Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen"

Kalle Sipilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö

2 Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton muutos: 2004/ /10 4) Populaatiodynaaminen malli

3 Suurpetojen vähimmäiskantojen kehitys Suomessa vuodesta 1978 vuoteen 2010: Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kuvan muokkaus H. Norberg / MKJ

4 Suurpetojen vähimmäiskantojen kehitys Suomen poronhoitoalueella suhteellinen osuus Suomen kannoista: Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kuvan muokkaus H. Norberg / MKJ

5 Suurpetojen vähimmäiskantojen kehitys Suomen poronhoitoalueella arvioitu lukumääräinen kehitys: Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kuvan muokkaus H. Norberg / MKJ

6 Petovahinkokehitys 2000-luvulla: poronhoitoalue (= löydetyt ja korvatut petojen tappamat porot): Lähde: MMM Tietopalvelukeskus TiKe ja ELY-keskukset Vuosi 2010 ei ollut vielä käytettävissä.

7 Suomen suurpedot eivät ole jakautuneet tasaisesti; eivät myöskään petojen poronhoidolle aiheuttamat vahingot KARHU ILVES SUSI AHMA Poronhoitoalueella epävarmuutta sekä kanta-arvioissa että alueellisessa jakautumisessa. Havainnot! Tassu! Kartat: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

8 Vasamäärien kehitys phv 2004/ /10: Teurasvasat, elovasat ja kaikki luetut vasat Ylä-Lapin osalta ei suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Tuotanto nousussa! Lähde: Paliskuntain yhdistys, viralliset poroluettelot

9 Vasamäärien kehitys phv 2004/ /10: Teurasvasat, elovasat ja kaikki luetut vasat Keski-Lapin alueella lievää laskua teurasvasamäärissä, elovasojen osuus nousussa. Lähde: Paliskuntain yhdistys, viralliset poroluettelot

10 Vasamäärien kehitys phv 2004/ /10: Teurasvasat, elovasat ja kaikki luetut vasat Itäkemijoen alueella teurasvasojen määrän lasku viidessä vuodessa vasaa (-21 %). Elovasojen lukumäärän kehitys nouseva. Lähde: Paliskuntain yhdistys, viralliset poroluettelot

11 Vasamäärien kehitys phv 2004/ /10: Teurasvasat, elovasat ja kaikki luetut vasat Pudasjärven alueella teurasvasamäärän muutos on vajaat vasaa (-32 %) ja elovasojen määrän muutos +25 %. Lähde: Paliskuntain yhdistys, viralliset poroluettelot

12 Vasamäärien kehitys phv 2004/ /10: Teurasvasat, elovasat ja kaikki luetut vasat Muutos suurin Itä-Lapissa, jossa teurasvasojen määrä pudonnut viidessä vuodessa yli vasaa (-37 %) ja elovasojen määrä noussut jo +54 %. Lähde: Paliskuntain yhdistys, viralliset poroluettelot

13 Vasamäärien kehitys phv 2004/ /10: Teurasvasat, elovasat ja kaikki luetut vasat Kuusamon ja Kainuun paliskuntien teurasvasamäärä on laskenut viidessä vuodessa vajaat vasaa (-36 %). Kainuun paliskuntien (Hossa-Irni, Näljänkä ja Halla) teurasvasamäärän pudotus on yli vasaa (-57 %). Kuusamossa laskua 18 %. Lähde: Paliskuntain yhdistys, viralliset poroluettelot

14 Vasamäärien muutos phv 2004/ /10: Teurasvasat, elovasat ja kaikki luetut vasat ALUE Jotta kokonaisporomäärä ei laskisi teurasvasamäärien vähentymisen myötä, on pakko jättää eloon enemmän vasoja. Itä-Lapin osalta tämä kehitys näkyy eloon jätettävien vasojen suhteellisen osuuden muutoksena (+54 %): teurasvasat , elovasat Lähde: Paliskuntain yhdistys, viralliset poroluettelot

15 Kiloa lihaa / eloporo Lihantuotto eloporoa kohden tarkasteltavilla alueilla Poronhoitoalueen keskimääräinen lihantuotto eloporoa kohden 15,4 => 13,8 kg

16 Kiloa lihaa / eloporo Lihantuotto: Kemin-Sompio, Pudasjärvi ja Halla Kahden isomman karjan vienti teurastamolle! Hallan lihantuotto vajonnut alle 5 kg / eloporo => porokarjan romahdus käynnissä!

17 Paliskuntakohtainen teurastuotto 2009/10 suhteessa poronhoitovuoden 2003/04 eloporokantaan * Yli 19 kg/eloporo: vaaleanvihreä * 16,1-19 kg/eloporo: vaaleankeltainen * 13,1-16 kg/eloporo: keltainen * 10,1-13 kg/eloporo: vaaleanpunainen * 5,1-10 kg/eloporo: punainen * Alle 5 kg/eloporo: musta PORONHOITOALUEEN KESKIARVO 2004/05: 15,4 KG PORONHOITOALUEEN KESKIARVO 2005/06: 15,7 KG PORONHOITOALUEEN KESKIARVO 2006/07: 15,4 KG PORONHOITOALUEEN KESKIARVO 2007/08: 13,9 KG PORONHOITOALUEEN KESKIARVO 2008/09: 13,4 KG PORONHOITOALUEEN KESKIARVO 2009/10: 13,8 KG

18 Paliskuntien (n=56) jakautuminen eri tuottavuusluokkiin eloporoa kohden lasketun teurastuoton (kg) mukaan

19 Populaatiodynaaminen mallinnustyö Öje Danell 1 ja Harri Norberg 2 1 Ruotsin maatalousyliopisto, Uppsala 2 Metsästäjäin Keskusjärjestö, Rovaniemi Esitetty Poroparlamentissa ja julkaistu Poromies-lehdessä 6/2010

20 Mallin taustalla: 1) Poronhoitoalueelle arvioitu petojen lukumäärä 2) Petojen jakautuminen suuralueittain (6 aluetta) 3) Petojen ravinnontarpeeseen, saaliseläinten valintaan ja saaliin hyödyntämisasteeseen pohjautuvat arviot petokohtaisista tappotahdeista (poroa/vuosi/petoyks.) 4) Poroluettelotiedot ja tieto liikennevahingoista 5) Vaadinten keskipaino 73,5 kg ja vasonta-% 86,5 6) Kompensatorinen kuolleisuus huomioitu

21 Mallin taustalla: petoyksilökohtaiset tappotahdit Perustuvat ilveksen ja ahman osalta tutkimustuloksiin Ruotsin poronhoitoalueelta Karhun osalta alustavia tuloksia Ruotsista, ja karhun, suden sekä maakotkan osalta osittain myös Suomesta Vasojen osuus petojen tappamista poroista suuri (huomioitu mallissa) Konservatiiviset, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuvat arviot: Karhu: 30 vasaa kolmen kesäkuukauden aikana; lisäksi myös aikuisia poroja Ilves: 52 poroa; kesällä enemmän vasoja kuin aikuisia; ahman vuoksi lisätappoja Susi: 100 poroa; kesällä vasoja ja syksystä alkaen kaikkia poroja ikäluokkien suhteessa Ahma: 22 poroa; ilveksen samalla alueella tappamat vähentävät ahman tappotahtia Maakotka: alueittain 0,5-3 vasaa kolmen kesäkuukauden aikana; keskiarvo 1,5 vasaa/v

22 Tulokset: mallin mukaan petojen tappamien porojen määrät ovat nousseet jo yli poron HUOM! Suurin osa vasoja!

23 Tulokset: mallin mukaan lasketut petojen aiheuttamat teurasmenetykset olivat phv 2008/09 yli poroa HUOM! Suurin osa vasoja!

24 Johtopäätökset: 1) Koska suurin osa teurastettavista poroista on vasoja, muutokset vasamäärissä heijastuvat varsin suoraan eloporoa kohti laskettuun lihantuottoon 2) Alentunut lihantuotto heijastuu kannattavuuteen 3) Tarkastelujaksolla (poronhoitovuodet 2004/ /10) Suomen poronhoitoalueella ei ollut todettavissa (muita) syitä erityisen suuriin poromenetyksiin 4) Todettujen ja korvattujen petovahinkojen määrät lisääntyivät tarkastelujaksolla vuosiin 2007 ja 2008 asti ja tukevat siten mallin tuloksia

25 Kiitos huomiostanne!

Samankaltaiset tiedostot

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 Riistavahinkolaki Keijo Alanko Lapin ELY- keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 1 Porovahingot Suurpedon tappaman tai suurpetovahingon vuoksi lopetetun poron käypä arvo korvataan