Julkaisu D:19. Julkaisija Kainuun liitto Kauppakatu 1, Kajaani Puh Fax

Transkriptio

1 Kainuun suurpetoneuvottelukunnan työ

2 Julkaisu D:19 Julkaisija Kainuun liitto Kauppakatu 1, Kajaani Puh Fax ISSN Kuvat: Etukansi: Karhu (Tuomo Tahvanainen, 2001) Takakansi: Suden jälki (Jyrki Haataja, 2002) Julkaistu: Kajaani 03/2003 2

3 SISÄLLYS: 1. Kokoonpano Neuvottelukunnan työskentely v Tietopohjan kasvattaminen... 5 Katsaus Kainuun suurpetotilanteeseen ja lainsäädäntöön ( )... 5 Euroopan, Suomen ja Kainuun suurpetotilanne ( )... 5 Siirtoistutukset ( )... 5 Suurpetovahinkojen korvauskysymykset ja EU:n tuoma problematiikka asian käsittelyssä ( ) Lausuntopyyntö Suurpetokysymys Kainuussa neuvottelukunnan SWOT ja äänestys Neuvottelukunnan työskentely v OPTIO 1. SUURPETOJEN HYÖDYNTÄMINEN... 8 OPTIO 2. PETOTUTKIMUKSEN VAIKUTUKSET... 8 OPTIO 3. SUURPETOJEN METSÄSTYSMAHDOLLISUUS... 8 OPTIO 4. SUURPEDOT KIINNOSTAVAT... 9 OPTIO 5. LAAJAPOHJAINEN YHTEISTYÖ... 9 OPTIO 6. TILAA ON... 9 RISKI 1. MIKÄÄN EI MUUTU... 9 RISKI 2. KORVAUSKÄYTÄNTÖ EI TOIMI... 9 RISKI 3. EU:N JA VALTION TOIMET RISKI 4. LAIT JA ASETUKSET EIVÄT SOVELLU KAINUUN TILANTEESEEN RISKI 5. LAITON METSÄSTYS RISKI 6. TIEDOTUSTA EI HOIDETA RISKI 7. PETOTIHENTYMÄT MÄÄRITETTYJEN OPTIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA RISKIEN HALLINTA SUURPETOJEN HYÖDYNTÄMINEN PETOTUTKIMUS JA PETOKANNAT SUURPETOJEN METSÄSTYS LAAJAPOHJAINEN YHTEISTYÖ KORVAUSKÄYTÄNNÖT Kotieläinvahingot Koiravahingot Porovahingot LAITON METSÄSTYS TIEDOTTAMINEN SEURANTA

4 1. Kokoonpano Kainuun maakuntahallitus päätti perustaa Kainuun Luonnonsuojelupiiri ry:n aloitteesta maakunnallisen suurpetoneuvottelukunnan joulukuussa 2000 pitämässään kokouksessa. Neuvottelukuntaan kutsuttiin edustajia aloitteentekijän ehdottamista yhteisöistä. Neuvottelukunta on täydentänyt kokoonpanoaan ensimmäisissä kokouksissaan. Neuvottelukuntaan kuuluvat: Maakuntavaltuuston puheenjohtaja SP-neuvottelukunnan puheenjohtaja Veikko Hannus Poliisipäällikkö Antti Karjalainen Suomussalmen poliisilaitos Ylitarkastaja Jouko Saastamoinen Kainuun ympäristökeskus Ylitarkastaja Marjo Paavola/ tieinsinööri Matti Linkola Oulun tiepiiri Toim. joht. Jorma Kemppainen Kainuun Tuote Oy Hallan paliskunta Markku Matero Kainuun Nuotta Veikko Rautiainen Suomen metsästäjäliiton Kainuun piiri ry. Reino Harinen Maataloustuottajain Kainuun liitto MTK-Kainuu ry. Heikki Heikkinen Metsähallitus, Kainuu Puistonjohtaja Samuli Sillman (varahenkilönä Ari Meriruoko) Kainuun riistanhoitopiiri Riistapäällikkö Jukka Keränen Kainuun TE-keskus Agrologi Sirpa Lavikainen Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry Jouni Ruuskanen Kainuun luontovalokuvaajat Pekka Helo Erämatkailu Piirainen Urpo Piirainen Kainuun luonnonsuojelupiiri Kirsi Virtanen Kainuun Kennelpiiri Lauri Tervonen Kainuun maakuntahallitus Saara Pikkarainen Riistan- ja kalantutkimus Ilpo Kojola Jouko Kumpula Sotkamon metsästäjät Väinö Karppinen MMM Sauli Härkönen (tiedotetaan kokouksista ja tuloksista) Neuvottelukunnan kokoukset on pidetty , , , , , , , , , ja Neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut Veikko Hannus ja sihteerinä Jyrki Haataja Kainuun liitosta. Neuvottelukunnan jäsenet ovat olleet kokouksissa paikalla erittäin aktiivisesti. Jäsenten edustamat tahot ovat vastanneet matka- ym. kuluista edustajiensa osalta. 4

5 2. Neuvottelukunnan työskentely v Tietopohjan kasvattaminen Neuvottelukunnan kolme ensimmäistä kokousta käytettiin asiaan liittyvän tiedon käsittelyyn. Tavoitteena oli, että osallistujien tietopohja on samanlainen, eikä jatkokeskustelussa tarvitse keskittyä faktojen käsittelyyn. Kokouksissa alustivat aiheeseen liittyen alan asiantuntijat. Käsitellyt aihealueet: Katsaus Kainuun suurpetotilanteeseen ja lainsäädäntöön ( ) Riistapäällikkö Jukka Keränen esitteli suurpetoja koskevaa lainsäädäntöä, hallintoa, virallista suurpetopolitiikkaa ja suurpetotilannetta Suomessa ja Kainuussa. Euroopan, Suomen ja Kainuun suurpetotilanne ( ) RKTL:n tutkija Ilpo Kojola esitteli suurpetotilannetta ja tehtävää tutkimusta. Siirtoistutukset ( ) RKTL:n tutkija Ilpo Kojola kertoi kokemuksia maailmalla tehdyistä suurpetojen siirtoistutuksista. Suurpetovahinkojen korvauskysymykset ja EU:n tuoma problematiikka asian käsittelyssä ( ) Ylitarkastaja Sauli Härkönen MMM:n kala- ja riistaosastolta kävi läpi Suomea koskevat kansainväliset ja kotimaiset velvoitteet sekä muut asiaa koskevat viralliset asiakirjat ja raportit. Härkönen esitteli myös viime vuosina tehtyjen korvaushakemusten määrää ja suuruutta Lausuntopyyntö Neuvottelukunnan edustajia pyydettiin kokouksessa käymään edustamansa tahon kanssa läpi suurpetotilanteen ongelmakysymyksiä omasta näkökulmastaan. Tahoilta pyydettiin asiaa koskevat lausunnot. Lähes kaikki mukana olevat tahot antoivat lausuntonsa neuvottelukunnalle. Ongelmatilanteiksi osoittautuivat annettujen lausuntojen pohjalta pääasiassa Petokantojen suuruus Porovahingot Hirvi- / riistavahingot Koiravahingot Petopelko Vahinkojen korvaaminen Muut ongelmat 5

6 2.3. Suurpetokysymys Kainuussa neuvottelukunnan SWOT Neuvottelukunnan työtä jatkettiin kartoittamalla yhdessä Kainuun suurpetotilanteeseen vaikuttavat muutostekijät. Nelikenttäanalyysin avulla tehdyssä työssä neuvottelukunnan jäsenistä muodostetut kolme ryhmää keskustelivat annetusta tehtävästä ja kirjasivat kaikki esille tulleet muutostekijät. Kaikkien ryhmien töiden tulokset koottiin muutostekijöittäin (S W O T) taulukkoon 1. Äänestysmenettelyssä jokainen osallistuja arvioi SWOT -analyysissä listattuja tekijöitä ja antoi oman arvionsa kahdesta tärkeimmästä tekijästä jokaisessa nelikentän lohkossa. Taulukon 1. listaus on tehty äänestyksen tuloksena syntyneen muutostekijöiden merkittävyysjärjestyksen mukaan. Tekijöiden perässä on annettujen äänien lukumäärä. Ääniä saamattomat muutostekijät ovat satunnaisessa järjestyksessä. Taulukko 1. Ryhmätöissä esille nousseet muutostekijät ja niiden merkittävyys neuvottelukunnan mielestä. MAHDOLLISUUDET (O) UHAT (T)! elinkeinot, matkailu, vetovoimatekijä (10)! petotutkimus (7)! metsästysmahdollisuudet (4)! kulttuurimuutokset (2)! imago julkisuus, parantaa imagoa (2)! mahdollisuudet ulkopuoliseen rahoitukseen (2)! konkreettisilla esityksillä eteenpäin (1)! laaja joukko keskustelee yhdessä (0)! luontoharrastus (0)! luontokuvaus (0)! petoja voi tavata alkuperäisessä ympäristössä (0)! luonnonvalinta hirville ja poroille (0)! lisääntymisalueet (0)! itäraja (0)! minimikannan turvaava lainsäädäntö (0) VAHVUUDET (S) + laaja, soveltuva alue, harva asutus (10) + arvokas ja monipuolinen (rikas) petokanta (7) + pedot kiinnostavat ihmisiä (3) + luontomatkailu ja muut elinkeinot löytäneet pedot (2) + metsästäjien ja tutkijoiden yhteistyö (2) + metsästettävät suurpetokannat (2) + petojen kanssa opittu elämään (1) + hyvä tieto-taito (1) + Venäjän läheisyys (0) + positiivinen petoimago (0) + on sovittu yritystoiminnan sallimisesta (0) + tieto pedoista Kainuussa (0) + suurpetokanta hallinnassa, samoin säätelykyky (0) + ravintoa riittävästi (0) + laaja Natura-verkosto (0)? mikään ei muutu (5)? korvauskäytännön toimivuus/heikentäminen (3)? EU:n tuomat rajoituksen metsästykselle (3)? kotieläimille ja poronhoidolle aiheutuvat haitat ja vahingot (3)? haitat metsästykselle (2)? laiton metsästys (2)? hallitsematon metsästys (2)? muut päättävät puolestamme (2)? EU:n jäykkyys (2)? petovahinkojen mediauhka (1)? metsästyslainsäädännön heikkoudet (1)? petotihentymät (1)? haaskat ja pedot uhka (1)? petopelko (1)? lainsäädännön muutokset (0)? maineen menetys (0)? taudit ja loiset (0)? julkisuus (0) HEIKKOUDET (W) - tiedotuksen puute / ongelmat tiedottamisessa (7) - suuret mielipide-erot / ei yhteistä näkemystä (5) - laiton metsästys liian yleistä /piilorikollisuus (2) - paikalliset pelkäävät kantojen kasvaessa (2) - asenneilmapiiri kielteinen (2) - metsästyskulttuurin taso heikko (2) - korvaukset riittämättömät / kohdennettava oikein (2) - säädösten ja oikeustajun ristiriita (1) - petoasioista päättää yksinomaan metsästäjätahot (1) - maakunnan imago heikko (1) - yhteiskunnalliset heikot (1) - petoja enemmän, kuin myönnetään (1) - salametsästystä liioitellaan (1) - yksimielisyys kantojen koosta puuttuu (0) - tahallinen petojen häirintä (0) - matkailukulttuuri vielä kehitysvaiheessa (0) - valistuksen riittämättömyys (0) - porotalouden intressit (0) 6

7 3. Neuvottelukunnan työskentely v.2002 Seuraavissa kokouksissa mietittiin tehdyn ryhmätyön perusteella kainuulaisten toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia esille tulleisiin muutostekijöihin. Työryhmä kävi läpi ryhmätöiden tulokset ja arvioi 1. Mitkä ovat ne tekijät, joille voimme itse tehdä jotakin? (Ohjattavissa olevat tekijät) 2. Mitkä ovat ne tekijät, jotka ovat muiden päätettävissä, mutta joihin voimme jotenkin vaikuttaa? (Vaikutettavissa olevat tekijät) 3. Mitkä ovat ne tekijät, joihin emme voi juurikaan vaikuttaa? (Annetut tekijät) Lisäksi joidenkin aiemmin määriteltyjen muutostekijöiden nimiä tarkennettiin yksiselitteisemmiksi. Neuvottelukunnan yhteinen näkemys vaikutusmahdollisuuksista tärkeimpiin muutostekijöihin on kirjattu taulukoon 2. Taulukossa sarakkeessa Vaikutusmahdollisuudet numero 1 tarkoittaa, että voimme itse tehdä asialle jotakin, numero 2 tarkoittaa, että joku muu päättää asiasta, mutta voimme vaikuttaa päätöksentekoon. Numero 3 kertoo, että neuvottelukunnan näkemyksen mukaan emme juurikaan voi vaikuttaa ko. tekijään. Kirjain e kertoo, että kyseistä muutostekijää ei ole arvioitu. Taulukon 2 sarakkeeseen Kuka voi vaikuttaa on nimetty hyvin alustavasti työskentelyssä esille tulleita mahdollisia vastuutahoja mietittäessä kunkin asian jatkokäsittelyä. Nelikentän muutostekijät yhdistettiin optioiksi ja riskeiksi. Ajatuksena on, että kun aiheeseen liittyvät mahdollisuudet ja vahvuudet yhdistetään, muodostuu näistä asiaan liittyvät optiot. Optiot ovat tekijöitä, jotka hyödyntämällä suurpetotilannetta Kainuussa voidaan aktiivisesti parantaa. Uhat ja heikkoudet taas muodostavat riskit. Riskeihin tulisi varautua, ne tulisi eliminoida tai ainakin tarkkaan tiedostaa, jotta riskit eivät toteutuisi ja tilanne ei suurpetokysymyksen osalta Kainuussa näin huononisi. Esiin nousseista muutostekijöistä useat kuuluvat samaan aihealueeseen tai saman teeman alle. Siksi tekijät ryhmiteltiin tässä vaiheessa uudelleen aihealueittain uuden otsikon alle. Taulukossa 2. on teemoittain ryhmitellyt mahdollisuuksista ja vahvuuksista muodostuvat suurpetokysymyksen optiot ja uhista ja heikkouksista muodostuvat riskit. Huomioita -osioon jokaisen option ja riskin viimeiselle riville on koottu asian käsittely yhteydessä esille tulleita yksittäisiä ajatuksia, jotka eivät ole neuvottelukunnan päättämiä kantoja, vaan vain muistiin kirjattuja asiaan liittyviä mielipiteitä. 7

8 Taulukko 2. Petokysymyksen optiot ja riskit sekä kainuulaisten toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa niihin. OPTIOT ( MAHDOLLISUUDET JA VAHVUUDET ) OPTIO 1. SUURPETOJEN HYÖDYNTÄMINEN muutostekijä vaikutusmahdollisuudet elinkeinot, luontomatkailu ja siihen liittyvät 1 kaikki, MH elinkeinot, vetovoimatekijä (10) luontomatkailu ja muut elinkeinot löytäneet pedot (2) 2 MH, yrittäjät, porotalous, luontoharrastajat järjestöissä luontoharrastus (0) e luontokuvaus (0) e petoja voi tavata alkuperäisessä ympäristössä (0) e itäraja (0) e Venäjän läheisyys (0) e on sovittu yritystoiminnan sallimisesta (0) e matkailukulttuuri vielä kehitysvaiheessa (0) e () Huomioita: Kainuulaisilla toimijoilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää suurpetoja esim. matkailussa. OPTIO 2. PETOTUTKIMUKSEN VAIKUTUKSET muutostekijä vaikutusmahdollisuudet petotutkimus (7) 2 kaikki mahdollisuudet ulkopuoliseen rahoitukseen (2) 1 TEK, hyviä hakemuksia tarvitaan luonnonvalinta hirville ja peuroille, pedot e saalistamalla (0) lisääntymisalueet (0) e minimikannan turvaava lainsäädäntö (0) e tieto pedoista Kainuussa (0) e petoja enemmän, kuin myönnetään (1) 2 kaikki tahot yksimielisyys kantojen koosta puuttuu (0) e () Huomioita: Yhteistyön kautta runsaasti mahdollisuuksia. Tutkimuksen tulisi kohdistua kaikkiin petoihin. Suurpetokeskus on mahdollisuus. Tarkka ja puolueeton tieto tutkijoilta kaikille. Resursseja lisää. Työllistää. OPTIO 3. SUURPETOJEN METSÄSTYSMAHDOLLISUUS muutostekijä vaikutusmahdollisuudet suurpetojen metsästysmahdollisuudet (4) 2 viranomaiset arvokas ja monipuolinen (rikas) petokanta (7) 2 MMM, RHP, metsästäjä metsästäjien ja tutkijoiden yhteistyö (2) 2 RHP, RKTL, MH, yrittäjät, poronhoito metsästettävät suurpetokannat (2) 2 MMM, RKTL, RHP, kiintiöt, lupa-asiat hyvä tieto-taito (1) 2 MMM, yhteistyö suurpetokanta hallinnassa, samoin säätelykyky e (0) Huomioita: Metsästysmahdollisuudet ovat heikentyneet ympäri maailmaa, kiinnostus viimeisiin mahdollisuuksiin kasvaa. Laaja alue ja suuret kannat asutusta kuitenkin on. Siksi kantoja säädeltävä. Tästä metsästysmahdollisuus. Salapyynti tuonut rajoitteita. Karhun metsästys merkittävä mahdollisuus. Jos susikanta vahvistuu, sekin saavuttaa metsästettävän koon jo parissa vuodessa. 8

9 OPTIO 4. SUURPEDOT KIINNOSTAVAT muutostekijä vaikutusmahdollisuudet asennekulttuurimuutokset (2) 1 kaikki imago julkisuus, parantaa imagoa (2) 1 kaikki, tied. välineet pedot kiinnostavat ihmisiä (3) 1 monet tahot petojen kanssa opittu elämään (1) 2 RHP, järjestöt positiivinen petoimago (0) e petopelko (1) 2 tied. välineet, kaikki tahot, neuvontaorg., luontokuvaajat, paikalliset pelkäävät kantojen kasvaessa (2) 2 viranomaiset, vahinkoeläinten poisto, valistus, järjestöt asenneilmapiiri kielteinen (2) 2 tiedotus, järjestöt tahallinen petojen häirintä (0) e () Huomioita: Mihin suuntaan tulee muuttaa? Tiedottamisella suuri mahdollisuus asennemuutoksen aikaansaajana. Toimittajien kirjoittelu pääosin todella negatiivista, samoin yleisönosastot. Oikea ja puolueeton tieto saatava tiedotusvälineiden edustajille. Onko susi arvokkaampi, kuin ihminen? Susi tiedottamisen polttopisteessä, esim. ahman tappo ei nousut uutiseksi. EU:n tuomat rajoituksen muuttaneet asennetta takaisin negatiiviseen suuntaan. Imago paranee, kun suurpetoproblematiikkaan liittyviä ongelmia aletaan hoitaa aktiivisesti. OPTIO 5. LAAJAPOHJAINEN YHTEISTYÖ muutostekijä vaikutusmahdollisuudet konkreettisilla esityksillä eteenpäin (1) 1 kaikki laaja joukko keskustelee yhdessä (0) e suuret mielipide-erot / ei yhteistä näkemystä (5) 1 kaikki tahot Huomioita: Neuvottelukunnan työ merkittävässä asemassa. OPTIO 6. TILAA ON vaikutusmuutostekijä mahdollisuudet laaja, soveltuva alue, harva asutus (10) 3 ravintoa riittävästi (0) e laaja Natura-verkosto (0) e Huomioita: Kainuussa on tilaa myös pedoille. RISKIT (UHAT JA HEIKKOUDET) RISKI 1. MIKÄÄN EI MUUTU muutostekijä vaikutusmahdollisuudet mikään ei muutu (5) 1 kaikki tahot Huomioita: Jos mikään ei muutu, kaikki muuttuu. RISKI 2. KORVAUSKÄYTÄNTÖ EI TOIMI muutostekijä vaikutusmahdollisuudet korvauskäytännön toimivuus / heikentäminen (3) 2 porotalous kotieläimille, koirille ja poronhoidolle aiheutuvat 2 viranomaiset, järjestöt haitat ja vahingot (3) korvaukset riittämättömät/kohden. oikein (2) 2 MMM; porotalous, metsästäjät 9

10 porotalouden intressit (0) e () Huomioita: Toimimaton korvauskäytäntö aiheuttaa ristiriitoja suhtautumisessa petoihin. Jos korvaukset olisivat täysimääräiset ja järjestelmä toimisi nopeasti, voisi asenteetkin muuttua helpommin. RISKI 3. EU:N JA VALTION TOIMET muutostekijä vaikutusmahdollisuudet EU:n tuomat rajoituksen metsästykselle (3) 3 viranomaiset, metsästäjät, oma toiminta voi heikentää muut päättävät puolestamme (2) 3 EU:n jäykkyys (2) 3 metsästyslainsäädännön heikkoudet (1) 2/3 poliisi, viranomaiset lainsäädännön muutokset (0) 3 taloudelliset olot heikot (1) 2 valtio Huomioita: EU ei tee meitä aseettomiksi. Luontodirektiivin tiukat rajoitukset! Elintasoerot ja työttömyys voivat ajaa ammattimaiseen salametsästykseen (karhu/hirvi). RISKI 4. LAIT JA ASETUKSET EIVÄT SOVELLU KAINUUN TILANTEESEEN muutostekijä vaikutusmahdollisuudet säädösten ja oikeustajun ristiriita (1) 3 kaikki tahot lupapolitiikan toimimattomuus (2) (ent. hallitsematon metsästys) 2 kaikki tahot, luonnossa liikkujat, valvontaviranomaiset Huomioita: Suden lain suojelema asema ei ole kaikkien kansalaisten mielestä oikein. Lupajärjestelmä toimii liian hitaasti häirikkösusien tappamisessa. Myös ministeriö on ylivarovainen lupien myöntämisessä. Uhkana Suomen joutuminen EU:n tuomioistuimeen suurpetokantojen hoidosta. Poliisi ei tuhlaa aikaansa toimimattoman lainsäädännön valvomiseen. Lainsäädäntöä on korjattava. Ongelmana näytön saaminen. RISKI 5. LAITON METSÄSTYS muutostekijä vaikutusmahdollisuudet laiton metsästys (2) 2 kaikki tahot, luonnossa liikkujat, valvontaviranomaiset laiton metsästys / piilorikollisuus (2) 1 valvontaviranomaiset, järjestöt salametsästystä liioitellaan (1) 2 poliisi Huomioita: Laiton metsästys tulee saada hallintaan. Valvontaan ja tutkimukseen tulee saada varoja lisää. RISKI 6. TIEDOTUSTA EI HOIDETA muutostekijä vaikutusmahdollisuudet tiedotuksen puute / ongelmat tiedottamisessa (7) 1 kaikki tahot, tied. välineet petovahinkojen mediauhka (1) 2/3 maineen menetys (0) 2 metsästäjät, tied. välineet julkisuus (0) 2 valistuksen riittämättömyys (0) e () Huomioita: Suurpetokeskuksen rooli! RISKI 7. PETOTIHENTYMÄT muutostekijä vaikutusmahdollisuudet suurpetojen haitat metsästykselle (2) 3 petotihentymät (1) 3 viranomaiset, metsästäjät haaskat ja pedot uhka (1) 1 luontokuvaajat, maanomistajat, 10

11 MH, valistus, kaikki tahot petojen levittämät taudit ja loiset (0) 2 RKTL, rokotteiden levittäminen Huomioita: Ongelma noussut, kun petokannat ovat kasvaneet yli sietorajan. Kuhmon petotihentymät. Haaskat vetävät myös karhunmetsästäjiä. Haaskat levittävät mahdollisesti trikiiniä karhuihin. Runsaasti laittomia haaskoja. 4. MÄÄRITETTYJEN OPTIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA RISKIEN HALLINTA Neuvottelukunta päätti pidetyssä kokouksessaan, että työssä mukana olevat tahot antavat neuvottelukunnalle lausuntonsa siitä, miten itse kukin taho voisi jatkossa olla mukana optioiden hyödyntämisessä ja riskien hallinnassa. Lausunnoista tehdyn yhteenvedon pohjalta sovittiin, että eri aihealueita varten perustetaan teemakohtaiset työryhmät. Työryhmät tekevät konkreettiset esitykset optioiden ja riskien käsittelystä jatkossa Kainuussa. Työryhmät työskentelivät alkaen saakka, jolloin työryhmät esittelivät työnsä neuvottelukunnalle. Työryhmien esitysten pohjalta tehtiin seuraavat yhteenvedot esiin nousseiden optioiden hyödyntämisestä ja riskien hallinnasta SUURPETOJEN HYÖDYNTÄMINEN Suurpetojen hyödyntäminen tällä hetkellä Metsästys Metsästys on perinteisin tapa hyödyntää petokantoja. Karhu on pääriista, koska muiden petojen osalta metsästys on kiellettyä tai samassa mittakaavassa mahdotonta. Metsästyksen järjestäjinä toimivat paikalliset metsästäjät tai yrittäjät, ei suurta halua business-jahteihin. Karhun metsästäjiä on Kuhmoon myydään vuosittain n. 100 lupaa. Lisäksi 200 paikallista metsästää. Muu metsästys saattaa kärsiä runsaista petokannoista, mm. pelko koirien käytölle petovaltaisilla alueilla. RKTL:n tulee määritellä kestävästi metsästettävissä oleva petokanta. Metsästyksen voisi yhdistää myös muihin metsästysmuotoihin. Metsästyksen taloudellisia vaikutuksia tulisi selvittää tutkimuksella. Tarkkailu Pedot ovat vetovoimaisia elämyksentuojia, susi on maailmalla kaikkein kiinnostavin tarkkailun kohde. Petoja kuvataan paperille, elokuviksi ja kirjoiksi. Esim. suden näkeminen on todella harvinaista, äänen kuuleminen ja jälkien näkeminen hieman tavallisempaa (todennäköisyys n. 5%). Suomessa järjestetään retkiä esim. suden ulvonnan kuunteluun. Karhun tarkkailua varten on Itä-Suomessa olemassa 4 kohdetta. Maailmalla on olemassa esim. hyvin äärimmäisenä kohteena yöpymistä talviunilla olevan karhun vieressä, tosin lasin toisella puolella. Tarkkailusta tulee paikkakunnalle tuloja myös muiden tuotteiden ja palvelujen käytöstä. Tarkkailussa olevien karhujen käyttäytymistä tulisi tutkia, esim. kohtaamistilanteita GPS- tai satelliittipantojen avulla. Työllistävyys Pedot työllistävät monia eri tahoja, mm. matkailuelinkeinoa, luontokuvaajia, tutkijoita, viranomaisia ja lehdistöä. Suurpetotietokeskukset työllistävät ja tiedottavat esim. Värmlannissa Ruotsissa. Peto-aiheisia tuotteita tehdään jonkun verran. 11

12 Yleisesti ottaen tavoitekantojen suuruudesta tulisi päästä yhteisymmärrykseen niin maakunnallisesti kuin kansallisestikin. Ryhmän esitykset hyödyntämisen kehittämisen suhteen 1. Tutkimusta tulee lisätä. Osallistuvien palkkatuloja tulee lisää ja tieto kannoista tarkentuu. Samalla saadaan lisää tietoa mahdollisen suurpetokeskuksen käyttöön. Tutkimusta tulee hyödyntää myös petojen tarkkailussa. Petojen tarkkailun reaaliaikaisten tietojen tuotteistaminen esim. GSM-palveluilla tai petojen vartiointiliikkeellä ( Peto Securitas Turvallista lomaa!). 2. Suurpetotietokeskus on keskeisessä roolissa Kainuulaisessa suurpetojen hyödyntämisessä. Se kokoaa alaan liittyvän tiedon ja toimijat ja jakaa oikeaa tietoa pedoista ja petokannoista. Keskus voisi toimia petomatkailun tukena Kainuussa. Sen tehtävänä olisi myös tutkimustulosten popularisointi. 3. Karhujen katselu vanhana ja susien kuuntelu uutena petojen tarkkailutuotteena. Jälkien tarkkailu ja esim. kipsivalosten ottaminen itse havaituista jäljistä. Kipsivaloksista sitten pronssivalokset, joista veistos pöydälle. 4. Kuvaamisesta (kuvista) saadaan positiivista vaikutusta Kainuun erämaa-imagolle. 5. Petoihin liittyvien erätapahtumien käynnistäminen. 6. Lainsäädännön on mahdollistettava metsästys. Metsästyksen on oltava kriittistä ja eettisesti kestävää. MMM:n määräysten oltava mahdollistavia. Maan vuokraajilta toivotaan myönteistä suhtautumista, koska metsästys vaatii suuria maa-alueita. Ei business-metsästystä, sillä on negatiivinen vaikutus imagoon. Negatiiviset uutisen metsästykseen liittyen turhan yleisiä. Riistanhoitopiirillä luvananto-oikeus hirvenmetsästyksen tapaan kiintiön puitteissa. 7. Petoja tulee hyödyntää brändeja luotaessa. esim. karhun käyttö imagon luomisessa. Myös yritykset voisivat hyödyntää petoja markkinoinnissaan ja tuotteissaan. 8. Tulisi kehittää petoaiheisia tuotteita, esim. matkamuistoja tai leivonnaisia. ( Karhupiirakka rönttösen pedompi versio) Kuhmon kaupunki on hakenut rahoitusta EU:n Interreg III A Karjala ohjelmasta Luonnon kuvauksen ja katselun tuotteistaminen koulutushankkeelle. 9. Luonnon kuvauksen ja katselun tuotteistamisen - koulutushanke koulutetaan yrittäjiä tuotteistamaan luontokohteita luodaan verkosto yrittäjien välille luodaan edellytykset pitempiaikaiselle kehittämiselle ja jatkohankkeille Rahoituspäätöstä odottavaa hanketta edeltäneessä Luonnon kuvaus ja katselu -esiselvityksessä on tuotu esille lisäksi mm. seuraavat luonnon hyödyntämiseen liittyvät toimenpiteet ja hankkeet: 10. Yrittäjien markkinointi-hanke Wild Taiga tavoitteena markkinoida yrittäjien tarjoamia tuotteita pääasiassa ulkomaalaisille luoda yhtenäinen markkinointimateriaali 12

13 osallistua yhdessä erilaisiin myyntiä edistäviin tapahtumiin ja kampanjoihin 11. Luontokuvatapahtuma-hanke järjestää korkeatasoisia luontokuva ja -elokuva tapahtumia valokuvausvälineitten ja varusteiden myyntimessut käytettyjen välineitten myyntipörssi 12. Luontokuvauskilpailu-hanke järjestää kansainvälinen luontokuva/elokuvakilpailu järjestää kansainvälinen kuvausseikkailukilpailu -lintubongauskilpailu (pakolliset rastit mukana olevissa yrityksissä) 13. Luontokuvaus ja katselumessut matkanjärjestäjille kansainvälinen myynti/markkinointi tapahtuma matkanjärjestäjille lintujen ja eläinten katseluretket Luontokuvausvälineitten ja varusteiden kehittämishanke suunnittelee, kehittää ja valmistaa luonnon kuvauksessa ja katselussa tarvittavia välineitä ja varusteita markkinointi pääasiassa ulkomaille 15. Luontokohteitten kartoitus- ja kehittämishanke luoda luontokohteiden kartoitusverkosto, josta on mahdollista saada tietoja eri kohteista luoda eri luontokohteille paremmat edellytykset kannan vahvistumiseksi 16. Opasverkoston ja Luontokohdeopas -kirjasen kehittämishanke luova opasverkosto kartat alueen luontokohteitten löytämiseksi, suojelualueet, käytettävissä olevat piilokojut mökkien ja majoitustilojen vuokrausverkosto ruoka-, kuljetus-, valokuvausvälineitten vuokrauspalveluverkoston luominen 17. Luontovalokuvauksen koulutus-hanke kehittävä alan koulutuksen järjestämistä 18. Marjaan ilman Petopelkoa -hanke poistaa petoja kohtaan tuntemaa pelkoa koulutuksen, tiedon ja järjestämällä mahdollisuus nähdä karhut luonnossa ja seurata niiden käyttäytymistä piilokojuista. 19. Luonnon katselun ja tarkkailun kehittäminen Vienan Karjalassa Internetin hyödyntäminen luontomatkailun markkinoinnissa kehittää materiaalia internetissä tehtävää markkinointia varten 21. Luontovalokuvausmuseo-hanke kerätä tietoa ja välineitä luontovalokuvauksen alkuajoilta lähtien Matkamuistojen valmistamishanke suunnitella ja valmistaa matkamuistoja pääasiassa ulkomaalaisia asiakkaita varten luoda verkosto yrittäjien välille 13

14 4.2. PETOTUTKIMUS JA PETOKANNAT Petotutkimuksen vaikutukset Petoyksilöiden lukumääristä on erilaisia käsityksiä. Syynä on, että nisäkäspetojen seurantajärjestelmä ei ole riittävän kattava ja resursseja on liian vähän. Riskinä on RKTL:n petokantojen koosta esittämien arvioiden uskottavuuden kärsiminen sekä tehtyjen päätösten kyseenalaistaminen. Tautien ja loisien seurantaa tulisi myös tehdä. Kantojen hoito ja hyödyntäminen perustuu tutkimukseen ja seurantaan olemassa olevan lainsäädännön ja kantojenseurannan pohjalta. Tutkimuksen tehokas ja näkyvä kantojen seuranta vähentää salametsästystä ja muita laittomuuksia. Tiedonkulku RKTL:n ja poliisin kesken on kunnossa. Lajiston seuranta takaa myös sen, että vahingot havaitaan paremmin sekä ehkäiseviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Perustettavalla aiotulla suurpetotietokeskuksella olisikin merkittävä rooli tutkimustiedon jalostamisessa ja välittämisessä. Tutkimuksen pohjalta tehtävän viestinnän tulisi taata objektiivisen tiedon saatavuus ja jakelu. Tiedottaminen ja mielipidevaikuttaminen tehtäisiin siten oikean tiedon pohjalta. Petokysymyksessä tehtävä imagorakentaminen pohjautuisi kantojen kestävään hoitoon paikalliset olosuhteet huomioiden. Laittomuuksien ehkäisy ja paikallinen hyväksyntä perustuu luotettavaan tietoon kantojen koosta ja verotuksesta. Tuloksena tulisi olla aktiivinen viestintä, jossa perusviestinä on luonnon kanssa sopusoinnussa elävä Kainuu. Petotutkimuksella on myös merkittäviä paikallisia työllisyysvaikutuksia. Uusia toimintamalleja ja ongelmanratkaisuvaihtoehtoja Kantojen seuranta RKTL:n petotutkimukseen ja petoseurantaan tulee saada enemmän resursseja. Kantojen seurantaan liittyviä puutteita tulisi korjata tehostamalla petojen havainnointia myös petoyhdysmies-verkoston kautta ja tutkimusta lisäämällä. Petoyhdysmiesjärjestelmän toiminnan tehostamisesta vastaa riistanhoitopiiri. Vuonna 2003 on verkostoon tulossa yhdysmiestä. Tavoitteena entistä parempi havainnoinnin kattavuus. Toimintaan pyritään saamaan mukaan myös muita kuin metsästäjiä. Myös paliskuntien tiedot otetaan huomioon. Huomioitava on myös, että seurantaan on liitettävä myös kotkanpesien etsintä. Kaikki petohavainnot pyritään saamaan RKTL:n tietoon, myös Rajavartiolaitoksen havainnot. Suurimpia ongelmia aiheuttaa susitilanne. Tavoitteena tulee olla susien pannoittamisen tehostaminen/lisääminen, jolloin jokaiseen laumaan ainakin yksi panta. Näin laumat saadaan seurantaan. Satelliittipaikantaminen tulee ottaa entistä enemmän käyttöön. Aineiston tulkinta tehdään RKTL:ssä Vastuutahona havainnoinnin tehostamisessa ovat RKTL ja riistanhoitopiiri. Toimintaan osallistuu myös Kainuun paliskunnat, luonnonsuojelupiiri ja ympäristökeskus. Suurpetotietokeskus Suurpetotietokeskuksen toiminnan käynnistäminen auttaa tutkimustiedon levittämisessä. Tavoitteena tulisi olla myös tutkimustiedon muuttaminen populaariin muotoon ja kaikkien ulottuville. Tietokeskus lisää tiedotusta petokannoista, niin petoyksilöiden kuin -laumojen liikkeistä nykyistä paremmin metsästäjille, maastossa liikkujille, valvontaviranomaisille ja suurelle yleisölle. Vastuu keskuksen toiminnan käynnistämisestä on Metsähallituksella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 14

15 Taudit ja loiset Suurpetokysymyksessä tulee lisätä tutkimusta taudeista ja loisista. Tuloksista tiedottamista tulee lisätä, jotta oikea tieto saavuttaa siitä kiinnostuneet tahot. Vastuutahona tämän tutkimuksen ja tiedottamisen lisäämisessä ovat Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA, RKTL ja riistanhoitopiiri SUURPETOJEN METSÄSTYS Nykytila Suurpetoja voidaan metsästää Kainuussa laajalla alueella ja metsästyskieltoalueita on vähän. Suurpetokantojen säätely on hoidettu pääasiassa normaalin metsästyksen avulla, erikoislupia on myönnetty vain vähän. Viime vuosien EU-säännösten tiukan soveltamisen takia suurpetojen metsästysmahdollisuudet vähentyneet. Samalla kaikkien suurpetolajien kannat ovat kasvaneet. Sopivista petokannoista ja metsästysmääristä on maakunnassa erimielisyyttä. Suurpetojen tappamista koskeva lainsäädäntö on Suomessa EU:n luontodirektiivin mukainen. Suurpedot ovat pääsääntöisesti rauhoitettuja. Vain tietyissä poikkeustapauksissa suurpeto voidaan tappaa. Nämä poikkeustapaukset on lueteltu Metsästysasetuksen 28 :ssä. Metsästysasetuksen 28 : Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä metsästys haittaa suotuisan suojelutason säilyttämistä, voidaan 24 :n 2 momentissa säädetyistä suden, karhun, saukon ja ilveksen yleisistä rauhoitusajoista poiketa: 1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi; 2) maataloudelle, metsätaloudelle, kalastukselle, eläintenpidolle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon estämiseksi; 3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; sekä 4) tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden ottamiseksi. Edellä 1 momentissa mainituissa tarkoituksissa saa metsästää: 1) sutta poronhoitoalueen ulkopuolella ; 2) karhua, lukuun ottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhun naarasta, jota tällainen pentu seuraa, ; 3) saukkoa ; ja 4) ilvestä, lukuun ottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa, Edellä 2 momentissa tarkoitettuun metsästykseen on saatava pyyntilupa tai karhun metsästys poronhoitoalueella on suoritettava kiintiöiden puitteissa siten kuin 5 :ssä säädetään. Pyyntilupien nojalla sallittavan saukon metsästyksen rajoittamisesta annetaan määräykset vuosittain. Suurpetojen pyyntiluvat myöntää riistanhoitopiiri maa- ja metsätalousministeriön antaman määräyksen mukaisesti. Määräyksessä annetaan enimmäismäärät myönnettäville luville sekä ehdot, millä perusteilla luvat voidaan myöntää. Myös maa- ja metsätalousministeriö voi antaa luvan suurpedon tappamiseen tietyissä tapauksissa, esimerkiksi silloin kun peto on aiheuttanut 15

16 vahinkoa metsästysajan ulkopuolella. Tällaisissakin tapauksissa on noudatettava luontodirektiivin määräyksiä. Todettuja, suurpetoihin liittyviä laittomuuksia on tullut ilmi enemmän kuin aikaisemmin. Läheskään kaikki laittomuudet eivät tule ilmi, mutta laittomuuksien todellisesta määrästä on erimielisyyttä. Suurpetojen metsästyksessä vallitseva nykytila eri lajeilla: Karhu Karhun kiintiömetsästys on sallittu poronhoitoalueella, muualla pyyntiluvanvarainen. Naaras, jolla on vuotta nuoremmat pennut ja sen pennut ovat rauhoitettuja. Metsästyksessä on erityismääräykset kielletyistä pyyntitavoista. Viime vuosina karhun pyyntilupakiintiöt ovat olleet pienempiä kuin mitä RKTL:n ilmoittama kestävä kannan verotus sallisi. Susi Suden metsästys perustuu pyyntilupaan. Viime vuosina pyyntilupakiintiöt ovat olleet pienempiä kuin RKTL:n ilmoittama kestävä verotus. Pyyntilupa on saatu vain erityistapauksissa. Ilves Ilves on pyyntiluvanvarainen. Naaras, jolla on pennut, on rauhoitettu. Viime vuosina Kainuun pyyntilupakiintiöt ovat olleet pienempiä kuin RKTL:n ilmoittama kestävä verotus. Pyyntilupa on saatu vain erityistapauksissa Ahma Ahma ollut rauhoitettuna jo 20 vuotta. Sille ei saada tappolupia ministeriöstä. Tavoitteet: Kainuussa tarpeellinen suurpetokantojen verotus hoidetaan normaalin metsästyksen avulla, erityisiä tappolupia myönnetään vain poikkeustapauksissa. Suurpetojen metsästyksen on oltava eettisesti ja verotuksellisesti kestävällä pohjalla. Metsästyksen on oltava aikaisempaa valikoivampaa. Suurpedoista ja niiden kannoista sekä kestävästä verotuksesta tarvitaan nykyistä parempaa tietoa. Suurpetoihin liittyviä laittomuuksia torjutaan mahdollisimman tehokkaasti. Laittomuuksien syyt on tiedettävä nykyistä paremmin. Saatavilla on oltava oikeaa ja asiallista tietoa suurpedoista ja niiden metsästyksestä Toimenpiteet Kukin organisaatio ottaa huomioon edellä esitetyt tavoitteet tiedottamisessaan, neuvonnassaan sekä muussa toiminnassaan. Päävastuu toimista on riistanhoitopiirillä. Suurpetokantojen seurantaa tehostetaan (ks. edellä kohta 4.2. Petotutkimus). Suurpetokannoista ja kestävän verotuksen perusteista tiedotetaan nykyistä paremmin ja useammin. Suurpetokantojen säätelyyn metsästyksen avulla annetaan riittävät mahdollisuudet lainsäädännössä ja turvataan metsästysoikeudet alueilla. Suurpetoihin liittyvistä ongelmista välitetään oikeaa tietoa valtakunnan tason päättäjille. 16

17 4.4. LAAJAPOHJAINEN YHTEISTYÖ Laaja maakunnallinen yhteistyö turvataan Kainuun liiton tukeman Kainuun maakunnallisen suurpetoneuvottelukunnan työn kautta. Neuvottelukunta seuraa jatkossa yhdessä sovittujen toimenpiteiden edistymistä ja asetettujen tavoitteiden savuttamista. Seurantakokoukset järjestetään vuosittain KORVAUSKÄYTÄNNÖT Kotieläinvahingot Neuvottelukunta totesi, että pedot eivät aiheuta suuria vahinkoja kotielämille ja karjarehujen varastoille Kainuussa. Ilmenevät vahingot on korvattava täysmääräisinä. Koiravahingot Koiran arvo voidaan ymmärtää monella tavalla. Oikeudellisesti koira on esine. Laki ei periaatteessa tunne -esineelle muuta kuin sen rahallisen arvon. Koiralle voidaan kuitenkin määritellä arvo monella eri tavalla. Koiran erilaisista arvoista on helpoiten määriteltävissä koiran hankinta-arvo, joka on koirasta ostettaessa maksettu euromäärä. Myöhemmin koiran arvoon korottavasti vaikuttavat mm. sen näyttely-, koe- ja metsästysmenestys. Jalostusarvoon vaikuttaa yleisimmin koiran terveys (tutkimustulokset), sen menestys näyttelyissä, kokeissa tai käytännön työssä (koiran käyttötarkoituksen mukaisissa tehtävissä). Käyttöarvosta voidaan puhua esimerkiksi metsästys-, vartiointi-, paimen-, suojelu- ja pelastuskoirien kohdalla. Käyttöarvo syntyy koiran todellisesta kyvystä toimia tietyssä ihmiselle hyödyllisessä toiminnassa. Käyttöarvo vaikuttaa myös koiran jalostusarvoon. Laki ei tunne koiran tunnearvoa, jota ei yleensä myöskään korvata. Näyttely- ja koetoimintaan osallistuvien koirien hinta-arvioinneille on olemassa Suomen Kennelliiton vahvistama järjestelmä. Tämän järjestelmän hinnoitteluperiaatetta noudatetaan myös korvauskäytännössä. Koska kaikilla käyttökoirilla on myös hankintahinnan lisäksi muita hinnan muodostukseen korottavasti vaikuttavia tekijöitä, suurpetoneuvottelukunta esittää, että koirista korvataan petovahingossa hankintahinta kaksinkertaisena. Kaikissa tapauksissa pedon tappamalta koiralta tulee poistaa omistajan omavastuu. Porovahingot Vuoden 2002 aikana Kainuun poronhoitoalueilla suden aiheuttamat tuhot paliskunnille olivat katoon verrattavat. siksi Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Filppa on lausunnossaan Kainuun liitolle todennut mm. seuraavaa: Voimassa oleva maasuurpetovahinkojen korvausjärjestelmä perustuu pedon tappamina löydettyihin poroihin, jossa korvaus maksetaan 100 %:lla korotettuna. Tässä nykyisessä järjestelmässä on olemassa mukana myös poronomistajille sälytetty omavastuu, joka vähennetään vuosittain maksettavasta korvauksesta. Nyt esitetty korvausjärjestelmä perustuu katokorvausmallin mukaiseen menettelyyn. Omavastuun rajaksi esitetään neljän prosentin hävikkiä edelliseen poronhoitovuoteen verrattuna. Lisaksi esitetään korvattavaksi siitosvaadinten hävikistä aiheutunut tuoton 17

18 menetys. Paliskunnan alueelta tuntemattomina (korvat tuhoutuneet) löydettyjen petojen tappamien porojen korvaus tulee paliskunnalle. Talloin korvaus ei kohdistu suoraan tapetun poron omistajalle tai niille omistajille, joiden porot pääasiassa palkivat vahinkoalueella, vaan korvausrahat jäävät paliskunnalle. Paliskuntain yhdistys toteaa, että petokorvausjärjestelmä vaatii edelleen kehittämistä. Poromiehille on sälytetty omavastuu jo olemassa olevien omavastuiden lisäksi (petovahinkojen estäminen ja vahinkoporojen etsiminen), jollainen on myös tuoton menetys. Tämä on porotaloutta rasittava epäkohta. Varsinkin niissä paliskunnissa, jotka rajoittuvat Venäjän rajaan, on vasojen ja siitosporojen hävikki suurempaa kuin ns. sisämaan paliskunnissa. Kuitenkin on huomattava, että korvausjärjestelmän kehittäminen ja muuttaminen ei yleensä ottaen tapahdu nopeasti. Tästä syystä Paliskuntain yhdistyksen mielestä onkin Kainuun poikkeuksellisen pahasta petotilanteesta johtuva totaalinen tuoton menetys hoidettava erillisenä asiana, ja petovahinkokorvausjärjestelmän uusiminen ja parantaminen toisena erillisenä, koko poronhoitoaluetta koskevana asiana. Tänä poronhoitovuonna (2002) Kainuussa vallitseva tilanne vaatii Paliskuntain yhdistyksen mielestä nopeita ja erityisiä, juuri Kainuun totaalisen tuhon korvaamiseen tähtääviä toimia. Tilanne, jossa mm. Hallan paliskunnassa ei tänä hoitovuotena saada teurastuloja juuri lainkaan ja poropääomaa on hävinnyt pahasta petotilanteesta (sudet, ilvekset, karhut ja ahmat) johtuen, on nopeiden päätösten ja toimien kohdistuttava erityisinä toimina kyseisen alueen paliskuntiin. Paliskuntain yhdistys esittää, että heti kun porot on käsitelty, laaditaan laskelmat erityisesti Kainuun paliskunnista kadon selvittämiseksi ja tehdyn laskelman pohjalta laaditaan korvaushakemus. Laskelman perustana voidaan käyttää katokorvaushakemusmenettelyä. Toisaalta tilanne, jossa usealta poromiesperheeltä jaa kokonaisen vuoden tulot saamatta, on kestämätön. Tällöin on yhteiskunnan on tultava apuun mitä pikimmiten, ja korvattava porotaloudelle petojen aiheuttama menetys täysimääräisenä. Silloin, kun pedot hävittävät siitosvaatimia, menettää poromies samalla usean vuoden tuoton näiden vaadinten osalta. Hävinneen tilalle uuden tuottavan eläimen kasvattaminen vie vähintään kolme vuotta. Voidakseen pitää yllä riittävän suurta tuottavaa porokarjaa, poromiehet joutuvat jättämään eloon naarasvasoja kadonneiden vaadinten tilalle. Tämä syö samalla teurastuloja, koska normaalistihan nämä vasat olisi teurastettu. Lausuntonaan Paliskuntain yhdistys toteaa ensiksi, että tämän kaltaisessa tilanteessa, jossa poromiehet jäävät paitsi teurastuloista, on asia hoidettava erillisenä tapauksena. Sen lisäksi petokorvausten maksujen tulo paliskunnalle ja sen poromiehille ei voi noudattaa tähänastista hidasta kulkua, vaan maksun tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti vähintään puolivuosittain. Toiseksi Paliskuntain yhdistys esittää, että ryhdytään välittömästi selvittämään minkälaiset mahdollisuudet on muuttaa olemassa olevaa petokorvausjärjestelmää esitetyn kaltaisen menettelyn suuntaan, jossa korvausjärjestelmää muutettaisiin niin, että korvaus perustuisi havaittuihin petoihin ja porokarjassa tapahtuneeseen hävikkiin. Suurpetojen voimakas lisääntyminen poronhoitoalueella on tuonut selvästi paineita järjestelmän tarkistamiseen ja korjaamiseen siten, että porotalous saa täyden korvauksen menetyksistään. Vahinkojen ennaltaehkäisemisessä tulisi pyrkiä riittävään susikantojen säätelyyn poronhoitoalueella ja siihen rajoittuvilla alueella. Maa- ja metsätalousministeriön tulee selvittää jatkossa, mitä uusia keinoja ja resursseja petovahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korvaamiseen olisi käytettävissä mm. Paliskuntain yhdistyksen edellä esittämällä tavalla. 18

19 4.6. LAITON METSÄSTYS Eri suurpetojen metsästysmahdollisuudet on käyty läpi edellä kohdassa 4.3. Suurpetojen metsästys. Petoihin on viime vuosina kohdistunut todettuja laittomuuksia enemmän kuin aikaisemmin. Laittomuuksien todellisesta määrästä on eri tahojen välillä erimielisyyttä. Esille on tullut joitakin viitteitä kaupallisesta rikollisuudesta. Valvonta on ollut maakunnassa vähäistä resurssien puutteen takia. Todettuja karhun salakaatoja on ollut vähän. Ravintoon liittyvien houkuttimien käytöstä on todisteita joka syksyltä. Muutamia suden salakaatoja ja niiden yrityksiä on tullut ilmi viime vuosina sekä poronhoitoalueella että sen ulkopuolella. Ilveksen kohdalta laittomuuksia ei ole tullut tietoon viime vuosina. Ahman salakaato tuli ilmi talvella Lisäksi on epäilyjä ahman salakaadoista, mutta niistä ei ole saatu riittävää näyttöä. Lisäksi on esitetty epäilyjä moottorikelkkojen käytöstä ahmojen jäljityksessä. Kyseessä lienee kuitenkin se, että poromiehet seuraavat ahman jälkiä tarkoituksenaan etsiä poronraatoja ahman jäljiltä. Kotkan kohdalta on tullut esille pesinnän häirintään liittyviä tapauksia. Tavoitteet laittomuuksien karsimisessa 1. Asenteita suurpetoja kohtaan tarkistettava 2. Suurpetoihin liittyviä laittomuuksia vähennettävä 3. Laittomuuksien syyt tiedettävä nykyistä paremmin 4. Lainsäädännön ja hallinnon on vastattava nykyistä paremmin paikallisen väestön tarpeita 5. Asenteita metsästyksen valvontaa ja säännösten noudattamista kohtaan parannettava 6. Kiinnijoutumisriskiä lisättävä ja rangaistuksia kovennettava Toimenpiteet 1. Kukin organisaatio ottaa huomioon edellä esitetyt tavoitteet tiedottamisessaan, neuvonnassaan sekä muussa toiminnassaan 2. Suurpetokantojen seurantaa tehostetaan 3. Suurpetoihin liittyvistä ongelmista välitetään oikeaa tietoa valtakunnan tason päättäjille 4. Suurpetojen metsästykseen riittävät mahdollisuudet (lainsäädäntö, metsästysoikeudet alueilla) 5. Resursseja valvontaan lisättävä 6. Kiinnijoutumisriskiä lisätään tiedottamalla, avustamalla paremmin valvontaviranomaisia, tehostamalla metsästyksen valvontaa ja suurpetotuotteiden kaupan (esim. karhun liha) valvontaa sekä seuraamalla suurpetoyksilöitä tehokkaammin 7. Yhteistyötä metsästyksen valvonnassa parannetaan (maakunnallinen yhteistyöryhmä ja kihlakuntien valvontatoimikunnat) 8. Lainsäädäntöä ja hallintoa pyrittävä muuttamaan vastaamaan paremmin paikallisen väestön tarpeita Vastuu laittomuuksien karsimisessa on viranomaistahoilla ja kaikilla osallisilla tahoilla. Riistanhoitopiiri kutsuu koolle metsästyksenvalvonnan maakunnallisen yhteistyöryhmän v TIEDOTTAMINEN Nykytila Kainuun suurpetoihin liittyen on ongelmallista, että eri tahoilla asiaan liittyvät arvot ovat keskenään ristiriitaisia. Media toimii osin skandaalihakuisesti. Ongelmana on yksipuolisen 19

20 tiedon käyttö ja negatiiviset painotukset. Suurpetoihin liittyvien toimijoiden tiedottaminen ei ole riittävän aktiivista ja objektiivista. Kaikkia osapuolia haittaa se, ettei asiasta ole riittävästi tietoa. Tämä johtaa tunteenomaiseen suhtautumiseen, asenteellisuuteen ja aiheuttaa ennakkoluuloja ja petopelkoa. Seurauksena voi olla syyttelymentaliteetti. Tiedottamisessa ei ole esillä riittävästi petovahinkojen todelliset vaikutukset. Tiedotukseen liittyviä riskejä ovat myös asenneongelmat, vastakkainasettelu, tilanteiden/ilmapiirin kärjistyminen ja kannanhoitosuunnitelmien tavoitteiden/hyväksyttävyyden vaarantuminen. Nykytilan mahdollisuutena nähdään positiivinen imagorakentaminen tiedotuksen kautta. Kehittämistoimenpiteet Yleinen tiedottaminen - Suurpetotietokeskus Tiedottamisen keskeinen kehittäminen kohdistuu osallisten yhteistyön lisäämiseen. Suunnitellun suurpetotietokeskuksen toiminta nousee keskeiseksi yhteistyön perustaksi. Suurpetotietokeskus kerää eri toimijat yhteen ja hoitaa tiedottamista monella eri tasolla ja tavalla. Keskuksen tehtävänä on taata, että eri lähteistä tuleva tieto on saatavissa tietokeskuksen jakelukanavilta. Keskus takaa jakelemansa tiedon neutraaliuden ja oikeellisuuden ja se tekee tutkimustiedon jalostamista popularisointia. Keskuksen levittämä tieto tulee olla mahdollisimman reaaliaikaista. Keskus toimii myös eri näkökulmia edustavien tahojen keskustelukanavana. Ongelmatilanteissa sen toiminnan on oltava kompromissihakuista. Tiedotusvastuut Toimivan tiedottamisen pohjana on tiedotusvastuiden määrittely ja toimintaperiaatteista sopiminen eri tahojen kesken. Tiedotuksen vastuutahot ovat: Metsästys, riistanhoitopiiri Porovahingot, Paliskunnat/Paliskuntain yhdistys Kotieläinvahingot, TE-keskus Säännösten noudattaminen, poliisiviranomainen ja RHP Kantatiedot, RKTL Kannanhoitopolitiikka, MMM Tiedotuksen kehittäminen, RHP kutsuu koolle Toimijat pyrkivät kompromissihakuiseen toimintaan ja tiedottamiseen. Toteutus organisaatioiden/järjestöjen sisäisellä koulutuksella, vastuu on organisaatioiden avainhenkilöillä. Tiedottaminen petoihin liittyvistä erityiskysymyksistä Tuotetaan tietoa yleisölle Tutkimuksesta välitetään tieto laumojen liikkeistä kohtaamistilanteiden ja niistä aiheutuvien vahinkojen estämiseksi. Käyttäytymisohjeet metsässä liikuttaessa Ohjeet kotieläinvahinkojen estämiseksi Tutkimusten järjestäminen ja tilaaminen Ennakkoluulojen hälventäminen Asenteisiin, arvoihin vaikuttaminen (vrt. valtakunnallinen petopolitiikka) Tiedon tuottavat yhteistyössä Suurpetotietokeskus, RKTL, riistanhoitopiiri, Metsästäjäin keskusjärjestö, luonnonsuojelupiiri, oppilaitokset ja luontovalokuvaajat. 20

21 Ilmoittaminen petovahingoista Petovahinkojen taloudellisten tappioiden välttämiseksi ja korvausten saamiseksi tulee pyrkiä siihen, että eri osapuolet tiedottavat toisilleen aina, kun he havaitsevat petovahingon. Paliskunnat tiedottavat yleisölle käytännöstä ja sopivat ilmoittamismenettelystä riistanhoitopiirin ja TE-keskuksen kesken. Imagon kehittäminen Kainuun suurpetoihin liittyvä tiedottaminen on ollut pääsääntöisesti kriisitiedottamista. Maakunnan suurpetoimagon kehittämiseksi tulee käynnistää projekti, jonka sisältönä on: Asennekartoitus (= kainuulainen lähtötilanne, jota seurataan tulevaisuudessa) Petojen hyödyntäminen markkinoinnissa; kunnat, suuryritykset Matkailuelinkeinojen kehittäminen Luontovalokuvaus Näkyvyyden ja positiivisuuden lisääminen Lisäksi tulisi järjestää koulutuspäivä tiedottajille. Koulutuksen sisältönä olisi asiaan liittyvän puolueettoman tiedon ja lainsäädännön selvittäminen toimittajille. Vastuu koulutuksen järjestämisestä on riistanhoitopiirillä, joka hoitaa järjestelyt yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 5. SEURANTA Kainuun maakunnallisen suurpetoneuvottelukunta seuraa jatkossa kaikkien edellä sovittujen toimenpiteiden edistymistä ja asetettujen tavoitteiden savuttamista. Seurantakokoukset järjestetään vuosittain. 21

22 KAINUUN LIITTO JULKAISULUETTELO Sarja A: virallisesti hyväksytyt julkaisut Sarja B: selvitykset ja tutkimukset Sarja C: hallinnolliset asiakirjat Sarja D: monistesarja ============================================================================= Sarja A A:1 Kainuun maakuntasuunnitelma Maakunnan kehittämisstrategiat vuosille (1992) A:2 Kainuun maaseutuohjelma (1994) A:3 Kajaanin osaamiskeskusohjelma (1994) A:4 Kainuun vesistöohjelma, Oulujärven alue (1994) A:5 Kainuun raja-alueohjelma (1994) A:6 Kainuun kehittämisohjelma (1994) A:7 Kainuun ehdotus EU:n 6-tavoiteohjelmaan (1994) A:8 Kainuu EU-objective programme (1995) A:9 Kainuun kehittämisohjelma (1995) A:10 Kainuun vesistöohjelma (1996) A:11 Karjala Interreg -ohjelma (1995) A:12 Karjala Interreg -ohjelma (1995), venäjänkielinen A:13 Kainuun kehittämisohjelma 1997 (1997) A: 14 Kainuun kehittämisohjelman priorisointi (1997) A:15 Kainuun kehittämisohjelma 2000 (2000) A: 16 Kainuun aluekeskusohjelma (2001) A:17 Kainuun Kehittämisohjelma 2000, Seurantaraportti v (2001) A:18 Kainuun maakuntaohjelma (2003) A:19 Kainuun maakuntasuunnitelma 2020 (2003) A:20 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU Sarja B B:1 Pohjois-Suomi tekee tulevaisuutensa Seutukaavaliittojen kannanotto Pohjois-Suomen kehittämiseen (1991) B:2 Pohjois-Suomen tavaraliikennejärjestelmän kehittäminen (1991) B:3 Puolanka Kuntakeskuksen osayleiskaava (1991) B:4 Kainuun liikunnan mallimaakunta -projektin väliraportti (1991) B:5 Nuorten asunto-olojen kehittämisprojekti Kyselytutkimus nuorten asumisesta ja asuntotoiveista Oulun läänissä (1992) B:6 Yhteissuunnittelu kylien ja kaupunginosien liikuntasuunnittelussa (1992) B:7 Kainuun uhanalaiset kasvit (1992) B:8 Yhteissuunnittelu Nakertaja - Hetteenmäen yhteissuunnittelukokeilu Suunnitteluvaihe (1992) B:9 Päivittäisen liikuntakasvatuksen opetus suunnitelma 5-6-vuotiaille esiopetukseen (1992) B:10 Lastentanssin opetusohjelma 5-6-vuotiaille (1992) B:11 Kainuun liikunnan mallimaakunta -projekti Loppuraportti (1992) B:12 Asuntoja nuorille - miten? Nuorten asunto-olojen kehittämisprojekti (1993) B:13 Kainuun tilastokatsaus 1993 (1993) B:14 Kainuun ja lähialueen metsätalousprojekti; Kainuulaisten yksityismetsänomistajien puunmyyntihalukkuus lähitulevaisuudessa Loppuraportti osa 1 Loppuraportti osa 2, taulukot (1994) B:15 NOWERAIL Lietmajärvi - Kozhkoma rata (1995) 22

23 B:16 Kainuu - tietomaakunta 2005 (1996) B:17 Kainuun jätehuollon yhteenvetoraportti (1996) B:18 Kainuun jätehuollon vaihtoehdot ja jätehuoltoyhteistyön toteutus (1996) B:19 Kainuun tilastokatsaus (1997) B:20 Kainuun kehittämisohjelman toteutumisraportti (1997) B: 21 Lex Kainuu - Alueellinen työllisyyskokeilu (1998) B:22 Kainuun kansainvälistymisohjelma (1998) B:23 Kainuun pääomasijoitusrahaston perustaminen esiselvitys (1998) B:24 Hyrynsalmen talouskehitys v (1998) B:25 Kajaanin talouskehitys v (1998) B:26 Kuhmon talouskehitys v (1998) B:27 Paltamon talouskehitys v ) B:28 Puolangan talouskehitys v (1998) B:29 Ristijärven talouskehitys v (1998) B:30 Sotkamon talouskehitys v (1998) B:31 Suomussalmen talouskehitys v (1998) B:32 Vaalan talouskehitys v (1998) B:33 Vuolijoen talouskehitys v (1998) B:34 Kainuun kuntatalouden kehitys vuoteen 2000 (1998) B:35 Kainuun kehittämisohjelman toteutumisraportti (1999) B:36 Internationalisering av ett landskap - Kajanaland som fallstudie (1999) B:37 Kainuun tilastokatsaus (1999) B:38 Lex Kainuu Toinen kirja Lex Kainuu työllisyyskokeilusta (2000) B:39 Siniset hetket ja siintävät vaarat Kainuun maakuntakuvatutkimus 2000 (2000) B:40 Euroopan Unionin aluepolitiikka Kainuussa - Ensimmäiset tavoite 6 hankkeet verkostotalousteorian näkökulmasta (2000) B:41 Kainuun väestöennuste (2002) B:42 Kainuun maakuntasuunnitelma ja -kaava 2020 Geologiset tiedot ja mahdollisuudet (2002) B:43 Lännenlokarit Kainuusta Amerikkaan: Oiva Turpeinen (2002) B:44 Kainuun tilastokatsaus 2002 (2002) B:45 Kainuun hyvinvointistrategia vuoteen 2006 (2002) B:46 Kainuun maakuntasuunnitelma 2020 Skenaariotyövaiheen loppuraportti (2002) B:47 Valtatie 22 Oulu Kajaani oikaiseminen välillä Petäjälahti-Kajaani. Liiketaloudellinen selvitys (2003) Sarja C C:1 Kuntainliittosuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 1991 (1990) C:2 Kuntainliittosuunnitelma vuosille , talousarvio vuodelle 1992 (1991) C:3 Kertomus Kainuun Liiton toiminnasta vuodelta 1991 (1992) C:4 Kuntainliittosuunnitelma vuosille , Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 1993 (1992) C:5 Kertomus Kainuun Liiton toiminnasta vuodelta 1992 (1993) C:6 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 1994, Toiminta vuosina (1993) C:7 Kertomus toiminnasta vuodelta 1993 (1994) 23