Masennustietoisuustapahtuma
|
|
- Urho Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Masennustietoisuustapahtuma Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut Tipotien auditorio
2 Minä olen nauranut eikä minulla ole ollut hauskaa. Minä olen itkenyt enkä ole ollut surullinen. Minä olen sanonut että minulla on ikävä ja en ole tarkoittanut sitä. Minä olen elänyt täyttä elämää ulospäin, niin tyhjää sisällä, pimeää. Minä olen kokenut paljon, tehnyt kaikkea, olen nauttinut enkä ole ollut onnellinen. Minä seison nyt tässä ja katson vuosia jatkunutta kierrettä, ahdistusta jonka keräsin. Harmittaa että en aikaisemmin puhunut. Luulin että tämä on normaalia. (Tuntematon) X.X.2012 Matti Meikäläinen
3 Hoidontarpeen hahmottaminen
4 Kaikki ovat välillä allapäin On normaalia, että toisinaan tympii ja väsyttää Fyysinen kunto on toiminnan perusta jos sitä ei ole, on raskaampaa toimia Nukkumattomuus vie elämänilon Jos ei syö kunnolla, voimat loppuu myös psyykkinen jaksaminen Jatkuva tekeminen ja suorittaminen sekä levon ja palautumisen puute vie umpikujaan Suru ei ole sairaus Kokemus, ettei kohtaa toisia, ei tule ymmärretyksi tai kuulluksi, tai jää ulkopuoliseksi on ihmiselle raskas
5 Millaisiin elämäntilanteisiin masennus liittyy? pitkäaikaissairauksiin tai kiputiloihin, epämääräisiin somaattisiin oireisiin univaikeuksiin työuupumukseen runsaaseen päihdekäyttöön oma/läheisen pitkäaikaistyöttömyyteen lähi-ihmissuhteiden vaikeuksiin: suhteen pitkittyneet ongelmat, suhteen päättyminen, lähisuhdeväkivalta, läheisen kuolema, läheisen pitkäaikainen sairaus (psyykkinen tai fyysinen), perheen ongelmat muiden mielenterveyshäiriöiden lisäongelmana, esimerkiksi ahdistuneisuus- tai syömishäiriön rinnalla traumatisaatioon: liikenneonnettomuus, raiskaus, väkivaltakokemukset, eläminen turvattomassa ja uhkaavassa ihmissuhteessa
6 Monella on masennus Masennustilat ovat monitekijäisiä sairauksia, joiden syntyyn liittyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia altistustekijöitä. Vaikeaa masennusta sairastaa Suomessa vuosittain henkilöä. Kliinisesti merkittävä masennustila ilmenee vuoden aikana noin 5%:lla aikuisväestöstä. Nykyisin heistä yli puolella masennus on uusiutuva. Masennustilat ovat naisilla noin kertaa yleisempiä kuin miehillä. Perusterveydenhuollon potilaista noin 10 %:lla arvioidaan olevan masennus, mutta vain osan hakevan siihen aktiivisesti hoitoa.
7 Erilaiset masennukset synnytyksen jälkeinen masennus tietyssä iässä ilmenevä masennus nuoruusikä, vanhuus masennus, johon liittyy somaattinen oireyhtymä lievä masennus keskivaikea masennus vakava masennus vakava masennus psykoottisin piirtein toistuva masennus pitkäaikainen masennus määrittämätön masennus sekamuotoinen ahdistus- ja mielialahäiriö traumatisoitumisen aiheuttama masennus persoonallisuushäiriö ja siihen liittyvä masennus
8 Alkavan masennuksen merkkejä 1/2 univaikeudet ja huonounisuus: henkilö ei nuku tarpeeksi tai on koko ajan unelias syömisvaikeudet: henkilö ei syö tarpeeksi tai syö murheeseensa voimattomuus, uupumus: "olen ihan poikki, en jaksa enää" apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät yms. eivät enää kiinnosta saamattomuus toimintakyvyn lasku: ei saa hoidetuksi tavanomaisia tehtäviään
9 Alkavan masennuksen merkkejä 2/2 vihamielisyys: voimakasta kiukkuilua, äksyilyä, suuttuminen pienistä asioista keskittymisvaikeudet: ylivilkkaus muistihäiriöt itseinho: olen ruma, huono, ei minusta kukaan pidä itkuisuus ja surullisuus hallitsevaa tuomiopäivän tunteet: henkilö puhuu, ajattelee, kirjoittaa, piirtää kuolemasta pitkittynyt kipuilu ja ahdistuneisuuteen liittyvät fyysiset oireet, esim. hengenahdistus, sydämen tykytys, hikoilu ja vapina
10 Jos olet huolestunut mielialasta Havainnoi vointia, toimintaa ja mielialaa. Voit kirjata havaintosi ylös, jotta voit kertoa havainnoistasi täsmällisesti ja todellisuuden mukaisesti. Ole aloitteellinen. Jos mahdollista, ota läheisesi kanssa puheeksi omat havaintosi ja yritä virittää keskustelua asiasta. Voit kysyä lisäneuvoja kiireettömässä tilanteessa oman paikkakuntasi perusterveydenhuollon ajanvarauksesta. Kun menee lääkärikäynnille tilanteen selvittelemiseksi, on hyvä, jos läheinen on mukana. Mukanaolo on tärkeää, se tuo lisätietoa käynnillä käytävään keskusteluun ja tukee vaikeuksistaan kertovaa henkilöä. Hae itsellesi tietoa ja tukea esim. perheenjäseniltä, ystäviltä, perusterveydenhuollosta, mielenterveyden nettisivuilta, paikallisesta omaisyhdistyksestä.
11 Itsetuhoisuus = kiireellinen tilanne Jos ilmenee itsetuhoisuutta, ota yhteys ensiapuun (Acuta) tai psykiatrian kriisiyksikköön. Jos joku on välittömässä itsemurhavaarassa, älä jätä häntä yksin. Itsetuhoisuuden riskiä nostaa masennus, päihdeongelma, aiempi itsemurhayritys, läheisen itsemurha, voimakas psyykkinen kipu ja tuskaisuus esim. äskettäisen pettymyksen tai menetyksen vuoksi, itsemurhamentelmän saatavuus (esim. ase tai lääkkeet) ja tukiverkoston puute.
12 Älä kävele ohi itsestäsi ota huomioon omat tuntemuksesi voinnistasi miten voit huolehtia itsestäsi ja läheisestäsi hyvin? ihmisestä, niin itsestä kuin toisesta, saa välittää kun asiat ovat vasta alullaan, niihin on helpompi vaikuttaa pitkään vallinnut asiaintila vaatii pitemmän ajan muuttuakseen pienetkin muutokset voivat vaikuttaa tärkeällä tavalla ihminen on sopeutuva ja muuttuva
13 Masennuksen tutkimisessa ja hoidossa on tarpeellista ottaa huomioon: 1. psyykkinen tilanne 2. psykososiaalinen tilanne 3. perheen ja verkoston tilanne 4. somaattinen tilanne X.X.2012 Matti Meikäläinen
14 Missä masennusta hoidetaan neuvolat (lastenneuvola, perheneuvola) lastenpsykiatria kouluterveydenhuolto opiskelijaterveydenhuolto nuorisopsykiatria omalääkärit terveysasemien psykologit ja depresssiohoitajat työterveyshuolto A-klinikka / päihdepalvelut psykiatrian poliklinikka yksityiset psykoterapeutit päiväsairaala ympärivuorokautinen osastohoitojakso sairaalassa
15 Masennuksen varhainen tunnistaminen peruspalveluissa Keskusteleva ja potilasta kuunteleva työskentely Perheen ja läheisten kuuleminen Nykytilanteen kartoitus: toimintakyky arjessa, kotona ja työssä/opinnoissa, psyykkinen ja fyysinen oireilu Sosiaalisen tilanteen kartoitus: perhetilanne, ihmissuhdeverkosto, taloudellinen tilanne Kokemukset pitkäaikaisesta stressistä tai traumatisoivista tilanteista nyt tai aiemmin Somaattisten sairauksien kartoitus ja huomioiminen; fyysinen tila Päihdekäytön määrä ja laatu Itsetuhoisuuden mahdollisuus ja sen vakavuusaste
16 Perusterveydenhuolto Akuutit lievät ja keskivaikeat masennukset voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Hoitosuunnitelman kirjaaminen potilastietoihin selkiyttää potilaan hoidon perustetta, tavoitteita, interventioita, seurantaa sekä vaikuttavuuden arviointia. Hoidossa keskeistä on potilaan elämäntilanteen kartoittaminen, psykososiaalinen tuki ja hyvä vuorovaikutussuhde potilaan kanssa. Hoidon tavoitteena on masennusoireiden väistyminen ja työkyvyn palauttaminen. Potilaan lääkityksen tarve arvioidaan, sitoutumista lääkehoitoon tuetaan ja hoidon tuloksellisuutta seurataan.
17 Milloin masennusta on tarpeellista hoitaa erikoissairaanhoidossa? Erikoissairaanhoitoon tehdään lähete, jos potilas on psykoottinen vakavasti itsetuhoinen vaikea-asteisesti masentunut tai mikäli terapeuttinen keskusteluhoito ja kahden eri masennuslääkkeen kokeilu eivät auta 6 kk:ssa
18 Hallituskadun psykiatria Hallituskadun psykiatrian yksikössä hoitoaika on muutamasta viikosta puoleen vuoteen. Hoitomuotoina käytetään mm. yksilökeskusteluja, perheja verkostotyötä, erilaisia ryhmämuotoisia hoitoja ja lääkehoitoa sekä sosiaaliturva-asioiden selvittelyä. Hoitoon voidaan liittää myös päiväsairaalahoito ja kotikäyntejä. Tavoitteena on psyykkisen tasapainon palauttaminen ja sairauden oireiden hallinta, arkiselviytymisen ja elämän hallinnan vahvistuminen, omien voimavarojen saaminen käyttöön sekä parempi elämän laatu.
19 Sarviksen psykiatria Kanta-Sarvis 2, Hatanpäänkatu 3 Sarviksen psykiatria palvelee erityisesti potilaita, jotka kärsivät ahdistus-, mieliala- tai syömishäiriöistä tai tarvitsevat traumahoitoa. Pakko-oireista ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät saavat myös hoitoa Sarviksella. Hoidon tarpeen yksilöllinen arviointi, suunnittelu ja toteutus. Tarvittavia tukitoimia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä potilaan ja hänen läheistensä, hoitavien henkilöiden ja palveluja tarjoavien tahojen kanssa. Sarviksella on mahdollista tarjota 1-3 vuotta kestäviä terapioita.
20 Masennuksen hoito alkaa tilanteen tutkimisesta Masennuksen hoito alkaa tutkimusjaksolla. Lievemmissä masennuksissa tutkimusjakso itsessään voi olla jo riittävästi muutosta tuova interventio. Masennuksen hoito alkaa perusterveydenhuollossa. Työterveyshuoltolain mukaan työntekijän 60 päivää kestäneen sairausloman jälkeen on selviteltävä kuntoutusinterventioiden mahdollisuus.
21 Tärkeää kysyä ja selvittää: potilaan havaitsemat tuntemukset mieliala ja sen vaihtelu itsetuhoiset ajatukset tai itseä vahingoittava toiminta toiminnan vaikeudet unen laatu somaattinen terveydentila; laboratoriotutkimukset (mm. kilpirauhasarvot, B12-vitamiini-, foolihappotasot), tarvittaessa kuvantamistutkimuksia elintavat: ravitsemus, liikkuminen, kunto päihdekäyttö (Audit-kysely) työ- ja ihmissuhdetilanne pitkittyneet stressitilat vaikeat menetykset nyt/äskettäin tai aikaisemmin elämässä
22 Hoitosuunnitelma potilaan määrittelemä tarve ja tavoite yhdessä määritellyt keinot, joilla tavoitteeseen pyritään sopimus siitä, kuinka hoitosuunnitelman toteutusta seurataan ja arvioidaan kirjaus diagnooseista ja lääkityksestä kirjaus siitä, kuka ammattihenkilö on vastaa potilaan hoidon toteutumisesta = yhteystiedot Hoitosuunnitelma tehdään tietylle ajanjaksolle, ja sen toteutumisen jälkeen tilanne ja hoidon tarve arvioidaan uudelleen.
23 Kertominen ja keskustelu Hoidossa oleellista on vuorovaikutuksellinen yhteistyö potilaan kanssa. Hoito perustuu yksilölliseen, potilastietoihin kirjattuun hoitosuunnitelmaan ja hoito rakentuu hoitojaksoista. Masennuksen hoidossa potilaan tilanteeseen pyritään vaikuttamaan systeemisesti, monin eri lähestymistavoin ja niin, että potilas voi itse olla toimija tilanteessaan ja osallistua omaan hoitoonsa.
24 Masennuspotilaan hyvä hoito Huolellisesti tehty tutkiminen ja siitä koottu tieto luo pohjan sille, mitä hoidossa on käsiteltävä, mitä on muutettava, mistä löytyy voimavaroja ja missä kohtaa voimavaroja täytyy vahvistaa. Hyvä hoito on vuorovaikutukseen perustuvaa ja siinä on pyrittävä yhteistyöhön potilaan kanssa. Potilaan kohtaaminen, kuunteleminen, motivaation tukeminen ja kiinnostuksen herättäminen oman voinnin parantamiseen on tärkeää kaikissa hoidon vaiheissa. Hoidossa pyritään toimintakyvyn palauttamiseen ja mielialan kohtentumiseen. Toivo syntyy siitä, kun asioista ja kokemuksista on mahdollista keskustella.
25 Perhe on tärkeä huomioida Ihminen voi sairastua masennukseen elämänkaarensa eri vaiheissa, joten sairastumisen yhteys potilaan perhetilanteeseen voi olla hyvin monenlainen. Masennuksen hoidossa aina tärkeää on huomioida masentuneen henkilön suhde perheen jäseniin ja perheen tilanteeseen sekä perheen historiaan. On huomioitava koko perhesysteemin voimavarojen ja jaksamisen tilanne nyt. Perhetilanteet on kohdattava yksilöllisesti ja arvostelemattomasti.
26 Päihdekäyttö ja riippuvuudet Kaikki päihdekäyttö voi aiheuttaa tai ylläpitää masennusta. Toisinaan päihdekäyttö voi olla epäsuoraa itsetuhoisuutta. Myös toiminnalliset riippuvuudet eli peli-, netti- tai seksiriippuvuus tai syömishäiriö voivat aiheuttaa tai olla keino säädellä masennusta. Päihdekäyttöön liittyvän masennuksen ensisijainen hoito on päihdeongelman hoito. On realistisesti arvioitava, mikä on potilaan kapasiteetti ja motivaatio muutoksen tekemiseen ja hoitoon. Masennuksen psykoterapeuttinen hoito ei ole tehoavaa, jos potilaalla on samanaikaisesti päihderiippuvuusongelma.
27 Masennuksen lääkehoidosta Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa yhtä tehokkaita oireiden lievittäjinä, ja niiden yhtäaikainen käyttö on tehokkaampaa kuin kumpikaan yksinään. Masennuslääkkeiden merkitys on hoidossa yleensä sitä suurempi, mitä vaikeammasta masennuksesta on kyse. Masennuksen suunnitelmallisessa lääkehoidossa on kolme vaihetta: akuuttivaihe, jatkohoito ja ylläpitohoito. Lääkevasteet ja lääkehaitat ovat yksilöllisiä, joten lääkehoidon huolellinen seuranta on tarpeellista. Lääkehoito on pyritään toteuttamaan määräaikaisena.
28 Psykoterapiat masennuksen hoidossa Masennustilojen hoidossa psykoterapian tavoitteena on saada potilas toipumaan ja toimintakyky paranemaan vaikuttamalla masennusta ylläpitäviin toimintatapoihin, mielikuviin, ajattelumalleihin, tunneelämään ja minäkäsitykseen. Potilaan elämäntilanteen on oltava kohtuullisen vakaa, jotta hänellä voi olla voimavaroja psykoterapiatyöskentelyyn. Potilaan on pystyttävä erottamaan ulkoinen ja sisäinen kokemusmaailma toisistaan ja siedettävä ainakin jonkin verran myös psyykkistä stressiä. Psykoterapiatyöskentely edellyttää valmiutta lähestyä muita ihmisiä ja viestiä heidän kanssaan ymmärtäen myös tunnetason viestejä. Psykoterapiassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja kykyä sitoutua yhteistyöhön.
29 Kehosta ja liikkumisesta Masennuksessa tyypillistä on, että suhde omaan kehoon käy kielteiseksi väsymyksen, kipujen ja kehon eitoivottujen muutosten vuoksi. Masennuksen hoidossa liikkuminen on reitti rakentaa suhdetta omaan kehoon. Liikekokemukset tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa, kuinka kehollaan aistii ja toimii, mitä tuntemuksia, tunteita ja mielikuvia viriää. Tämä kehittää suhdetta itseen ja ympäristöön. Toiminta muuttaa tilaa. Liikkuminen voi viedä luontoon luontoympäristö on myös voimavaroja palauttava ja stressitasoa laskeva.
30 Kehotietoisuustaidot parantavat säätelykeinoja arjen toiminnassa. Tietoisuus omasta liikkuvuudesta ja kehon käytön mahdollisuuksista tuo yksilölle enemmän toimintaresursseja. Jo pienikin liikkumisen lisääminen on tärkeä tuki masentuneen potilaan voinnin kohentamisessa. Kehollisuutta huomioivia masennuksen hoidossa käytettyjä terapiamuotoja: psykofyysinen psykoterapia, tanssi-liiketerapia, psykofyysinen psykoterapia, sensorimotorinen terapia psykologi Päivi Pylvänäinen
31 Pienestä kiinni Väsyttää, ahdistaa, masentaa. Miten siitä kiinni saa? Silitä kättä, varvasta heiluta, vaikka vain hetken itseä keinuta. Yksin ja yhdessä, Kehon näin mielessä. Löydämme uutta, pohdimme vanhaa. Mikä on totta, mikä on vain harhaa? Liike on pieni, oivallus on suuri. Sisältä itsestä tuli se juuri. Se aarre on mulle kun ahdistaa. Se nostaa, kantaa ja puhdistaa.
32 Uniongelmien hoidosta Alle 5 tuntia yössä unta: kognitiivinen suorituskyky heikkenee, keskittyminen vaikeutuu, ruuansulatus häiriytyy ja elimistöön tulee stressitila. Unettomuutta ylläpitävistä tekijöistä keskeisin on ylivireystila ja sen jatkuminen itseään ruokkivana kehänä. Kofeiinin käytön tunnistaminen ja karsiminen minimiin ja jopa pois, auttaa unen laadun parantamisessa ja vähentää tarvetta nukahtamislääkkeiden käyttöön. Unilääkkeitä tulisi käyttää vain tilapäisesti. Tietokoneen käytön tottumuksiin ja vuorokausirytmin ylläpitämiseen on tarpeellista kiinnittää huomiota.
33 Toimintaa elämässä työhön paluun reitit kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ihmisen tavallinen elämä: ihmissuhteet, ravitsemus, uni, liikkuminen, kiinnostuneisuus asioista
34 Saan tuntea auringon, tuulen, sateen ja nähdä, kokea voimakkaammin. Kiireen tunteelta, kärsimättömyydeltä meni terä. Oma keho tuntuu mukavalta.
35 Kiitos! psykologi Päivi Pylvänäinen, Hallituskadun psykiatria - Etusivu > Ammattilaisille > Hoito-ohjelmat > Psykiatria > Masennuksen alueellinen hoito-ohjelma
MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLataa Masennus. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Masennus Lataa Luettu Kuunnella E- kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Masennus Lataa ISBN: 9789516563186 Sivumäärä: 416 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.83 Mb Masennus-kirja käsittelee masennustilaan vaikuttavia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä, sairauden
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotLYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta
LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotPÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011
PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen
NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotMASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma
MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotTarpeenmukainen hoito
Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotSote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma
Sote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma Sosiaali- ja terveysvaliokunta 28.5.2018 Annarilla Ahtola Puheenjohtaja Suomen Psykologiliitto ry Kuka hoitaa päätä?? Psykologin osaaminen ja
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotINFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:
PERUSTIEDOT KARTOITUSJAKSOLLE Päivämäärä: Kuntoutuja (koko nimi): Osoite: Sotu: Puhelin: Kotikunta: Lähiomainen: LÄHETTÄVÄ TAHO, TYÖNTEKIJÄ JA LÄHETTEEN SAAPUMISPÄIVÄMÄÄRÄ: INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotMiten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka
Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotTERVEYDENHOITAJA ASIAKKAAN MIELENTERVEYDEN TUKENA
TERVEYDENHOITAJA ASIAKKAAN MIELENTERVEYDEN TUKENA Ei me olla terapeutteja 15.3.2019 Rovaniemi Tarja Kellosalo ja Minna Rytkönen Helppoa on tehdä ihminen hulluksi Ota häneltä pois kaikki ja katso kuinka
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotVankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotVAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA
VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotAlkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä
Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle
LisätiedotMikä on muuttunut hankkeen myötä
Mikä on muuttunut hankkeen myötä Vertaisoppimispäivät, Kajaani 30.11.17. TOIKE-hanke Sinikka Karhu ja Anni Mäkelä Mikä on muuttunut asiakkaan näkökulmasta? Matalan kynnyksen Toimintakykykykeskus on perustettu
Lisätiedot