TAMPEREEN KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Maisemapeltojen viljelykiertosuunnitelma v
|
|
- Taisto Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Maisemapeltojen viljelykiertosuunnitelma v ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset MKN Maisemapalvelut Riikka Söyrinki
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KOHTEIDEN KUVAUS HOIDON TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN HOITOMENETELMÄT Peruskunnostus Maisemapellon perustaminen Rikkakasvien torjunta Pientareiden hoito Hoidon seuranta VILJELYKIERTOSUUNNITELMA Liite: Lohkokohtainen viljelysuunnitelma v
3 1 JOHDANTO Ympäristönhoito maaseutumaisin menetelmin on uusi mahdollisuus kehittää avoimia ja muita luonnonmukaisia viheralueita. Maisemakasvien viljely kaupungin pelloilla on toistaiseksi vähän hyödynnetty mahdollisuus. Maisemapellot elävöittävät maisemakuvaa ja tarjoavat elämyksiä ohikulkijoille. Peltoja hoidetaan maatalouden menetelmin, selvästi rakennettuja viheralueita edullisemmin. Maisemapeltojen viljelykiertosuunnitelma on laadittu osana Tampereen kaupungin B- hoitoluokkien uudistustyötä ja ylläpidon ohjelmointia ProAgria Pirkanmaan toimesta. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä agronomi, luomuneuvoja Sari Hiltusen kanssa. Työn tilaajana on Kaupunkiympäristön kehittämisyksikkö ja yhteyshenkilönä rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Tampereella Riikka Söyrinki maisemasuunnittelija, hortonomi (AMK) ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset MKN Maisemapalvelut 3
4 2 KOHTEIDEN KUVAUS Neljälle B-hoitoluokan kohteelle on laadittu maisemapeltojen hoitosuunnitelmat v ja Tällöin ajatuksena oli, että maisemapeltojen rikkakasveja voidaan tarvittaessa torjua kemiallisesti, kuten yleinen käytäntö on muissakin kaupungeissa. Nyt halutaan kuitenkin kokeilla ja kehittää maisemakasvien viljelyä ilman kemiallisia torjunta-aineita. Viidelle B1 hoitoluokan kohteelle on laadittu viljelykiertosuunnitelma, jossa hyödynnetään jo laadittuja hoitosuunnitelmia sekä luomutuotannolle ominaista viljelykiertoa. Pohtolanpuiston maisemapellon satoa v Viljelykierrossa mukana olevat kohteet, urakka-alueet ja pinta-alat: Kirkkosuo Kissanmaa 0,75 ha Seimenniitty Leinola 1,50 ha Kohmanpuisto Lielahti 2,00 ha Pohtolanpuisto Lielahti 0,60 ha Vihiojanpuisto Nekala 0,45 ha Ohessa maisemapeltoalueiden kohdekortit B-hoitoluokkien viherpalveluohjelmasta, josta käyvät ilmi alueiden perustiedot. 4
5 Viheralueen nimi KIRKKOSUO 2 Hoitoluokka B1 ja B3 Tunnus Pinta-ala m2 Kaavamerkintä VP ja VL, vk-2 Kaavan nro 7441 Nykytila Luonto- ja maisemaarvot, viherverkko Erityisarvot Virkistyskäyttö Hoidon tavoite Ylläpito Sotilaankadun ja Kirkonmäenkadun kulmauksessa sijaitseva niittyalue, jossa myös metsikköä. Maasto viettää melko jyrkästi pohjoiseen. Alueen eteläosa on avointa koiranputki- ja heinävaltaista vanhaa peltoa. Pellolla yksittäisiä puusaarekkeita. Muu alue on pitkälti kosteapohjaista ja rehevää, ja pitkälti puustoista. Kirkonmäenkadun varressa on erittäin tiheä lehtipuumetsikkö. Pohjakasvillisuutena rehevimmillä alueilla mm. vuohenputki, nokkonen, pelto-ohdake, mesiangervo ja takiainen. Avoin maisematila. Osa aluepuistoa (viheraluetyyppi 5), myös maiseman- ja luonnonhoitoaluetta (viheraluetyyppi 9, maisemapellot ja niityt). Paikallinen ekologinen yhteys. Alue rajautuu golfkenttään. Avoimuuden säilyttäminen. Maisemakasvien viljely erillisen suunnitelman mukaan. Luoteisosan avoimen alueen niittomurskaus 1-2 krt kesässä. Muuta huomioitavaa Sijaitsee Ehyt-alueella. Alueen rajaus, metsikkö C1-luokkaan. Kuivatuksen nykytilanne Kuivatuksen toimenpidesuositukset Muuta kuivatukseen liittyvää Viettävä, aaltoileva ojaton peltoalue. - Sotilaankadun ja Kirkonmäenkadun reuna on ojaton. Jos alueella esiintyy märkyyttä, voisivat niskaojat olla tarpeen. 5
6 Viheralueen nimi SEIMENNIITTY Hoitoluokka B1 Tunnus Pinta-ala m2 Kaavamerkintä P ja URHEILUALUE Kaavan nro 1177 Nykytila Luonto- ja maisemaarvot, viherverkko Erityisarvot Virkistyskäyttö Hoidon tavoite Ylläpito Avoin niittypelto Kaukajärventien itäpuolella, kasvillisuutena mm. heinät, lupiini, mesiangervo ja vuohenputki. Pelto lähes tasainen, eteläosa kosteapohjainen. Puustosaarekkeita ja pensaikkoa Kaukajärventien varressa ja yksittäisiä puita pellolla. Avoin maisematila, kaunis maisemallinen kokonaisuus. Maiseman- ja luonnonhoitoaluetta (viheraluetyyppi 9, maisemapellot ja niityt). Kevyen liikenteen väylä ja tallattuja polkuja. Avoimuuden säilyttäminen. Tien varren puuston siistiminen. Maisemakasvien viljely erillisen suunnitelman mukaan. Muuta huomioitavaa Kuivatuksen nykytilanne Kuivatuksen toimenpidesuositukset Muuta kuivatukseen liittyvää Lähes ojaton alue, alapäässä kaksi sarkaojaa. Pohjoisen puolen sarkaojan yläpuolella havaittavissa märkyysongelma. Olemassa olevien sarkaojien perkaus sekä ylimmän saran yläpuolelle tarvittaessa yksi sarkaoja lisää. 6
7 Viheralueen nimi KOHMANPUISTO 3 Hoitoluokka B3 Tunnus Pinta-ala m2 Kaavamerkintä VL-7 Kaavan nro 7747 Nykytila Luonto- ja maisemaarvot, viherverkko Erityisarvot Virkistyskäyttö Hoidon tavoite Ylläpito Yhtenäinen avoin peltoalue Tohlopinjärven rannan läheisyydessä. Pellon lajistona rehevän niityn lajeja kuten särmäkuisma, pietaryrtti, ojakärsämö ja hiirenvirna sekä peltorikkakasveja kuten pelto-ohdake ja pujo. Yksittäisiä pieniä puunvesoja, maasto osittain kumpuileva. Avoin maisematila. Aluepuiston (viheraluetyyppi 5) osa. Paikallinen ekologinen yhteys. Tallattu polku mutkittelee pellon läpi. Avoimuuden säilyttäminen. Puunvesojen poisto, jonka jälkeen niittomurskaus 1-2 kertaa kesässä. Niiton ajankohdalla ei merkitystä lajiston kannalta. Muuta huomioitavaa Rajaus kevyen liikenteen väylään asti. Alue soveltuu myös maisemakasvien viljelyyn. Kuivatuksen nykytilanne Kuivatuksen toimenpidesuositukset Muuta kuivatukseen liittyvää Ojaton, voimakkaat korkeuserot omaava alue. Metsänpuoleisen reunan raivaus. Rinteet savea, ja alavat notkelmat turvetta/eloperäistä maa-ainesta, esiintyy märkyyttä. Tarvittaessa kaivetaan kuivatusoja. 7
8 Viheralueen nimi POHTOLANPUISTO 3 Hoitoluokka B1 Tunnus Pinta-ala 6338 m2 Kaavamerkintä VL-5, le Kaavan nro 7614 Nykytila Luonto- ja maisemaarvot, viherverkko Erityisarvot Virkistyskäyttö Hoidon tavoite Ylläpito Asutuksen ympäröimä etelään viettävä avoin niittypelto. Lajistona mm. kannusruoho, hiirenvirna, pietaryrtti, peltovalvatti, valkoapila, puna-apila, rönsyleinikki ja paimenmatara. Lisäksi matalia puunvesoja. Avoin maisematila ja kaunis maastonmuoto. Kaupunginosapuiston osa (viheraluetyyppi 4). Kevyen liikenteen väylät reunustavat aluetta. Avoimuuden säilyttäminen ja maisemakuvan monipuolistaminen. Maisemakasvien viljely erillisen suunnitelman mukaan. Muuta huomioitavaa Kuivatuksen nykytilanne Kuivatuksen toimenpidesuositukset Muuta kuivatukseen liittyvää Ojaton, viettävä pelto. Ei toimenpiteitä. Pohjoispuolisen asuinalueen pintavesien purku pellolle. Rummut kunnossa. 8
9 Viheralueen nimi VIHIOJANPUISTO-ORAS 1 Hoitoluokka B1 ja B3 Tunnus Pinta-ala m2 Kaavamerkintä VL Kaavan nro 7757 Nykytila Vihiojaa ympäröivä viheraluekokonaisuus Hallilantien länsipuolella. Alueen koillisosan peltolohkolla viljelyssä maisemakasveja, päälajeina hunajakukka, unikko ja auringonkukka. Luoteisosassa avoin nurmipeitteinen pelto. Ojan eteläpuoli on selvästi puustoisempaa aluetta, erityisesti kevyen liikenteen väylän läheisyydessä kasvaa runsaasti puustoa. Lounaisosan niityllä kasvaa nuoria puuntaimia. Pirkkalansillanraitin kulmauksessa kasvaa ruttojuurta, ja vieraslajeista tarhapiisku ja jättipalsami ovat levinneet ojan ympäristöön. Alueen eteläkärki on hoitamatonta joutomaata, johon asukkaat ovat tuoneet mm. risukasoja. Luonto- ja maisema- Avoin maisematila. Monimuotoinen ja laaja viheraluekokonaisuus. Maiseman- ja arvot, viherverkko luonnonhoitoaluetta, osa kaupunginosapuistoa (viheraluetyypit 7 ja 4, rannat, pienvesialueet ja kaupunginosapuistot). Erityisarvot Kaupunkiseudullinen ekologinen yhteys. Virkistyskäyttö Kevyen liikenteen väylät, penkkejä, silta ja eteläosan niityllä tallattu polku. Hoidon tavoite Avoimuuden säilyttäminen ja maisemakuvan monipuolistaminen. Ylläpito Maisemakasvien viljely koillisosassa erillisen suunnitelman mukaan. Avoimien niittyalueiden niittomurskaus 1-2 kertaa kesässä, ajankohdalla ei ole merkitystä lajiston kannalta. Vieraslajien torjuntaan tulee kiinnittää huomiota. Muuta huomioitavaa Ohikulkija kertoi, että linnut söivät keväällä lähes kaikki auringonkukan siemenet. Kuivatuksen nykytilanne Ojaton, vanhat sarkaojien paikat näkyvissä. Lievästi viettäviä peltoja. Kuivatuksen toimen- Hallilantien varteen kaivetaan piirioja. Vihiojan varren raivaus edesauttaisi pintavaluntaa ojaan. pidesuositukset Muuta kuivatukseen liittyvää Uusien rakennettujen piha-alueiden vedet ja pintavalunta osittain peltoalueiden lävitse. 9
10 3 HOIDON TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hoidon tavoitteena on ylläpitää ja kehittää avointa maisemaa. Maisemapeltokohteet sijaitsevat liikenteellisesti keskeisillä paikoilla asutuksen läheisyydessä. Maisemapelto on näyttävä elementti kaupunkiympäristössä. Se ilahduttaa alueen asukkaita myös tarjoten mahdollisuuden poimia kukkia. Maisemakasvien viljelyllä pystytään myös torjumaan komealupiinia, joka vieraslajina ei ole toivottu kasvi niityillä ja pelloilla. Vihiojanpuisto kesällä HOITOMENETELMÄT 4.1 Peruskunnostus Kohmanpuiston peruskunnostustarve arvioidaan keväällä Muilla kohteilla ei ole kunnostustarvetta. 4.2 Maisemapellon perustaminen Kyntö ja maanmuokkaus Alueet on kynnetty syksyllä Kohmanpuistoa lukuun ottamatta, joka kynnetään keväällä. Toukokuussa alueet äestetään. Odotetaan noin 2-3 viikkoa kunnes rikkakasvit taimettuvat. Tämän jälkeen rikkakasvit äestetään matalaan ja heti perään kylvetään. Pientareet jätetään muokkaamatta. 10
11 Kylvö Maisemakasvit tulee kylvää lämpimään ja kosteaan maahan, jotta ne lähtevät hyvin kasvuun ja näin rikkakasvit eivät saa ylivaltaa. Kylvö tehdään koneellisesti, tosin pienikokoisimmat kukkakasvien siemenet voidaan kylvää myös käsin. Pienikokoisten siementen kanssa väliaineena voidaan käyttää hiekkaa tai sahanpurua. Kukin laji kylvetään lajille tyypilliseen kylvösyvyyteen. Kylvettäessä on otettava huomioon, miten erikokoiset siemenet saadaan tasaisesti alueelle. Yleensä se tarkoittaa useampaa kylvökertaa, esim. ensin viljat 3-4 cm:n syvyyteen ja sitten pienisiemeniset lajit pintaan. Urakoitsija tekee omalla kylvökoneellaan kiertokokeen todellisen siemenmäärän tarkistamiseksi. On hyvä käyttää kylvöön vähintään kahta lajia, jotta maisemapelto pysyy hoidetun näköisenä, vaikka toinen laji jostain syystä (esim. sääolosuhteiden vuoksi) epäonnistuisi. Kasvilajeja ja sekoituksia vaihdetaan vuosittain. Viljelykierrossa on runsaasti mukana nurmea sekä viljakasveja rikkakasvien hallinnan vuoksi. Lisäksi voidaan kokeilla syötäviä kasveja kuten hernettä tai perunaa omina sarkoinaan maisemapeltojen laidalla. Tämä palvelisi hyvin ympäristökasvatusta esimerkiksi koulujen tai päiväkotien läheisyydessä. Maanparannus Syksyllä 2011 otetun viljavuustutkimuksen tuloksien mukaan pellon kalkitukselle on tarvetta ainoastaan Kohmanpuistossa. Kalkitussuositus on kirjattu v lohkokohtaiseen viljelysuunnitelmaan (liite). Maisemakasvit tarvitsevat normaaleja peltoviljelykasveja vähemmän lannoitusta. Lannoitemäärät on laskettu lohkokohtaisessa viljelysuunnitelmassa. Kasvuston päättäminen Yksivuotiset kasvustot niitetään tarvittaessa syksyllä kelamurskaimella ennen kyntöä. Tämä tulee kyseeseen vähintäänkin isokokoisen lajien kohdalla. Hennompi kasvusto ei välttämättä tarvitse niittomurskausta. Kaksivuotiset nurmikasvustot niittomurskataan kerran kesässä, mikä auttaa rikkakasvien hallinnassa. Niitto ajoitetaan kasvuston kunnon mukaan; hyvä kasvusto niitetään kukinnan jälkeen, rikkakasvivaltainen kasvusto jo ennen kukintaa. Alueet kynnetään vuosittain syksyllä lukuun ottamatta kaksivuotisia nurmia, jotka säilyvät kasvipeitteisinä talven ajan. Syyskyntö on tärkeää rikkakasvien kurissa pitämiseksi. 4.3 Rikkakasvien torjunta Rikkakasvien torjuntaa tehdään luonnonmukaisen viljelyn periaatteilla, ilman kemiallisia torjunta-aineita. Monipuolinen viljelykierto, mekaaninen maanmuokkaus ja oikein ajoitetut viljelytoimenpiteet ovat erityisen tärkeitä maisemakasvien viljelyssä. Tavoitteena on, että rikkakasvien määrä saadaan pidettyä hallinnassa. Rikkakasvit ovat osa pellon monimuotoista elinympäristöä, joka tarjoaa ravintoa alueiden hyönteis- ja perhoslajistolle. Mikäli rikkakasvitilanne jonakin vuonna näyttää pahalta, korkeat rikkakasvit voidaan niittää maisemakasvien yläpuolelta esimerkiksi heinäkuun alussa, ennen kuin ne ehtivät siementää. Rikkakasvien niittoon voidaan käyttää pienialaisesti myös siimaleikkuria. 4.4 Pientareiden hoito Pientareet niittomurskataan vuosittain 1-3 kertaa kasvukauden aikana. Pientareita ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. 11
12 4.5 Hoidon seuranta Hoidosta pidetään hoitopäiväkirjaa tai lohkokorttia. Helpoin tapa on, että urakoitsija pitää kirjaa tekemistään toimenpiteistä. Hoitopäiväkirjan sisällöstä sovitaan työtilauksen yhteydessä. Syksyllä arvioidaan menneen kasvukauden onnistuminen, ja sovitaan seuraavan vuoden toimenpiteistä. Viljelykiertosuunnitelma tarkastetaan vuosittain ja tehdään lohkokohtainen viljelysuunnitelma seuraavalle vuodelle. 5 VILJELYKIERTOSUUNNITELMA Pohtolanpuisto maisemaseos+ nurmensiemen apilanurmi apilanurmi+ syysrypsin kylvö* syysrypsi maisemaseos Vihiojanpuisto apilanurmen perustaminen+ vihantakaura apilanurmi+ syysrypsin kylvö* Seimenniitty maisemaseos maisemaseos+ nurmensiemen Kirkkosuo maisemaseos maisemaseos+ nurmensiemen syysrypsi apilanurmi apilanurmi Kohmanpuisto maisemaseos maisemaseos maisemaseos+ nurmensiemen maisemaseos+ nurmensiemen apilanurmi+ syysrukiin kylvö* +ruiskaunokki apilanurmi+ syysrukiin kylvö* +ruiskaunokki apilanurmi apilanurmi syysruis+ ruiskaunokki syysruis+ ruiskaunokki apilanurmi * syysrypsin kylvö heinäkuun lopulla, syysrukiin elokuun lopulla Yhteenveto lajikkeista v kokonaisala siemenmäärä Apilanurmiseos: timotei-nurminata ,05 ha 26 kg puna-apila 1,05 ha 2 kg alsikeapila 1,05 ha 2 kg valkoapila 1,05 ha 1 kg Vihantakaura 0,45 ha 23 kg Maisemaseos: auringonkukka 4,85 ha 39 kg hunajakukka 4,85 ha 24 kg silkkiunikko 4,85 ha 3 kg 12
IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA
MAISEMAKASVIEN KOEALOJEN VILJELYSUUNNITELMA 2018 IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet -hanke SISÄLLYS JOHDANTO 1. KOHTEEN KUVAUS JA HOIDON
LisätiedotMAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue
MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAISEMAPELTOKOHTEET 4 2. VILJELYSUUNNITELMA 7 3. YHTEENVETO LAJIKKEISTA
LisätiedotHoitoluokka. Tunnus 1888-021. Pinta-ala 20 810 m 2. Kaava, kaavamerkintä
4.6 VIHIOJANPUISTO - JOKIRANTA 1 Hoitoluokka B3 Tunnus 1888-021 NEKALA Pinta-ala 20 810 m 2 Nrot 7218, 7236; VL Avoin maisematila. Monimuotoinen kosteikko- ja niittyalue. Maiseman ja luonnonhoitoaluetta,
LisätiedotPAPPILANPUISTO, TAMPEREEN KAUPUNKI Uusniityn hoitosuunnitelma v. 2013-2017
PAPPILANPUISTO, TAMPEREEN KAUPUNKI Uusniityn hoitosuunnitelma v. 2013-2017 ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN KUVAUS... 4 2.1 Yleiskuvaus...
LisätiedotAvoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen
Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito 2015-2025 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Lähtökohdat Kaupungin viheralueista vain n. 8 % on B-hoitoluokkien avoimia alueita,
LisätiedotHALKONIEMI, NOKIA Hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2011-2015
HALKONIEMI, NOKIA Hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2011-2015 Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla -hanke ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 KOHTEEN KUVAUS...4
LisätiedotPIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki
PIIKAHAKA, TAMPEREEN KAUPUNKI Hoitosuunnitelma v. 2012-2016 ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN KUVAUS... 4 2.1 Yleiskuvaus... 4 2.2 Luonnonolosuhteet...
LisätiedotLuonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotTYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018
Sivu 1/6 Tilaaja: Tuusulan kunta, KETEK/ Kunnossapito ja viheralueet PL 60 04301 Tuusula TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotSuomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?
Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotLuomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotAvointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys
Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys Metsä- ja Viherpäivät 2012 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus /ProAgria Keskukset B hoitoluokat Uudet hoidon laatuvaatimukset
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotLUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?
LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
LisätiedotRuis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotKasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo
Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotGluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotYmpäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus
Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotTEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa
LisätiedotViljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija
Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden
LisätiedotTampereen kaupunki RAITIOTIEN YMPÄRISTÖN NIITTYALUEET Rakennustapaohje
Tampereen kaupunki RAITIOTIEN YMPÄRISTÖN NIITTYALUEET Rakennustapaohje ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut Riikka Söyrinki ja Auli Hirvonen 21.6.2016 SISÄLLYS 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdealueet...
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotViljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotRikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun
Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotItä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012
Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.
Lisätiedot42 Viherpalveluohjelma , Avoimet viheralueet, Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito. Valmistelija / lisätiedot: Ari Vandell
Tampere Ote pöytäkirjasta 3/2017 1 (5) 42 Viherpalveluohjelma 2015-2025, Avoimet viheralueet, Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito TRE:218/10.03.05/2016 Valmistelija / lisätiedot: Ari Vandell Valmistelijan
LisätiedotViljan ja valkuaisviljan viljely luomuna
2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotValvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen
Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen Laukaa 12.4.2019 Uurainen 17.4.2019 Joutsa 24.4.2019 Tanja Savolainen / Laukaan YTA Täydentävien ehtojen 1 m piennar Valtaojien ja vesistöjen varsilla
LisätiedotKUVATULKINNAT AVUKSI PELTOVALVONTAAN
KUVATULKINNAT AVUKSI PELTOVALVONTAAN Tämä kuvatulkintaohje on tarkoitettu täydentämään peltovalvontaohjetta. Ohjeessa esitetään tulkintoja siitä, milloin erilaiset kasvustot tai toimintatavat ovat hyväksyttävissä
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotViljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot
Viljelijäkoulutus Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot 11.04.2018 Mitä haussa tänä vuonna? Haussa Uusjakoalat korvauskelpoiseksi (max. 5 ha) Ympäristösopimuksia Myös
LisätiedotKestorikkakasvien mekaaninen torjunta
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14
LisätiedotVIHERPALVELUOHJELMA 2015 2025 LUONNOS. Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen
VIHERPALVELUOHJELMA Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito 2015 2025 LUONNOS Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen B-hoitoluokat Raportin kuvat: Riikka Söyrinki ISBN: Painopaikka:
LisätiedotValittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015
Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista
LisätiedotViljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotPeltoviljely Muuruveden koulutilalla
Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä
LisätiedotKarjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat
Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Joensuu 29.1.2019 Karjanlanta Marjoille parasta on pitkälle
LisätiedotTUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema
LisätiedotKyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
LisätiedotLUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)
LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus
LisätiedotKöyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (6) 261 puistosuunnitelman hyväksyminen (nro VIO 5835/1) HEL 2016-011912 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Pukinmäen rantapuiston ja Bockinpuiston luoteisosan puistokäytävän
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
LisätiedotRypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotKOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA
KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt
LisätiedotYmpäristösopimukset:
Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden
LisätiedotSiirtyisinkö luomuun?
Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin
LisätiedotMesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi
Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotToppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
LisätiedotMesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)
Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.
Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous
LisätiedotViherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotLuomutilojen tukikoulutus
Luomutilojen tukikoulutus 20.3.2018 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Kylvöalaennuste 2018 1 Hintatietoja, viikko 12/2018 tavanomainen luomu leipävehnä
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotViherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttämisen ekologinen ala 2018 1 Ekologinen ala Ekologisen alan vaatimus Uudenmaan ja Varsinaissuomen maakunnissa Jos tilalla on yli 15 ha peltoalaa, ekologista alaa on ilmoitettava vähintään 5 %
LisätiedotLuomutilojen tukikoulutus
Luomutilojen tukikoulutus 20.3.2017 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen luomutilalla Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi Kylvöalaennuste 2017 1 tavanomainen luomu leipävehnä 147-160 /tn 353-360 /tn
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Kaustinen 7.2.2018 Kalajoki 8.2.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotPellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Perusparannukset Kuivatus Piiriojat perataan säännöllisesti tarpeen
LisätiedotStrip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio 20.4.2018 Tila Seitsemän kasvilajia viljelyksessä Ruis, syysvehnä, syys- tai kevät rapsi, ruokaherne,
LisätiedotHaasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018
Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
Lisätiedot