Refluksitaudin toteaminen. Martti Färkkilä
|
|
- Anne Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Refluksitauti Martti Färkkilä Refluksitaudin diagnoosi pohjautuu oireisiin, lääkehoitovasteeseen, endoskopiaan ja ruokatorven ph-rekisteröintiin, mutta sen toteamiseen ei ole kultaista standardia. Närästys on refluksitaudin pääoire, ja sitä valittaa noin 75 % refluksista kärsivistä. Miltei joka toisella närästyksestä kärsivällä puolestaan todetaan tähystystutkimuksessa refluksiesofagiitti, mutta oireet ja endoskopialöydökset korreloivat huonosti toisiinsa. Endoskopia on aiheellinen ruokatorviperäisten hälyttävien oireiden yhteydessä ja lääkehoitovaste on puutteellinen tai lääkityksen tarve on jatkuva potilaalla, jolle ei ole aiemmin tehty tähystystä. Ruokatorven ph-rekisteröinti on tarpeen selvitettäessä refluksitaudin leikkaushoidon aiheita, epätyydyttävän hoitovasteen syitä tai ruokatorven ulkopuolisia oireita. Manometria on syytä tehdä paikannettaessa ruokatorven alempaa sulkijalihasta phelektrodin paikan määrittämiseksi sekä suljettaessa pois ruokatorven primaarisia motiliteettihäiriöitä ennen leikkaushoitoa. Herkimmäksi, yksinkertaisimmaksi ja edullisimmaksi menetelmäksi rintakipujen ja happorefluksin yhteyttä tutkittaessa on osoittautunut hoitokokeilu protonipumpun estäjällä. Refluksitaudin diagnostiikasta ja hoidosta on julkaistu parin viime vuoden aikana kolme eri hoitosuositusta (Moss ym. 1998, Dent ym. 1999, DeVault ja O Castell 1999), joissa on otettu kantaa oireiden, endoskopian ja ruokatorven toimintatutkimusten merkityksestä refluksitaudin diagnostiikassa ja hoidossa. Niissä esitetyt kriteerit ovat pitkälle samansuuntaisia. Refluksitaudin toteamiseen ei ole olemassa kultaista standardia, vaan diagnostiikka pohjautuu oireisiin, lääkehoitovasteeseen, endoskopiaan ja ph-rekisteröintiin. Kliininen diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin, kuten närästykseen eli rintalastan takaiseen polttavaan tunteeseen ja suussa tuntuvaan happamaan makuun. Nielemisvaikeuksia eli dysfagiaa saattaa esiintyä refluksitaudin yhteydessä ilman komplikaatioitakin, kuten striktuuramuodostumaa. Regurgitaatiolla eli käänteisvirtauksella tarkoitetaan mahan sisällön nousua suuhun. Eri ihmiset ymmärtävät kuitenkin närästyksellä eri asioita, minkä takia anamneesia selvitettäessä on varmistettava, että potilas tarkoittaa närästyksellä samaa asiaa kuin lääkäri. Näiden oireiden lisäksi refluksitautiin liittyy joukko ruokatorven ulkopuolisia oireita, joita on lueteltu taulukossa 1. Epäselvän rintakivun, pitkittyneen yskän tai äänen käheyden takaa kannattaa etsiä refluksitautia. Hankala- Taulukko 1. Refluksitautiin liittyviä ruokatorven ulkopuolisia oireita. Suu ja nielu Hampaiden kiillevauriot Posteriorinen laryngiitti Runsas syljeneritys Kipeä kieli Hengitystieoireet Yskä Äänen käheys Astma Muita Palan tunne nielussa Pahanhajuinen hengitys Krooninen korvakipu 1878 Duodecim 2000; 116: M. Färkkilä
2 hoitoisen, etenkin yöaikaan ja aamuisin vaivaavan astman pahentajana voi olla myös happorefluksi. Eri tutkimusten mukaan %:lla astmaatikoista esiintyy refluksia (Sontag 2000), ja protonipumpun estäjän on todettu vähentävän yöaikaista oireilua (Kiljander ym. 1999). Refluksitaudin erotusdiagnostiikassa täytyy muistaa myös sepelvaltimotaudin mahdollisuus. Sydän- ja ruokatorviperäiset rintakivut saattavat muistuttaa erehdyttävästi toisiaan, ja myös niiden säteilyalue on varsin samanlainen. Ruokatorviperäiset oireet ilmaantuvat kuitenkin usein aterian jälkeen ja liittyvät kumarteluun. Oireet ja refluksi Närästyksen ollessa ainoa tai johtava oire sen takana on ainakin 75 %:ssa tapauksista gastroesofageaalinen refluksi (Klauser ym. 1990), joten se on oireena verrattain spesifinen. Närästysoireiden vaikeusaste korreloi huonosti endoskopiassa todettuun esofagiittin, sen vaikeusasteeseen tai ph-rekisteröintilöydökseen. Klauserin ym. (1990) tutkimuksessa refluksipotilaiden oireisto oli samanlainen riippumatta siitä, oliko ph-rekisteröintilöydös poikkeava vai normaali. Vajaalla 50 %:lla närästyspotilaista, joilla oireita on esiintynyt vähintään kahdesti viikossa yli puolen vuoden ajan, todetaan endoskooppinen esofagiitti (Dent ym. 1999). Toisaalta jos potilaalla esiintyy närästysoireita mutta endoskopiassa ei todeta esofagiittia (toiminnallinen närästys, nonerosiivinen refluksisairaus, NERD) on epätodennäköistä, että hänelle kehittyy erosiivinen esofagiitti seuraavien kymmenen vuoden aikana (Schindlbeck ym. 1992, Isolauri ym. 1997). Refluksitauti voidaan jaotella taulukon 2 mukaisesti oireiden, endoskopialöydöksen ja ruokatorven ph-rekisteröinnin perusteella. Toiminnallisen närästyksen yhteydessä potilas aistii jo fysiologisena pidetyn happomäärän ruokatorvessa ja saa oireita. Protonipumpun estäjä diagnostisena apuna Taulukko 2. Refluksitaudin kirjo. Häiriö Oireita ph-löydös Endoskopialöydös Fysiologinen refluksi Ei Normaali Normaali Toiminnallinen Kyllä Normaali tai Normaali närästys poikkeava Refluksiesofagiitti Usein Poikkeava Poikkeava Taulukko 3. Endoskopian aiheet refluksitaudissa. Hälyttävät oireet verioksennukset, vuoto, nielemiskivut, laihtuminen, rintakivut, ruoan takertumisen tunne Komplisoitunut refluksitauti, esim. striktuura Komplisoitumaton refluksitauti, johon liittyy ruokatorven ulkopuolisia oireita refluksioireita lääkityksestä huolimatta jatkuva lääkityksen tarve potilaalla, jolle ei ole tehty tähystystä Barrett-seuranta potilailla, joiden koepaloissa on todettu intestinaalinen metaplasia ja jotka ovat leikkauskelpoisia ikänsä ja sairauksiensa perusteella Suuri annos protonipumpun estäjää (PPI) kahdesti vuorokaudessa annettuna on osoittautunut tehokkaaksi ja taloudelliseksi menetelmäksi selvittää, johtuvatko potilaan rintakivut ja närästys gastroesofageaalisesta refluksista (Dent ym. 1999). Tämä lääkitys on hyvä hoitokoe ja seuloo esiin ne potilaat, joille endoskopia on tarpeellinen (Schindlbeck ym. 1995, Lind ym. 1997, Fass ym. 1998) (kuva 1). PPI-testi on todettu herkemmäksi menetelmäksi kuin ruokatorven ph-rekisteröinti, ja se osoittaa toiminnallisen närästyksen myös niiltä potilailta, joilla todetaan ph-rekisteröinnissä normaali löydös (Dent ym. 1998). Protonipumpun estäjä onkin noussut ensisijaiseksi vaihtoehdoksi jatkuvasti oireilevan refluksipotilaan hoidossa. Suuriannoksisella lääkityksellä pyritään saamaan potilas oireettomaksi ja selvittämään samalla, johtuvatko oireet happorefluksista. Kyseessä on ns.»step-down»-hoitostrategia (Pikkarainen, tässä numerossa). Milloin endoskopia on aiheellinen refluksitaudissa? Endoskopialla selvitetään, liittyykö refluksioireisiin erosiivinen esofagiitti, ja määritetään sen vaikeusaste ja siihen mahdollisesti liittyvät 1879
3 Oireet + Tyypillinen refluksioireisto + PPI 1x2 2 viikkoa Erotusdiagnostiikka Hälyttävät oireet Endoskopia Taulukko 4. Esofagiitin Los Angeles -luokittelu. Aste Löydökset A Yksi tai useampia enintään 5 mm:n limakalvohaavaumia poimun päällä B Yksi tai useampia yli 5 mm:n limakalvohaavaumia, joista mikään ei yllä limakalvopoimusta toiseen C Kahden tai useamman pitkittäisen poimun välissä yksi tai useampia limakalvohaavaumia, jotka kattavat alle 75 % ruokatorven ympärysmitasta D Limakalvohaavaumat, jotka kattavat vähintään 75 % ruokatorven ympärysmitasta Oireeton Step down Edelleen oireita Kuva 1. Refluksitaudin diagnostiikka. komplikaatiot. Tärkeimmät aiheet potilaan ohjaamiseen endoskopiaan ovat hälyttävät oireet (taulukko 3), jatkuva lääkityksen tarve potilaalla, jolle ei ole aiemmin tehty tähystystä, hankalat oireet riittävästä lääkityksestä huolimatta tai ruokatorven ulkopuoliset oireet. Sen sijaan Barrettin ruokatorven ja siihen liittyvän syövän riski on niin vähäinen, ettei näiden epäilyä pidetä nykyään perusteena endoskopialle (Dent ym. 1998). Jos potilas lähetetään primaaristi endoskopiaan refluksioireiden takia, se tulisi tehdä ennen lääkehoidon aloittamista, koska lääkitys ehtii usein normaalistaa mahdolliset endoskopialöydökset. Endoskopia muuttaa kuitenkin vain harvoin potilaan hoitoa. Oireisen refluksin takia endoskopiaan lähetetylle potilaalle aloitetaan tavallisesti lääkitys protonipumpun estäjällä, mikäli sitä ei ole tehty jo ennen endoskopiaa (Blustein ym. 1998). Yleisesti kuitenkin katsotaan (Moss ym. 1998), että refluksioireiselle potilaalle on aiheellista tehdä tähystys ainakin kerran elämän aikana. Yli avoterveydenhuollon gastroskopiaa käsittäneen aineiston mukaan gastroesofageaalinen refluksi oli endoskopian aihe 17 %:ssa tapauksista (Lieberman ym. 2000). Merkittävä tai seurantaa vaativa löydös todetaan alle 5 %:lla potilaista, joille ei ole aiemmin tehty tähystystä (Locke ym. 1997). Endoskopia on erittäin tarkka menetelmä refluksitaudin toteamiseksi, mutta sen herkkyys on hyvin heikko. Löydösten tarkka ja toistettavissa oleva luokitus on tärkeä, koska endoskopiassa todetun refluksitaudin vaikeusasteen on todettu vaikuttavan sekä hoitovasteeseen että ennusteeseen (Hetzel ym. 1988, Lundell ym. 1991, Dent ym. 1994). Ruokatorven endoskopialöydökset suositellaan nykyään luokiteltavaksi Los Angelesissa 1994 pidetyn Gastroenterologian maailmankokouksen suosituksen mukaisesti (LA- Classification). Tämä luokitus korvaa selkeämpänä ja paremmin toistettavana aiemmin käytetyn Savary-Millerin luokittelun (Armstrong ym. 1996) (taulukko 4, kuva 2). Limakalvohaavaumien lisäksi luokitellaan erikseen striktuurat ja ulkukset. Pelkkää ruokatorven punoitusta, hyperkeratoosia tai limakalvon vuotoherkkyyttä ei pidetä merkityksellisinä refluksitaudin endoskooppisen diagnostiikan kannalta, eikä rutiinimaisia biopsioita terveestä ruokatorvesta katsota tarpeellisiksi (Dent ym. 1998). Sen sijaan Barrettin metaplasian toteaminen vaatii aina koepalat. Tutkimusten mukaan uuden luokittelun toimivuus ja toistettavuus ovat erinomaiset (Armstrong ym. 1996). Ruokatorven röntgenkuvaus on toissijainen menetelmä endoskopiaan nähden ruokatorven sairauksissa, ja se soveltuukin lähinnä striktuuroiden ja motiliteettihäiriöiden kuten akalasian selvittelyyn M. Färkkilä
4 Taulukko 5. Ruokatorven ph-rekisteröinnin ja manometrian aiheet. 1 cm 1 cm Aste A Eroosiot < 0.5 cm 1 cm 1 cm Aste C Yhteensulautuvat eroosiot < 75 % Aste B Eroosiot 0.5 cm Aste D Yhteensulautuvat eroosiot > 75 % Asteet C ja D = vaikea esofagiitti Esofagiitin komplikaatiot, kuten striktuura, haava ja Barrett, luokitellaan erikseen. Kuva 2. Refluksiesofagiitin endoskooppinen luokittelu Los Angeles -kriteereiden perusteella. Ruokatorven toiminnan tutkimukset Ruokatorven ambulatorinen ph-rekisteröinti refluksitaudin yhteydessä on tarpeen haluttaessa tutkia gastroesofageaalisen refluksin ja oireiden välistä yhteyttä ja refluksin ajallista esiintyvyyttä (päivä- vai yöaikainen) ja selvitettäessä refluksin määrää (taulukko 5) (Ergun ja Karilas 1996, American Gastroenterological Association ph-rekisteröinti Huono vaste lääkehoitoon Ennen refluksileikkausta Epäselvä rintakipu Hengitystieoireet ja ruokatorven ulkopuoliset oireet Astma Krooninen yskä Äänen käheys Posteriorinen laryngiitti Ruokatorven manometria Refluksitauti ph-elektrodin paikannus Ennen refluksileikkausta Epäselvä rintakipu Epätyypilliset oireet Motiliteettihäiriön epäily Ruokatorven primaariset motiliteettihäiriöt, kuten akalasia Sekundaariset motiliteettihäiriöt medical position statement 1996). Manometrian pääaihe on ruokatorven alemman sulkijalihaksen paikan toteaminen ph-elektrodin paikkaa määritettäessä. Tarkka paikantaminen edellyttää aina manometriaa (DeVault ja O Castell 1999). Manometria on tarpeen myös ennen refluksileikkausta, ja sen on osoitettu muuttavan leikkaustekniikkaa tai leikkauspäätöstä noin 10 %:ssa tapauksista (Warning ym. 1995). Manometrian perusteella tutkitaan refluksitautiin liittyviä motiliteettihäiriöitä (Fouad ym. 1999) ja suljetaan pois ennen leikkausta ruokatorven primaariset motiliteettihäiriöt, kuten akalasia. Kirjallisuutta American Gastroenterological Association medical position statement: Guidelines of the use of esophageal ph recording. Gastroenterology 1996;110: Armstrong D, Bennett JR, Blum AL, ym. The endoscopic assessment of esophagitis: a progress report on observer agreement. Gastroenterology 1996;111: Blustein PK, Beck PL, Meddings JB, ym. The utility of endoscopy in the management of patients with gastroesophageal reflux symptoms. Am J Gastroenterol 1998;93: Dent J, Yeomans ND, Mackinnon M, ym. Omeprazole versus ranitidine for prevention of relapse in reflux disease. Gut 1994;35: Dent J, Brun J, Fendrick AM, ym. An evidence-based appraisal of reflux disease management the Genval Workshop Report. Gut 1999;44 Suppl 2:S1 S16. DeVault KR, O Castell DO. Updated guidelines for the diagnosis and treatment of gastroesophageal reflux disease. Am J Gastroenterol 1999;94: Ergun GA, Kahrilas P. Clinical applications of esophageal manometry and ph monitoring. Am J Gastroenterol 1996;91: Fass R, Fennerty MB, Ofman J, ym. The clinical and economic value of a short course of omeprazole in patients with noncardiac chest pain. Gastroenterology 1998;115:42 9. Fouad YM, Katz PO, Hatlebakk JG, ym. Ineffective esophageal motility: The most common motility abnormality in patients with GERDassociated respiratory symptoms. Am J Gastroenterol 1999;94: Hetzel DJ, Dent J Reed WD, ym. Healing and relapse of severe peptic esophagitis after treatment with omeprazole. Gastroenterology 1988;95: Isolauri J, Laippala P. Prevalence of symptoms suggestive of gastroesophageal reflux disease in an adult population. Ann Med 1995; 27: Isolauri J, Luostarinen M, Isolauri E, ym. Natural course of gastroesophageal reflux disease: year follow-up of 60 patients. Am J Gastroenterol 1997;92:
5 Kiljander TO, Salomaa ER, Hietanen EK, Terho EO. Gastroesophageal reflux in asthmatics: a double-blind, placebo controlled crossover study with omeprazole. Chest 1999;116: Klauser AG, Schindleback NE, Müller-Lissner SA. Symptoms in gastroesophageal reflux disease. Lancet 1990;335: Lieberman DA, De Garmo PL, Fleischer DE, ym. Patterns of endoscopy use in United States. Gastroenterology 2000;118: Lind T, Havelund T, Carlsson R, ym. Heartburn without esophagitis: efficacy of omeprazole therapy and features determining therapeutic response. Scand J Gastroenterol 1997;32: Lundell L, Backman L, Ekström T, ym. Prevention of relapse of reflux esophagitis after endoscopic healing: the efficacy and safety of omeprazole compared with ranitidine. Scand J Gastroenterol 1991;26: Locke GR, Talley NJ, Fett SL, ym. Prevalence and clinical spectrum of gastroesophageal reflux: a population-based study in Olmsted County, Minnesota. Gastroenterology 1997;112: Moss SF, Arnold R, Tytgat GV, ym. Consensus statement for management of gastroesophageal reflux disease. J Clin Gastroenterol 1998;27:6 12. Schindlbeck NE, Klauser AG, Voderholzer WA, ym. Empiric therapy for gastroesophageal reflux disease. Arch Intern Med 1995;155: Schindlbeck NE, Klauser AG, Berghammer, ym. Three year follow-up of patients with gastroesophageal reflux disease. Gut 1992;33: Sontag SJ. Gastroesophageal reflux disease and asthma. J Clin Gastroenterol 2000;30 Suppl 3:S9 30. Warning JP, Hunter JG, Oddosdottir M, ym. The preoperative evaluation of patients considered for laparoscopic antireflux surgery. Am J Gastroenterol 1995;90:35 8. MARTTI FÄRKKILÄ, dosentti, vastaava yliläääkäri martti.farkkila@hus.fi HYKS, sisätaudit, gastroenterologian klinikka PL 340, HUS 1882
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotRuokatorven refluksitauti on yleinen vaiva,
Refluksitauti Refluksitaudin lääkehoito Pekka Pikkarainen Ruokatorven refluksitauti on krooninen sairaus, joka huonontaa elämänlaatua. Hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja parantaa ruokatorvitulehdus.
LisätiedotANTIREFLUKSILEIKKAUKSET VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA VUOSINA 1997-2006
ANTIREFLUKSILEIKKAUKSET VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA VUOSINA 1997-2006 Ilkka Korte Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja dosentti Tuomo Rantanen Kesäkuu
LisätiedotRuokatorven refluksitauti (gastro-esophageal
KATSAUS Refluksiesofagiitin uudistuva hoito Jari Ovaska Refluksitaudin hoito voidaan aina aloittaa konservatiivisesti, mutta sairauden kroonisen luonteen vuoksi joudutaan usein turvautumaan joko pitkäaikaiseen
LisätiedotKoska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin
Refluksitauti Tuula Kiviluoto Refluksitaudin primaarihoito ovat elämäntapaohjeet ja lääkitys. Vain osa potilaista tarvitsee leikkausta. Hyvä leikkaustulos edellyttää potilaiden huolellista valintaa ja
LisätiedotRuokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB
Ruokatorven patologiaa Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven tauteja Kehitysvirheet Motoriikan häiriöt Ahtaumat Divertikkelit Herniat Esofagiitti Barrett-esofagus
LisätiedotBarrettin ruokatorvi ja mahansuun tulehdus. Markku Voutilainen, Martti Färkkilä ja Pentti Sipponen
Refluksitauti Barrettin ruokatorvi ja mahansuun tulehdus Markku Voutilainen, Martti Färkkilä ja Pentti Sipponen Barrettin ruokatorvi on refluksitaudin merkittävin komplikaatio. Sillä tarkoitetaan ruokatorven
LisätiedotSuomen Refluksi www.refluksi.fi
Suomen Refluksi www.refluksi.fi imeväisikäisten pulauttelu on normaali fysiologinen ilmiö niin kauan kuin siitä ei aiheudu terveydellisiä ongelmia (pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, loppuu yleensä 18 kuukauteen
LisätiedotLAPAROSKOOPPISEN NISSENIN FUNDOPLIKAATION PITKÄAIKAISTULOKSET
LAPAROSKOOPPISEN NISSENIN FUNDOPLIKAATION PITKÄAIKAISTULOKSET Tiina Viitala Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotRefluksitauti hyvänlaatuinen mutta kallis sairaus
Markku Voutilainen KATSAUS Refluksitauti hyvänlaatuinen mutta kallis sairaus Kolmanneksella aikuisikäisistä on ruokatorven refluksitaudin (GERD) oireita, ja taudin ilmaantuvuus vuosittain on 5 : 1 000.
LisätiedotMarkku Heikkinen KYS
Ylävatsavaivojen diagnostiikka ja hoito 30.11.2018 Markku Heikkinen KYS Sidonnaisuudet 2016-18: Osallistunut ulkomaisiin lääketehtaan kustantamiin koulutustilaisuuksiin Ferring, MSD, Olympus Lääketehtaiden
LisätiedotMiksi meitä närästää refluksitaudin etiopatogeneesi. Anna-Liisa Karvonen
Refluksitauti Miksi meitä närästää refluksitaudin etiopatogeneesi Anna-Liisa Karvonen Ruokatorven alemman sulkijalihaksen spontaanien relaksaatioiden katsotaan olevan ensisijainen syy ruokatorveen suuntautuvaan
LisätiedotDyspepsialla ymmärretään ylävatsaan painottuvia
Katsaus MARTTI FÄRKKILÄ Miten dyspepsiaa tulisi hoitaa? Ylävatsavaivat eli dyspepsia ovat tavallinen oire avoterveydenhuollon vastaanotolla, ja ne ovat haastavia sekä diagnostiikan että hoidon kannalta.
LisätiedotRefluksileikkaus sittenkin lääkitystä kustannustehokkaampi?
Tuomo Rantanen KATSAUS Refluksileikkaus sittenkin lääkitystä kustannustehokkaampi? Vaikka fundoplikaation on todettu olevan tehokas refluksitaudin hoidossa, sen pitkäaikaistuloksia on alettu epäillä leikkauksen
LisätiedotRefluksitaudin leikkaushoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina Hannu Paajanen ja Anu Valkonen
Alkuperäistutkimus Refluksitaudin leikkaushoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1997 2001 Hannu Paajanen ja Anu Valkonen Mikkelin keskussairaalassa suoritettiin viiden viime vuoden aikana yhteensä 192
LisätiedotSkopiasta tullut PADvastaus
Skopiasta tllt PADvastas Matti Ristikankare Aplaisylilääkäri, Sisätatien poliklinikka, Laakso MRi 25.5.2018 1 Sidonnaisdet Päätoimi: Aplaisylilääkäri, Sosiaali- ja Terveystoimiala, Helsingin kapnki, sisätatien
LisätiedotREFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS. S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2
REFLUKSITAUTI JA HAMPAIDEN TERVEYS S u o m e n R e f l u k s i 2 0 1 2 Hampaiden kuluminen (eroosio) mahdollinen hapan ylösnousu suuhun asti kuluttaa hampaita tavallisen syömisen ja juomisen lisäksi suu
LisätiedotSkopian indikaatiot Perttu Arkkila
GPF KEVÄTKOULUTUS 25.5.2018, KALASTAJATORPPA, HELSINKI Skopian indikaatiot Perttu Arkkila HUS, Vatsakeskus Gastroenterologian klinikka Meilahden Kolmiosairaala Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotGastroesofageaalisen refluksitaudin pahanlaatuinen komplikaatio: ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä. Eero Sihvo ja Jarmo Salo
Refluksitauti Gastroesofageaalisen refluksitaudin pahanlaatuinen komplikaatio: ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä Eero Sihvo ja Jarmo Salo Ruokatorven adenokarsinooma eli rauhassyöpä on gastroesofageaalisen
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
Lisätiedotph-impedanssimittaus lasten refluksitaudin diagnostiikassa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
ph-impedanssimittaus lasten refluksitaudin diagnostiikassa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 2010-2015 Pia Koskela Syventävien opintojen opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotPITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT
PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotKalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa
Labquality Days 12.2.2016 Kalprotektiinin käyttö tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikassa Martti Färkkilä Helsingin Yliopisto Kliininen laitos HUS Vatsakeskus, Gastroenterologian klinikka
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotDiagnostiikka Aikuisen helikobakteeri-infektion hoito Refluksitauti... 15
Käypä hoito -suositus 1 (36) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Sisällysluettelo Keskeinen sanoma... 3 Rajaukset... 3 Tavoitteet... 4 Kohderyhmät...
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
LisätiedotBiohitin GastroPanel-keksintö
Shanghaissa 15. - 16. syyskuuta, 2006 pidetyn Gastritis Consensus Workshop in osanottajia. Eturivissä oikealta viidentenä työryhmän puheenjohtaja, mm. Kiinan terveysministeriössä toimiva professori Shu-Dong
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotPalleatyräleikkauksen komplikaatiot
KATSAUS Tuomo Rantanen Onnistuessaan palleatyräleikkaus eli fundoplikaatio parantaa oireisen refluksipotilaan elämänlaatua merkittävästi. Fundoplikaation jälkeiset komplikaatiot ovat varsin harvinaisia,
LisätiedotTavankääntämismenetelmästä apua ruokatorviröyhtäilyyn
Jari Punkkinen, Riikka Haakana, Meri Kaartinen ja Markku Walamies Tavankääntämismenetelmästä apua ruokatorviröyhtäilyyn Ruokatorviröyhtäily eli supragastrinen röyhtäily eroaa tavallisesta, gastrisesta
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotMiten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?
Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotLASTEN GASTROESOFAGEAALINEN REFLUKSITAUTI Kirjallisuuskatsaus ja esite
Anni Tiihonen Terhi Tiihonen LASTEN GASTROESOFAGEAALINEN REFLUKSITAUTI Kirjallisuuskatsaus ja esite Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t)
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotVatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi
Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi Rintaa polttaa! sydän n vai ruoansulatuselimet? kirurgille vai sisätautil tautilääkärille? Rintaa polttaa! Jos ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa sisätautil
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotUrheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotTUTKIMUKSEN NIMI: IBD-REKISTERI
15.11.2009 ver 1.2 TUTKIMUKSEN NIMI: IBD-REKISTERI 1. Tutkimuksen taustaa Tulehduksellisilla suolistosairauksilla (IBD = inflammtory bowel disease) tarkoitetaan haavaista paksusuolitulehdusta (colitis
LisätiedotZenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys
Tuomas Klockars, Eero Sihvo, Heikki Rihkanen, Jarmo Salo ja Antti Mäkitie KATSAUS Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Zenkerin divertikkeli on alanielun pullistuma, jonka syntymekanismi
LisätiedotLiikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
LASTEN GASTROENTEROLOGIA voimassa 1.8.2017 alkaen Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology, Nutrition and Hepatology)
Lisätiedot20.10.2015. Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
20.10.2015 Sh Miia Sepponen AVH-valvonta Tavoitteena on, että jokaiselta potilaalta seulotaan vajaaravitsemuksen riski heti hoitojakson alussa Käytetään NRS-2002 (Nutritional Risk Screening) menetelmää
LisätiedotPotilasohje refluksitautia sairastavan potilaan omahoidon tueksi
Potilasohje refluksitautia sairastavan potilaan omahoidon tueksi Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Forssa, Hoitotyön koulutusohjelma Syksy, 2017 Essi Koivisto & Hanna Lilja TIIVISTELMÄ Hoitotyön
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotHelikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014
Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotNexium. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Nexium Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ruokatorven refluksitauti Sairauden kuvaus Ruokatorven
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotSEULONTALOMAKE ALLE 1-VUOTIAAN LAPSEN REFLUKSIOIREILUSTA
SEULONTALOMAKE ALLE 1-VUOTIAAN LAPSEN REFLUKSIOIREILUSTA Elina Valkonen SEULONTALOMAKE ALLE 1-VUOTIAAN LAPSEN REFLUKSIOIREILUSTA Elina Valkonen Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön
LisätiedotGER-lapsen hoidosta opas vanhemmille
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu, syksy 2014 Nina Rantala TIIVISTELMÄ LAHDENSIVU Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Tekijä Nina Rantala Vuosi 2014 Työn nimi GER-lapsen
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotHyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS
Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotPitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Luennon aiheet. Määritelmät 01/04/14. Sidonnaisuudet 2010 2014. Heikki Koskela 27.3.
0/0/ Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela..0 Sidonnaisuudet 00 0 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa KYS
LisätiedotKrooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015
Krooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015 Kiitos kutsusta sidonnaisuudet Lääketehtaiden koulutusalaisuudet MSD, AbboF Lääketehtaiden koulutusmatkat MSD, AbboF, Takeda
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotPitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela 27.3.2014
Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela 27.3.2014 Sidonnaisuudet 2010 2014 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotGastroskopian koepalalöydösten kliininen merkitys
Tieteessä katsaus KORJATTU 15.1.2018 ks. oikaisu www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot Matti Ristikankare LT, apulaisylilääkäri Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, Laakson sisätautien poliklinikka
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin (European Society of Paediatric Gastroenterology, Nutrition and Hepatology) ja
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotMitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotThorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot
THX1 kuvantulkinta 2013 SISÄLTÖ Thorax NSO thorax-kuvauksen indikaatiot ja tekniikka (makuu- ja pystythorax) thorax-kuvan systemaattinen analysointi thorax-lausunnon komponentit nenän sivuonteloiden röntgenkuvauksen
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
Lisätiedot