Lausunto ehdotuksista tulvariskien hallintasuunnitelmiksi vuosille ja niiden ympäristöselostuksista

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto ehdotuksista tulvariskien hallintasuunnitelmiksi vuosille ja niiden ympäristöselostuksista 418/ /2014 Khall 82 Lapin ELY-keskus on kirjeellään pyytänyt Kittilän kunnan lau sun toa nähtävillä olevista ehdotuksista tulvariskien hal lin ta suun nitel mik si. Lausunto pyydetään toimittamaan ELY-keskukselle mennessä. Lapista on nimetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä merkittäviksi tulvariskialueiksi Kemijoen vesistöalueella Ro va nie mi, Kemijärvi ja Kittilä. Kittilän kunta on aikanaan kannattanut em. päätökseen liittyvää ehdo tus ta Kittilän nimeämiseksi merkittäväksi tulvariskialueeksi. Asi aan liittyvässä lausunnossaan Kittilän kunta edellytti, että tul va ris ki aluekar toi tus ulottuisi Levin alueelle. Kittilän kunnan edellyttämät asiat on korjattu kyseessä olevaan tulvariskien hallintasuunnitelman asia kirja-ai neis toon. Ehdotuksen Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hal lin ta suun ni telmak si on valmistellut Lapin ELY-keskus yhteistyössä Lapin liitto- vetoi sen Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän kanssa. Kemijoen ve sistö alu een tulvaryhmä on asetettu tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) ja asetuksen (659/2011) mukaisesti ja aloittanut toi mintan sa maaliskuussa Tulvaryhmä osallistuu tulvariskien hal linnan suunnitteluun toimialueellaan em. laissa ja asetuksessa sää detyl lä tavalla. Tulvaryhmässä on edustajat vesistöalueen kunnista, Lapin liitosta ja La pin ELY-keskuksesta sekä Lapin pelastuslaitokselta. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään tulvariskien alustava arvioin ti, tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä arviot tulvavahingoista. Suun ni tel mis sa käydään lisäksi läpi tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi, suun nit telun aikainen sidostahojen ja kansalaisten osallistuminen ja kuu le minen sekä suunnitelman ympäristövaikutuksia kuvaava ym pä ris tö selos tus. Kyseessä olevaa ehdotusta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi edel si maakunnan laajuisesti useita aiheeseen liittyviä tiedotus- ja si dos ryhmä ti lai suuk sia sekä kuulemisia ja lausuntopyyntöjä. Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa vuosille

2 on arvioitu tulvariskejä ja haettu erilaisia toimenpiteitä tulvariskien vähen tä mi sek si. Tiivistelmä hallintasuunnitelmasta on tämän esityksen ja päätöksen liit tee nä. Ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi ko ko nai suu dessaan löytyy osoitteesta: Suunnitelmaehdotuksen mukaan tulvariskien hallinnan tavoitteena on turvata ihmisten terveys ja turvallisuus, välttämättömyyspalvelut, ym pä ris tö sekä kulttuuriperintö. Kittilän osalta tavoitteiksi on kirjattu: Ihmisten terveys ja turvallisuus Ihmisten terveys ja turvallisuus eivät vaarannu erittäin harvinaisella tul val la (1/250a). Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijait se vat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan pyritään estämään erittäin har vinai sen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuin ra ken nusten vahingoittuminen. Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vai keas ti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet var mistet tu. Välttämättömyyspalvelut Vesihuolto sekä lämmön ja sähkön jakelu ja tuotanto toimivat erittäin har vi nai ses sa tulvatilanteessa (1/250a). Jätevesihuolto toimii har vinai ses sa tulvatilanteessa (1/100a) Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tul val la (1/250a). Ympäristö Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella ei sijaitse sel lais ta toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista va hin gol lis ta seurausta ympäristölle. Kulttuuriperintö Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta erit täin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). Ensisijaisina Kemijoen vesistöalueen tulvasuojelutoimenpiteinä suun ni tel ma eh do tuk ses sa ehdotetaan tulvavesien pidättämistä vesis tö alu eel la uudella säännöstelyaltaalla Kemijärven yläpuoliselle valu ma-alu eel la sekä tulvapenkereiden rakentamista Rovaniemelle ja Kittilään sekä jääsahauksien suorittamista tarvittaessa.

3 Toissijaisina toimenpiteinä esitetään Kemijärven va ras toin ti ti la vuuden kasvattamista hätätilanteissa sekä jatkuvina toimenpiteinä luonnon mu kais ta vedenpidättämistä valuma-alueella sekä jääsahausten ke hit tä mis tä. Suunnitelmaehdotuksessa on lisäksi esitetty tulvariskiä vähentävinä toi men pi tei nä mm. tulvatietojärjestelmän kehittämistä, tulvien huomioi mis ta maankäytön suunnittelussa ja valmiustoimenpiteinä tul vaen nus tei den ja viestinnän kehittämistä, tulvatorjunnan harjoituksien jär jes tä mis tä ja kehittämistä sekä toimia tulvatilanteessa ja tulvan jälkitilanteessa. Kemijärven yläpuolisen valuma-alueen säännöstelyaltaan tul va suo jelul li nen vaikutus kohdistuu lähinnä Kemijärvi - Rovaniemen alueil le, ei Kittilään. Tulvaryhmän ensisijaisesti ehdottamista vesistöalueen tul va suo je lutoi men pi teis tä Kittilän aluetta koskettavat Kittilän kirkonkylän alueelle suun ni tel lut ja suunniteltavat tulvapenkereet. Pengerryssuunnitelmia on luonnosteltu myös Kaukosen alueelle. Kittilässä tiedossa oleva suurin tulva oli vuonna 2005 ja tulva vastasi noin kerran 70 vuodessa toistuvaa tulvaa. Kaikkiaan tulva aiheutti noin kuuden miljoonan euron vahingot. Kittilän tulvapengersuunnitelmissa penkereiden korkeustaso on mitoi tet tu torjumaan kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvaa. Hal lin tasuun ni tel ma eh do tuk ses sa on mm. arvioitu rahallisia vahinkoja eri tulvan toistuvuuksilla. Esimerkiksi kerran 100 vuodessa toistuvan tul van vahingot ilman mitään tulvasuojaus- tai pelastustoimen toi men pi tei tä olisi noin 17 M. Kittilään suunnitteilla olevien tulvapenkereiden toteutuskustannukset ovat tällä hetkellä yhteensä noin 3 M, josta kunnan osuus 50%. Suunnitelmaehdotukseen Kittilän tulvapenkereet on valittu Kittilän kun nan vuonna 2005 tekemän päätöksen mukaisesti. Tul va pen kereet ovat voimassa olevan lainsäädännön ja edelleen niiden to teutet ta vuu den näkökulmasta ainoa realistinen vaihtoehto rat kai se maan Kittilän merkittävän tulvariskialueen ongelmat. Kittilän kunnanvaltuuston hyväksymässä kirkonkylän osa yleis kaa vas sa alin rakentamiskorkeus on määritelty +0,3m korkeam mak si kuin kerran 100 vuodessa toistuva tulvakorkeus. Osayleis kaa vas sa on myös otettu huomioon Kittilän kirkonkylän alueelle suun ni tel lut penkereet. Osayleiskaava ei kuitenkaan ole valituksista joh tuen saanut vielä lainvoimaa.

4 Kittilän kunnan osalta voitaneen todeta, että tulvariskien hal lin tasuun ni tel ma ja nykyinen maankäytön suunnittelu ovat yhteneväiset tul va ris kien mitoituskorkeuksien osalta. Muitakin vaihtoehtoja Kittilän alueen osalta on selvitetty mutta niiden huo non toteutettavuuden vuoksi (kalliita, lainsäädännölliset on gelmat, pitkäkestoisia hankkeita, tulvaa alentava vaikutus vähäinen) niitä ei ole esitetty hallintasuunnitelman mukaisiksi toimenpiteiksi. Esimerkiksi on selvitetty Ounasjoen tulvasuojelualtaita (tulvavesiä pidät tä vät altaat), Kittilän ja Kaukosen välisen jokiosan ruoppausta, Kir kon ky län ohituskanavan rakentamista, vanhojen uittopatojen käyttöön ot toa sekä Sodankyläntien sillan uusimista. Em. altaiden toteuttamisen kustannukset olisivat noin 18 M ja niiden tulvaa alentava vaikutus Kittilässä ja Kaukosessa olisi noin yhden metrin ja Sirkassa noin 0,6 m. Altaiden rakentaminen edellyttää ym pä ris tö vai ku tus ten arviointia ja Natura-vaikutusten arviointia sekä ve si lain mukaisen poikkeusluvan. Kittilän ja Kaukosen välisen jokiosan ruoppaus vähimmillään mak saisi noin 11 M ja tulvaa alentava vaikutus Kittilässä olisi noin 0,4 m. Laajimmillaan ruoppaus maksaisi noin 27 M ja tulvaa alentava vaiku tus olisi Kittilässä noin 0,7 m. Ruoppaus vaatii ym pä ris tö vai ku tusten arviointia ja Natura-vaikutusten arviointia sekä vesilain mu kai sen poikkeusluvan. Ohituskanavan toteuttamisselvityksiä ei ole viety kustannustasolle saak ka, koska alkuselvityksissä kävi jo ilmi, että koska Kittilän alue on maastoltaan hyvin tasaista, tulvavesi leviää laajalle alueelle. Ohitus ka na val le ei saada riittävästi pudotuskorkeutta, jolloin tulvavesi ei vir taa uomassa ja voi yhdessä sivujoista laskevien vesien kanssa levi tä sellaisillekin alueille missä tulvaongelmaa ei ole aikaisemmin ollut. Joka tapauksessa tämäkin toimenpide vaatii ym pä ris tö vai ku tusten arviointia ja Natura-vaikutusten arviointia sekä vesilain mukaisen poik keus lu van. Ounasjoen vesistöalueella Kittilän kirkonkylän yläpuolella on yh teensä kuusi (6) uiton aikaista säätöpatoa. Loukisen vesistöalueella niitä on ollut neljä (4). Loukisen uittopatojen tulvavesien pidä tys ky ky on yhteensä 1,9 milj. m3. Jotta saataisiin Loukisen ja Tepas ton tulvasuojelualtaiden pidätyskyky, tarvittaisiin noin 360 uit to patoa. Toimenpiteen toteuttamisen kustannuksia ei ole selvitetty. Sodankyläntien nykyinen silta on herättänyt runsaasti keskustelua sil lan padottavasta vaikutuksesta. Sillan arvioidaan padottavan vettä ja lisäävän tulvaongelmaa keskustassa. Tarkempien tutkimusten mukaan sillalla ei kuitenkaan ole padottavaa vaikutusta. Kevään 2005

5 tulvalla alueella tehtiin mittauksia ja havaintojen perusteella to det tiin, että sillalla ja tierakenteilla ei ole merkittävää vaikutusta tul va ti lantees sa. Sillan ja tiepenkereen kohdalla virtausnopeus kasvaa het kelli ses ti virtausalan pienentyessä, mikä antaa vaikutelman pa do tukses ta Meneillään olevan kuulemisvaiheen jälkeen tulvaryhmä käsittelee saa dun palautteen ja tekee suunnitelmaehdotukseen mahdollisia muu tok sia ja toimittaa sen maa- ja metsätalousministeriölle, joka lopul li ses ti hyväksyy suunnitelmat. Tulvariskien hallintasuunnittelu on jatkuva prosessi niin, että nyt esillä oleva suunnitelma koskee vuosia Suunnitelmaa tullaan päivittämään aina kuuden vuoden välein. Vt.kj.: Kittilän kunnanhallitus päättää lausuntonaan todeta Kemijoen ve sistö alu een tulvariskien hallintasuunnitelmiksi vuosille ja nii den ympäristöselostuksista, että suunnitelmassa on huomioitu hyvin kattavasti Kemijoen vesistöalueen ja erityisesti Kittilän alueen tulva ris ki on gel mat ja ratkaisuehdotukset sekä niiden vaikutukset, eikä Kit ti län kunnalla ole suunnitelmaehdotukseen muuta lausuttavaa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen jäsenen Vuok ko Mäntymaan esityksen, että vt. kunnanjohtajan esitys hy väksy tään lisäyksellä, että kunnanhallitus ei hyväksy kunnan alueelle tulva suo je lu al tai ta. On huomattava, että Ounasjoen sivuvesistön lä heisyy des sä sijaitsee kaivos, joka on Kittilän suurin työllistäjä. Li säk si tulva-altaat ovat Ounasjoen erityislain vastaisia.