Eerolan tila, Palopuro KEVÄT
|
|
- Esko Kimmo Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. Tilan menneisyyttä ja nykypäivää Eerolan tila perustettiin 208 vuotta sitten vuonna 1800, jolloin ajat olivat nykypäivään verrattuna hyvin erilaiset. Silloin ei ollut vielä tietoakaan autoista, radioista, televisioista saati puhelimista. Tänä päivänä Eerolan tilalla on kaikenlaisia koneita, joita ei ihan joka tilalta löydykään. Yksi harvinaisimmista tekniikoista hyödyntää kaukana avaruudessa liitäviä satelliitteja peltojen viljelyssä! Nykyään Eerolan tilan pääelinkeinona on ohran ja rypsin viljely. Viljelyalan suuruus on 370 hehtaaria. Ennen vanhaan Eerolan tila on toiminut niin kutsuttuna puolimatkan krouvina. Matkaajat ovat voineet pysähtyä Eerolassa vaihtamassa hevosta ollessaan matkalla Jokelan juna-asemalle noin 8 kilometrin päähän, eli jos matkaaja on tullut jo kaukaa ja oma hevonen on väsynyt, matkaajat ovat voineet jättää hevosensa tänne lepäämään ja lainata täältä toista hevosta loppumatkalle. Aikoinaan lähes jokaisella maatilalla eli ainakin muutama lehmä, kana ja possu, joista saatiin ruokaa, kuten maitoa ja lihaa perheen omiin tarpeisiin. Nykyisin maatiloilla ei enää välttämättä ole eläimiä muuta kuin lähinnä lemmikkeinä. Eerolan tilalla on Kingi-koiran ja kissojen lisäksi kanoja. Kesällä joukkoon liittyvät luultavasti myös muutama lammas ja muutama kani. 1. Mitä vanhoista ajoista kertovia esineitä näet Eerolan pihapiirissä? Nimeä ne ja kerro mihin tarkoitukseen niitä on käytetty? 2. Mitä nykypäivän teknologiaa näet piha piirissä? Katso tarkoin.
2 2. Toukotyöt Toukotöillä tarkoitetaan töitä, joilla pelto saatetaan kasvamaan haluttua kasvia, ja sato kerätään syksyllä syystöissä. Perinteisissä kevättöissä pellon pintaa yleensä muokataan, jotta siemenillä olisi hyvät kasvuolot. Työvaiheet ovat seuraavanlaiset: 1. Pellon pinta käännetään auran avulla ympäri. 2. Maata muokataan kultivaattorilla ja/tai lautasmuokkaajalla. 3. Maata tasoitetaan äes nimisellä laitteella. 4. Siemenet ja lannoitteet kylvetään samaan aikaan kylvökoneella. 5. Pellon pinta vielä tiivistetään kovemmaksi jyrällä. Maanviljelijät käyttävät näitä edellä mainittuja laitteita joskus eri tavalla omien tarpeidensa ja tottumustensa mukaisesti. Kaikilla ei ole välttämättä näitä kaikkia koneita. Osalla pelloista käytetään kevättöissä myös uutta tapaa eli suorakylvöä. Se tarkoittaa, ettei pellon pintaa avata ennen kylvöä millään koneella, vaan pellolle kylvetään jyvät ja lannoitteet suoraan syyssängen päälle. Suorakylvömenetelmän perustelut: 1. Kasvu pääsee hyvään alkuun näinkin. 2. Säästetään suuria määriä polttoainetta. 3. Koneiden ostamiseen ja käyttämiseen kuluu vähemmän rahaa. 4. Maan pieneliöt kuten madot ja muut hyötyeliöt säästyvät pellolla. 5. Sadevesi ei pääse huuhtomaa pelloilta arvokkaita ravinteita mukaansa ojiin yhtä helposti, kun maan pintaa ei ole käsitelty. 6. Näin ravinteet eivät myöskään kulkeudu vesistöihin rehevöittämään niitä. Rehevöityminen tarkoittaa vesikasvien runsasta ja voimakasta kasvua, ja järvet kasvavat pikkuhiljaa umpeen. Se haittaa useiden eläinten ja muiden kasvilajien elämää ja talvella elintärkeä happi voi loppua rehevästä vesistöstä kesken. Kevättyöt ovat kiireistä aikaa, jolloin peltotöitä tehdään niin monta tuntia päivässä kuin vain suinkin jaksetaan. Taukoja ei paljoa ehdi pitää, joten työmiehille tuodaan välillä pellolle syötävää. Peltotöiden lisäksi keväällä täytyy tehdä myös paljon paperitöitä, eli hoitaa viralliset lupa- ja tukiasiat kuntoon. 1. Nimeä maanmuokkaus koneet jotka näet pellolla töissä tai pihapiirissä. 2. Mihin näitä koneita tarvitaan? 3. Mitä nykyaikaisia laitteita tilalla käytetään?
3 3. Viljat Vehnä Vehnää on viljelty ainakin 6000 vuoden ajan Kiinassa ja Egyptissä. Sitä viljellään kaikissa maanosissa, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa vehnää viljellään Jyväskylän korkeudelle asti. Yleisimmin viljellään ns. tavallista eli leipävehnää, jota on kahta muotoa, kevät- ja syysvehnä. Makaronin valmistukseen käytettävää durum-vehnää ei viljellä Suomessa. Ohra Ohra on maailman vanhimpia viljelykasveja. Se tunnettiin jo kivikaudella Aasiassa ja Euroopassa. Ohra oli tärkein ruokaviljamme, kunnes ruis syrjäytti sen 1800-luvulla. Ruis Ihminen on aloittanut viljan viljelyn rukiilla eikä vehnällä, siis toisin kuin tähän asti on luultu. Eurfat-joen alueelta, Syyrian Abu Hureirasta on löytynyt rukiinjyviä, joiden iäksi on radioaktiivisilla menetelmillä voitu osoittaa jopa yli vuotta. Jyvät ovat pyöreämpiä ja suurempia kuin villikasveissa, mikä tarkoittaa, että ihmiset osasivat jo jalostaa viljaa. Rukiin ruosteenharmaat jyvät ovat kuorettomia. Rukiista ei voida erottaa sitkoainetta. Kypsentämättömiä rukiin jyviä ei pidä syödä. Ne sisältävät terveydelle epäedullisia aineita, jotka kuitenkin tuhoutuvat lämmitettäessä. Ruista viljellään pääosin Euroopan itäosissa, tärkeimpiä tuottajamaita ovat Venäjä, Puola ja Saksa. Kaura Kaura on todennäköisesti Vähä-Aasiasta. Itämeren suomalaiset kansat tutustuivat siihen germaanien välityksellä ja toivat sen Suomeen. Viljely alkoi maassamme 1800-luvun lopulla karjatalouden yleistyessä. Jyvät ovat akanoiden peittämät. Ravitsemuksellisesti kaura on paras viljalajimme.
4 Nimeä yllä olevat viljalajit. 2. Mitä tuotteita näistä viljoista tehdään (kerro ainakin kaksi tuotetta jokaisesta)?
5 2. Lannoitteet Tilan pelloilla käytetään sekä keinolannoitteita että kompostoitua hevosen lantaa. Keinolannoitteet ovat tehtaalta tulevia lannoite seoksia, jotka on tarkoitettu kasveille niiden kasvua edistämään. Lannoitteet ovat pieniä rakeita, ja ne kylvetään peltoon samanaikaisesti jyvien kanssa, jotta kasvit saavat heti tarvitsemansa ravinteet. Satelliitti täsmäviljely Satelliitti on ihmisen tekemä laite, joka on lähetetty avaruuteen kiertämään maapalloa. Niitä on useita ja monia eri käyttötarkoituksia varten. Monet arkielämäämme kuuluvat toiminnot, kuten radio, televisio, matkapuhelin ja Internet, perustuvat osin satelliittien toimintaan. Satelliiteissa on suuria peilejä, joilla voidaan heijastaa säteitä eri puolilla maapalloa olevien antennien ja vastaanottimien, eli itse laitteiden (kuten tietokoneiden) välillä. Satelliiteilla voidaan myös ottaa kuvia maapallon pinnasta ja tutkia niiden avulla kaikenlaista. Miten satelliitit sitten liittyvät Eerolan tilan viljelyyn? He hyödyntävät satelliittitekniikkaa peltojen täsmäviljelyssä. Täsmäviljely tarkoittaa sitä, että tiettyyn kohtaan peltoa laitetaan juuri oikea määrä lannoitetta ja siemeniä. Näin niitä ei mene hukkaan ja pellolta saadaan syksyllä suurin mahdollinen sato. Täsmäviljelyä toteutetaan pienien tietokoneiden avulla, joita kutsutaan GPSpaikantimiksi. Eerolan tilalla käytettävissä koneissa, kuten traktoreissa, on tällaiset laitteet, joilla on yhteys satelliittiin. 1) Satelliitti antaa tietokoneelle tarkan tiedon paikasta, jossa traktori sillä hetkellä on. 2) Tietokone kertoo kylvökoneelle, kuinka paljon lannoitetta ja jyviä juuri tähän paikkaan peltoa tulisi kylvää. Hevosen lantaa tuodaan tilalle läheiseltä hevostallilta, jossa on noin 200 hevosta. Talleilla hevosenlannan varastointi tuottaa ongelmia, viljelytilalla se ensin kompostoidaan ja levitetään sitten pelloille parantamaan maan kasvuvoimaa. Eerolan tilalla on kokeilussa uusi lannan kompostointimenetelmä. Lanta työnnetään koneellisesti suuriin mustiin muovipötköihin, joita on pellon laidassa satoja metrejä. Niiden sisälle on varastoitu naapurin talleilta saatua hevosenlantaa, joka sitten kompostoituu ilmastoiduissa tuubeissa. 1. Etsi tilalta lannoitesäkkejä. Kuinka paljon yksi säkki painaa? 2. Kuinka monta lannoitesäkkiä näet? 3. Mitä lannoitesäkin tuoteselosteessa kerrotaan? Mitä aineita säkki sisältää?
6 3. Maatalouskoneet Maatiloilla tarvitaan monenlaisia koneita, jotka kiinnitetään traktorin perään. Nämä koneet ovat keväisin käytössä toukotöiden yhteydessä. Koneet on huollettu talven aikana, jolloin maanviljelystöitä ei ole. 1. Nimeä maatalouskoneet. 2. Mitkä koneet näit työssä? Valitse laatikosta oikeat nimet kuville: kultivaattori kylvökone lautasmuokkain aura jyrä äes 1. KUVA = 2. KUVA =
7 3. KUVA = 4. KUVA = 5. KUVA =
8 6. KUVA = Eerolan tila, Palopuro KEVÄT
9 4. Eläimet Aikoinaan lähes jokaisella maatilalla eli ainakin muutama lehmä, kana ja possu, joista saatiin ruokaa, kuten maitoa ja lihaa perheen omiin tarpeisiin. Nykyisin maatiloilla ei enää välttämättä ole eläimiä. Koira ja kissa ovat kuitenkin pitäneet paikkansa maatiloilla. Nyt Eerolan tilalla on Kingi-koiran ja kissojen lisäksi kanoja. Kesällä joukkoon liittyvät luultavasti myös muutama lammas ja muutama kani. 1. Mitä eläimiä näit maatilalla? Ja kuinka monta? 2. Kerro myös mitä tehtäviä näillä eläimillä on maatilalla?
Eerolan tila, Palopuro SYKSY
1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien
LisätiedotOpettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa
LisätiedotRyhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa
Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotSisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura
VILJA JA VILJALAJIT Sisältö Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura Ulkomaiset viljat Maissi Riisi Hirssi Durra Tattari Amarantti Kvinoa Viljanjyvä
LisätiedotViljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit
Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia
LisätiedotMaatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo:
Maatilalla Opettajan ohjeet: Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Luokka-aste: 1. 2. lk. Oppiaine: matematiikka Tarvikkeet: lyijykynä, värikynät, tehtäväpaperit monistettuna. Oppitunnin
LisätiedotYmpäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia. Fredrik von Limburg Stirum
1 Ympäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia Fredrik von Limburg Stirum Kosken kartano Taustatietoa.. 2 - vanha rautaruukki (1679), sijaitsee Kiskonjoen varrella, saaristomeren valuma-alueella
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotKylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotMatkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
LisätiedotPellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke
Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.
LisätiedotStrip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio 20.4.2018 Tila Seitsemän kasvilajia viljelyksessä Ruis, syysvehnä, syys- tai kevät rapsi, ruokaherne,
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
Lisätiedot03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon
03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.
LisätiedotMaatalousaineistojen maantieteellinen analyysi
Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi Excelissä toimivalla tilastosovelluksella Pirttijärvi, Reijo 2019 Kaikki alkaa tilastosta Perinteinen taulukko ja ehkäpä vielä kuva Tilastojen lähde: Ruokavirasto;
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotPeltoviljely Muuruveden koulutilalla
Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotMissä mennään viljamarkkinoilla
Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotViljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp
Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Krister Hildén
Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433
LisätiedotEroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila
Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 Viljelyä Kokeilua Tietotöitä Matkailutöitä Yhteistyötä Sisältö, runsaasti kuvia -
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotMaan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,
Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4
LisätiedotHevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus
Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus HELMET Pirtti Biobisnestä Pirkanmaalle hevosenlannasta 3.10.2017 Sari Sassi, ympäristötarkastaja, Lempäälän kunta Hevostalleja
LisätiedotKylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotOman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?
Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen
LisätiedotSRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotViljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua edellisen vuoden tapaan maatiloilla. Tavoitteena hankkia käytännön viljelytietoa kerääjäkasviksi kylvetyn italianraiheinän lajikkeista,
LisätiedotViljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
LisätiedotKylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotTuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
LisätiedotNÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013
NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690
LisätiedotNitraattiasetus (1250/2014)
Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden
LisätiedotKokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?
Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.
Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous
LisätiedotMaatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi
Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden
LisätiedotLAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE
Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa
LisätiedotLuomusiementen saatavuus tulevaisuudessa
Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä
LisätiedotMaatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa
Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus
LisätiedotOhran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT
Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka
LisätiedotViherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän
LisätiedotLuomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
LisätiedotKerääjäkasvit suorakylvössä
Kerääjäkasvit suorakylvössä Tilakokeet Uudellamaalla 217 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21..218 Hannu Känkänen, Luke Kolmen maatilan ruutukokeessa testattiin, miten aluskasvi toimii suorakylvön
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotRutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa
Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotUusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla
Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden
LisätiedotMallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä
Mallasohranviljelijän puheenvuoro 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Tilan tietoja Viljelijä vuodesta -89 Tilan pinta-ala 235 ha, josta peltoa 55 ha Vuosittainen kylvöala 350 ha josta suorakylvönä n. 150 ha
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotAjankohtaista viljamarkkinoilla
Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut
LisätiedotPintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä
Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä Lohja 4.12.2018 Maaperäilta Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila, Halikko O-P Ruponen Mv. ja Agrologi p. 0505824645 some: @opruponen, #maataloudentulevaisuus
LisätiedotKasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotYhdessä kokeillen -hanke. Karoliina Kinnunen Mohr
Yhdessä kokeillen -hanke Karoliina Kinnunen Mohr Miten maataloustuottaja saa tietoa ympäristöstä ja ilmastosta? Miten tieto muuttaa maataloustuottajan käyttäytymistä? Aineisto Kyselyä levitettiin Maaseutu.fi-sivustolla,
LisätiedotMaanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.
Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme Liisa Pietola 18.12.2018 #hiilensitojat Ilmastokeskustelu ja yksilön sekä yhteiskunnan
LisätiedotVilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä
Vilja-alan markkinanäkymät 2018 Tapani Yrjölä Tapani Yrjölä/SSO Maatalous -risteily Sisältö Viljamarkkinat Kotieläintuotteiden markkinat Tuotantopanosmarkkinat Panoshintojen kansainvälinen vertailu Viljamarkkinat
LisätiedotValkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa
LisätiedotMyllyviljakatsaus. Sadonkorjuuseminaari 2018, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved
Myllyviljakatsaus Sadonkorjuuseminaari 2018, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 Fazerilla on neljä liiketoiminta-aluetta ja yksi konsernitason liiketoimintayksikkö Fazer Leipomot Fazer Makeiset Fazer Food
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotUusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
LisätiedotKerääjäkasvikokemuksia
Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto
LisätiedotLämpimästi tervetuloa!
Lämpimästi tervetuloa! KIERTOTALOUDEN MONET MAHDOLLISUUDET Järjestää Digi Toilet Systems Oy Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman hanke DTS-menetelmä orgaanisen jätteen kompostointi Päivän tavoitteena
LisätiedotSatokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS
Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotPalkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet
LisätiedotMaatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja
Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000
LisätiedotNurmet rahaksi ja Euro Maito
Nurmet rahaksi ja Euro Maito Arto Hämäläinen Timolan tila (Teija ja Arto Hämäläinen) Luomumaitoa Yksi robotti, 75 lehmää + uudistus Pellot pääosin nurmella Tarvitaanko pilottitilatoimintaa perinteisen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 19.03.2015 Sivu 1 / 1 142/11.01.03/2014 25 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotGluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
Lisätiedot