UUDENMAAN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LII- KENTEEN KEHITYSKUVA

Transkriptio

1 LIITE 2A UUDENMAAN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LII- KENTEEN KEHITYSKUVA TYÖOHJELMA TYÖN KUVAUS Työn tausta Työn tavoitteet Suunnittelualue Kehityskuvan liittyminen muuhun suunnitteluun Seudulliset kehityskuvat Laajemman alueen suunnitelmat Muut suunnitelmat ja muu aineisto Työn sisältö Työn esitystapa ja aikajänne Työn rakenne 8 2 TYÖN ORGANISOINTI Tekijät Aikataulu ja osallistuminen 9 Työohjelman valmistelu

2 UUDENMAAN LIITTO 2(9) Alustava työohjelma esiteltiin Uudenmaan liiton suunnittelijaryhmälle , jonka jälkeen työohjelmaa on täydennetty.

3 UUDENMAAN LIITTO 3(9) 1 TYÖN KUVAUS 1.1 Työn tausta Uusimaa on heterogeeninen alue ja koostuu varsin erilaisista seuduista. Kokonaisnäkemyksen muodostaminen maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteesta vaatii maankäytöllisen suunnitelman hahmottelua maakunnan suunnittelun ja kuntien yhteistyön pohjaksi. Toimintaympäristön muutokset, kuten Uudenmaan nopea kaupungistumiskehitys ja lisääntyvät kansainväliset yhteydet myös Viron ja Venäjän suuntiin korostavat maankäytön ja toimintojen rakenteellista tarkastelua. Maakunnan tasolla tarvitaan kehityskuva, jolla yhdistetään seudulliset suunnitelmat ylimaakunnalliseen suunnitteluun ja jolla alueiden kehittämistä koskevat suunnitelmat ja ohjelmat sovitetaan yhteen maankäytön suunnitelmien kanssa. 1.2 Työn tavoitteet Kehityskuvatyön tavoitteita käsiteltiin ensimmäisessä kehityskuvaseminaarissa Työn tavoitteita ovat: Luoda yhteiset pitkän tähtäimen suuntaviivat Uudenmaan kestävän ja toimivan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviin maankäyttökysymyksiin. Pääpaino on maakunnallisten ja seudullisten suuntaviivojen luomisessa. Tarkastella ensisijaisesti asumisen, elinkeinojen ja liikenteen rakennetta ja vuorovaikutusta, myös Uudenmaan aluetta laajemmin lähialueyhteyksin avulla. Antaa lähtökohtia maakuntasuunnitelmalle ja -ohjelmalle sekä maakuntakaavan tarkistukselle ja kuntien välisille yleiskaavatasoisille tarkasteluille Vahvistaa maakunnan eri alueiden erityispiirteiden pohjalta seudullisia vahvuuksia ja profiloida aluetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Vahvistaa vuorovaikutusta maankäytön suunnittelun ja seudullisten kehittämistoimien välillä sekä lisätä vuorovaikutusta seutujen välillä. Määritellä toimenpiteitä, jotka edesauttavat tavoitetilan saavuttamista Työ on Uudenmaan liiton suunnittelijaryhmän näkemys alue- ja yhdyskuntarakenteesta, joka kiteytetään liitossa maankäytön kehityskuvaksi. Kehityskuvalla luodaan yhteinen käsitys Uudenmaan maankäytön muutosvoimista ja kehittämismahdollisuuksista.

4 UUDENMAAN LIITTO 4(9) 1.3 Suunnittelualue Suunnittelualue muodostuu Uudenmaan liiton kunnista ja Sipoosta. 1.4 Kehityskuvan liittyminen muuhun suunnitteluun Työn taustalla on Etelä-Suomen maakuntien liittouman (ELLI) aluerakennetyöt ja tukena Metropolialueen kestävän aluerakenteen (METKA) projekti. Työssä hyödynnetään maakunnallisia ja seudullisia suunnitelmia ja ohjelmia kuten UL- SA:a. Lisäksi lähtökohtana ovat seudulliset kehityskuvat, jotka Uudenmaan kehityskuvassa sovitetaan toisiinsa. Toisen lähtökohdan työlle muodostaa maakuntakaavoituksen aineisto ja sen toteutustarkastelu (TARKE). Uutta tietoa voidaan tuottaa metodologisilla menetelmillä kuten maankäytön muutoksen mallinnusmenetelmillä. Kehityskuvatyössä hyödynnetään paikkatietoaineistoja. Kehityskuvatyö suhteessa Uudenmaan maakunnan kehittämisen malliin

5 UUDENMAAN LIITTO 5(9) Seudulliset kehityskuvat Seudulliset kehityskuvatyöt ovat valmistuneet tai valmistumassa Uudenmaan liiton alueella. Ne muodostavat keskeisen lähtökohdan koko maakunnan kehityskuvalle. Seudullisista kehityskuvista saadaan seudulliset tavoitteet ja käsitykset kehittämismahdollisuuksista Uudenmaan kehityskuvatyöhön. Kehityskuvat eroavat esitystavaltaan ja käsittelytarkkuudeltaan toisistaan. Samoin Uudenmaan alueelliset erot ovat suuria. Seuduilla on osittain vastakkaisiakin kehityssuuntia ja ristiriitaisia tavoitteita, jotka kehityskuvatyöllä tuodaan esiin ja pyritään sovittamaan yhteen mahdollisuuksien mukaan.

6 UUDENMAAN LIITTO 6(9) Laajemman alueen suunnitelmat ELLI - Etelä-Suomen maakuntien liittouman aluerakennetyö ELLI:n neljäs vaihe, toteutuspolkuvaihe valmistunee vuoden 2007 keväällä. Uudenmaan kehityskuvatyö saa suuntaviivoja seitsemän maakunnan alueelle tehdyistä toiminnallisen aluerakenteen tarkasteluista, väestö- ja työpaikkamäärien muutosten tarkastelusta sekä asumisen, ympäristön ja liikenteen kattavasta aluerakennevisiosta vuodelle Nyt tekeillä olevassa ELLI:n neljännessä vaiheessa ei aluerakennevisiota muuteta vaan luodaan toimintapolkuja asumisen ja rakentamisen osalta. Visiotilan keskeisiä piirteitä ovat kehityskäytäväperustaisuus ja monikeskuksisuus. Uudenmaan kehityskuvatyössä voidaan hyödyntää ELLI:n asumisen ja rakentamisen osalta esitettyjä muutostekijätarkasteluja ja laadullisia tavoitteita. METKA- Metropolialueen kestävä aluerakenne Työn ohjelmointi syksyllä 2006, varsinainen työ METKA syventää ja tarkentaa Etelä-Suomen aluerakennetyön teemoja suppeammalla osa-alueella. Työ sisältää tähän mennessä tapahtuneen kehityksen analyysin sekä alustavien tulevaisuuden kehityskuvavaihtoehtojen luonnostelu. Työn toisessa vaiheessa laaditaan lopulliset kehitysvaihtoehdot arviointeineen, määritellään arviointien perusteella visio sekä rakennetaan ne alueidenkäyttöön ja liikennejärjestelmään liittyvät strategiat, joilla voidaan edistää tavoitteeksi asetetun rakenteen toteuttamista. Uudenmaan kehityskuvatyössä pyritään hyödyntämään METKA:n analyysiä menneestä kehityksestä, vaihtoehtoja sekä mahdollisia metodologisia tuloksia, ULSA Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia sekä alueelliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat ULSA Valmistuu 2006 loppuun mennessä. Työn taustalla ovat valmistuneet alueelliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia. ULSA tulee olemaan koko alueen liikennepolitiikkaa ohjaava asiakirja. ULSA tarkastelutaso painottuu ulkoisiin yhteyksiin, maakunnallisesti merkittäviin asioihin sekä liikennejärjestelmäalueiden välisiin yhteyksiin. Seudullisten kehityskuvien lähtökohtina ovat olleet alueelliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Uudenmaan kehityskuvatyössä ULSA: sta voidaan maakunnallisesti merkittävien liikennejärjestelmäasioiden lisäksi hyödyntää tietoja kansainvälisistä yhteyksistä mm. miten Uusimaa liittyy Itämeren alueeseen.

7 UUDENMAAN LIITTO 7(9) Muut suunnitelmat ja muu aineisto TARKE- Maakuntakaavan toteutustarkastelu Valmistuu talvella Tarke:ssa esitetään uudet asemakaavoitettavat alueet, kaavavarantotietoja ja näiden suhde asuntotarpeeseen. Työ esitetään kartoilla. Lisäksi taulukot sekä raportti. Kehityskuvatyö voi hyödyntää uusien alueiden ja kaavavarannon tietoja ja kasvusuuntatarkasteluja lähtötietoaineistoja erityisesti asumisen ja työpaikkojen osalta. MAL- suunnitelmat Uudellamaalla Pääkaupunkiseudun kuntien on 2007 elokuun loppuun mennessä laadittava suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan. Myös muut Uudenmaan seutukunnat, KUUMA- ja Neloset yhdessä sekä Hiiden alue ja Raaseporin alue yhdessä ovat päättäneet tehdä suunnitelmat. Uudenmaan liiton kehystoimikunta päätti , että Uudenmaan liitto koordinoi valtiolle annettavaa MALsuunnitelman valmistelua PKS alueen ulkopuolella. MAL-työn tulokset hyödynnetään kehityskuvatyössä projisoimalla ne maakunnan tasolle. URBAN GENERATOR: Maankäytön muutoksen mallinnusmenetelmä Valmistuu: Tulosten raportointi alustavan tutkimussuunnitelman mukaan on alkuvuosi Työssä simuloidaan yhdyskuntarakenteen mahdollisia kehityskulkuja ja edistetään vaihtoehtojen vertailua ja ympäristövaikutusten arviointia. Maankäytön ominaispiirteiden mallinnuksessa käytetään menetelmiä, jotka perustuvat paikallisten potentiaalien tunnistamiseen, sekä niiden koko kaupunkirakenteen tasolle yltävien kumulatiivisten vaikutusten arvioimiseen. Uudenmaan kehityskuvatyössä Urban generator auttaa näkemään, mitä ennakoimattomia muutoksia tietyt kehityspolut voivat tuottaa. Muuta keskeistä aineistoa on mm. Euroopan alueen tavoitteet ja suuntaviivat (ESDP) Helsingin metropolikatsaus, OECD Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva 2030 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudenmaan maakuntasuunnitelma ja -ohjelma- ja maakuntakaava UTU 2035

8 UUDENMAAN LIITTO 8(9) 1.5 Työn sisältö Työn esitystapa ja aikajänne Uudenmaan kehityskuva esitetään kartalla / kartoilla, joiden esitystarkkuus määräytyy työn edetessä. Kartoilla voidaan esittää esim. alueiden profiileja, kehittämistavoitteita ja verkostoja. Lisäksi laaditaan raportti, joka liittää karttatarkastelut Uudenmaan toiminnalliseen aluerakenteeseen. Kehityskuvan pyritään saamaan riittävän tarkaksi ja realistiseksi. Maakunnallinen kehityskuva on suosituksia antava ja se osoittaa mihin maakunnan tasolla pyritään sekä kertoo alueiden kehittämismahdollisuuksista. Uudenmaan kehityskuvassa kuvataan yhdyskunta- ja aluerakennetta maakuntakaavaa pidemmällä aikatähtäimellä. Osa työtä on määritellä lyhyemmän aikavälin toimenpiteitä, jotka edesauttavat tavoitetilan saavuttamista Työn rakenne Maankäytön kehityskuvassa tarkastellaan alue- ja yhdyskuntarakennetta ja siinä tapahtuvia muutoksia pääasiassa asumisen, elinkeinojen ja liikenteen osalta. Pääteemojen lisäksi otetaan tarkasteluun teemoja, jotka heijastuvat maankäyttöön. Näitä ovat mm. infrastruktuurihankkeet, kaupalliset palvelut, viher- ja muut rakentamattomat alueet sekä ympäristö kehittämisen voimavarana. Alue- ja yhdyskuntarakennetta tarkastellaan edellä mainittujen teemojen osalta seuraavasti: 1. Mennyt kehitys: Pyritään tunnistamaan mahdollisia käännekohtia teemoittain ja osa-alueittain. Muutokset esitetään taulukoin ja kartoin tekstein. 2. Meneillään olevat muutokset: Pyritään tunnistamaan mitä nyt on tapahtumassa. Muutokset esitetään taulukoin ja kartoin tekstein. 3. Mahdolliset tulevaisuudet: Mahdollisten / ennustettavien muutosten kartoitusta tausta-aineiston pohjalta sekä simulointia mahdollisuuksien mukaan Urban Generatorin avulla. Pyritään hahmottamaan alueellisia kehityshaasteita, jotka heijastuvat alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. 4. Halutut tulevaisuudet: Eri toimijoiden ennakoimien ja suunniteltujen muutosten esittäminen. Meneillään olevat ja valmistuneet eri tasojen, sektoreiden ja seutujen suunnitelmat ja ohjelmat. 5. Vaihtoehdot ja niiden arviointi: Hahmotellaan eri suunnitelmien ja ohjelmien suhdetta toisiinsa. Katsotaan mm. millaisia vaihtoehtoja seudullisten kehityskuvien yhdistäminen synnyttää. Arvioidaan seudullisten kehityskuvien tavoitteiden ja varausten suhdetta toisiinsa (saumakohdat) sekä maakuntakaavan aluevarauksiin ja tavoitteisiin. Tunnistetaan yhteiset tekijät, jotka vahvistavat toisiaan ja toisaalta tunnistetaan mahdollisia ristiriitoja.

9 UUDENMAAN LIITTO 9(9) 6. Kehityskuva. Esitetään valittujen teemojen osalta ohjattavissa olevia maakunnallisia ja kuntien välisiä tekijöitä kuten muutosalueita ja vyöhykkeitä, alueiden profiloitumista alueiden ominaispiirteistä kuten luonnon ja rakennetun ympäristöstä lähtien. Voidaan esittää mittareita alueiden potentiaalin kuvaamiseen. Tarkastelussa otetaan huomioon rakentamisen ydinalueet ja maaseutualueiden selkeä erottaminen. Tarkastelussa on keskeistä tasapainoisen ja tasapuolisen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen, erilaisten alueiden tunnistaminen ja niiden erilaisuuden profiloiminen ja hallittu kehitys. 2 Työn organisointi 2.1 Tekijät Uudenmaan liiton suunnittelijaryhmä ohjaa työtä. Puheenjohtajana on Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö ja jäseninä Uudenmaan ja Sipoon kuntien yleiskaavoittajat vahvistettuna YTV:n edustajalla sekä Uudenmaan liiton asiantuntijat. Työryhmä laatii kehityskuvan. Työryhmän vetäjänä on Sanna Jylhä. Muut työryhmän jäsenet ovat Olli Veltheim, Agneta Nylund, Carina Ölander, Maija Stenvall ja Silja Aalto. Ryhmää täydennetään tarvittaessa Uudenmaan liiton muilla asiantuntijoilla. Lisäksi on varauduttu pieniin asiantuntijapalkkioihin. 2.2 Aikataulu ja osallistuminen Työ aloitettiin kehityskuvaseminaarilla 8-9. kesäkuuta Seminaarissa käsiteltiin kehityskuvan lähtökohtia ja seudullisia kehityskuvia. Työohjelma laadittiin valmiiksi syksyllä Työn ensimmäinen vaihe tehdään talvella Työtä käsitellään suunnittelijaryhmän kokousten lisäksi seminaarissa, jonka tarkoituksena on perehdyttää lähtötietoaineiston kautta paikkatietoaineistojen käyttömahdollisuuksiin kehityskuvatyössä. Työn toisen vaihe ajoittuu vuoden 2007 keväästä syksyyn. Työtä käsitellään suunnittelijaryhmän kokousten lisäksi seminaareissa, joissa käsitellään yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisen tutkimustiedon tuomista suunnitteluun. Työn viimeisessä vaiheessa hahmotellaan kehityskuvaa vaihtoehtojen ja arviointien kautta sekä peilataan luonnosta suunnittelun tutkimukseen. Lopuksi työ käännetään ja julkaistaan Uudenmaan liiton julkaisusarjassa. Valmis kehityskuva tuodaan tiedoksi kuntiin ja käsitellään Uudenmaan liitossa.