TERVETULOA TURUN SILMÄEXPERTEILLE!

Transkriptio

1 2.1.15MSL/HJ Minna Sandberg-Lall Silmätautien erikislääkäri Lääketieteen thtri Silmätautipin dsentti Silmäkirurgian erityispätevyys Turun Silmäexperttien jhtava lääkäri Sumen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjhtaja Muut silmälääkärimme: Tim Flink, LL, silmätautien EL, silmäkirurgian erityispätevyys, FEBO TERVETULOA TURUN SILMÄEXPERTEILLE! Turun Silmäexpertit panstaa laadukkaaseen ja yksilölliseen hitn. Hidamme ptilaamme vusien mnipulisella kkemuksella ja vankalla ammattitaidlla. Välineistömme edustaa alan uusinta huipputekniikkaa ja hittiimimme alansa huippua. Jhtava lääkärimme, dsentti, silmäkirurgi Minna Sandberg-Lall n tehnyt nin 2/3 Turussa tehdyistä excimer-laserleikkauksista vudesta 1997 lähtien. Laserleikkaus tehdään alan viimeisimmällä huippu-tekniikalla: uudella Medical Excellencepalkinnn saaneella Schwind AMARIS 750S laserlaitteellamme turvallisuus, npeus ja tarkkuus vat huipussaan! Useiden tuhansien laserleikkausten kkemus varmistaa sen, että silmäleikkaus n turvallinen ja jhtaa parhaaseen mahdlliseen lpputulkseen. Silmäleikkaus krjaa taittvirheet ja lpputulksena vit nähdä tarkemmin kuin sanka- tai piillaseilla. Mnitehlaseistakin vi päästä ern mnvisin ratkaisulla tai linssileikkauksella. Vanhempiin lasereihin verrattuna hämäränäköä parantavat sarveiskalvn aaltrintama laserintiprfiilit kullekin ptilaalle räätälöidysti ptimaalisen tulksen saavuttamiseksi sekä mdernein tieteellisesti hyväksi sittautunut LASIK-läpän tek laitteist Useiden vusien rahitusmahdllisuus. Maksutn hitajainf ja alustava tutkimus. Varaa aika p Nudatamme Sumalaisen Lääkäriseura Dudecimin taittvirhekirurgian käypä hit susitusta, jta jhtava lääkärimme Minna Sandberg-Lall n llut laatimassakin. Lisäksi annamme kaikille excimerlaser ptilaillemme tyytyväisyystakuun Kknaisvaltainen hit silmiesi hyväksi - muut Svetlana Kaljla, LL, silmätauteihin erikistuva lääkäri silmälääkäripalvelumme: Harmaakaihi- ja linssileikkauksia: LL, silmätautien erikislääkäri, Tarja Niemi, LL, plastiikkakirurgian ja kirurgian silmäkirurgi Tim Flink erikislääkäri Silmien lumileikkaukset: rikkuvat lumet, uls- ja sisäänpäin kääntyneet lumet, lumien alueiden "näppy" leikkaukset Näkökenttätutkimukset mm. glaukma- ptilaiden seuraamiseksi Silmälabratri: mm. OCT- ja silmänphjakuvaukset ja tpgrafiat Btx -injektit Nudatamme kaikessa timinnassamme ISO 9001:2008 laatujärjestelmää, jka n myös sertifiitu. Tavallinen silmälääkärin vastaantttiminta

2 1. Mitä vat taittvirheet? Excimer-laser lyhyesti Kenelle laserleikkaus spii? Ikänäköisellekin apua Leikkausmenetelmät Miksi valitsisin SCHWIND eye-tech-slutinin laitteet silmieni laserintiin? Tulksista Laserleikkausten riskeistä Leikkausta edeltää aina esitutkimus Leikkauspäivänä Jälkihit Lääkärit ja henkilökunta Tyytyväisyystakuu hyvää hulenpita hidn kaikissa vaiheissa Taittvirheleikkausten hinnat

3 1. Mitä vat taittvirheet? Valn ikea taittuminen verkkkalvlle n edellytyksenä terävälle näkökyvylle. Sarveiskalv eli silmän ulin sa ja sen alla leva linssi eli mykiö taittavat silmään tulevaa vala. Mikäli silmän etusa ei taita vala ikein verkkkalvlle, mudstuu taittvirhe. Likitaitteisuudessa (mypia) näöntarkkuus ei le terävä kauas ilman miinuslaseja. Hajataitteisuudessa (astigmatismi) val taittuu epäsymmetrisesti ja terävä näkökyky edellyttää cylinterilinssejä. Hajataitteisuutta esiintyy usein likitai kauktaitteisuuteen liittyen. Kauktaitteisuudessa (hyperpia) näöntarkkuus ei le terävä millekään etäisyydelle ilman pluslaseja. Ikänäköisyydessä (presbypia) silmällä ei pysty tarkentamaan katsetta lähelle. Iän mukana silmän sisäisen linssin eli mykiön mukautumiskyky heikkenee vähitellen. Mykiön jäykistyessä taittvima ei lähelle katsttaessa lisäänny riittävästi, jllin lähelle ei näe hyvin. Yleensä ikänäkö alkaa vaivata, kun n täyttänyt vutta, vaikka vaihtelut vat yksilöllisiä. Asia krjataan lukulaseilla, mnvisin-ratkaisulla tai silmän sisäisillä mnitehlinsseillä. Näöntarkkuutta vidaan krjata apuvälinein eli silmälaseilla tai piillinsseillä. Useimmissa tapauksissa taittvirhe vidaan krjata myös laserleikkauksella, jllin silmälaseista vi päästä kknaan ern tai vidaan ainakin ratkaisevasti vähentää riippuvuutta niistä. Mikäli ptilas ei svellu laserleikkaukseen, esim. harmaakaihen takia, vidaan taittvirhettä krjata linssileikkauksella. 2. Excimer-laser lyhyesti Silmän etummainen sa, läpinäkyvä sarveiskalv, vastaa 80 % silmien kk taittvimasta. Siksi pienikin muuts sarveiskalvlla n hyvin tehkas muuttamaan silmän kk taittvimaa. Silmien laserkirurgiassa sarveiskalvn kudsta haihdutetaan kylmävallaserilla (argn-fluridi eksimerilaser, engl. excimer laser). Tällöin sarveiskalvn pintaa vidaan mutilla halutunlaiseksi taittvirheestä riippuen. Miinuslaseja tarvitsevan henkilön sarveiskalv n liian jyrkkä eli sitä visi verrata vureen, jta laserleikkauksessa livennetaan tunturiksi. Pluskrjausleikkauksessa taas liian livaa sarveiskalva tehdään keskeltä kuperammaksi laserimalla sarveiskalvn reuna-alueita. Hajataitteisuus eli sylinterileikkauksessa sarveiskalva laseridaan sen jyrkimmästä akselista eniten. Laserleikkauksen edellytyksenä n, että sarveiskalv n riittävän paksu. Asia varmistetaan leikkausta edeltävässä esitutkimuksessa ultraäänitutkimuksella. Excimer-laserilla leikattaessa silmän pintaan sarveiskalvn huipulle suunnataan silmälle näkymätöntä ultravilettivala 193 nanmetrin aallnpituudella. Sarveiskalva hitaan nin 0,25 mikrmetriä kerrallaan. Sarveiskalva hitaan sitä enemmän, mitä vimakkaampi taittvirhe n. Sarveiskalv n nin 0,5 millimetriä paksu. Yhden D:n taittvirhekrjaus saadaan aikaan 0,009 millimetrin hinnalla. Laserinti n tietkne-hjattu ja kestää muutamista sekunneista pariin minuuttiin taittvirheen suuruudesta riippuen. Excimer-laser leikkauksia n tehty vudesta 1987 lähtien. Tällä hetkellä yli 30 miljnaa ptilasta n leikattu excimer-laserilla. Maailmassa tehdään nin 3 miljnaa excimer-laser leikkausta vusittain ja Eurpassa nin

4 3. Kenelle laserleikkaus spii? Ammatti ja harrastukset hyvä syy leikkaukseen Periaatteessa silmien laserleikkausta vi susitella jkaiselle, jka kkee silmälasit tai piillinssit hankaliksi työssä ja vapaa-aikana. Lpullisesti sveltuvuus taittvirheen krjausleikkaukseen tdetaan aina leikkausta edeltävässä esitutkimuksessa. Erityisesti silmälasittmuutta arvstavat urheilijat ja liikuntaa harrastavat. On selvää, että vauhdikkaasta lajista nauttii enemmän, kun lasit eivät haittaa mena. Rauhallisemmassakin lajissa, vaikkapa kuntuinnissa tai vimistellessa, silmälaseista n j harmia. Lasittmuus n myös turvallisuutta: silmälasien rikkntuminen tai kataminen tekee ln avuttmaksi. Myös etenkin nurilla ammatilliset tavitteet vivat lla syynä laserleikkaukseen. Mnissa töissä vaaditaan tiettyä näöntarkkuutta, kuten lentemännän, palmiehen, pliisin, esiintyvän taiteilijan tai merimiehen ammateissa. Laser-leikkaus hyväksytään yleensä näönkrjauksen perustaksi. Excimer-laserleikkaus ei svi kaikille Excimer-laserleikkaus vidaan tehdä useimmille, mutta jitakin rajituksia timenpiteelle n. Esitutkimuksessa n hyvä kerta lääkärille allergiistaan ja mahdllisista yleissairauksistaan sekä suvussa ilmenneistä silmäsairauksista. Muista myös kerta, js taittvirheessäsi n tapahtunut viimeisten vusien aikana suuria muutksia. Laserleikkausta ei tehdä: Raskaana levalle. Leikkauksen jälkeisenä kuutena kuukautena ei le hyvä tulla raskaaksi. Js näin käy, ilmita siitä hitavalle lääkärille. Keratcnus-ptilaalle (sarveiskalvn kartimaistuminen) Harmaakaihiptilaalle Alle 18-vutiaalle, kska silmien kehitys n vielä kesken. Eräät yleissairaudet vivat lla este leikkaukselle 4. Ikänäköisellekin apua Ikänäköisyydessä (presbypia) tai aikuisnäössä silmällä ei pysty tarkentamaan katsetta lähelle. Iän mukana silmän sisäisen linssin eli mykiön mukautumiskyky heikkenee vähitellen. Mykiön jäykistyessä taittvima ei lähelle katsttaessa lisäänny riittävästi, jllin lähelle ei näe hyvin. Yleensä ikänäkö alkaa vaivata, kun n täyttänyt vutta, vaikka vaihtelut vat yksilöllisiä. Asia krjataan yleensä lukulaseilla. Laserleikkauksellakin vidaan auttaa ikänäöstä kärsiviä. Sillin hyödynnetään ns. mnvisin ilmiötä. Tällöin tinen silmä laseridaan hieman miinukselle ja sillä näkee hyvin lähelle. Tinen silmä leikataan nllaan, jllin sillä näkee hyvin kauas. Tällaiseen lievään silmien eriparisuuteen (nin dipteria) tttuu melk pian; tsin siinäkin n yksilöllistä vaihtelua. Mnvisin ilmiötä vi kkeilla piillaseilla ja esitutkimuksessa eri vaihtehtja vidaan havainnllistaa kesangin. Näin lukulaseistakin vi päästä ern tai niiden hankintaa vidaan siirtää vusilla. Kska ikänäköisyys lisääntyy vähitellen vutiaaksi saakka, n mahdllista, että lukusilmää pitää krjata vusien myötä lisää. Tarvittavaa lähivimakkuutta pitää lisätä iän myötä, aivan kuten pitäisi hankkia vahvempia lukulasejakin. Ikänäkö vidaan krjata myös linssileikkauksella. Linssileikkauksessa silmän ma linssi vaihdetaan uuteen linssiin, jk yksitehiseen tai mnitehlinssiin. Tällä menetelmällä saadaan krjattua kauknäön lisäksi myös lähi- ja välietäisyyksien näköä. 5. Leikkausmenetelmät LASIK-leikkaus Turun Silmäexperteissä valtasa leikkauksista tehdään LASIK:lla menetelmän npeuden, vähäisten riskien, kivuttmuuden ja vaivattmuuden vuksi. PRK-, LASEK- tai FLOW-tekniikkaan päädytään yleensä, kun LASIK ei esimerkiksi sarveiskalvn huuden takia käy. LASIK-tekniikassa (ns. sarveiskalvn läppä-leikkaus) silmän n mikrmetriä paksuun sarveiskalvn "höylätään" mikrmetrin paksuinen läppä autmaattisella mikrhöylällä (mikrkeratmilla). Turun Silmäexperteillä n käytössään mdernein, tieteellisesti erinmaiseksi sittautunut mikrhöylä (Schwind 4

5 Carriaz-Pendular), jka mahdllistaa turvallisen, ennustettavan ja lutettavan läpänten. Sen erityisminaisuutena n, että se sujelee ainana mikrkeratmina erityisesti sarveiskalvn tärkeintä keskeistä saa epätäydellisistä läpistä pallmaisen rakenteensa ja pyöreän teränsä ansista sekä keratmin heilurimaisen liikkeen ansista. Lisäksi siihen liittyvässä imurenkaassa n krkeampi vakuumikammi kuin muissa keratmeissa. Tämä lisää myös läpänten turvallisuutta ja ennustettavuutta, kun vakuumi ei pääse niin helpsti laukeamaan kuin vanhemmissa mikrkeratmeissa. Tällä mikrkeratmilla läpän paksuus vidaan räätälöidä kullekin ptilaalle spivimmaksi ttaen humin ptilaan sarveiskalvn paksuuden ja kaarevuuden. Kun läppä n tehty, se jätetään kannastaan kiinni ja käännetään syrjään. Tämän jälkeen sarveiskalvn läpän alla leva kerrs laseridaan excimer-laserilla halutunlaiseksi ja läppä kellutetaan nesteen avulla takaisin entiselle paikalleen. Läppä asettautuu lunnstaan npeasti ja tiukasti sarveiskalvlle, ilman erikistimenpiteitä. FLOW eli ASA (advanced surface ablatin) -laserleikkaus eli läpätön ksketusvapaa menetelmä ja LASEK FLOW /ASA (advanced surface ablatin)-leikkaus n mderni versi läpättömästä pintalasermenetelmästä. Siinä kaikki vidaan tehdä laserilla kskematta silmään lainkaan. Tämä n mahdllista vain huippumdernilla Medical Excellence-palkinnn vittaneella AMARIS -laserillamme. Menetelmä sveltuu hyvin esim. kntaktilajien harrastajille, jilla n vaarana saada iskuja silmiinsä. Lisäksi hit vi tulla kyseeseen, kun muut menetelmät eivät le turvallisia (esim hut sarveiskalv) tai sinulle n aiemmin tehty Femtlaser- tai SMILE-leikkaus. Lpputulkset vat yhtä hyviä kuin muillakin laserleikkausmenetelmillä, mutta FLOW / ASA-leikkausmenetelmällä n pidempi tipumisaika. LASEK-tekniikassa silmän hut pintaepiteeli (n. 50 mikrmetriä) kuritaan sivuun ennen laserintia. Apuna käytetään alkhliliusta. Tämän jälkeen laserinti tehdään excimer-laserilla ja epiteelislukerrs rullataan lpuksi takaisin paikalleen. LASEK-leikkaus n lähinnä PRK:ta krvaava menetelmä. LASEKin etuna n silmän npeampi ja ennustettavampi tipuminen kuin PRK-leikkauksessa. Muutin sitä vidaan verrata PRK:hn. Jälkikipu n kuitenkin vähäisempää ja arpisamentuman mahdllisuus n pienempi kuin PRK:ssa. LASEK-leikkausta susitellaan ptilaille, jille ei vida tehdä LASIK-leikkausta sarveiskalvn huuden vuksi. Femtlaser, femtlasik vs. Pendular mikrkeratmi Markkinille n tullut myös femtsekuntilasereita (femtsecnd; femtlasik; femtlaser) LASIK-läpän mudstamista varten. Femtsekuntilasereiden käytöstä läpän tessa ei le sitettu levan mitään lääketieteellistä hyötyä. Cataract & refractive surgery tday Eurpe: April 2012 p : Mechanical Micrkeratme versus Femtsecnd Laser ja p : A Review f LASIK Flap Cmplicatins: Mdern mechanical and laser devices make flap cmplicatins uncmmn ja Cataract and Refractive Surgery Tday Eurpe Nvember / December 2007,Vl 2, N 8, sivut 46-49, E.G. Knstantakpulu and G.C. Charnis; sivut 52-53, L. Spadea et. al.; sivut 56-57; S.E. Pascucci. Asiaa käsittelevässä kansainvälisissä katsausartikkeleissa, J Refract Surg Jan; 28 (1): (Metaanalysis), J Cataract Refract Surgery 2011; 37: (Metaanalysis) ja Review f Ophthalmlgy; Nv 2005 p.1-3; S.E. Wilsn: Femsecnd Laser vs. Micrkeratme LASIK flaps, tdetaan, että femtsecndlaserista aiheutuvat haitat vat suuremmat kuin mahdlliset hyödyt: Se aiheuttaa mm. pitkäaikaista tulehdusreaktita, keratiittia (mikä n yksi LASIK:n pelätyimmistä kmplikaatiista), läpän alle, jka vaatii pitkällistä krtisnihita leikkauksen jälkeen. Tehtäessä läppä mikrkeratmilla, k. keratiittia n äärimmäisen harvin. Kudsärsytys femtlaserin jälkeen jhtuu silmän pinnan epiteelivaurista tehtäessä LASIK-läppää laserilla. Tinen syy kudsärsytykseen n se, että laser ei tee helpsti nstettavaa läppää niin kuin mikrkeratmi, vaan läpän ja sen alla levan kudksen väliin jää kudssiltja, jtka pitää repiä instrumentilla rikki ennen kuin läppä vidaan nstaa ylös. Asiaa visi verrata siihen, revitäänkö (femtsecnd laser) levästä siivu vai leikataank (mikrkeratmi) se terävällä veitsellä. Veitsellä tulee tasaisempi ja parempi jälki. Myös näön palautuminen femtlaser leikkauksen jälkeen n hitaampaa kuin mikrkeratmilla tehdyssä läpässä suuremman kudsärsytyksen ja epätasaisemman leikkauspinnan vuksi. Em. löydöksiä sittavia muita hiljattain julkaistuja artikkeleita vat mm. Cataract and Refractive Surgery Tday Eurpe Nvember / December 2007,Vl 2, N 8 lehdessä julkaistut artikkelit: (1) sivut 52-53, L. Spadea et. al.: Why I still use the micrkeratme; (2) sivut 56-57; S.E. Pascucci: I chse the micrkeratme - Just because a femtsecnd laser LASIK prcedure is mre expensive des nt make it better. (3) sivut J. Javaly ym.: Inflammatry Cnditins Assciated with the Femtsecnd Laser: Transient light sensitivity syndrme and diffuse lamellar 5

6 keratitis are related t femtsecnd use. Myös femtsecnd laserilla vi tulla epätäydellisiä läppiä ja jpa läppiä, jtka eivät avaudu lainkaan, js laserinti n llut riittämätön (vs. artikkeli Ocular Surgery News -lehdessä, A. Agarwal, September 15;2006; : Managing femtsecnd laser cmplicatins: Suctin lss, gas bubble interference, unliftable laps and ther cmplicatins). Turun Silmäexperteissä seuraamme lääketieteellisen tutkimuksen tulksia ja käytämme tieteellisesti lutettavaksi ja hyviksi tdettuja menetelmiä, kuten Pendular- mikrkeratmia läpän tekn. Tällä huippumdernilla mikrkeratmilla silmän paineistusaika n vain nin pulet siitä mitä femtsecnd laserilla tarvitaan silmän paineistukseen läpän tekemiseksi. Tarvittava vakuumi n samaa lukkaa kuin femtsecndlaserilla. Pendular mikrkeratmilla saadaan huita ( um) tasapaksuja läppiä tarkasti ja turvallisesti, mikä n nykykäsityksen mukaan ptimaalista, ilman femtsecnd laserin aiheuttamaa kudsärsytystä ja muita haittja. Linssileikkaus henkilöille, jille laserleikkaus ei svellu Linssileikkauksella vidaan päästä ern silmälaseista, js silmiä ei vida hitaa laserleikkauksella. Laserleikkauksen esteenä vi lla esimerkiksi sarveiskalvn rakenteen spimattmuus, suuret taittvirheet tai harmaakaihi. Linssileikkauksia tehdään pääasiassa ikänäköisille. Krkeatasinen, ja ptilaalle ikein suunniteltu ikänäköleikkaus mahdllistaa useimmille näkemisen niin kauas, keskietäisyydelle kuin lähellekin ilman silmälaseja. Osalle ptilaista sveltuu myös laserleikkaus tai näiden yhdistelmä. Ikänäköleikkauksessa parhaat tulkset saavutetaan yleensä leikkaamalla mlemmat silmät. Linssileikkauksessa silmän ma linssi vaihdetaan uuteen linssiin, jk yksitehiseen tai mnitehlinssiin. Linssileikkaus spii erityisen hyvin yli vutiaille sekä kaikille, jilla n alkavia kaihimuutksia. Linssileikkauksesta käytetään myös nimityksiä kirkkaan linssin leikkaus (CLE) tai refraktiivinen linssileikkaus (RLE). Tällä menetelmällä saadaan krjattua kauknäön lisäksi myös lähi- ja väli-etäisyyksien näköä. Js silmissä n suurempaa hajataitteisuutta, n parhaan mahdllisen näön-tarkkuuden varmistamiseksi hyvä valita hajataitteisuutta krjaavat linssit. Osalle ptilaista krkeatasiset yksitehlinssit vat paras vaihteht. Tähdättäessä silmät eriparisiksi yksitehlinsseillä, puhutaan niin santusta mnvisin-ratkaisusta, jllin tinen silmä näkee lähelle ja tinen kauas. 95% ptilaista tttuu tähän muutamassa viikssa tai kuukaudessa. Tinen vaihteht krjata ikänäköä vat linssileikkauksessa laitettavat mnitehlinssit. Mnitehlinssileikkauksen jälkeen tarvitaan lukemiseen tavallista enemmän vala. Valjen ympärillä saattaa näkyä hlja. Turun Silmäexperteillä n saatavana parhaat mnitehlinssit, jilla ptilas näkee leikkauksen jälkeen ilman laseja kauas, keski-etäisyydelle ja lähelle. Linssileikkaus tapahtuu paikallispuudutuksessa ja kestää nin 15 minuuttia. Leikkaus tehdään nyky-aikaista faktekniikkaa käyttäen. Silmään tehdään muutaman millimetrin viilt ja silmien mat linssit eli mykiöt krvataan tekmykiöillä. Leikkaustekniikka n sama kuin kaihileikkauksessa. Ptilaat, jille n tehty linssileikkaus, eivät siten enää myöhemminkään tarvitse kaihileikkausta. Linssileikkaus Premium -paketit Palvelu sveltuu ptilaille, jilla kaihileikkauksen lisäksi mahdllisesti tarvitaan laserintia parhaan mahdllisen näön saavuttamiseksi. Tällöin kirurgi esitutkimuksen yhteydessä spii asiakkaan kanssa Linssileikkaus Premium - paketista. Kysy lisää henkilökunnaltamme. 6. Miksi valitsisin SCHWIND eye-tech-slutinin laitteet silmieni laserintiin? Ennen kuin teet päätöstä excimer-laser kirurgiasta, n hyvä tietää tekniikasta ja välineistä, jita käytetään leikkauksen aikana. Tietyt tekniset edistysaskeleet parantavat lpputulsta ja lisäävät turvallisuutta. Käyttämämme mnia Medical Excellence-palkintja saanutta AMARIS 750S excimer-laser heislaitteineen n huippuunsa kehitetty, viimeisimmän sukuplven lasersysteemi, jka perustuu 20 vuden kkemukseen laserien kehittämisestä ja valmistamisesta. Mderneja ja tieteellisesti hyväksi havaittuja menetelmiä kuten LASIK, LASEK, FLOW ja PRK vidaan tehdä tällä laserilla. Lukuisat kansainväliset kliiniset tutkimukset sittavat, että AMARIS 750S laserilla saavutetaan erinmaisia tulksia. AMARIS 750S laser n valmistettu maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisesti ja sitä käytetään yli 60 maassa maailman-laajuisesti. AMARIS 750S-laserin valmistaja, saksalainen SCHWIND eye-tech-slutins pitää ykkösarvnaan maksimaalista turvallisuutta, tarkkuutta ja ennustettavuutta. Ks. tarkemmin valmistajan internetsivuilta Schwindin 6

7 refraktiivisen kirurgian laitteista. Kaikki excimer-laserkirurgiassa käyttämämme laitteet vat SCHWIND eye-techslutinsin valmistamia tieteellisesti hyväksi sittautuneita alansa huippua edustavia laitteita. AMARIS 750S-excimerlaser teknlgia tarjaa: Asfäärinen laserintiprfiili (Prlate ablatin prfile), jka säilyttää sarveiskalvn lunnllisen ns. prlate kaarevuuden ja parantaa vanhempiin lasereihin verrattuna näön laatua erityisesti hämärässä. Nrmaalisti ihmissilmän sarveiskalv n mudltaan kuin kanamunan terävä pää. Tämän prlate-mudn vastakhtana n ns. blate mut, jka n kuin kananmunan tylppä pää. Eläinkunnassa prlatemutinen silmä n haukalla ja ktkalla ja "haukankatsella" tarkitetaankin maksimaalista näöntarkkuutta. Oblate-mutinen silmä n mm. sammakllla, eikä sen silmän ertuskyky le kvin hyvä. Vanhemman plven laserlaitteet hiivat silmää blate-mudn suuntaan. AMARIS 750S-laserimme säilyttää ptisesti ihanteellisen sarveiskalvn prlate-mudn ns. asfäärisellä wavefrnt ptimized laserintiprfiilillaan. Tällä laserinti-prfiililla laserinti tehdään myös riittävän laajalle alueelle, mikä yhdessä prlate-mudn kanssa pistaa leikkauksen jälkeisen hämäränäköngelman. SCHWINDin Custm Ablatin Manager (CAM) analyysilaitteistlla yhdistetään eri mittauksista saadut tiedt ja lääkäri pystyy tämän laitteen avulla suunnittelemaan kullekin ptilaalle räätälöidysti parhaan mahdllisen yksilöllisen laserintiprfiilin. Tällä laitteistlla pystytään myös ptimimaan pistettavan kudksen määrä niin, että laserinti n mahdllisimman kudsta säästävä, mikä lisää turvallisuutta (mm. ZEISS MEL 80 laseriin verrattuna säästää kudsta 5-17 %). Ihmissilmä n yhtä ainutlaatuinen kuin srmenjäljet. Erilaiset vääristymät silmän taittvimassa vat yhtä yksilöllisiä. Sanka- ja piillaseilla krjattavien taittvirheiden, kuten liki- ja kauknä-köisyyden sekä hajataitteisuuden lisäksi n lemassa ns. krkeamman asteen taittvirheitä, jita ei vida krjata sankatai piillaseilla. Näitä krkeamman asteen taittvirheitä vidaan mitata ns. wavefrnt-analyysilla. Nämä taittvirheet heikentävät näkemistä erityisesti hämärässä aiheuttaen mm. häikäistymistä ja varjkuvia. AMARIS 750S-laserilla myös näitä krkeamman asteen taittvirheitä, jita ei vida krjata laseilla tai piillaseilla, n mahdllista krjata. Tällöin käytämme ns. crneal (="sarveiskalvn)" wavefrnt laserintiprfiilia, jka krjaa sarveiskalvlla levat krkeamman asteen taittvirheet. Sarveiskalvhan vastaa 80 % silmän kk taittvimasta. Silmän linssin mukautumistaipumus (akkmdaati) ja mustuaisen kn vaihtelut aiheuttavat vaihtelua kk silmän wavefrnt mittauksissa. Tästä syystä vain sarveiskalvn wavefrnt mittaukset vat lutettavia ja stabiileja. Näin llen käytössämme leva sarveiskalvn wavefrnt laserintiprfiili n selvä edistysaskel vanhempiin kk silmän wavefrnt mittauksiin perustuviin laserinteihin (kuten esim. Zyptics). Vaikka ihminen ei itse humaa, silmä liikkuu nin 200 kertaa sekunnissa. Nämä tahattmat mikrliikkeet vivat vaikuttaa laserintiin. AMARIS 750S-excimer-laserissa n yksi maailman npeimpia silmän mikrliikkeiden seurantajärjestelmiä eli eye-trackereita tehty kmpensimaan tätä asiaa, jllin ptilas vi lla varma, että mikrliikkeistä hulimatta laserinti suu ikeaan paikkaan. Eye-trackerimme n maailman npeimpia (1050Hz) seuraamaan silmän mikrliikkeitä. Vs. jidenkin muiden lasereiden 100 Hz (Zyptix) tai 250 Hz (Zeiss MEL-80) seurantanpeudet. Lisäksi laserimme eye-tracker seuraa silmän mikrliikkeitä kuudessa dimensissa (x-, y- ja z-suunnissa, erisuuntaisissa rtaati ja erilaisissa kiertliikkeissä), kun useimpien muiden laitteiden eye-trackerit seuraavat vain kahdessa dimensissa (x- ja y- akseleissa) silmän mikrliikkeitä. AMARIKsen laserintitaajuus n 750 Hz (vs. Bausch-Lmbin Zyptixin 100 Hz tai Zeiss MEL 80:n 250 Hz). AMARIS 750S-laserissa n myös hyvin hienstunut kapea 0.54 mm lasersäde. Se tekee hyvin tarkkaa jälkeä juuri niin kuin n hjelmitu. Asiaa visi verrata maalaamiseen; kapealla pensselillä vidaan tehdä tarkempaa jälkeä kuin leveällä (vs esim Zyptixin 1-2 mm lasersäde). AMARIS 750S laserlaitteist 6D eye-trackerin seurantasuunnat 7

8 Carriaz-Pendular mikrkeratmi eli läpän tekn tarvittava mikrhöylä: Turun Silmäexperteillä n käytössään mdernein tieteellisesti erinmaiseksi sittautunut mikrhöylä (Schwind Carriaz-Pendular), jka mahdllistaa turvallisen, ennustettavan ja lutettavan läpänten. Sen erityisminaisuutena n, että se sujelee ainana mikrkeratmina (LASIK-läpänteklaitteena) erityisesti sarveiskalvn tärkeintä keskeistä saa epätäydellisistä läpistä pallmaisen rakenteensa ja pyöreän teränsä ansista sekä keratmin heilurimaisen liikkeen ansista. 7. Tulksista Excimer-laserleikkauksia n maailmassa tehty vudesta 1987 lähtien. Vusittain maailmassa tehdään yli klme miljnaa timenpidettä, jista Eurpassa yli Leikatuista ptilaista yli 97 % n päässyt kknaan ern silmälaseista, js likinäköisyys n llut alle -6 diptriaa. Minna Sandberg-Lallin ptilailla tulkset vat lleet tätäkin paremmat, silmälaseistaan n päässyt ern 99 % ptilaista, js lähtöarv n llut alle D. Tavitteena leikkauksissa n ajkrttinäkö. Tällöin näöntarkkuus n 0.5 (ajkrttinäkö) tai parempi ilman lasikrjausta. Tisinaan päästään jpa parempaan näöntarkkuuteen kuin parhaalla silmälasikrjauksella ennen leikkausta varsinkin nyt uuden teknlgian avulla, jssa vidaan krjata krkeamman asteen taittvirheitäkin kuin mitä sanka- tai piillaseilla n vitu krjata. Js halutaan 1.0:n näöntarkkuutta, lasikrjaus saattaa lla tarpeen. Leikkausta pidetään nnistuneena, js ptilas näkee leikkauksen jälkeen ajkrttiin ikeuttavalla tarkkuudella ilman silmälaseja. Näön lpullinen tavitearv saavutetaan LASIK-leikkauksen jälkeen nin klmessa kuukaudessa, PRK:ssa, FLOW:ssa ja LASEKissa 3-9 kk:ssa. LASIK-timenpiteen jälkeen näöntarkkuus n khtalainen j seuraavana päivänä, muissa menetelmissä nin viikn kuluttua. Turun Silmäexperttien silmäkirurgi Minna Sandberg-Lall n tehnyt tuhansia excimer-laserleikkausta eli 2/3 Turussa tehdyistä silmien excimer- laserleikkauksista vudesta 1997 lähtien. Tiedt jkaisesta leikkauksesta ja kntrllikäynnistä tallennetaan tietkneelle. Näin saadaan tilasttietja leikkausten tulksista, ja vidaan lutettavasti arviida millä tdennäköisyydellä silmälaseistaan pääsee ern. Pluslaseistakin pääsee ern Kauktaitteisilla alle +2.0 D:n leikkauksissa ns. ajkrttinäön tavitearvn n vuden kuluessa leikkauksesta päässyt 99 % LASIK:lla. Kun taittvirhe n llut välillä D pääset 98 % LASIK:lla ern laseista. Yli +4.0 D:n leikkauksissa ajkrttinäköä vastaavaan tavitearvn n päässyt 90 % LASIK ptilaista. LASIK:lla hyviä tulksia Tutkimusten mukaan yli 90 % saavuttaa +/- 1.0 D:n näöntarkkuuden (ns. ajkrttinäkö), vaikka taittvirhe n yli -6.0 dipteria. Tulkset vat erinmaisia aina ja +6.0 dipteriin saakka. Js tavitearvsta jäädään merkittävästi, uusintaleikkaus vidaan tehdä j 2-3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä leikkauksesta. 8. Laserleikkausten riskeistä Riskitöntä lääketieteellistä leikkausta, kirurgiaa, ei le lemassa. Haluamme infrmida laserleikkausten riskitekijöistä. asiakkaamme Laserleikkaus ei vaikuta silmien muiden sairauksien kehittymiseen tai hitn Laserleikkaus ei edistä tai estä muiden silmäsairauksien, kuten harmaakaihin, silmäpainetaudin, silmäphjarappeuman tai verkkkalvirtauman kehittymistä. Laserleikkaus ei myöskään le este näiden sairauksien hidlle, kuten esimerkiksi harmaakaihileikkaukselle. Laserleikkaus ei myöskään heikennä silmän iskunkestävyyttä eikä muutenkaan vauriita silmää. Haavanparanemisreaktin vaikutus lpulliseen taittvimaan 8

9 Suurin sa asiakkaistamme näkee leikkauksen jälkeen ilman silmälaseja yhtä hyvin tai paremmin kuin silmälaseilla ennen leikkausta. Silmän taittarvn stabilitumista kannattaa dttaa muutama kuukausi leikkauksen jälkeen. Jskus tarvitaan uusintaleikkaus, js haluttua taittvimaa ei ensimmäisen leikkauksen jälkeen saavuteta esim. haavan paranemisreaktin seurauksena. Tyytyväisyystakuulla takaamme uusintaleikkauksen takuuhintaan 5 vutta primäärileikkauksesta haavanparanemisreaktista jhtuvan taittviman ylikrjaantumis- tai alikrjaantumistapauksissa. Turun Silmäexperttien silmäkirurgi Minna Sandberg-Lallin ptilaista uusintaleikkaus n tehty vain nin kahdelle prsentille hänen tuhansista leikkaamistaan silmistä. Tulsta vidaan pitää erinmaisena, sillä kansainvälisten tutkimusten mukaan uusintaleikkausten tarve n keskimäärin jpa n %. Silmien kuivuminen Tavallinen sivuvaikutus n silmien kuivuminen ensimmäisten kuukausien aikana leikkauksen jälkeen, mikä ilmenee rskan tunteena silmässä. Leikkauksen yhteydessä laitamme tätä vaivaa lievittämään alalumen kyynelpisteeseen klmessa kuukaudessa itsestään sulavan kyyneltietulpan (arv 40 / tulppa), mikä sisältyy leikkauksen hintaan. Lisäksi susittelemme kstutustippjen käyttöä 3-6 kk leikkauksen jälkeen. Vastaantttiskiltämme ja nettikaupastamme vi staa mderneja hyväksi havaittuja Bidrp ja Blink Intensive PLUS kstutusvalmisteita. TearsAgain suihkeesta n apua sillin, kun ei pysty tiputtamaan silmätippja esim. autillessa. Lisäksi susittelemme Omega-7-tyrnikapseleita j ennen leikkausta ja 3kk leikkauksen jälkeen kuivasilmäisyyteen. Hämäränäkö Hämärässä ja pimeässä näkeminen vi leikkauksen jälkeen lla tilapäisesti jnkin verran heikmpaa kuin ennen leikkausta, mikä ilmenee ylimääräisten valrenkaiden näkemisenä tai häikäistymisenä. Vaiva lievenee tai häviää yleensä 3-12 kuukauden kuluessa. Turun Silmäexperteissä n käytössä alansa huippua edustava AMARIS 750S excimer laser, jka aiheuttaa mahdllisimman vähän hämäränäkö-ngelmia, kska laserintiprfiili räätälöidään kunkin ptilaan sarveiskalvn yksityiskhtien perusteella ja kska laserinti kattaa hyvin kk mustuaisaukn alueen. Tällä laserilla vidaan jpa auttaa ptilaita, jtka kärsivät hämäränäköngelmista. Tulehdusriski kaikessa kirurgiassa Kuten minkä tahansa leikkauksen seurauksena, leikkausalue vi myös tulehtua. Tulehdusriskin arviidaan sarveiskalvn laserleikkauksissa levan nin prmillen lukkaa. Tulehdusten estämiseksi leikattavaan silmään tiputetaan ennen ja jälkeen leikkauksen laajakirjista antibittia ja asiakas jatkaa tiputtelua 10 pv leikkauksen jälkeen. Erikiskulutetut hitajamme hultavat ja sterilivat leikkausvälineistön ja kaikki vaiheet varmistetaan erityisin indikaattrein laatujärjestelmämme mukaisesti. Arpisamentuma eli haze n PRK:ssa, FLOW:ssa ja LASEK:ssa mahdllinen Aurinklaseja n hyvä käyttää ulkna llessa kirkkaassa auringnvalssa nin vuden ajan varsinkin pintalaserleikkausten (PRK, FLOW ja LASEK) jälkeen, kska auringnval vi stimulida haavanparanemisreaktita, mikä pulestaan vi aiheuttaa taittviman palautumista entiseen suuntaan ja arpisamentuman tula. Arpisamentumaa ns. haze vi tulla vain pintalaser-leikkausten (PRK, FLOW ja LASEK) jälkeen, ei läppäleikkauksen (LASIK) jälkeen. Arpisamentuma vidaan hitaa lääkityksellä tai krjausleikkauksella. Läpän tek LASIK-leikkauksessa LASIK-leikkauksessa sarveiskalvn läpän tessa vi jskus lla ngelmia, jita ei vi ennustaa. LASIK-timenpide vidaan tämän takia jskus jutua keskeyttämään eikä laserintia tehdä sillä kerralla. Nin klmen kuukauden kuluttua vidaan tehdä uusi LASIK-leikkaus. Kkeneiden silmälääkärien tekemissä leikkauksissa ngelmia n ilmennyt vain 1-2 %:ssa leikkauksista, Turun Silmäexperttien silmäkirurgi Minna Sandberg-Lallin ptilaista vain alle 0,5 %:lla pitkän kkemuksen ja kehittyneen laitteistn ansista. Turun Silmäexperteissä käytetään mderneinta tieteellisesti erinmaiseksi sittautunut mikrhöylää (Schwind Carriaz-Pendular), jka mahdllistaa turvallisen, ennustettavan ja lutettavan läpänten. Sen erityisminaisuutena n, että se sujelee ainana mikrkeratmina erityisesti sarveiskalvn tärkeintä keskeistä saa epätäydellisiltä läpiltä pallmaisen rakenteensa ja pyöreän teränsä sekä keratmin heilurimaisen liikkeen ansista. Lisäksi siihen liittyvässä imurenkaassa n krkeampi vakuumikammi kuin muissa keratmeissa. Tämä lisää myös läpänten turvallisuutta ja ennustettavuutta, kun vakuumi ei pääse niin helpsti laukeamaan kuin muissa mikrkeratmeissa kesken läpänten. Tällä mikrkeratmilla läpän paksuus vidaan räätälöidä kullekin ptilaalle spivimmaksi ttaen humin ptilaan sarveiskalvn paksuus ja kaarevuus. 9

10 Epiteeliersi eli pintahiertymä läpän ten yhteydessä n mahdllista. Suurin riski n ihmisillä, jiden silmän pintakerrs eli epiteeli n lunnstaan kiinnittynyt löyhästi. Tätä silmän minaisuutta ei vi nähdä etukäteen. Pintahiertymä hidastaa silmän paranemista. Tipumiseen kuluu tällöin yksilöllisesti aikaa viiksta muutamaan kuukauteen. Sairauslmaa tarvitaan sillin enemmän kuin nrmaalisti (2-7 pv). Hitna n piillasin käyttö muutaman vurkauden ajan. Epiteeliersi ei hunnna lpputulsta, mutta pitkittää paranemista. Läpän tekemisen yhteydessä vi esiintyä pienten sarveiskalvn reunasunien vuta. Tämä ei haittaa timenpiteen surittamista. Silmän lievä verestys leikkauksen jälkeen n mahdllista ja vaaratnta. Tilanne krjautuu itsestään muutamassa viikssa. Leikkauksen yhteydessä läpän alle vi jäädä hippuja kyynelnesteestä. Lievät muutkset eivät vaikuta näkemiseen eivätkä tarvitse hita. Käytämme leikkauksen yhteydessä imevää lumenlevitintä estämään kyynelnesteen hippujen jutumista läpän alle. Heti leikkauksen jälkeen lääkäri tarkistaa silmän myös bimikrskpissa leikkausmikrskpin lisäksi ja js läpän alla näkyy merkittäviä hippuja, niitä huuhdellaan uudestaan pis. Pintaepiteeliä läpän alle Jskus harvin (riski 2-3/1000 ptilaasta) läpän alle vi ensimmäisten viikkjen aikana kasvaa sarveiskalvn epiteeliä eli pintakerrsta. Useimmiten pintakerrs häviää itsestään, tarvittaessa läppä puhdistetaan kirurgisesti. Ohuisiin sarveiskalvihin LASEK, FLOW tai PRK pintalaser Js sarveiskalv n liian hut LASIK-leikkaukseen, timenpide tehdään LASEK-, FLOW- tai PRK-menetelmällä. Sarveiskalvn huus n kuitenkin harvin este LASIK-timenpiteelle käytettäessä huippumdernia Pendularmikrhöylää. Mikäli epiteelikerrksen rullaus ei nnistu LASEK-leikkauksessa, timenpide tehdään kuten PRK:ssa. Silmänpaineen nusu krtisnitipista Krtisnitipista jhtuen silmän sisäinen paine vi jskus nusta. Hitna n tippjen vähentäminen tai vaihtaminen tai painetta alentavien silmätippjen käyttö. 9. Leikkausta edeltää aina esitutkimus Ennen LASIK-, PRK-, FLOW- ja LASEK-timenpidettä leikkaava silmälääkäri tekee perusteellisen esitutkimuksen, jka sisältää seuraavat tutkimukset: Näöntarkastus ilman silmälaseja ja parhaalla lasikrjauksella, usealla rinnakkaisella menetelmällä, myös mustuaista laajentavia silmätippja käyttäen. - Ptilaan n hyvä ttaa viimeisin silmälääkärin tai ptikn määräämä resepti mukaansa ja tulla esitutkimukseen sankalasit päässä. - Esitutkimukseen tuleva ei saa käyttää kvia piillinssejä klmeen viikkn, pulikvia kahteen viikkn eikä pehmeitä piillinssejä viikkn ennen esitutkimusta. Silmänpaineen mittaus Silmien etusien tutkimus bimikrskpissa ja kuvaus Silmänphjien tarkastus ja tarvittaessa kuvaus Sarveiskalvntietknetpgrafia (sarveiskalvkartta) Sarveiskalvn wavefrnt Sarveiskalvn paksuuden mittaus ultraäänellä Sarveiskalvn paksuuskartta Sarveiskalvn etu- ja takapinnan kaarevuuskartat Tutkimusten perusteella tehdään hitpäätös yhdessä ptilaan kanssa käydyn keskustelun perusteella. Keskustelussa selvitetään ptilaan näkövaatimukset työssä ja harrastuksissa sekä tetaan humin mahdllinen ikänäkö (tulee yleensä v. iässä) ja demnstridaan mnvisin ratkaisua (tinen silmä leikataan nllaan ja tiseen tehdään tai jätetään vähän miinusta n D, jllin tisella silmällä näkee kauas ja tisella lähelle). Esitutkimuksen yhteydessä ptilaalle kerrtaan myös yksityiskhtaisesti leikkauksen mahdllisista riskeistä ja varataan aikaa ptilaan kysymyksille. Aikaa esitutkimukseen infineen kuluu nin kahden tunnin verran. Kska 10

11 tutkimuksessa silmän mustuainen suurennetaan, ei leikkausta turvallisuussyistä tehdä samalla käynnillä. Mustuaisen suurentaminen n välttämätöntä perusteellisen silmänphjatutkimuksen ja lutettavan taittvian määrityksen tekemiseksi. 10. Leikkauspäivänä LASIK-, PRK-, FLOW- ja LASEK-leikkaukset tehdään plikliinisesti. LASIK-leikkauksen jälkeen läpän kiinnittyminen tarkistetaan pulen tunnin tai tunnin kuluttua leikkauksesta. PRK-, FLOW- ja LASEK-leikkauksen jälkeen ktiin vi lähteä ktiutustarkastuksen jälkeen. Leikkauspäivänä ei saa itse ajaa auta. Leikkaukseen tuleva ei saa käyttää kvia piillinssejä klmeen viikkn, pulikvia kahteen viikkn eikä pehmeitä piillinssejä viikkn ennen leikkausta. Tarkat valmistautumishjeet annetaan suullisesti ja kirjallisesti esitutkimuksen yhteydessä. Leikattava silmä puudutetaan silmätipilla ennen timenpidettä. Muunlaista puudutusta ei tarvita. Tarvittaessa vidaan lisäksi antaa rauhittavaa esilääkettä tablettina. Itse timenpide ei le kivulias tai hankala. Timenpiteen aikana llaan makuuasennssa laserlaitteen mikrskpin alla. Katse tähdätään hidettavalla silmällä tähtäysvaln. Lumenlevitin asetetaan paikilleen ennen leikkausta, jtta silmää ei vi räpyttää. Ktihidsta saa mukaansa tarkat hjeet j esitutkimuspäivänä. Ohjeita n nudatettava hulella parhaan mahdllisen lpputulksen saavuttamiseksi. Laserleikkaus rajittaa nrmaalia elämää kuitenkin vähän ja lyhyen aikaa. Mikäli ngelmia ilmenee, niin hitava lääkäri n aina tavitettavissa puhelimitse. Esim. js näkö hunnee npeasti leikkauksen jälkeen, n aina tettava yhteyttä hitavaan lääkäriin. Saat hänen yhteystietnsa esitutkimuksen yhteydessä. 11. Jälkihit Jälkitarkastukset ja seuranta Taittvirheiden laserleikkaus rajittaa nrmaalia elämää melk lyhyen ajan. Jatkhit pintalaser- ja LASIKläppätimenpiteiden jälkeen n erilaista. Lääkärin hjeita n syytä nudattaa hulella ja lääkitys n muistettava ttaa annettujen hjeiden mukaan parhaan mahdllisen lpputulksen takaamiseksi. Myös jälkitarkastukset vat tärkeitä, vaikka nnistuminen tuntuisi täydelliseltä. Säännölliset kntrllikäynnit takaavat, että silmien paranemista vidaan seurata ja mahdllisiin ngelmiin puuttua npeasti. Lääketieteellisten tutkimusten mukaan laserleikkauksen lpputulkseen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten silmä paranee leikkauksen jälkeen. Tästä syystä laserleikkauksen nnistumisen kannalta yhtä keskeisiä kuin itse timenpide sinänsä vat perusteellinen esitutkimus, säännölliset kntrllikäynnit, lääkitys ja hulellinen seuranta. LASIK-leikkauksen jälkeen ensimmäinen tarkastuskäynti n j seuraavana päivänä leikkauksen jälkeen, PRK-, FLOW- ja LASEK-leikkauksen jälkeen ensimmäisen viikn aikana leikkauksesta. Silmälääkäri tutkii silmät lisäksi 1 kuukauden kuluttua leikkauksesta ja tarvittaessa myöhemminkin. Jälkitarkastuksessa varmistetaan, että silmän pinta n parantunut kunnlla. Taittvimaa ja samentumaa seurataan ja tpgrafia mitataan jka kerta. Näön vakaantuminen timenpiteen jälkeen LASIK-menetelmän etuna n, että näön tavitearv saavutetaan npeammin kuin PRK-, FLOW- ja LASEKtekniikilla, ja kummatkin silmät vidaan leikata samana päivänä. Näön tarkkuus n khtalainen seuraavana päivänä, kun samaan PRK-, FLOW- ja LASEK-timenpiteen jälkeen kuluu nin viikk. Lpulliseen tavitteeseen päästään LASIK:n jälkeen nin yhdessä - klmessa kuukaudessa, PRK:ssa, FLOW:ssa ja LASEKi:ssa 3-9 kuukauden kuluessa. Js tavitearvsta jäädään merkittävästi, uusintaleikkaus vidaan tehdä LASIK:n jälkeen j 2-3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä leikkauksesta, PRK-, FLOW- ja LASEK-leikkausten jälkeen 9-12 kuukauden kuluttua. 11

12 PRK-, FLOW- ja LASEK-leikkausten jälkeen näöntarkkuus n selvästi alentunut ainakin leikkausta seuraavan 7 päivän ajan. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana lähinäkö n ttuttua hunmpi. Usein kuitenkin näkö ilman laseja n riittävä. Mitä pienempi krjaus, sitä npeammin näöntarkkuus vakiintuu lpulliseksi. Jälkihit LASIK-leikkauksen jälkeen LASIK-menetelmä ei aiheuta samanlaisia jälkikipuja kuin PRK, FLOW tai LASEK, siksi kipulääkitystä ei yleensä tarvita. Timenpidepäivänä silmässä vi lla rskan tunnetta. Silmät vivat myös lla muutaman tunnin ajan valnarat ja vutaa vettä. Bidrp ja Blink Intensive PLUS kstutustippja susitellaan käytettävän säännöllisesti ja tiheästi 3 kk leikkauksen jälkeen. Tears Again kstutussuihketta vi käyttää sillin, kun tippjen tiputtelu n hankalaa esim. autillessa. Lisäksi antibitti- ja krtisnitippja tulee 10 pv erillisen hjeen mukaan. Turun Silmäexperteissä sujakilvet saa LASIK-leikkauksen jälkeen velituksetta mukaansa. Silmän hiermista n varttava kahden kuukauden ajan timenpiteestä, jtta läppä ei liiku tai irta. Mukaan annettavaa sujakilpeä pidetään aina nukkuessa yhden viikn ajan. Uimista, meikkaamista, saunmista, hikeen asti rasitusta sekä pölyisiä ja savuisia paikkja n vältettävä yhden viikn ajan. Suihkuun vi mennä tisena leikkauksen jälkeisenä päivänä. Meikkaamisen vi alittaa viikn kuluttua timenpiteestä. Meikki n pistettava ylhäältä alaspäin suuntautuvin liikkein (myötäkarvaan läppään nähden), jtta läppä ei liiku. Sairaslmaa tarvitaan yleensä vain pari päivää, maksimissaan viikn verran. Autlla vi ajaa usein j timenpidettä seuraavana päivänä. Jälkihit PRK-, FLOW- ja LASEK-leikkauksen jälkeen Puudutus lppuu nin tunnin kuluttua leikkauksesta. PRK- tai FLOW-leikkauksen jälkeen silmää särkee parin vurkauden ajan, mikä n täysin nrmaalia. Särky ei le vaarallista, ja sen varalle saa mukaansa särkylääkkeitä ja unitabletteja. Myös LASEK-leikkauksen jälkeen silmää vi särkeä, mutta kipu n vähäisempää kuin PRK:ssa. Leikkauksen jälkeen silmään pannaan nrmaalisti terapeuttinen piillinssi, jnka silmälääkäri pistaa 7 päivän kuluttua. Js piillinssi ei käy, silmään laitetaan salvaa ja lappu parin-klmen vurkauden ajaksi. Leikkauspäivästä lähtien silmään tiputetaan mm. antibittitippja, kipua lieventäviä tippja ja myöhemmin krtisnitippja lääkärin hjeen mukaan sekä tiheästi Bidrp ja Blink Intensive Tears PLUS kstutustippja. Leikkauksen jälkeen auta ei le hyvä ajaa viikkn, kska etäisyyksiä n aluksi vaikea arviida. Lisäksi saunmista ja fyysistä pnnistelua n vältettävä nin viikn ajan, suihkuun saa mennä seitsemäntenä leikkauksen jälkeisenä päivänä. Sairaslmaa tarvitaan nin viikk. 12. Lääkärit ja henkilökunta Minna Sandberg-Lall, LT n silmien laserleikkausten uranuurtaja Turussa. Hän n tehnyt silmien excimer-laser leikkauksia (PRK, FLOW, LASIK ja LASEK) päätimisesti vudesta 1997 lähtien. Hän n tehnyt useita tuhansia excimer-laser leikkausta eli n. 2/3 Turussa tehdyistä silmien excimer-laser leikkauksista vudesta 1997 lähtien. Lisäksi hän tekee silmälumileikkauksia. Minna Sandberg-Lall n mukana Sumalaisen Lääkäriseura Dudecimin nimeämässä työryhmässä, jka n laatinut taittvirhekirurgian Käypä hitsusituksen. Minna Sandberg-Lallilla n silmäkirurgian erityispätevyys, jka myönnetään pitkäaikaisen ja mnipulisen silmäkirurgisen kkemuksen maavalle silmälääkärille. Hän n lisäksi surittanut excimer-lasekirurgiaan liittyvän kansainvälisen, refraktiivisen kirurgian (=taittviman muuttaminen kirurgisin keinin) diplmin ESCRS:ssä (Eurpean Sciety f Cataract and Refractive Surgery). Dsentti, silmäkirurgi Minna Sandberg-Lall n luenninut Sumen silmälääkärikunnalle useissa yhteyksissä, mm. Sumen Silmälääkäripäivillä, Sumen Silmäkirurgiyhdistyksen ja Lääketieteellisen ptiikkayhdistyksen kkuksissa, taittvirheiden krjauksista excimer-laserilla. Lisäksi hän n luenninut ulkmailla taittvirhekirurgian kansainvälisissä kkuksissa mm. ESCRS kkuksessa (Eurpean Sciety f Cataract and Refractive Surgery) taittvirheiden krjauksista excimer-laserilla. Minna Sandberg-Lall vastaa puhelinkyselyihin. Vit jättää hänelle myös sittpyynnön. Minna Sandberg-Lall vastaa myös Turun Silmäexperttien tiedttamisesta. Yhteydentt puh. (02) tai minna.sandberg-lall@fimnet.fi 12

13 Hitajilta vit varata ajan maksuttmaan hitajan infn puh. (02) Saat lisää tieta eri leikkausmenetelmistä ja niiden erista sekä itse timenpiteestä ja jälkihidsta. Samalla vit kysyä sinua askarruttavista asiista. Varsinainen hitpäätös vidaan tehdä vasta silmälääkärin surittaman perusteellisen esitutkimuksen jälkeen. Hitajat hulehtivat esilääkityksestä ennen leikkausta, antavat ktihit-hjeet, avustavat timenpiteissä ja neuvvat mm. silmätippjen käytössä. 13. Tyytyväisyystakuu hyvää hulenpita hidn kaikissa vaiheissa Turun Silmäexperteissä tyytyväisyystakuu pitää sisällään seuraavia asiita: Nudatamme Sumalaisen lääkäriseura Dudecimin taittvirhekirurgian käypä hit susitusta, jta jhtava lääkärimme Minna Sandberg-Lall n llut laatimassakin. Käytämme hitmenetelmiä ja laitteita, jtka vat sittautuneet lutettaviksi ja hyviksi laajissa tieteellisissä tutkimuksissa. Perusteellinen esitutkimus ja säännölliset jälkikntrllit sekä seuranta. Sama silmälääkäri vastaa hidsta kk ajan ja tavitat lääkärisi tarvittaessa aina puhelimitse Tyytyväisyystakuulla haluamme taata parhaan mahdllisen lpputulksen ja turvallisuuden sekä sujuvan palvelun. Kehittääksemme palveluamme entistäkin paremmaksi, tivmme sinulta palautetta. Palautelmakkeen vit täyttää Turun Silmäexperteissä tai vit kerta mielipiteesi www-sivujemme palautepstin välityksellä. Maksuaikaa hidlle jpa neljä vutta Tarjamme asiakkaillemme myös justavia rahitusvaihtehtja silmäleikkausta ja muita tutteitamme varten. Palvelun tarjaa yhteistyökumppanimme Resurs Bank. Et maksa mitään Turun Silmäexperteillä, vaan lasku timitetaan suraan ktiisi stkuukautta seuraavana kuukautena, jllin valitset sinulle parhaiten spivan maksuaikataulun. Saat aina vähintään yhden kuukauden kulutnta ja krtnta maksuaikaa. Vit myös valita jakaa stksesi pidemmälle maksuajalle, esimerkiksi klmelle kuukaudelle ilman krka. Kuukausittaisen lyhennyksen lisäksi maksat ainastaan käsittelymaksun 4 /kk. Valittavanasi n myös 12 kuukauden krtn maksuvaihteht. Tullin kuukausittaisen lyhennyksen lisäksi maksat käsittelymaksun 4 /kk sekä tilimaksun 35. Täytä hakulmake tarkasti ja humi seuraavat asiat, päätöksen haetusta rahituksesta saat suraan sähköpstiisi 24 tunnin sisällä. Henkilötunnuksesi n ikein (kaikki kirjitettuna yhteen) Yhteystietsi (puhelinnumer ja sähköpstisite) vat ikein Humii tulissa brutt ja netttuljen er (brutt: ennen verja, nett: verjen jälkeen) MUISTATHAN LUKEA TILIEHDOT (Perus ja Yleiset) ENNENKUIN HAET LUOTTOA! Saat päätöksen hyväksytystä/hylätystä rahituksesta 24 tunnin sisällä sähköpstiisi Kun let saanut lutthakemuksellesi myönteisen päätöksen ja tulet Turun Silmäexperteille, ta henkilöllisyystdistuksesi mukaan. Tulstamme Turun Silmäexperteillä lpulliset rahitusspimukset sekä varmistamme stksen. Vit täyttää hakemuksen nettisivultamme löytyvästä linkistä. Leikkauksen vit maksaa käteisellä, pankkikrtilla tai Visa Electrnilla sekä luttkrtilla (Visa, Mastercard ja Eurcard; krttia käyttäessänne humiikaa mahdllinen limiitti) tai ennakkmaksuna esitutkimuksen yhteydessä tai 2pv ennen timenpidettä laskulla. Tivmme maksusuritusta sitä mukaan, kun jtain tehdään. Asiakkaan halutessa laskutusta perimme 15 lisämaksun. MUISTA OTTAA KELA-KORTTI VASTAANOTOLLE MUKAAN! Kela-krvauksen edellytyksenä n että: 1) Sinulla n Kela-krtti 2) let vakuutettu Sumessa 3) et le työpaikkakassan jäsen 4) kyseessä ei le työterveydenhulln tai vakuutusyhtiön krvattava asia 5) et le hidssa julkisessa sairaalassa tai laitshidssa 13

14 14. Taittvirheleikkausten hinnat lähtien Hinta Omavastuu KELAkrvauksen jälkeen Mlempien silmien esitutkimus 344, Esitutkimus + mlempien silmien LASIK 3301, Esitutkimus + mlempien silmien LASIK + klme pakllista kntrllia + tstmaksut KELA-krvaukset kntrlleista=kknaiskustannukset kahden silmän leikkauksille Esitutkimus + yhden silmän LASIK + klme pakllista kntrllia + tstmaksut KELAkrvaukset kntrlleista=kknaiskustannukset yhden silmän leikkaukselle Leikkaukset: Kahden silmän leikkaus prlate-wavefrnt = aaltrintama LASIK (ESIRIS laserilla)* 2900,00 ei KELA krvausta Yhden silmän leikkaus prlate-wavefrnt = aaltrintama LASEK (ESIRIS laserilla)* 1475,00 ei KELA krvausta Yhden silmän leikkaus prlate-wavefrnt = aaltrintama PRK (ESIRIS laserilla)* 1410,05 ei KELA krvausta Leikkauksista ei saa KELA krvausta, paitsi js silmien välillä n yli 3.0 diptrian er, eikä täysin krjattuja silmälaseja eikä piillaseja vi käyttää. * CAM (Custm Ablatin Manager) laitteella ptilaalle henkilökhtaisesti ptimitu prlate tai crneal wavefrnt laserinti Schwindin 6. sukuplven alan viimeisintä huipputekniikkaa edustavalla excimer-laserilla. Uusintaleikkaus alle 18 kk leikkauksesta/silmä Uusintaleikkaus 18 kk 5 v. leikkauksesta/silmä 353,50 713, Uusintaleikkauksen esitutkimus 344, Kntrllikäynnit Kntrllikäyntien hintaan sisältyvät sarveiskalvn tpgrafia- ja wavefrnt tutkimusten kustannukset 113,50 243,50 / kerta 70,50 126,50 / kerta Lääkärintdistus (esim. ajkrttitdistus, B-tdistus jne.) Lisäksi timistmaksu / käynti Laskutuslisä kirjitetuista laskuista Maksut suritetaan aina kyseisen käynnin yhteydessä. Pidätämme ikeuden hinnan muutksiin. Maksut kunkin käynnin yhteydessä. Peruuttamatta jätetystä käynnistä perimme 32, mikäli asiakas ei le ilmittanut esteestä vurkautta ennen svittua käyntiä. Peruuttamattmasta timenpideajasta velitamme 20% timenpiteen hinnasta. Timenpideajan peruutus n tehtävä viimeistään 3 vurkautta ennen timenpidettä. Maanantain ajat kuitenkin j trstaina. 14,