviys tarkistettiin ja väliovet jätettiin auki mittauksen ajaksi. Kohteessa suoritettiin mittaukset sekä ali- että ylipaineessa. Kuvassa (vasen) rakennuksen ilmanvaihtokone: Kone avattiin ja kanavat tiivistettiin tiivistyspalloin mittauksen ajaksi. Kuvassa (oikea) lattiakaivo. Lattiakaivoihin lisättiin vettä ilmavuotojen estämiseksi. 2.4 Rakennuksen pinta-alojen ja tilavuuksien mittaus ja laskenta RT-10974:n mukaisesti rakennuksen ilmatilavuuden laskenta poikkeaa standardissa SFS- EN 13829/14/ esitetyistä ohjeista siltä osin, että ilmatilavuuteen otetaan mukaan myös alle 160 cm korkeiden tilojen sekä väliseinien ilmatilavuus. Alle 160 cm korkeiden tilojen mukaanotto kuvaa paremmin tutkittavan rakennuksen todellista ilmatilavuutta. Väliseinien mukaanotto puolestaan helpottaa ilmatilavuuden laskentaa merkittävästi, mutta aiheutuva virhe lopputuloksessa on yleensä vähäinen. Ilmatilavuus laskettiin laseretäisyysmittarilla tehtyjen mittausten ja piirustusten avulla. 3. TULOKSET 3.1 Mittaustulokset Mittaustulokset on tarkemmin eritelty liitteenä olevissa raporteissa (Building Leakage Test). RT :n mukaisesti mitattaessa sekä alipaine- että ylipainetilanteessa ja ilmavuotolukujen erotuksen ollessa enintään 0,5 1/h, käytetään rakennuksen ilmavuotolukuna mittauksien keskiarvoa. Muussa tapauksessa valitaan suurempi mittaustulos. Ilmavuotoluvuksi saatiin ylipainetilanteessa 1,21 1/h ja alipainetilanteessa 1,19 1/h. Lukujen keskiarvo on 1,20 ja ilmavuotoluku n 50 siten 1,2 1/h. Vastaavat vuotoilmavirrat olivat 280 m 3 /h sekä 2259 m 3 /h.

6 SIVU 6/6 3.2 Tulos ja sen arviointi Rakennuksen ilmanvuotoluku eli n 50 -luku 1,0 1/h on pienempi kuin energiaselvityksessä käytetty ilmavuotoluvun suunnitteluarvo. Ilmavuotoluku 1,00 1/h on pientalossa erinomainen. Suomalaisten rakennusten ilmavuotoluku on tyypillisesti 1,5 5 1/h. Ilmanpitävyys vaikuttaa sekä lämmityksen energiantarpeeseen että rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen. Kun ilmavuotoluku on pieni, ei rakennuksen sijainnilla ja tuuliolosuhteilla rakennuksen ympäristössä ole suurta vaikutusta rakennuksen lämmityksen energiantarpeeseen. Vedottomuus ja lämpimät sisäpinnat ovat energiatehokkaan talon perusominaisuuksia. Rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyys perustuu kunnolliseen ja ehyeen ilmansulkuun. Tuulensuojalla puolestaan estetään kylmien ilmavirtausten pääsy eristyskerrokseen. Rakenteita tutkittiin mittauksen yhteydessä 50 Pa alipaineessa pääasiassa lämpökameralla. Alla olevissa kuvissa havaintoja tutkitusta rakennuksesta: Tutkimukseen liittyvä lämpökuva-aineisto (lämpökuva/valokuva selityksineen) 3.3 Pohjapiirustus Helsingissä Allekirjoitus Insinööritoimisto Realtest Matti Pirkola